Miten kasvukuntoa kehitetään?

Transkriptio

1 Miten kasvukuntoa kehitetään? Tuomas Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Rikalan Säätiö

2 Yleinen kasvukunnon kehittäminen 1. Karikepeite suojaamaan maan pintaa 2. Häiriöt minimiin 3. Kasvidiversiteetti 4. Jatkuva, elävä juuristo 5. Eläinten integrointi viljelyyn 2

3 Viljelykierron monipuolistaminen KAURA KAURA KAURA KAURA KAURA NURMI NURMI SYYSRYPSI KAURA KAURA NURMI RUIS KAURA 3

4 Systemaattinen kehittäminen lähtee lohkon tilanteen kartoituksesta OSAAMINEN TULKINTA JOHTO- PÄÄTÖKSET MÄÄRIT- TÄMINEN SUUNNIT- TELU SEURANTA KÄYTÄNNÖN TOTEUTUS Rajala: Avaus

5 Maan kasvukunnon osatekijät Biologinen C,H,O,N Kemiallinen ph,n,p,k,s,ca, Mg,Mn,Zn,Cu,B, Se,Si,Mo,Co Fysikaalinen O, H 2 O Mikä lohkolla on pielessä? Miten sitä voi mitata? Millä seurataan kehitystä? Millä korjataan? 5

6 Koelohkot Varsinais-Suomi: tiivistyneitä savimaita He: LUOMUsiementuotantoa, ongelmia peltokortteen kanssa Hy: minimimuokkausta ja kevätviljan viljelyä, märkä lohko Ju: minimimuokkausta ja kevätviljan viljelyä, siirtymä LUOMUun Kuva: Jukka Rajala 6

7 Koelohkot Satakunta: Erikoiskasvintuotantoa Kä: sipulintuotantoa, koelohkona uusi pelto, hapan, rakenteeton, ravinteet punaisella Lu: Avomaan tuotantoa hietamaalla, alhainen multavuus, alhainen vedenpidätyskyky, helposti tiivistyvä Kuva: Jukka Rajala 7

8 Koelohkot Etelä-Pohjanmaa: Erilaisia hieta- ja turvemaita Ha: rakenteeltaan helposti luhistuva, heikosti vettä läpäisevä turvemaa, LUOMUviljely Pa: LUOMUperunantuotantoa hietamaalla, vesitalousongelmia, tiivistynyt Sa: minimimuokkausta, kevätviljanviljelyä, kananlantaa, heikkorakenteinen hiesumaa Kuva: Jukka Rajala 8

9 Tunnistetut ongelmat Biologiset Murukestävyys Lierojen määrä Salaojituksen toimintahäiriö Labiili amino N Fysikaaliset Labiili C C:N suhde Solvita 24 h hengitys Zn Puute Mn Puute Cu Puute B puute S puute P puute K puute Korkea Mg ph korkea tai matala Alhainen KVK 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ongelmia osuudessa lohkoista Kemialliset Vettä hidastava kerros Veden imeytymisnopeus Pohjamaan tiivistymä Ruokamullan tiivistymä Maan rakenne 0% 20% 40% 60% 80% 100% Ongelmia osuudessa lohkoista Punainen = koelohko Vihreä = hyväkasvuinen verrannelohko Mattila ym: Mistä ja miten tunnistaa maan hyvän kasvukunnon? HY, Ruralia-instituutti. Raportteja % 20% 40% 60% 80% Ongelmia osuudessa lohkoista

10 Kokeillut ratkaisut Kalkitus: sammutettu kalkki Kipsi: Yara & luonnonkipsi Ammoniumsulfaatti Mangaanisulfaatti siemenen pintaan Lannoiteboraatti Kaliumsulfaatti Kananlanta Naudanlanta Syväkuohkeutus Pikakesanto kultivaattorilla Monilajiset viherlannoitusnurmet Biotiitti Biohiili Myyräojitus Ojien kunnostus Pellon tasaus Täydennyslannoitus Vetoletkulevitys Pintajännityksen poistajat 10

11 Miten mitattiin edistymistä? He Hy Ju Kä Lu Ha Pa Sa 11 Biologia Fysiikka Kemia Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, hiili Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, lierot Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, lierot Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, hiili Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, C:N Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, hiili Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, hiili Mikrobiaktiivisuus, typpivaranto, C:N Rakenne, veden imeytyminen, tiivis kerros Rakenne, veden imeytyminen, tiivis kerros Rakenne, veden imeytyminen, tiivis kerros Murukestävyys, veden imeytyminen Rakenne, murukestävyys Rakenne, veden imeytyminen, murukestävyys Rakenne, veden imeytyminen, murukestävyys Rakenne, veden imeytyminen, murukestävyys P, B, kationit, P, Mn, kationit P, S, kationit ph, P, kationit KVK, B, P P, K, B KVK, K, B ph, P, Mn

12 Ju tiivistynyt savimaa Kuva: Jukka Rajala P-luku 4,3 mg/l Kuva: Jukka Rajala Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään

13 Ju tiivistynyt savimaa Lierot Veden imeytyminen mm/sek SLAN Tiivis kerros (cm) Solvita CO2 Rakenneongelmat (VESS) S mg/l, tai kpl/m P Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 0 20 mg/l K Mg Ca kg/ha

14 Uudelleentiivistymisriski JU: aluskasvin kylvö Rapid-kylvökoneella toukokuun alussa JU JU Ruisvirna+Kipsi+Jankkurointi+syysvehnä Muokkausretikka+Kipsi+syysvehnä Uudelleentiivistynyt pintakerros Rajala J: OSMO-Hanke Kuvat Jukka Rajala

15 Ju - Mitä opittiin? Monilajinen maanparannuskasvusto + syväkuohkeutus + syysvilja toimii Kipsi korjaa Ca:Mg suhdetta Maa on herkkä uudelleentiivistymiselle Tiivis savimaa vaatii tiheän ja hyvin sorastetun salaojituksen Pinnanmuotoilu =>Syysviljan viljely mahdolliseksi Kuva: Jukka Rajala

16 Kuivatuksen puutteita Hy-lohkolla Märkää Vedenläpäisykyky heikko Pellon märkyyden sieto heikko => Pohjavesi nousee ruokamultakerrokseen Pohjavesi korkealla Leväkasvustoa Kuvat Jukka Rajala 16

17 Hy lohkolla salaojitus 1965 ja kunnostus Kokooja ja osa imuista huuhdeltu olivat kunnossa Kuvat: Jukka Rajala Yläpuolen lohkon laskuaukko etsitty ja kaivettu esiin 40 cm syvyydestä ja toimivaksi Laskuoja, välioja ja reunaojat perattu Painanteita tasattu 17

18 Rakenne määrittää kuivatustehon Tiiviillä lohkoilla nyk salaojituksen kuivatusteho ei ole riittävä (50 % OSMO-koelohkoista). Tarvitaan tehokkaampi kuivatus Toiset imuojat väliin => kuivatusteho 3,5x =>4,9 mm:iin/vrk Muut kuivatusta parantavat toimet tarpeen, jotta kuivatusteho saadaan tavoitteen mukaiseksi (8,6 mm/vrk) =>Tavanomainen täydennysojitus ei riitä 18

19 Vaikutukset Hy 2017 HY : Ruisvirna+Jankkuroitu+Kipsi HY : Ruisvirna Syysvehnä menestyi hyvin Rakenne parani Syysvehnä ei menestynyt Rakenne ei parantunut Kuvat Jukka Rajala 19

20 Rakenne parantunut Maataparantavilla kasveilla, syväkuohkeutuksella ja kipsillä saatiin parannettua ruokamultakerroksen rakennetta Syväkuohkeutus cm syvyyteen paransi pohjamaan yläosan rakennetta Jatkossa Tuloksia Hy-lohko =>Kuivatus saatava hyväksi = Perusongelma =>Sen jälkeen rakenne vielä paremmaksi ruokamultakerroksessa ja pohjamaassa 20

21 Syysviljan viljely mahdolliseksi Kuvat: Jukka Rajala

22 Pa-tiivistynyt perunapelto Kuvat: Jukka Rajala P-luku 36 mg/l Kuva: Veera Manka Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään

23 Pa-tiivistynyt perunapelto Veden imeytyminen mm/min Murukestävyys C:N SLAN Rakenneongelmat (VESS) B KVK Solvita CO mg/l mg/l 5 10 K Mattila: Miten kasvukuntoa kehitetään 0 10 mg/l

24 Rakenteen ja vesitalouden hallinta haasteellista Pa 2017, HHt PaK Pa Satoero suuri Resurssitehokkuudessa suuri ero =>Kuivatus! Kuvat Jukka Rajala OSMO-maan rakenne ja kuivatus

25 Pa - Mitä opittiin? Salaojajärjestelmän huolto on tärkeää, myös kaivot, alitukset, jne. Maan riittävä läpäisevyys tärkeä Pintavesien hallinta on haastavaa, pinnanmuodot, vaonpohjan kuohkeutus Boorilannoitus toimii useimmilla pelloilla Siirtymä nurmesta viljaan ja perunaan heikentää veden imeytymistä ja rakennetta, mutta voi kiihdyttää mikrobiaktiivisuutta Kuva: Jukka Rajala

26 Sa pintatiivistynyt hiesumaa P-luku 35 mg/l Toimet: 2016 ammoniumsulfaatti + boori + nurmensiemen 2017 nurmi + syväkuohkeutus + kipsi + lanaus 2018 ruis Kuvat: Jukka Rajala , ja

27 Laserlanaus 27

28 Spurway P (mg/l) Muutokset % 5% 10% 15% 20% 25% 30% Fosforikyllästysaste (Mehlich 3) 28

29 Vähän mitattavaa muutosta mg/l Murut Solvita 24 h CO VESS x 10 mm/min mg/l tai ph yksikkö C:N SLAN 2018 P-luku P-M3 ph Mn 29

30 Suuri muutos viljeltävyydessä Ei saatu korjattua maan korkeaa fosforisaturaatiota Ju lohkoon verrattuna 700 kg enemmän varastofosforia pintamaassa Saatiin korjattua rakenne ja vesitalous, mahdollistaa syysviljojen ja nurmien viljelyn Kuva: Jukka Rajala

31 Miten kasvukuntoa kehitetään? Perusasiat ensin Kuivatus Tiivistymisriskit Viljelykierto Hyviä seurantavälineitä Viljavuusanalyysi Mikrobiaktiivisuus Murukestävyys Lapiodiagnoosi Tee kokeita, seuraa mitä tapahtuu, varaudu yllätyksiin Kuvat: Jukka Rajala 31

32 Ei tehdä yksin Luennot & webinaarit Lehtiartikkelit Oppaat Raportit Laskurit Viljelijäesimerkit Kuva: Jukka Rajala Kuva: Jukka Rajala Peltopäivät Julkiset mittaus Peltokokeet Kuva: Jaana Ravander 32

33 Mallia yhteistyöhön Yhdysvalloista 33

34 Lisätietoja > Tutkimusraportit 34

35 Kuva: Jukka Rajala Kiitos! Kuva Jukka Rajala Kuva Jukka Rajala Kuva: Jukka Rajala Kuva: Jukka Rajala 35