Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Samankaltaiset tiedostot
Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Peltokuivatuksen tarve

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

RaHa-hankeen kokemuksia

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Maan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin

Peltomaan rakenteen arviointi

Reijo Käki Luomuasiantuntija

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Maan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Luomutilojen tuki-ilta

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla. Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, 20.2.

Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Maan kasvukunnon korjaaminen

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Viherlannoitus ja aluskasvit kokeissa ja käytännössä

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Maan kasvukunnosta huolehtiminen

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Miten maan sadontuottokyvyn saa paranemaan? - Maan rakenne avainasemassa

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Peltomaan rakenteen arviointi

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Viljelykierrolla kannattavuutta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Miten kasvukuntoa kehitetään?

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Luomutilojen EUtuki-Info Lammilla

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Uudenmaan pellot vihreiksi

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Pintamaan hallintaa onnistuneella syyskasvien viljelyllä

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Strip till- muokkaus Kaistamuokkaus Kaistaviljely Ilmari Hunsa, Nousiainen Järki Pelto tilaisuus Paimio

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Ympäristö ja viljelyn talous

IPM-kokemuksia kesältä 2010

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Maan kasvukunnon korjaaminen. Rokua Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Pellon perusparannus Osa 3: Täydennyssalaojitus Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Transkriptio:

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.2019

Kasvinviljelytila Eurajoella Viljat ja härkäpapu Luomu, SV2 menossa Liejusavi, 10 % savespitoisempia paikkoja, eloperäisiä 5 %. Lohkojen keskikoko alle 2 ha. Viljelymenetelmät Kyntö Kultivointi, läpileikkaavat terät Lapiorulla- sekä s-piikkiäes Kylvöäes

Sisältö Toimintaympäristö Lähtökohdat lohkoilla Perusasiat kuntoon Koneketjun ja työtapojen tarkastelu Maan rakenteen saneeraus

Toimintaympäristö veden suhteen Satakunnan sademäärä 600-650 mm Kasvukaudella 150-280 mm Tarve, suuruusluokka Kaura 101 mm/tonni Ohra 130 mm/tonni Ruis n. 75 mm/tonni Vehnä n. 130 mm/tonni Eli kasvukauden vedellä voidaan tuottaa 1,5 tonnia kauraa kuukauden lämpötila helle- pakkas- halla- sade- lumi ka keskim. keskim. päivien päivien päivien määrä 15. pv kk C ylin C alin C lkm lkm lkm ka mm cm 1-4,8-2 -8,2-28 44 8 2-5,4-2,2-9 - 25 28 13 3-1,9 1,8-5,5-26 29 13 4 3,7 8,4-0,6-17 30 1 5 9,5 14,8 4,1 1 4 35 0 6 13,9 18,9 8,7 3 0 54-7 16,8 21,7 11,8 5-67 - 8 15,3 20 10,6 4 0 71-9 10,4 14,6 6,3 0 2 56-10 5,6 8,4 2,5-8 66 0 11 0,4 2,7-2,2-19 55 1 12-3,1-0,5-6,3-25 51 6 vuosi 5 8,9 1 13 154 586 Porin lentoasema 1981-2010 Lähde: Ilmatieteen laitos 2018 sato kasvoi täysin maassa jo olevalla vedelle Lähde: MTT Raportti 37

Lohkojen tilanteen kartoitus Kukin lohko yksilö, ominaisuudet ja ongelmat toisistaan poikkeavia Tunne lohkosi, lapio käyttöön Ongelmien syiden selvittäminen, esim. Vesiongelmat Salaojat, piiriojat, valtaojat Tiivistymät Muokkausmenetelmien ja rengastukset tarkastelu Ravinnetila Viljavuusanalyysi Rakenne ravinnesuhteet

Perusasiat kuntoon Pintamaan rakenteeseen voi vaikuttaa nopeasti Pellolle vasta kun se kantaa koneet ilman merkittävää tiivistymistä Alhaiset rengaspaineet ja paripyörät Muokkaus kun maa muokkautuu Salaojien toiminnan tarkastaminen ja huolto Seisova vesi liettää maata, estää kaasujen kulut, tiivistymisriski, huono muokkautuvuus Laskuaukot esille Peruskuivatus

Veden varastointi peltoon Kesä 2018 muistutti asian tärkeydestä Varastoitunut ja/tai kapillaarisesti nouseva vesi merkittävin tekijä sadonmuodostuksessa Huokoisuus on ilman ja veden tilavuuden suhde maan kokonaistilavuuteen Huokosten koko, muoto, jatkuvuus ja mutkikkuus maan kyvyn varata ja kuljettaa vettä Sopiva huokoskoko 0,0002-0,03 mm Hiedassa ja hiesussa enemmän kuin savimaissa Yli 0,03 mm tarvitaan veden kulkureitteinä, ylimääräinen vesi pois. Lieron reiät, savimaan halkeamat, juurikanavat jne. Orgaanisen aineksen lisäys Mekaaninen ja biologinen kuohkeutus Lähteet: Soane ja Ouwerkerk 1994, Alakukku 2011

Veden varastointi peltoon Mururakenteen synnyttäminen ja vahvistaminen Biologisen aktiivisuuden ylläpito ja nosto Kasvipeitteisyys Orgaanisen aineksen kerryttäminen Maanparannusaineet esim. rakennekalkki Veden varastointi edellyttää maan kantavuuden edistämistä

Pellon pinnan muotoilu GPS-ohjattu tasauslana Siirtää maata monttuihin ja tasaa kummut Maata liikutellaan maltilliset määrät, esim +-16 cm. Veden liikkeiden ohjailu pellon pinnalla Vesi imeytyy tasaisesti eikä keräänny painanteisiin Pelto kuivuu tasaisemmin Riviviljelyssä pellon tasaisuus korostuu Vesi pääsee max. kahteen suuntaan

Syväkuohkeutus Rakenteen synnyttäminen, ei muokkaus Yhdessä kasvien kanssa Juuret stabiloivat rakenteen Sopiva syvyys ja kosteusolosuhteet Lisää tilaa vedelle ja kaasuille

Hyväjuuriset kasvit Kasvipeitteen maksimointi Suojaa maan pintaa veden vaikutukselta Viherlannoituskasvusto mahdollisimman monipuolinen Puna-apila, alsikeapila, timotei, ruokonata Kerääjä/aluskasvi italianraiheinä Kasvit ja vesitalous Juurikanavat Murustava ja muruja vahvistava vaikutus Valko-apila Ruokonata Porkkana Enemmän tilaa vedelle, vähemmän kiintoainesta veden mukana pois pellolta Sinimailanen

Maanparannusaineet (Rakenne)kalkitus Kipsi Vahvistaa mururakennetta lisäämällä ioniväkevyyttä Nostaa ph:ta Parantaa eliöstön elinolosuhteita -> positiivinen vaikutus vesitalouteen Lisää ioniväkevyyttä Ei kalkitusvaikutusta, sulfaatti ja liika kalsium rajoittaa käyttöä. Puuteollisuuden sivukuidun Mahdollistaa orgaanisen aineksen merkittävän lisäämisen kerralla Vaikutus vedenpidätyskykyyn, murujen kestävyyteen, biologiseen aktiivisuuteen Lannat, mädätteet ja kompostit

Vesitaloutta edistävien toimenpiteiden sijoittaminen viljelykiertoon (Nurmi)-nurmi-syyskasvi-härkäpapu-kevätvilja Nurmi monipuolinen seos, juurivaikutus Yksivuotinen härkäpapu+italianraiheinä salaojien huolto ja korjaukset Jankkurointi Nurmen lopetuksen yhteydessä maanparannusaineet Kevätkylvöisten alle aluskasvi Orgaaniset lannoitteet ennen kylvöä Järkevä maata säästävä muokkaus, jos mahdollista

Yhteenveto Vesitalouden hallinta monisyinen asia Vesitalous, kaasutalous, ravinnetalous, rakenne eli kemialliset, fysikaaliset ja biologiset kasvukunnon osatekijät linkittyvät ja kaikki vaikuttaa kaikkeen Lähdettävä liikkeelle perusasioista ja tunnustettava työn pitkäjänteisyys Kevätkosteuden säilyttäminen myöhästetyn kylvön kustannuksella? Luomussa rikkakasvien kurittaminen pääasiassa muina aikoina Nurmen perustaminen jyrän avulla Veden varastoinnin (peltomaahan) merkitys saattaa korostua tulevaisuudessa