Vantaa. Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea.

Transkriptio

1 Vantaa Peltoja, siltoja, lentokoneita, kilometritolkulla savilehtistä uomaa, nivoja ja taivaanrannan mangrovea. Vesa Haapala, 27 Vantaanjoki vararaakavesilähde, virkistysalue, lohijoki, jätevesien purkuvesistö, Itämeren kuormittaja VHVSY:n Itämeri-tutkimusta Toiminnanjohtaja, MMT Kirsti Lahti Työpaja uuden yhteistyön avaamiseksi Itämeri-tutkimuksessa

2 VANTAANJOKI YLÄ- JA KESKIJUOKSULLA Hyvinkäällä Riihimäellä Nurmijärvellä Vesiensuojeluyhdistys on perustettu Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liiton jäsenyhdistys (11 alueellista vesiensuojeluyhdistystä) Toiminta-alue Vantaanjoen vesistöalue Riihimäeltä Helsinkiin ja Sipoon länsirajalta Espooseen jäseniä 28, joista kuntia 8, teollisuuslaitoksia 7, muita yhteisöjä 14 tsto: Asemapäällikönkatu 12 B, 52 Helsinki (Itä-Pasila) henkilöstö

3 Tehtävät: Vantaanjoen vesistön yhteistarkkailu: vesistö- ja jätevesitarkkailu vesiensuojelua edistävät hankkeet ja tutkimukset järvitarkkailua, puro- ja lähdetutkimuksia pohjavesiasiat valistustoiminta, lausunnot, seminaarit asiantuntija-apu vesien- ja ympäristönsuojelussa Vantaanjoki-neuvottelukunta Virkisty Vantaanjoella ja Virkisty Keravanjoella -esitteet, melontareittien viitoitukset Vantaanjoen vesistön ekologinen luokittelu Vantaanjoki sivujokineen kuuluu pääosin savimaiden jokityyppeihin Ekologinen luokitus perustuu pohjaeläimiin, kaloihin ja pohjan piileviin ja fys.- kemialliseen laatuun Pääosa joista on luokaltaan tyydyttävää eli hyvän tilan saavuttaminen vuonna 215 vaatii paljon toimenpiteitä ->v. 221 ehkä toteutuu Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 1/21 3

4 MAAPERÄ JA MAANKÄYTTÖ RATKAISEVASSA ROOLISSA 38% savikkoa 25 % peltoa taajamia yli 15 % Uud. ELY-keskus 21 Virtaama Oulunkylässä virtaama (m 3 /s) i 28 22,6 m 3 /s virtaama Oulunkylä 9 29 m 3 /s ,6 m 3 /s 2 1 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Oulunkylä näyte 21 Virtaama, m 3 /s ,9 m 3 /s tamm helmi maali s huhti touko kesä heinä elo syys loka marra s joulu 4

5 VANTAANJOKI kg/v 7 Fosforikuorma mereen syksyllä 6 K u i v a t s y k s y t S a t e i s e t s y k s y t lokakuu marraskuu joulukuu Vantaanjoen pistekuormittajat Hyvinkää, Kalteva Riihimäki Hyvinkää: Ridasjärvi ja Kaukas Nurmijärvi, Kirkonkylä Metsä-Tuomela, jäteasema HKI-VANTAA lentoasema Nurmijärvi, Klaukkala Rinnekoti 5

6 Vantaanjoki Fosforin pistekuormitus on laskenut reippaasti ja myös kokonaisfosforipitoisuus on laskussa -> 6 µg/l hyvän tilan raja-arvo Fosforikuorma t/v P, µg/l jv-kuorma P (Vantaanjoki) Typen pistekuormitus on laskenut, mutta jokiveden kokonaistyppipitoisuuden lasku on vähäisempää Typpikuorma t/v Vantaanjoki N, µg/l jv-kuorma N (Vantaanjoki) Fosfori- ja typpikuormitus mereen ja jokeen 28, 29 ja Fosforikuormitus keskivirtaama 22,6 m 3 /s, 9,5 m 3 /s 15,9 m 3 /s P, tn ,4 % 6,4 % 5,4 % Vantaanjoki mereen Jätevedenpuhd.(Rmäki, Hkää, Njärvi) Hki, Espoo jvedet Typpikuormitus N, tn % 22,5 % 13,4 % Vantaanjoki mereen Jätevedenpuhd.(Rmäki, Hkää, Njärvi) Hki, Espoo jvedet 6

7 TOIMENPITEIDEN JA TUTKIMUSTEN KOHTEET VANTAANJOEN VALUMA-ALUEELLA Maatalouden hajakuormituksen vähentäminen -> toimenpiteet pelloilla Haja-asutuksen jätevesiratkaisut (25 asukasta omien järjestelmien varassa) Taajamien hulevedet Poikkeukselliset päästöt puhdistamoilta ja pumppaamoilta Pinta- ja pohjavesien väliset yhteydet Vesiensuojeluyhdistyksen rooli tutkimusyhteistyössä Usein loppukäyttäjän roolissa Yhteistarkkailua vuosien ajan -> tietoa vesien laadusta ja kuormittajista limnologian, ympäristö-mikrobiologian, hydrogeologian, maantieteen ja jätevesien asiantuntijoita jäsenistön ja yhteistyötahojen kautta laajat verkostot yliopistot, SYKE, Ely-keskus, MTT opinnäytetöitä graduista väitöskirjoihin jatkuvatoimisia anturimittauksia jo vuodesta 25 -> maataloustoimenpiteiden vaikutukset veden laatuun ja kuormitukseen, hulevedet, raakavesiseuranta, poikkeukselliset päästöt, happitilanne 7

8 JATKUVATOIMINEN VEDEN LAADUN SEURANTA mittauksia veden laadusta tunnin välein Happipitoisuus mg/l Maatalouden ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentäminen Leudot talvet ja sateet lisäävät kuormitusta pelloilta -> kosteikot ja suojavyöhykkeet eivät riitä, toimia on tehtävä pellolla Toimenpiteiden kohdentaminen: kaltevien peltojen ohella tulvapellot merkittäviä kuormituslähteitä Talviaikainen kasvipeitteisyys, suorakylvö -> AISU-tutkimus MTT, HY, VHVSY Maassa jo olevat ravinteet käyttöön (kipsi, kalkitus) -> TRAP-hanke Ravinnetaseet ja lannoitus Lepsämänjoki UUS, SYKE, VHVSY Tilakohtaisia ratkaisuja -> RaHa-hanke Tarkempaa hajakuormituksen seurantaa -> jatkuvatoimiset mittaukset Lepsämänjoen yläosan fosforikuorma kuukausittain Phosphorus load (kg/month) April May June July August September October November December January February Mars April May June July August September October November December January February 8

9 TraP-hanke kipsipohjaiset ratkaisut fosforin sitomiseen Yara, SYKE, MTT, Luode, TTS, TEKES, VHVSY Kipsiä Siilinjärven apatiittikivestä rikkihapolla Levitys pellolle, kuten kalkki Sitoo fosforin maahan, mutta kasveille käyttökelpoisesti -> parantaa maan mururakennetta, jolloin eroosio vähenee sekä fosforikuormitus vesistöihin Jatkuvatoimista veden laadun seurantaa -> tarkkaa kuormituksen mittausta -> kiintoaine- ja fosforikuormitus laski 6%, liuennut fosfori 3% koealue Nummenpää Nurmijärvellä, 1 ha Pelto-ojan sameuden ja virtaaman suhde ennen ja jälkeen kipsin levityksen. Sameus (NTU) 45 4 ennen kipsiä kipsin jälkeen Virtaama (l/s) Valkama, Pasi VHVSY 9

10 RAVINNEHUUHTOUMIEN HALLINTAHANKE, RaHa Uudenmaan ELY-keskus, maatalouden tuottajajärjestöt, MTT, VHVSY, HY Rahoitus EU:n maaseudun kehittämisrahaa Viherlannoitusta, viljelykiertoa Alus- ja kerääjäkasveja Biohiilen ja kuitulietteen vaikutus ravinteiden huuhtoutumiseen ja maan rakenteeseen Luonnonmukainen kuivatushanke Jatkuvatoimista vedenlaadun seurantaa viljelijöille sopivia kokeita omilla lohkoilla -> yli 13 viljelijää RaHa-hankkeen seurantapaikat Pelto-oja Valuma-alue 124 ha Peltoa noin 5 % Puro Nuuksiossa Valuma-alue 137 ha Ei peltoa, metsäinen 1

11 Pelto-oja Metsäpuro Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn parantaminen HAIKU-hanke Käymälä- ja pesuvesien erilliskäsittely on järkevää! Uudenmaan maakunnan kehittämisrahaa, kunnat Haja-asutuksen jätevesien koostumus 1 kiinteistöä -> 5 mustat vedet ja 5 erottelevaa vedenkäyttömäärät, jätevesikuormitus (4 krt/v) myös hygienia ja hapenkulutus VESITURVA-HANKE Lukuisia osallistujia Jätevesijärjestelmän valintapolku -> kiinteistökohtaisen neuvonnan avuksi Miten haja-asutuksen jätevedet näkyvät ojissa? 11

12 Automaattinen veden laadun seuranta haja- asutuksen jätevesien kuormittamassa ojassa 6 kiinteistöä valuma-alueella, osa panospuhdistamoita Johtokyky (µs/cm) Happipitoisuus (mg/l) Klo 11:3 NH4-N pitoisuus 1 9 µg/l Kok N pitoisuus 52 µg/l Kok P pitoisuus 4 8 µg/l E. coli 6 9 mpn/1 ml Enterokokit 2 1 cfu/1 ml Klo 12:1 NH4-N pitoisuus 9 7 µg/l Kok N pitoisuus 39 µg/l Kok P pitoisuus 4 2 µg/l E. coli, 27 mpn/1 ml Enterokokit 2 1 cfu/ 1 ml Vantaanjoen hygieeninen tila jätevedenpuhdistamot ja pumppaamot E. coli mediaanit 29 Q,5 m 3 /s * uimavesi huonoa, jos yli 1 kpl/1 ml * kasteluvesi < 3 kpl/1 ml Q 4,5 m 3 /s Q,5 m 3 /s Q 16 m 3 /s 12

13 Pistekuormituksen vähentäminen Poikkeuksellisten päästöjen vähentäminen rankkasateet, talvitulvat Vesi- ja viemäriverkoston ikääntyminen -> vuodot kuriin, saneeraus Sade-, sulamis- ja kuivatusvedet pois jätevesiverkostosta -> hulevesien hallintaan Pitkät siirtoviemärit pumppaamoineen -> varoaltaita, tekniikka pettänyt uusissa pumppaamoissa, huoltotoimia, varavoimaa Hyvääkin tulosta on varaa parantaa! Räätälöityjä toimia yhdyskuntapuhdistamoilla jätevesikuormituksen vähentämiseksi Yhteistyöhanke HSY Veden ja muiden Vantaanjoen kuntien vesihuoltolaitosten kanssa -> Vantaanjoen jätevesiylivuodot toimenpideohjelma ja tutkimusrahoitusta haussa -> Aalto-yliopisto HULEVESITUTKIMUKSET HULEVESIEN LAATU Hyvinkään hulevesien tarkkailu 211- erilaisilla alueilla (omakotialue, teollisuusalue, tuleva rakennettava kohde) HULEVESIEN VIIVYTTÄMINEN JA LAADUN PARANTAMINEN Kylmäojan itäinen haara, korpi (Vantaa, Tuusula, HY, Vantaan srk, VHVSY) LUONNONMUKAINEN HULEVESIEN HALLINTA-> KOSTEIKOT, PAINANTEET, UOMIEN ENNALLISTAMINEN -> Nummelan Kilsoin alue (HY, Vihti, VHVSY) VALUMA-ALUELÄHTÖISYYS KAAVOITUS peitetty pinta Pohjaveden muodostuminen varmistettava 13

14 MUITA HANKKEITA Vapomix-hanke: pinta- ja pohjavesien hydraulisista yhteyksistä Vantaanjoella ja sen sivujoissa (HY Maantieteen ja geologian laitos, vesilaitokset, Uud. Ely-keskus) Tavoitteena jatkaa pitkäjänteistä maatalouden vaikutusten tutkimusta > viljelytiedot, uusia seurantamenetelmiä, jatkuva seuranta Lepsämänjoella? Haitalliset aineet Taudinaiheuttajat 14