Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä
Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2. 1. Vesistöketjut 3. 1.
Vanajavesi
Esimerkki:Vanajavesi
Vanajavesi Kokonaisfosfori (P kok ) Näytteenottopiste kg P/vrk kg P/vrk/km 2 Keskipitoisuus (µg/l) min - max (µg/l) NOP 1 0,2 0,1 30 13-55 NOP 2 0,9 0,2 57 26-97 NOP 3 0,5 0,4 32 15-57 Reittivesi/Vanaja: Kaukovaluma-alue >90% tot.p (lähde: Piepponen) Latvavesi/Katumajärvi: Kaukovaluma-alue 47% tot.p (lähde: Jutila) NOP 4 0,2 0,1 38 18-75 NOP 5 0,2 0,4 88 42-173 NOP 6 0,8 0,3 60 43-85 NOP 7 2,4 0,1 53 38-75 NOP 8 2,9 0,2 50 28-92 NOP 9 0,8 0,3 51 23-98 NOP 10 0,6 0,7 244 77-460 NOP 11 0,5 0,2 35 15-66 NOP 12 0,9 0,1 41 24-74 NOP 13 0,8 0,3 74 18-157 NOP 14 0,1 0,2 62 24-164 NOP 15 2,7 0,0 52 28-96 NOP 16 2,7 0,2 86 41-196 NOP 17 6,2 0,1 53 39-85 NOP 18 (Kaukovaluma) 346,7 0,1 64 43-91 Ryhmä 1 8 0,1 96 18 460 Ryhmä 2 11 0,2 55 18 173 Ryhmä 3 5 0,2 40 13 98 Lähivaluma-alue 23 6,3 Kaukovaluma-alue 347 93,7 370 100,0
Valuma-aluella on (todennäköisesti) ratkaisu Järvi on valuma-alueensa (ja sen historian ja nykykäytön) tulos Rehevöityminen pitkän ravinnekuormitushistorian seuraus; pistekuormitus pääosin kurissa, hajakuormitusta vaikea suitsia Kiintoaine- ja humuskuormitus voi olla paikallisesti merkittävää Valuma-aluelähtöinen tarkastelu välttämätöntä; lähivaluma-alue ja kaukovaluma-alue; roolit vaihtelevat latva- ja reittivesissä. Vuodenaikainen ja vuosien välinen kuormitusvaihtelu suurta. Sisäisen kuormituksen arvioinnin ja vähentämisen vaikeus.
Veden laatu vs. kuormitusmäärä (aineisto: KVVY)
Pintavesien ekologinen tila 2013 Latvavedet keskimäärin paremmassa kunnossa kuin alajuoksun vedet Järvet keskimäärin paremmassa kunnossa kuin joet Paikalliset haitat Ongelmien kokeminen Rehevöityminen Vesien rakentaminen -> nousuesteet Orgaanisen aineksen kertyminen
Maatalousvaikutukset (savihiukkaset) kohtaa metsätalousvaikutukset (humus)
Ravinnekuormituksen vähentäminen, eroosion ja kiintoainekuormituksen vähentäminen Hajakuormituksen (maa- ja metsätalous, taajamien hulevedet) vesiensuojelutoimet Suojavyöhykkeet/-kaistat, monivuotiset nurmet, luonnonhoitopellot, peltojen kasvipeitteisyys, kosteikot, laskeutusaltaat, eroosiosuojaus, pohjapatosarjat, uoman vaihtelevuuden palauttaminen Metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelutoimet (?!): ennaltaehkäisy! Ravinteiden kemiallinen saostaminen purovesissä Hulevesien pidättäminen esim. altaisiin
Valuma-alueen vesiensuojelumenetelmät Hyvä rakenne pienentää ravinne- ja kiintoainekuormitusta alapuolisiin vesiin mutta vaikuttaa myös positiivisesti luonnon monimuotoisuuteen. Kosteikkojen ja laskeutusaltaiden ravinteiden pidätyskyky vaihtelee paljon. Virtaaman nopeus, ylläpito/huolto, maalaji Linnustovaikutukset ++ Kalat ++ Kalat vs. linnut (ravintokilpailu) Muut eläimet ja kasvit
Pohjapatosarja, uoman monipuolistaminen
Tulvatasanne Suojavyöhyke Eroosiosuojaus
Kosteikko Pintavaluntaa - kasvipeitteisyys Hulevesiratkaisut
Hajakuormituksen vähentämisen hankaluuksista Leudot talvet -> maa ei roudassa -> eroosio voimakasta Valtaosa kuormituksesta tulee sulamispiikin aikana (keväällä) -> kasvillisuus ei sido ravinteita Kyntäminen tms. maanmuokkaus -> eroosio lisääntyy Ei kyntöä -> Fosforin kertyminen maaperän pintaosiin kasvillisuuden Hienojakoinen maa-aines laskeutuu hitaasti -> altaiden toimivuus? Liukoiset aineet, DOC ja epäorgaaniset ravinteet Tavoitellaanko kiintoaineen vai ravinteiden poistoa? Toimenpiteen vaikutusten ennustaminen vaikeaa, esim. ravinteiden pidätysprosentti
Lopuksi yhteenvetona: Kaikki vesistöt ja niiden valuma-alueet ovat yksilöitä. Valuma-alueen kunnostussuunnittelu ei ole rakettitiedettä, mutta jokainen tapaus tulee räätälöidä kohteelle sopivaksi. Luonnontieteen lisäksi hyvä suunnittelija ottaa huomioon sosiaaliset tekijät; maanomistajan suhtautuminen ratkaisee rakentamisen!
Kiitos!