Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi. Kirsti Lahti toiminnanjohtaja

Transkriptio

1 Vantaanjoen veden laatu ja kuormitus toimenpiteet hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti toiminnanjohtaja Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

2 Vantaanjoen vesistön eri osien soveltuvuus talousveden hankintaan 1970-luvulla Erittäin heikkoa Hyvää Heikkoa tai epäilyttävää Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

3 Vantaanjoen vesistön ekologinen luokittelu Vantaanjoki sivujokineen kuuluu pääosin savimaiden jokityyppeihin Ekologinen luokitus perustuu pohjaeläimiin, kaloihin ja pohjan piileviin ja fys.- kemialliseen laatuun Pääosa joista on luokaltaan tyydyttävää (keltainen) eli hyvän tilan saavuttaminen ei onnistunut vuonna >v ehkä toteutuu, mutta vaatii paljon toimenpiteitä Kemiallinen tila arvioidaan haitallisten aineiden esiintymisen perusteella, mm. kalaelohopea, kadmium, org. haittaaineet Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

4 Yhdistys tarkkailee säännöllisesti Vantaanjoen ja sen sivujokien veden laatua ja jokialueelle laskevien jätevedenpuhdistamoiden tulevaa ja lähtevää jätevettä yhteistarkkailuna Hajakuormituksen seurantaa ja toimenpiteitä kuormituksen vähentämiseksi tehdään hankkeissa, joissa monia yhteistyökumppaneita. Jatkuvatoimisen, automaattisen veden laadun seurannan avulla kuormituksen suuruudesta ja muutoksista on saatu luotettavaa tietoa Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

5 Vantaanjoki 2015 Vantaanjoki tn 61 tn 2015 Vantaanjoen vuorokausikeskivirtaama (m 3 /s) Helsingin Oulunkylässä ja kokonaisfosforipitoisuus Vantaanjoen alajuoksulla. Vuoden keskivirtaama 16,5 m 3 /s. Vantaanjoen mereen kuljettama fosfori- ja typpikuorma viiden vuoden liukuvana keskiarvona sekä kuormat vuonna 2015 Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

6 Fosforikuorma mereen on laskenut 40 vuodessa 37 % Typpikuorma mereen on laskenut 26 % Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

7 Fosforipitoisuus on laskenut 40 vuodessa 49 % ja typpipitoisuus 23 %. Jos kehitys jatkuu samaan tahtiin, vuonna 2021 fosforipitoisuuden mediaani on 61 µg/l ja typpipitoisuuden 2,05 mg/l. Savimaiden jokien hyvän ja tyydyttävän raja fosforipitoisuudelle on 60 µg/l Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

8 Vantaanjoen ravinnekuormituksen jakautuminen SYKEn Vemala-mallin mukaan 2015 Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

9 Jätevedenpuhdistamoiden kuormitus Riihimäen jätevedenpuhdistamon lähtevän jäteveden laatu vuosikeskiarvoina, mg/l Vuonna 2015 jätevesien osuus joen virtaamasta oli alajuoksulla keskimäärin 2,3 %, keskiosalla 5,5 % ja yläosalla 12 %. Puhdistamot: Riihimäki, Hyvinkään Kalteva ja Kaukas, Nurmijärven Klaukkala ja Kirkonkylän puhdistamo, Rinnekoti-Säätiö Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

10 Veden happipitoisuus Arolamminkoskella kesäisin Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

11 Vantaanjoen yläosan, Arolamminkosken, veden laatu Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

12 Hygieeninen tila Vantaanjoen keskiosalla 2015 ja alaosalla Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

13 Keravanjokeen kesäaikaan lisävettä Päijänne-tunnelista Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

14 Mitä toimenpiteitä hyvän tilan saavuttamiseksi? Uudenmaan vesienhoidon toimenpideohjelmassa on esitetty: Vesimuodostuvaan kohdistuvia toimenpiteitä (kalojen kulkua helpottavat ja elinympäristökunnostuksia) Kuormituksen vähentämiseen liittyviä yhteistoimenpiteitä maataloudelle, metsätaloudelle, haja-asutuksen kiinteistökohtaisen jätevedenkäsittelyjärjestelmien käytöstä vakituiselle ja vapaa-ajan asunnoille ja taajamien viemärilaitoksille niin hoitoon kuin tehostettuun käsittelyyn Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

15 Peltokuormituksen vähentämiseen tarvitaan toimia pellolla 1.Toimenpiteet, jotka kohdistuvat koko peltopinta-alalle -> kipsi (60 % vähenemä fosforihuuhtoumaan), rakennekalkitus -> Trapja LOHKO-hanke 2.Talviaikainen kasvipeitteisyys > eroosion torjunta, savimailla fosforikuormitus vähenee -> Humaus-hanke 3.Kerääjäkasvit, aluskasvit -> typpikuormituksen väheneminen (jopa 70 %), sitoo ravinteita, hiiltä peltoon -> maan rakenteen parantaminen UusiRaha-hanke 4.Maan rakenteeseen vaikuttaminen -> tiivistyneet pellot -> jankkurointi, vähemmän ajokertoja pelloilla, viljelykasvien monipuolistaminen -> vesi imeytyy maahan, kuormitus vesiin vähenee -> Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

16 Talviaikaisen kasvipeitteisyyden vaikutuksia Lepsämänjoen kuormitukseen Leudot talvet verrattuna , kokonaisfosforikuorma laski 35 % Lepsämänjoen yläosassa, kun talviaikainen kasvipeitteisyys nousi 38 %:sta 71 %:iin (Valkama 2015, Humaus-hanke) Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

17 Haja-asutuksen jätevedet Taajaan asutut haja-asutusalueet viemäröinnin piiriin Ranta- ja pohjavesialueiden kiinteistöille pesu- ja käymälävesien erilliskäsittely tehokkain -> uusiin kiinteistöihin haja-asutusalueilla tulisi saada rakennusmääräyksiin vaatimuksena Kuivakäymälät ja vähän vettä käyttävät ratkaisut Järjestelmien hoito ja huolto! Kiinteistökohtaista neuvontaa Haja-asutuksen lietteiden kalkkistabilointi -> ravinteet hyötykäyttöön Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

18 Hulevedet kasvava ongelma viivytystä ja puhdistamista lisätä tietoa ja yhteistyötä hulevesien luonnonmukaisista hallintakeinoista rakentamisen aikaiset hulevesivaikutukset suuria Life+ Keidas-hanke hulevesikosteikot hulevesien haitalliset aineet eri valumaalueilta 8 alueelta tutkimus hulevesien laadun ja määrän seurantaa Kaavoitus ja maankäytönohjaus avainasemassa - Peitetyn pinnan määrän pysäyttäminen - Hulevesitulvat, pohjaveden riittävyys, pienvesien suojelu Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

19 Vantaanjoen jätevesipäästöjen vähentämishankkeet - strategia, pumppaamot, verkostovuodot, sekaviemäröinti 1. Viemäriverkostojen saneeraukset 2. Kiinteistöjen kuivatusvedet pois jätevesiviemäristä 3. Pumppaamojen varustelu 4. Parempaa puhdistustulosta -> räätälöityjä toimia, jälkikäsittelyä ja ohitusvesien käsittelyä 5. Ravinteiden talteenotto -> fosfori ja typpi hyötykäyttöön Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka

20 VISIO VANTAANJOESTA 30 VUOTTA TÄSTÄ ETEENPÄIN 1. Kahvivesi Vantaanjoesta 2. Järki päässä nykyisen hallinnon mukainen 3. Taantuva Vantaanjoki 4. Kauhuskenaario 1. vaihtoehto toivottavin 2. todennäköisin -> miten käy? Ilmaston lämpeneminen, tiivistyvä kaupunkirakenne, muuttoliike, heikko taloudellinen tilanne töitä riittää hyvän tilan saavuttamiseksi Kirsti Lahti KUVES 40 vuotta Heureka