Työvaliokunnan kannanotot. Työvaliokunnan kokous

Samankaltaiset tiedostot
Strategiset tavoitteet hyvinvointikuntayhtymälle

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Kunnanhallitus Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus 628/ /2015. Kunnanhallitus

Mitä on SOTE ja miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestyvät 2017 jälkeen Suomessa? Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke

SOTE:n strategiset lähtökohdat Uudellamaalla. Timo Aronkytö Sote-muutosjohtaja Uusimaa2019-hanke

Suomalaisten sote. Keskustan ratkaisu Suomen arvoisia tekoja

Osaamisen kehittäminen uusissa sote-rakenteissa

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Mikä on järjestämisvastuisten tahojen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tukemisessa

PoSoTe hanke II vaihe. Valmistelutehtävät Valmistelun linjaukset ja periaatteet Valmistelutyön organisointi Aikataulu

Sote-uudistus. Kari Haavisto, STM

SOTE- uudistuksella kohti tervettä ja hyvinvoivaa Suomea

Yhdyspinnat lasten, nuorten ja perheiden palveluissa uudistuvassa toimintaympäristössä

#Uusimaa2019 Timo Aronkytö, muutosjohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus, Uudenmaan liitto Uudenmaan maakunta

Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän perussopimus 628/ /2015

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Tiedolla johtaminen - työryhmä

VALINNANVAPAUSKOKEILU PIRJO LAITINEN-PARKKONEN HANKEJOHTAJA KESKI-UUDENMAAN SOTE

Pohjois-Savon soten tietojohtamisen kehittämiskokemukset

Saamenkieliset palvelut osana sote valmistelua Lapissa

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Omaa maakuntaa rakentamassa

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Sote-uudistus. Järjestämislain keskeinen sisältö Pekka Järvinen

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

Mitä valtio odottaa sote uudistukselta?

Meidän maakunta Jukka Lindberg Muutosjohtaja Kanta-Hämeen sote- ja maakuntauudistus

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

Muutokseen valmistautuminen etenee

Hyvinvointi ja terveys strategisena tavoitteena

Palvelulupaus - alustava hahmotelma

HOLLOLAN KUNTASTRATEGIA

KESKI-POHJANMAA. Piritta Pietilä-Litendahl ja Anne Saarela

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sote- ja maakuntauudistuksessa - kuntien ja maakuntien yhteinen tehtävä

Uudistumisella tuottavuusloikka

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Sote valmistelu Kanta-Hämeessä

Sosiaali- terveyspalvelujen turvaaminen uudistuvassa Suomessa

Oulunkaaren toiminnan ja omistajaohjauksen arviointi vuodelta 2014

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä

Sote- ja maakuntauudistus. Missä mennään? Sisäministeri Paula Risikko

Sote-uudistuksen toteuttaminen ja muutoksen tuki

Sote-muutosjohtajan tilannekatsaus

TEHYN VIISI POINTTIA VAIN NÄIN SOTE-UUDISTUS VOI ONNISTUA!

Uudenmaan sote- ja maakuntauudistusvalinnanvapaus,

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Sote- ja maakuntauudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Aluekierros/ Uudistuksen alueellisen valmistelun tilannekatsaus - Kanta-Häme - Oma-Häme - Haasteet ja vahvuudet - Toimintaympäristö - Odotukset

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

Meidän maakunta Varsinais-Suomi. Muutosjohtaja Antti Parpo Muutosjohtaja Laura Leppänen

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Uudistuksen valmistelun tilannekuva maakunnissa. Kuntamarkkinat Sinikka Salo STM ja Kari Hakari VM

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Etelä-Pohjanmaan tilanne sote-uudistuksen kaatumisen jälkeen. Omaishoidon maakuntapäivä Tanja Penninkangas vastuuvalmistelija, sote-tuotanto

Sosiaali- ja terveydenhuollon muutostyön erityispiirteet Uudenmaan maakunnassa

Saarikan muutosprosessi seitsemästä organisaatiosta soteksi

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

VALTUUSTOSEMINAARI POHJAKSI PANEELIKESKUSTELUUN. Sinikka Bots, ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö

Pirkanmaan LAPE. Kohtaamispaikkatoiminnan kehittäminen Pirkanmaalla

Kanta-Hämeen sote 2016

Kokonaisuuden hallinta merkitys kunnille

PALVELUSETELIKOKEILU. Sidosryhmäyhteistyön viitekehys kokeilujen käyttöön

Lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Työryhmien seminaari Frami

Sote-uudistuksen säästömekanismit

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

LAPIN SOTE-SAVOTTA SOTE-PALVELUTUOTANNON INNOVAATIOT JA UUDISTAMINEN VERKOSTOMALLINEN SOTE-OSAAMISKESKUS

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Soten rakenteen ja rahoituksen vaihtoehdot Päivi Sillanaukee STM

Keski-Suomen SOTE hanke 3000 km on the road. Henkilöstötilaisuudet joulukuu 2014-maaliskuu 2015

Sote Päijät-Hämeessä. Jouko Isolauri Muutosjohtaja PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen järjestäminen ja tuottaminen lapsilähtöisesti muuttuvassa toimintaympäristössä

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelutilanne

Miten valtio tukee sotekehittämistä. tulevaisuudessa. Taina Mäntyranta STM terveyspalveluryhmä

Järjestäjän rooli ja tehtävät maakuntahallinnossa

Mikä maakuntauudistus ja miksi?

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

ammattilaisten verkottajana sekä tiedon tuottajana.

Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja yritysten tukemisessa. Mikko Komulainen

Sote-uudistus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin näkökulmasta. Leena Setälä Johtaja VSSHP

SOTE uudistus Kunnan asukasluvun sekä muiden kantokykyperusteiden mukaan järjestämisvastuu määräytyy seuraavasti;

POSKE-PÄIVÄT Ylijohtaja j Kirsi Paasikoski

Kuntayhtymien omistajaohjauksen haasteet. PHHyky työvaliokunnan pj, Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollolan kunta

MITEN VOISIMME VARAUTUA HYVINVOINTIMME RAHOITTAMISEEN ELÄMÄN EHTOOPUOLELLA? Piia-Noora Kauppi

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Tietojohtamisen valmistelu Uusimaa2019 -hankkeessa Soili Partanen

Vammaispalvelut maakuntarakenteessa

Hyte tulevien maakuntien organisaatioissa

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Transkriptio:

Työvaliokunnan kannanotot Työvaliokunnan kokous 13.3.2019

TYÖVALIOKUNTA KOROSTAA YHTEISTYÖTÄ Kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän keskeisimpänä tavoitetilana tulee olla yhteisen tilannekuvan, toimintaperiaatteiden ja etenemisaskelien määrittely molemminpuolisen työrauhan, luottamuksen sekä pitkäjänteisen suunnittelun toteuttamisen pohjaksi. Tavoitetilan toteuttamiseksi kuntien ja Hyvinvointikuntayhtymän ylimmän johdon sekä muutosjohtajan tulee tavata mahdollisimman pian.

YHTYMÄLLE ASETETUT TAVOITTEET OVAT PYSYNEET ENNALLAAN Alkuperäiset, hyvinvointikuntayhtymälle asetetut tavoitteet ovat edelleen ajankohtaisia: Lisätä ihmisten kokemaa hyvinvointia sekä tehostaa ja optimoida palvelutuotantoa, jotta käytettävissä olevilla verovaroilla ja asiakasmaksuilla saadaan rahoitettua laadukas hoiva, välttämättömät kalliit hoidot sekä muut lakisääteiset peruspalvelut Terveyserojen kaventaminen ja kustannusten hallinta hyötymällä järjestäjien integraatiosta Ihmisen hyvinvoinnin ja terveyden kannalta tärkeä palveluketjujen saumaton kokonaisuus. Palvelut tuotetaan monituottajamalliin pohjautuen tasalaatuisina keskitetysti ohjatussa palveluverkossa. Palveluverkko perustuu lähipalveluihin ja yhteisiin palveluihin. 1. Tehdään taloudellisesti kestävällä tavalla, jotta pitkäjänteinen toiminta kyetään takaamaan 2. Tehdään oikeita asioita, joilla on näkyviä vaikutuksia koko väestöön ja toimintaympäristöön 3. Tehdään asiakaslähtöisesti

YHTYMÄLLE ASETETUT TAVOITTEET OVAT PYSYNEET ENNALLAAN Kokonaisvastuunottoon ja uudistamiseen kykenevä hallitus (poliittinen johtaminen) Vahvaan uudistamiseen ja toiminnan kehittämiseen perustuva johtaminen ja uudelleenorganisointi (operatiivinen johtaminen eri tasoilla) Henkilöstön mukaan saaminen ja sitoutuminen uudistamiseen ja muutokseen laaja-alaisesti (osaamisen hyödyntäminen kokonaisvaltaisesti) Kansalaisten mukaan ottaminen valmisteluun ja toimintatapojen muutokseen avoimesti ja aktiivisesti Onnistunut tiedottaminen Perustasovetoisuus (perusterveydenhoito vs. erikoissairaanhoito)

TYÖVALIOKUNTA KOROSTAA SELKEITÄ TOIMINTAPERIAATTEITA JA LUOTTAMUSTA Luottamuksen palauttamisen näkökulmasta lakien ja perussopimuksen noudattaminen on ehdottoman tärkeää. Kuntia on kuultava laajoissa muutoksissa ja kuntalaisten kuuleminen toteutettava Kuntalain mukaisesti Realistinen budjetointi korostuu kuntien ennakoinnin näkökulmasta; tulojen budjetoinnin tulee perustua vain sellaisiin tuloeriin, joiden varmistaminen on riippuvainen yhtymän omista toimenpiteistä ja joiden ennakointi perustuu realismiin Omaisuuden realisointi ja investointien toteutus tulee toteuttaa yhteistyössä kuntien kanssa siten, että myös tulevia vaikutuksia arvioidaan laaja-alaisesti Jatkuvaan, ajantasaiseen tilannekuvaan ja sen viestimiseen työvaliokunnalle, kuntien päättäjille ja asukkaille tulee panostaa keskeisenä luottamusta vahvistavana elementtinä Työvaliokunnan edustaja tulee ottaa mukaan toimitusjohtaja-valintaprosessiin

TYÖVALIOKUNNAN NÄKEMYS TALOUDESTA Yhtymän talouden tarkasteluperspektiivi tulee laajentaa vuoteen 2023 (koska valtakunnallinen sote-uudistus viivästyy). Tarkastelussa tulee ennakoida palveluvelvoitteiden laajennukset, joihin poliittisesti on jo sitouduttu (mm. hoitajamitoitus) ja joilla on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Kunnilta tulee pyytää lausunto pitkäjänteisestä tasapainotusohjelmasta Uudistamisessa tulee erityistä huomiota kiinnittää prosessien uudistamiseen ja tähän työhön tulee valjastaa koko henkilöstö ja sen osaaminen laaja-alaisesti Ulkopuolisen tarkastelutarpeen/asiantuntijuuden hyödyntäminen erikseen tarkasteluun nostettavien ydinkysymysten sekä prosessien arvioinnin ja tehostamisen osalta on perusteltua. Samalla se varmistaisi myös toimenpiteiden oikean kohdentamisen (objektiivisuus/vertailu) ja näin lisäisi omistajakuntien luottamusta

SEURAAVAT ASKELEET 1. Yhteinen tapaaminen: yhteinen tilannekuva, toimintaperiaatteet ja eteneminen = yhteisen näkemyksen ja tahtotilan muodostaminen Muutosjohtajan roolin kirkastaminen ja siitä viestiminen Edunvalvonta: sotekustannukset/tehty työ/maakunnan rahoituspohja 2. Eteneminen keskeiset toimenpiteet: mitä tehdään ja miten raportoinnin ja tiedottamisen kytkeminen valmisteluun ja toteutukseen Pidemmän aikajänteen taloudellinen tasapainotussuunnitelma esitelty kunnille toukokuun puoliväliin mennessä, yhteisen sitoutumisen tavoite 2019/2020-2023/toimenpiteet, joihin keskitytään Ulkopuolinen arviointi/asiantuntijuus/kytkentä valmisteluun Erillisselvitettävät kysymykset (mm. johtamisjärjestelmä ja tietohallinnon kokonaisuus, tiedolla johtaminen) Tietotuotanto, seuranta ja raportointi 3. Säännöllisistä tapaamisista sopiminen Hyväksytyn ohjelman seuranta ja tietoisuuden ylläpitäminen