Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien terveyden edistämisen yhteistyörakenteiden ja johtamiskäytäntöjen kehittäminen hanke 1.3.2007 31.1.2009 Loppuraportti
SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO 1 2 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN 2 2.1 Yhteistyörakenteiden luominen, toiminnan käynnistäminen ja käytäntöön vakiinnuttaminen 3 2.2 Mittareiden kokoaminen, niiden hyödyntäminen ja järjestelmällinen käyttö osana hyvinvointisuunnittelua ja poikkihallinnollista yhteistyötä 4 3 JATKOKEHITTÄMISTEHTÄVÄT 6 4 HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ, AIKATAULU JA TALOUDELLISET KUSTANNUKSET 7 1
JOHDANTO Itä-Savon sairaanhoitopiirissä terveyden edistäminen on tietoisesti nostettu toiminnan keskiöön. Sen organisoituminen ja johtaminen on liitetty keskushallintoon. Keskeisenä tehtävänä terveydenhuollossa tehtävän terveyden edistämistyön, sairaanhoidon ja hoivanjärjestämisen rinnalla - on tukea jäsenkuntien päätöksentekoa ja toimintaa myös muilla kuin terveydenhuollon sektoreilla niin, että tehtävät ratkaisut olisivat terveyspoliittisesti järkeviä. Itä-Savon sairaanhoitopiirissä terveyden edistäminen ymmärretään 1) johtamisessa tietoisesti valituksi toimintalinjaksi, jossa kulloinkin kyseessä olevan hallinnollisen toimijan (sairaanhoitopiiri, kunta, järjestöt jne) keskeisiin päämääriin sisältyy oman vastuuväestön terveyden lisääminen ja terveyserojen vähentäminen sekä 2) erityiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon organisaation toiminnaksi, jonka ydintehtävänä on vastuu väestönsä terveyden edistäminen. Terveyden edistämisen rakenteiden luomista ja toiminnan kehittämistä on tukenut Itä-Suomen lääninhallitukselta saatu rahoitus Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien terveyden edistämisen yhteistyörakenteiden ja johtamiskäytäntöjen kehittäminen hankkeeseen, joka toteutettiin ajalla 1.3.2007 31.1.2009. Hankkeessa perustettiin sairaanhoitopiirin jokaiseen jäsenkuntaan peruspalveluiden koordinaatiotyöryhmä, jonka tehtävät - terveyden ja hyvinvoinnin sekä poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen ja koordinointi kunnassa - ja toiminta sijoitettiin kunnan vuosittaiseen talous- ja toimintaprosessiin. Valtakunnassa tehdyt linjaukset ja suositukset ovat vahvistaneet Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymän rakentamaa mallia, jossa samassa organisaatiossa on erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimen vanhustenhuolto kattaen saumattoman palveluketjun terveyden edistämisestä, sairauksien ehkäisyyn, niiden tutkimukseen ja hoitoon, kuntoutukseen, hoivaan ja huolenpitoon. Organisaation rakenteiden uudistaminen on ollut osa toiminnan laajentumista erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja sosiaalitoimen vanhustenhuoltoon. 1.1.2007 alkaen sairaanhoitopiiri on tuottanut seitsemän (7) kunnan perusterveydenhuollon, yhdeksän (9) kunnan ympäristöterveydenhuollon ja kolmen (3) kunnan sosiaalitoimen vanhustenhuollon pal-
velut. Lisäksi se tuottaa alueelleen kasvatus- ja perheneuvolapalvelut ja päihdehuollon palvelut. Elämänkaarimallin (tulosalueiden) mukaiset palvelut tuotetaan lähipalveluina, alueellisina ja yhteisinä palveluina, joita asukkaat voivat käyttää kuntarajoista riippumatta. Organisaation rakenteiden uudistamista sekä terveyden ja hyvinvoinnin nostamista sairaanhoitopiirin toiminnan keskiöön ovat tukeneet Kansallinen terveys- ja sosiaalialan kehittämishanke, Kunta- ja palvelurakenneuudistus, Hallitusohjelma strategia-asiakirjoineen, Sosiaalija terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) ja valmisteilla oleva uusi terveydenhuoltolaki. 2 HANKKEEN TOTEUTTAMINEN Hankkeen tarkoituksena oli kehittää Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenteita ja tukea eri hallinnollisten toimijoiden terveyden edistämisen johtamiskäytäntöjä kunnissa ja seudulla. Tavoitteena oli luoda pysyvä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenne, jossa yhdistyy poikkihallinnollinen yhteistyö ja johtaminen sekä käynnistää säännöllinen, tavoitteiden mukainen kuntakohtainen toiminta. Hanke toteutettiin yhteistyössä Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien kanssa. Jäsenkuntia ovat Enonkoski, Kerimäki, Parikkala, Punkaharju, Rantasalmi, Savonlinna, Savonranta ja Sulkava. Jäsenkunnista Savonranta yhdistyi Savonlinnan kaupungin kanssa 1.1.2009 alkaen. Savonrannan peruspalveluiden koordinaatiotyöryhmässä toiminnan jatkuminen osana aluetoimikunnan työtä nähtiin tärkeänä muun muassa lähipalveluiden kehittämisen ja kuntalaisten osallistumisen näkökulmasta käsin. Peruspalveluiden koordinaatiotyöryhmän toiminta jatkunee osana kuntaliitoksessa muodostetun aluetoimikunnan toimintaa. Seudullista yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyössä rakennettiin ja vahvistettiin Terveyden edistämisen kehittäminen Savonlinnan seudulla nimisen verkoston kautta. Verkosto on vienyt toimintaansa seudun eri kuntiin järjestäen kouluille terveysteemapäiviä, joiden tarkoituksena on ollut paitsi kertoa terveyteen vaikuttavista asioista, myös tukea koulujen terveyskasvatustyötä. Verkostoon kuuluu sairaanhoitopiirin lisäksi seudun oppilaitoksia (Mikkelin ammattikorkeakoulu, SAMI, Joensuun yliopiston Savonlinnan yksikkö) ja järjestöjä (ku-
ten Terveys ry, Savuton Verkosto, Sydänliitto, Dementiayhdistys, Kolomonen ry, Etelä-Savon liikunta ry). Verkoston toimintaan voivat tulla mukaan kaikki, jotka ovat tavalla tai toisella kiinnostuneita terveyden edistämistyöstä. Lisäksi verkosto järjesti mediaseminaarin, jonka tavoitteena oli pohtia tiedotusvälineiden roolia ja vastuuta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kysymyksissä (uutisointi, tuki, kriittisyys, riippumattomuus jne.) ja toisaalta ammattilaisten toiminnan julkisuutta/toimintaa julkisuudessa sekä etsiä yhteistyön alueellisia ja paikallisia muotoja tiedotusvälineiden, ammattilaisten ja kansalaisten kesken. Päivän alustajina toimivat Harri Vertio, Syöpäyhdistyksen pääsihteeri ja Marjut Lindberg, Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja. Alueen tiedotusvälineet ottivat kommenttipuheenvuoroissaan kantaa rooliinsa terveyden edistämistyössä. 1 Yhteistyörakenteiden luominen, toiminnan käynnistäminen ja käytäntöön vakiinnuttaminen Jokaiseen sairaanhoitopiirin jäsenkuntaan nimettiin kuntien esityksistä peruspalveluiden koordinaatiotyöryhmä elokuussa 2007 (21.8.2007/ 98). Sitä ennen tehtiin valmistelevaa työtä. Hankkeen toteuttamisen ajankohtana kunnissa valmisteltiin palvelu- ja kuntarakennusuudistusta ja osissa sairaanhoitopiirin jäsenkuntia myös selvitettiin mahdollista kuntaliitosta kuntajakoselvittäjän avulla. Työryhmän jäsenet eivät olleet halukkaita osallistumaan terveyden ja hyvinvointijohtamisen koulutukseen. Työryhmiä nimettiin yhteensä kahdeksan (8). Niiden kokoonpano muodostui kuntien johtavista luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista sekä sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäristä, suunnittelijasta ja projektityöntekijästä. Työryhmän koko haluttiin pitää pienenä sen tehokkaan työskentelyn varmistamiseksi. Työryhmät kutsuivat teemakohtaisesti mukaan sairaanhoitopiirin ja kuntien toimijoita eri hallintokunnista, kuten sivistystoimesta ja vanhusten tulosalueelta. Työryhmien tehtävänä oli hyvinvointisuunnitelman valmisteluun liittyvät tehtävät, poikkihallinnollisen yhteistyön edistäminen,
kuntakohtaisen suorite- ja taloustoteuman seuranta ja kuntasopimuksen vuotuinen tarkastelu. (, Hallintosääntö/ yhtymävaltuusto 9.10.2006.) Työryhmät kokoontuivat hankekaudella yhteensä 27 kertaa. Työryhmän tehtävät ja toiminta on kiinnitetty osaksi kuntien talous- ja toimintaprosessia siten, että kokoontumisista kaksi ajoittuu keväälle ja kaksi syksylle. Sitä on tarkemmin kuvattu liitteissä 1 ja 2. 2 Mittareiden kokoaminen, niiden hyödyntäminen ja järjestelmällinen käyttö osana hyvinvointisuunnittelua ja poikkihallinnollista yhteistyötä Etelä-Savon kunnissa oli toteutettu vuosina 2004 2006 Mikkelin ammattikorkeakoulun Savonlinnan terveysalan laitoksen hallinnoima ESR -rahoitteinen Hyvoke projekti, jossa oli kehitetty hyvinvointia edistävää päätöksentekoa ja lisätty hyvinvointiosaamista. Savonlinnan osaprojektin tuloksena syntyi seitsemään (7) sairaanhoitopiirin kuntaan hyvinvointikertomus sekä seudullinen kertomus, joka sisälsi yhteensä 49 indikaattoria. Edellä mainitussa hyvinvointikertomuksessa oli valittu laajasti hyvinvointia kuvaavia mittareita, joiden avulla syntyneet hyvinvointikertomukset laadittiin. Perusmittareiden määrää haluttiin vähentää. Haasteena oli valita keskeiset väestön hyvinvointia kuvaavat ja ennakoivat indikaattorit valtakunnan tilastoista sekä kuntien ja sairaanhoitopiirin omista tilastoista. Kuntakohtaiset peruspalveluiden koordinaatiotyöryhmät hyväksyivät suppeamman mittariston, jonka avulla päivitettiin kuntien aikaisemmin laatimat hyvinvointikertomukset. Hyvinvointikertomuksissa tarkasteltiin huolta aiheuttavia asioita laajemmin, hyödyntäen muuta mittaritietoa. Kuntalaisten hyvinvoinnin tilaa täydennettiin mahdollisuuksien mukaan mittaritiedon lisäksi paikallisten työntekijöiden näkemyksillä ja kokemuksilla. Näin kuvaukset kuntalaisten hyvinvoinnin tilasta täydentyivät. Hyvinvointikertomuksen rakenne noudatteli väestöryhmiä. Taustatekijöissä kuvattiin väestön
hyvinvoinnin ja terveydentilaa yleisemmin väestörakenteen ja sen ennusteen, kuolleisuuden ja sairastavuuden, kuntalaisten tulotason, hyvinvointipalveluiden jakautumisen, asumisen ja muuttoliikkeen avulla. Väestöryhmien hyvinvointia lapset, nuoret ja lapsiperheet ja ikääntyneet kuvattiin erilaisilla mittareilla, jotka koostuivat elämäntapavalintoja, toimintaympäristöä ja elinoloja, työ- ja toimintakykyä sekä terveydentilaa kuvaavista osatekijöistä. Mittaristo on tarkemmin kuvattu liitteessä 3. Päivitetyt hyvinvointikertomukset ja suunnitelmat käsiteltiin kunnan peruspalveluiden koordinaatiotyöryhmässä. Työryhmän puheenjohtajan kunnanjohtaja vastuulle jäi sen jatkokäsittely kunnan muissa työryhmissä ja luottamuselimissä. Yhteisesti todettiin, että hyvinvointikertomus kuvaa laajasti kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveydentilaa, sen pohjalta on helppo nostaa esille keskeiset painopistealueet ja asettaa koko kunnan hyvinvointitavoitteet. Osassa kuntia peruspalveluiden koordinaatiotyöryhmä asetti myös mittarit, joilla seurataan ja arvioidaan tavoitteisiin pääsemistä. Hyvinvointikertomus antaa myös hyvän pohjan laatia ikäryhmäkohtaisia suunnitelmia. Tästä esimerkkinä voidaan mainita lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma, jota on työstetty seudullisena ohjelmana. Tarkoituksena on, että se pitää sisällään myös kuntakohtaiset suunnitelmat. Mukana on ollut laaja joukko kuntien ja sairaanhoitopiirin viranhaltijoista ja työntekijöistä sekä muista toimijoista. Kuntien peruspalveluiden koordinaatiotyöryhmissä todettiin, että paikallisten järjestöjen rooli ja toiminta kiinnittyy kunnan toimintaan sen hallintokuntien kautta. Erillisille tapaamisille järjestöjen kanssa ei nähty olevan tarvetta koordinaatiotyöryhmän tehtävien puitteissa. Erillisen indikaattoripankin perustaminen nähtiin tässä vaiheessa tarpeettomana. Todettiin, että hyvinvointikertomuksen mittarit ovat indikaattoripankki. Perusmittareiden lisäksi voidaan tarvittaessa käyttää muita mittareita kuvaamaan haluttua asiaa tai ilmiötä tarkemmin ja eri näkökulmista. Hyvinvointisuunnittelun tueksi Itä-Savon sairaanhoitopiirissä on lähdetty kehittämään mittariraportointia. Yhteisistä kirjauskäytännöistä, joilla tallennetaan mittareiden avulla terveysriskeihin liittyvää tietoa, on lähdetty kehittämään yhteistyössä TedBm-hankkeen ja TietoEnatorin
kanssa neljä mittariraporttipakettia: alkoholi, vyötärönympärys, tupakointi ja painoindeksi. Muun muassa näiden mittareiden avulla saadaan tarkempaa terveysriskeihin liittyvää tietoa, jota voidaan hyödyntää suunniteltaessa ennaltaehkäisevää toimintaa ja palveluja. Hyvinvointikertomusten kautta saatava laaja tietoa väestön hyvinvoinnista ja terveydentilasta auttaa kuntia ja sairaanhoitopiiriä asettamaan tavoitteita ja toiminnan painopisteitä eri vuosille. Laaja koordinaatio mahdollistaa yhteisen tavoitteen asettelun yleisemmällä tasolla ja tukee kuntien hyvinvointitavoitteiden asettamista. Samalla mahdollistuu yhteinen toiminnan suunnittelu ja resurssien hyödyntäminen. 3 JATKOKEHITTÄMISTEHTÄVÄT Hankkeessa on luotu pysyvä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen yhteistyörakenne, joka on kiinnitetty osaksi kunnan johtamista. Yhteistyörakenne mahdollistaa nyt koordinoidun vuoropuhelun päätöksenteon ja toiminnan välillä. Se antaa tukea substanssisisällöissä tapahtuville toimintatapojen ja sisältöjen muutoksille. Johtamisen yhteistyörakenteen rinnalle tarvitaan pysyvä poikkihallinnollinen, operatiivisen tason työryhmä. Tähän asti on usein erikseen kutsuttu erilaisilla kokoonpanoilla työryhmiä työstämään esille nousseita asioita ja laatimaan suunnitelmia. Pysyvän poikkihallinnollisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työryhmän tehtävänä voisi olla muun muassa laatia lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä vanhuspoliittinen strategia. Työryhmän kokoonpano ja niiden määrä voi vaihdella kunnan koosta riippuen. Isommissa kaupungeissa voi olla substanssityöryhmiä ja pienissä kunnissa yksi työryhmä, jossa jäsenet edustavat eri alojen substanssiosaamista. Alueellista terveyden ja hyvinvoinnin työryhmää, jossa olisi edustajat sairaanhoitopiirin jäsenkunnista tai niiden peruspalveluiden koordinaatiotyöryhmistä, ei Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella ole. Työryhmän perustamisen tarpeellisuus tai sen liittyminen jo olemassa olevaan ryhmään, työryhmän kokoonpano ja tehtävät on syytä ratkaista lähitulevaisuudessa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämistyössä tulee ottaa huomioon Kys-Erva -alu-
eella tapahtuva kehittämistyö. Sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä voisi painottua toimintamallien kehittämisen lisäksi rakenteiden kehittämiseen. Kirjaamiskäytäntöjen, tilastoinnin ja raportoinnin yhdenmukaistamista niin terveydenhuollossa kuin kunnissa tulisi kehittää yhdessä eri toimijoiden kanssa. Tällä hetkellä hyvinvointia kuvaavat mittarit kertovat itse asiassa kuntalaisten pahoinvoinnista. Hyvinvointia kuvaavan tilastotiedon ja kuntalaisten omien kokemusten kerääminen ja hyödyntäminen tulee ottaa paremmin käyttöön. Terveyden edistämisen rakenteiden vaikutusta arvioidaan vuosina 2007 2010 toteutettavassa yhteishankkeessa Stakesin kanssa osana terveydenhuoltopiiriin siirtymisen kokonaisarviointia. Työryhmien toiminnasta jäsenkuntien näkökulmasta tehdään opinnäytetyö, joka valmistuu keväällä 2009. Tehtävät arvioinnit antanevat tarkemmin tietoa terveyden ja hyvinvoinnin kehittämistarpeista Itä-Savon sairaanhoitopiirin alueella. 4 HANKKEEN OHJAUSRYHMÄ, AIKATAULU JA TALOUDELLISET KUSTANNUKSET Hankkeen ohjausryhmänä on toiminut sairaanhoitopiirin laajennettu johtoryhmä, johon on kuulunut sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, tulosalueiden johtajat, asiantuntijat ja suunnittelija. Em. mainittu laajennettu johtoryhmä lakkautettiin 31.12.2007 ja 1.1.2008 alkaen hankkeen johtoryhmänä on toiminut keskushallinnon johtoryhmä, johon on kuulunut sairaanhoitopiirin johtaja, johtajaylilääkäri, tulosalueiden johtajat, hallintoylihoitaja, talouspäällikkö ja suunnittelija. Johtoryhmät ovat käsitelleet hanketta 26.6.2007, 11.3.2008 ja 4.11.2008. Hanke on ollut esillä sairaanhoitopiirin kuntakierroksella keväällä 2007 ja 2008 Terveyden edistäminen Itä-Suomen läänissä kutsuseminaari 11.5.2007, valtuustoseminaarissa 20. - 21.9.2007, Syke-henkilöstölehdessä 2/2007 ja 1/2008, ISO/maakuntajaoksen kokouksissa laatupäivässä 13.11.2008, Kaste/ Etelä-Savon Tehonyrkki Segezhalaisten vierailu Sosterissa 3.10.2008 ja
muissa erilaisissa tapahtumissa ja asiayhteyksissä. Sosiaalijaoston jäsenille on pidetty koulutustilaisuus 6.6.2007 aiheesta Terveyden edistäminen ja hyvinvointisuunnittelu. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle ja edelleen valtuustolle on saatettu tiedoksi hankkeen eteneminen sairaanhoitopiirin hallintokäytäntöjä noudattaen. Väli- ja loppuraportit käsitellään sairaanhoitopiirin keskushallinnon johtoryhmän kokouksissa ja saatetaan tiedoksi jäsenkunnille osana sairaanhoitopiirin muuta raportointia. Hankkeen aikana on rakennettu yhteistyötä myös seudullisesti ja maakunnallisesti. Projektityöntekijä on ollut mukana ja tehnyt yhteistyötä muun muassa Tyynelän kuntoutus- ja kehittämiskeskuksen hallinnoiman Seniori-projektin Savonlinnan seudun aluetukiryhmän, Stakesin hallinnoiman Pitkäaikaistyöttömien terveydenhuollon kehittäminen hankkeen, Seudullisen oppilashuollon kehittämishankkeen, Seudullisen järjestöjä kokoavan Keidas-projektin, Etelä-Savon sosiaalityön ja varhaisen tuen kehittämisyksikön (Essken) hankkeen, Itä-Suomen sosiaalialan kehittämisyksikön, seudun oppilaitosten ja järjestöjen sekä Itä- ja Keski-Suomen Kaste-ohjelman aluejohtoryhmän kanssa. Itä-Savon sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien terveyden edistämisen yhteistyörakenteiden ja johtamiskäytäntöjen kehittäminen hankkeessa on muodostunut kustannuksia ajalta 1.3.2007 31.1.2009 94 186 euroa, joista valtionosuus 73,43%. Ensimmäinen valtionosuushakemus on ollut ajalta 1.3. 31.12.2007, jolloin hankkeen kustannukset olivat 39 205 euroa, johon saatu valionosuutta 28 788 euroa (73,43%). Hankkeen kustannukset koko hankeajalta ovat jakaantuneet seuraavasti: henkilöstömenot (sis. projektityöntekijän palkan ja peruspalveluiden koordinaatiotyöryhmien luottamushenkilöiden kokouspalkkiot sivukuluineen) 90 021 euroa, palvelujen ostot 2 666 euroa sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 499 euroa. Projektisuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamisen sekä arvioitujen riskien ja niiden hallinnan osalta voidaan todeta, että projektin jatkuminen suunniteltua pitemmäksi aikaa
varmisti kuntiin perustettujen peruspalveluiden koordinaatiotyöryhmien toiminnan käynnistymisen, sen toiminnan kiinnittymisen osaksi kuntien toiminta- ja taloussuunnittelua sekä mahdollisti indikaattoripankin muodosta päättämisen. Koulutuksen järjestäminen haluttiin kiinnittää osaksi uuden valtuustokauden koulutuksia.