Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan"

Transkriptio

1 Maan tiivistymisen vaikutukset ja niiden kestoaika Sisältö Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan Menestyvä maatilayritys hankeen tilaisuus Loimaa Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Peltomaan laatutesti lyhyesti Havainnot: pellot, kasvusto, maa tietoa tilanteen arviointiin syy-seuran suhteet tietoa päätöksentekoon Tiedon käyttö maan rakenteen hoidossa Yhteenveto Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kemiallinen happamuus kasvinravinteet kemialliset yhdisteet eloperäisen aineksen määrä Fysikaalinen maan rakenne maan vesitalous eroosio Biologinen mikrobit eläimet kasvien juuret Maan laadun osatekijät Maan laadun omatoiminen havainnointi Ei ole ollut kaupallisia palveluja tai ohjeistusta maan laadun määrittämiseen omatoimiseen määritykseen ja tulosten tulkintaan tehty Peltomaan laatutesti Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet Kemialliset viljavuusanalyysin tuloksista Muut kuoppahavainnoista ja täydentävistä mittauksista Mittauslukemia verrataan Luken mittausten pohjalta määriteltyihin raja-arvoihin pisteytys laatutestin tuloksiin Tulosten perusteella toimenpidesuosituksia Maalajien väliset erot Kivennäismaat <> eloperäiset maat Karkeat maat <> hienojakoiset maat Dia. Merja Myllys, LUKE

2 Peltomaan laatutesti itsearviointilomake Peltomaan laatutesti itsearviointilomake -Ympäristökorvausjärjestelmässä, palautus mennessä -Täytettävä lomake tavoite herättää kiinnostusta maaperäasioihin ja niiden havainnointiin Peltomaan laatutesti havainnot ja mittaukset kootaan arvio maan kunnosta Mittaustulokset skaalataan 0-10 Yhteismitallistaminen Matemaattinen malli laskee skaalauksen: pohjana raja-arvot joiden perusteella skaalaus 10 = erittäin hyvä arvo Havainnot: pelto ja kasvusto Maan laatu muualla

3 Pellon ja kasvuston havainnointi hyvät ja heikot kasvupaikat Missä vika? Pintavedet kaltevilla pelloilla talvehtiminen, eroosio, kantavuus Veden imeytyminen syvälle maahan Juurten kasvu pohjamaahan Sateen/kuivuuden kesto Liettyminen, tiivistymät Pellon ja kasvuston havainnointi hyvät ja heikot kasvupaikat Maan ominaisuudet huono läpäisevyys, esim. lätäköityminen pinnan muodot, pinnan liettyminen (mm. liian hieno muokkaus) havaittu tiivistymä, onko pelkkä penetrometrihavainto? muokkausmenetelmien välillä eroa maan hetkellinen varastointikyky, infiltraatio poudan/märkyyden kestävyys maan tiivistäminen: muokkauskerroksen tiivistymä ko. vuonna? Kasvusto: kasvilaji, kehitysaste, muut stressit märkyyden/kuivuuden aikaan kylvön ajoitus suhteessa märkyyteen/kuivuuteen esim. märkyys ohran alkukehityksen aikana juuriston kasvu: milloin pohjamaassa Johtopäätöksen maan tilan ja usean vuoden kasvustotietojen perusteella myös työketjut ja töiden ajoitukset mietittävä Porosity >0.3 mm (m m -3 ) Ksat (cm h -1 ) Kyllästetyn maan vedenjohtavuus Suuret huokoset > 0,3 mm Kaksi savimaata erilainen rakenne cylindrical pores >2 mm (number m -2 ) Porosity mm (m 3 100m -3 ) Lierokäytävien määrä > 2 mm Suuret huokoset 0,3 0,03 mm Ei merkittäviä eroja: -maan raekoostumus -maan vedenpidätysominaisuudet Erot: -vuosien keskiarvona sato 15 % > sato 4700 kg ha -1 vs kg ha -1 - arka ääreville olosuhteille - pellon sisäinen vaihtelu suuri > cm kerros Lohkojen välillä ero K sat ja lierokäytävien määrä Lähde: Ristolainen ym. (2006)

4 Maan laadun omatoiminen havainnointi Havainnot ja mittaukset maasta -Profiilista: kerrokset -Ruokamultakerroksesta -yleisrakenne, muruisuus (muoto, koko) -pintarakenteen kestävyys -multavuus -lierokäytävät, kasvustotähde -Pohjamaasta -yleisrakenne -murtuvuus -lierokäytävät, juurikanavat Vesi ja ilma maan huokosissa liikkuminen Huokosissa vettä ja ilmaa -huokosten koko ja jatkuvuus Luonnossa energiaerot pyrkivät tasoittumaan vesi liikkuu pienenevän potentiaalin suuntaan märästä kuivaan Kyllästetyn maan vedenjohtavuus > Kyllästämättömän maan vedenjohtavuus veden ja ilman liikkuminen veden imeytyminen, läpäisevyys ilmanvaihto, kaasujen diffuusio -Suurten huokosten tilavuus ja jatkuvuus tärkeitä märässä maassa Veden imeyntä maahan pinta vain syvemmät kerrokset hidastavat? -Liian hieno muokkaus: syksyllä tai keväällä -maan luontainen tiiveys ruokamultakerros (nurmet, kevennetty muokkaus) -maalajin vaihtelut syvyyssuunnassa -tiivistymät ruokamultakerroksessa/syvemmällä Tavoite: märässä maassa vesi nopeasti syvemmälle mm. pintavalunnan vähentäminen ilmanvaihto Kuva: Myllys ym. (2016) KM 12/2016

5 Maan kerroksellisuus maalajin vaihtelu syvyyssuunnassa Maan luontaiset tiivistymät pohjamaassa Viljelytoimet vaikuttavat maahan kemiallisiin, fysikaalisiin ja biologisiin ominaisuuksiin ja prosesseihin Kalkitus Lannoitus Maanparannusaineet Kasvinsuojelu mekaaninen torjunta-aineet Viljelykierto Kasvinvuorotus Perus- ja paikalliskuivatus Muokkaus Peltoliikenne tiivistäminen hiertäminen Töiden ajoitus, suunnittelu Kuivatus muuttaa maan ominaisuuksia -Kuivatus savimaan kuivuminen/kostuminen kutistuminen/paisuminen makrohuokosia, muruja biologiset prosessit lierokäytäviä, juurikanavia, mikrobitoiminta eloperäiset maat: maatuminen maan vedenpidätyskyky kasvaa, K sat pienenee Suorat ja välilliset vaikutukset Paikkojen välillä vaihtelua: maalaji, topografia, sääolot Aika: välittömät, lyhyt- tai pitkäaikaiset vaikutukset

6 Viljelykasvin ja kuivumisen vaikutus murujen kestävyyteen liettyminen, kuivuminen, eroosio Viljelykierto Luken muokkauskokeessa Maan kuivuminen stabiloi muruja syysmuokkaus mahdollisimman aikaisin sadonkorjuun jälkeen typen mobilisaatio? Nurmella olleen maan murut kestävämpiä kuin vuosittain muokatun maan Verrattiin kyntöä ja suorakylvöä, 10 vuotinen koe Ohran monokulttuuri <> ohra-kvehnä-kaura-rypsi-ohra-herne-kvehnä-kaura-rypsi-ohra Savimaa Viimeisenä koevuonna molemmissa kierroissa ohra: kynnettäessä sato oli viljelykierrossa 11 % suurempi kuin monokulttuurissa. Suorakylvettäessä ero oli vieläkin suurempi Lehtilaikku- ja tyvitautien väheneminen Suorakylvetyn maan murut kynnettyä kestävämpiä 22 Lähde: Maaseudun tiede 2/2015, Jalli ym. Viljelykierto ja mikrobisto Jokioinen, savimaan muokkauskoe Ohran monokuluttuuri <> ohra-härkäpapu-kaura-rypsi-ohra Lyhyt aika arvioida, koe jatkuu Mikrobibiomassan kokonaismäärä peltomaan pintakerroksessa Jokioisten aitosavimaan muokkaus- ja viljelykiertokokeessa (0 5 cm, syksy 2013, jolloin viljelykierto oli ollut kaksi vuotta (härkäpapu ja kaura), mutta muokkauksen keventämisestä 13 vuotta). Jana ± sd, n=4. Kasvinvuorotus kasvipeitteisyys eloperäinen aines huokoistuminen Maan pintaan jäävän eloperäisen aineksen määrä - kasvipeite, eroosion esto (suoja ja sitominen), mururakenne, haihtuminen (transpiraatio) Kasvipeitteen kestoaika, juuriston kasvu - yksivuotiset, kaksivuotiset, monivuotiset - kerääjäkasvit: alus- ja pyydyskasveja (ravinteiden välivarasto) (aluskasvi kylvetään satokasvin kanssa samaan aikaan ja kerääjäkasvi vasta sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvin sato ei korjata: muokkaus viherlannoitukseksi syksyllä tai keväällä) Maan rakenteen parantaminen tai ylläpito Eloperäisen aineksen (C) kerryttäminen mururakenne ja vedenpidätysominaisuudet (etenkin karkeat maat) Juuret: kuivuminen/kostuminen savet, juurikanavat Mahdollisuus monipuolistaa kasvinvuorotus eloperäisen aineksen määrä, kasvien juuret muokkaajina Lähde: TALMA loppuraportti, 2015 Orgaanisten ylitteiden käyttö maan eloperäisen aineksen lisäämisessä

7 Kasvin vuorotus eloperäinen aines, juurten biologinen muokkaus, kasvipeitteisyys Kasvilajien välillä eroja juurten määrä syvyyskasvu (nopeus, määrä) kasvudynamiikka juurten paksuus Syysviljat, monivuotiset juuristo syvällä jo keväällä Juurten lukumäärä/120 cm 2 Syvyys 0-50 cm Ohra Kaura Rypsi Raiheinä Tähkällä Maan rakenteen hoito tietoa maan tilasta, tiedon käyttö päätöksenteossa Ympäristönurmien käyttö maan hoidossa Päivää vuoden alusta Lähde: Pietola & Alakukku Agriculture, Ecosystems and Environment 108: Vuoden sinimaisen juuristo heinäkuussa. Savimaa Tiedon hallinta maaperän hoidossa Tarvitaan systeemiratkaisuja: -Teknologisten keinojen tuottaminen monipuolisen tiedon yhdistämistä mittaus tuottaa tietoa, mutta vasta tiedon hyödyntäminen tuottaa taloudellista tulosta mittausteknologian käytöstä Terranimo kone-maa jännitys <> maan lujuus Maan kasvukunnon ylläpito pitkäjännitteistä toimintaa -Osa viljelyn strategista suunnittelua -Mukana kaikessa operatiivisessa suunnittelussa -Maan rakenteen voi pilata nopeasti väärillä valinnoilla -esim. tiivistyminen -Rakenteen korjaaminen vaatii pitkäjännitteisyyttä Tanskalainen alusta Sveitsiläinen alusta

8 Mallien käyttö tiedon hallinnassa - päätöksenteon tuki Lähde: mikko.hakojarvi@helsinki.fi Yhteenveto: maan rakenteen hoito ja ylläpito tavoitteet ja toimet Rehevä kasvusto -Ottaa tehokkaasti ravinteita Maan tiivistymisen ja jättää maahan eloperäistä ehkäisy ainesta. -Huokosrakenne säilyy Muru- ja huokosrakenteen -Kuivattaa maata, jolloin läpäisevänä kestävyys savimaahan halkeamia. -Vähentää muokkaus- -Estää liettymistä, kuorettumista ja eroosiota. -Vähentää veden lätäköitymistä, tarvetta Viljelykierto Syväjuuriset ja pintavaluntaa ja maan tiivistymistä. Kalkitus monivuotiset kasvit: -Kasvien kasvu eloperäisen aineksen -Maan biologinen kertyminen, biologinen Valuntasuhde toiminta, mururakenne muokkaus, kasvipeite Pintavalunta pieneksi -Maanesteen ioniväkevyys ja kationikoostumus Hyvä vedenläpäisevyys Veden nopea imeytyminen, maan kyky varastoida hetkellisesti Muokkaus -Maan pinnan painannevarasto ja muokkauskerroksen vettä ja hyvä vedenjohtavuus Toimiva ojitus hetkellinen vedenvarastointikyky vähentävät lätäköitymistä ja pinta- -Tyhjentää nopeasti makrohuokoset suurenevat ainakin hetkellisesti. valuntaa sekä lisäävät salaojavaluntaa ja vähentää märkyyden haittoja. -Kuohkeuttaa tiivistynyttä maata. -Kasvien kasvu ja ravinteidenotto, -Luovuttaessa kynnöstä maan Biologinen toiminta maan luontaiset prosessit hyötyvät. pintakerrokseen kertyy eloperäistä -Lierot huokoistavat -Tiivistymisen riski vähenee. ainesta, mikä parantaa murujen ja murustavat maata. -Kevennetyn muokkauksen edellytys vedenkestävyyttä -Mikrobitoiminta parantaa -Muokkauksen vähentämisen Tavoite murujen kestävyyttä. -Edellytys kevennettäessä muokkausta. Maan prosessit Perustoimenpiteet edellytykset: läpäisevä rakenne, toimiva ojitus, biologinen kuohkeutus korvaa mekaanisen, tiivistymisen ehkäisy. Viljelytoimenpiteet Lähde: Alakukku et al. 2008, Maa- ja elintarviketalous 120 Kiitos!

Maanparannus ja maaperän havainnointi

Maanparannus ja maaperän havainnointi Maan tiivistymisen vaikutukset ja niiden kestoaika Sisältö Maanparannus ja maaperän havainnointi JUNO hankkeen tilaisuudet 22.11.217 Säkylä ja 23.11.217 Paimio Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos

Lisätiedot

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut

Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Viljelyn vaikutus maan rakenteeseen perusparannukset kasvinvuorotus maan tiivistyminen uusimman tulokset ja esimerkki

Lisätiedot

Maan vesitalous toimivaksi

Maan vesitalous toimivaksi Maan vesitalous toimivaksi Sisältö Veden kierto ja maaperä Viljelyn vaikutus maan rakenteeseen Työkaluja maan rakenteen hoitoon Yhteenveto vesitalouteen Pellon vesitalous kohdilleen tilaisuus, Vilkku hanke

Lisätiedot

Maan kasvukunnosta huolehtiminen

Maan kasvukunnosta huolehtiminen Maan rakenteen muodostuminen (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen rakenne eri kokoiset ja muotoiset rakenne murut (aggregaatit) Maan kasvukunnosta huolehtiminen Kuva: Liisa Pietola /HY 21 Ympäristö

Lisätiedot

Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen?

Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen? Sisältö Maan rakenne ja sen tiivistyminen Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen? 14.3.218 HAMK, Hämeenlinna, Elinvoimainen maatalous -hanke Laura Alakukku, maataloustieteiden osasto Maan tiivistyminen

Lisätiedot

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet

Eloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet Sisältö Eloperäisen maan fysikaaliset Maan fysikaaliset viljely Eloperäisen aineksen maatuminen fysikaaliset Viljelyn vaikutus maatumiseen Päästöt alas ja viljelyvarmuutta ratkaisuja turvepeltojen

Lisätiedot

Peltokuivatuksen tarve

Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta

Lisätiedot

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa

Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Kristiina Regina (Luke) ja Laura Alakukku (HY) 12.12.2016 Maan rakenne maan toiminta tuotannon ja ympäristön kannalta Viljelykierto

Lisätiedot

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön

Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Ansa Palojärvi ansa.palojarvi palojarvi@mtt.fi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkää 1.2.2007 Esityksen

Lisätiedot

Peltomaan rakenteen arviointi

Peltomaan rakenteen arviointi Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet

Lisätiedot

Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua

Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua Sisältö Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua Humuspehtoori 3 vuotta. Viljelymaan hyvän hoidon seminaari 27.2.214 Tyrväntö Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Maan rakenne Maalajien väliset

Lisätiedot

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta

Maan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta Maan rakenne Muhkea maaperä tapahtuma, 5.9.2018 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön

Lisätiedot

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä

Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä Sisältö Tiivistyminen osa peltoviljelyn kokonaisuutta Tiivistyminen, hiertäminen Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä Missä syvyydessä maan on tiivistynyt à vai voiko jokin muu syys haitata maan

Lisätiedot

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan

Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.11.2012 Liian märkyyden vaikutukset maan tiivistymisriski kasvaa

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Maan vesitalous ja kasvukunto 19.3. ja 21.3.2019 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Ilmasto muuttuu Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää pellon vesivarojen parempaa hyödyntämistä

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen

Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen Maan rakenteen muodostuminen Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan Sisältö Maan rakenteen muodostuminen Viljelyn perustoimenpiteet ja maan rakenne Eloperäinen aines Maan tiivistämisen välttäminen

Lisätiedot

Peltomaan rakenteen arviointi

Peltomaan rakenteen arviointi Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnerenki, Siilinjärvi 13.4.2016 Maan laadun arviointi Maan kemialliset ominaisuudet Onko maassa sopiva happamuus Onko ravinteita viljelyn

Lisätiedot

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät

Lisätiedot

Toimiva maaperän mikrobisto

Toimiva maaperän mikrobisto Toimiva maaperän mikrobisto Maaperäilta Lohjan Kisakalliossa Ansa Palojärvi Luke Turku ansa.palojarvi@luke.fi 4.12.2018 Elävä maa toimiva mikrobisto 2 5.12.2018 Peltomaan ravintoverkko Juuret Kuollut eloperäinen

Lisätiedot

Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy konevalinnat ja töiden suunnittelu

Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy konevalinnat ja töiden suunnittelu Sisältö Maan rakenne ja sen tiivistyminen Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy konevalinnat ja töiden suunnittelu Maan tiivistämisen välttäminen kone-maa -systeemi peltotöiden ajoitus ja valinnat niiden yhteydessä

Lisätiedot

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus

Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta

Lisätiedot

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa

Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,

Lisätiedot

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy

Lisätiedot

Maaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku

Maaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku Maaperän kasvukunto Vilma-hanke Etäluento, 13.03.2018 Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku ansa.palojarvi@luke.fi Sisältö Maaperän kasvukunto: määritelmiä Maan laadun osatekijät Kemialliset Fysikaaliset

Lisätiedot

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia

Lisätiedot

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.

Maan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan

Lisätiedot

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys]

Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys] Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys] REVI-hankkeen tapahtumat 13.2., 6.3, 15.3.2018 Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku

Lisätiedot

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet Tuomas Mattila Suomen ympäristökeskus SYKE Kansalaisinfo, Eduskuntatalo 28.11.2018 Miten tähän päästiin? 2 Maanviljelyn kehityskulku

Lisätiedot

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 1. Kasvu ja maan kasvukunto 1/3 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian

Lisätiedot

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen Nurmesta Tulosta -hanke Pellon kasvukunto Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen Pellon kasvukunto Tiedostettuja Ravinteet ph Vesitalous Entä nämä? Pinta-ja muokkauskerroksen tiiviys Jankon tiiviys Maan

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty]

Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty] Maaperäeliöiden rooli peltomaassa: Mikrobit [esityksestä tiivistetty] -VILKKU Plus hankkeen viljelijätilaisuus, Haaviston mökki, Nurmijärvi Ansa Palojärvi / Luke Turku 20.11.2018 ESITYKSEN SISÄLTÖ - Mitä

Lisätiedot

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo

Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo 18.1.2018 Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen

Lisätiedot

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa

Lisätiedot

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto

Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa

Lisätiedot

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala

Lisätiedot

RaHa-hankeen kokemuksia

RaHa-hankeen kokemuksia RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön

Lisätiedot

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun

Lisätiedot

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal

Lisätiedot

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Maan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä

Lisätiedot

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä

Lisätiedot

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke 1 Viljelykierto? Suomen pelloilla yleisimpiä viljelykiertoja

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä

Lisätiedot

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus

Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Kuivatus kuntoon -Mutta millaisella salaojituksella? Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Loimaa 4.10.2018 Rikalan Säätiö Maatalouden tärkeimmät

Lisätiedot

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet

Lisätiedot

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3. Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.2019 Kasvinviljelytila Eurajoella Viljat ja härkäpapu Luomu, SV2 menossa

Lisätiedot

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

VILMA hankkeen työpaja Vihti, Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun

Lisätiedot

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake

Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2019. Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake Viranomaisen merkinnät Lomake vastaanotettu,

Lisätiedot

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy

MAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista

Lisätiedot

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen

Lisätiedot

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla

Palkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016 Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla

Lisätiedot

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto

Lisätiedot

Kerääjä- ja aluskasvit

Kerääjä- ja aluskasvit Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen

Lisätiedot

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili

Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa

Lisätiedot

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen

Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Merja Myllys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jokioinen valokuvat: Markus Gustafsson RaHa-seminaari 22.1.2013 . juurten välityksellä Juuren

Lisätiedot

Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla. Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, 20.2.

Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla. Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, 20.2. Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, Sisällys Maan rakenteen merkitys Maan parantamisen keinot Tiivistymien synty

Lisätiedot

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta

Lisätiedot

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN

Lisätiedot

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen

Lisätiedot

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus

HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien

Lisätiedot

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä

Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet: Helena Äijö, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry/salaojayhdistys ry Sami Ovaska ja Eero Liski, Luke Maija

Lisätiedot

Viljelytoimenpiteet ja maaperän biologiset ominaisuudet [tiivistetty esitys]

Viljelytoimenpiteet ja maaperän biologiset ominaisuudet [tiivistetty esitys] Viljelytoimenpiteet ja maaperän biologiset ominaisuudet [tiivistetty esitys] Humuspehtoori Oy Maan hyvän hoidon seminaari 16.03.2018 Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku ansa.palojarvi@luke.fi

Lisätiedot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria 04.02.2012 Lannoitusvaikutuksen arviointi Tehdään viljelykierrolle Määritellään kasvien typentarve Lasketaan typenlähteet

Lisätiedot

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa Vilkas pieneliötoiminta

Lisätiedot

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon

OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon OSMO - Osaamista maan kasvukunnon hoitoon Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 5.4.2018 Rikalan Säätiö Esityksen sisältö Miksi maan kasvukuntohanke OSMO? Mikä on OSMO-hanke?

Lisätiedot

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus Jukka Rajala erikoissuunnittelija, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Viikki 3.4.2019 Rikalan Säätiö

Lisätiedot

Suorakylvöseminaari 2018

Suorakylvöseminaari 2018 Suorakylvöseminaari 2018 1 Viljelysmaa ha / henkilö Maa pystyy sitomaan typpeä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. Maa pystyy sitomaan vettä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. KAURA

Lisätiedot

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto & Visa Nuutinen Luonnonvarakeskus VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Kasteliero (Lumbricus

Lisätiedot

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Vuoroviljely näyttää voimansa Kalajoki 29.11.2018 Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos Jatkuvan perunanviljelyn riesoja Kasvintuhoojat & kasvinvuorotus Leviämisominaisuudet: O = ei leviä, X = merkitys

Lisätiedot

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin

Huittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno

Rikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen

Lisätiedot

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke LUOMU seminaari 24.1.2013 Viking Grace 24.11.2013 JH ESITYKSEN SISÄLTÖ TEHO Plus hanke Luomutuotannon perusteet Maan rakenne Luomun

Lisätiedot

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus

Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus Maakosketusta ja vetokykyä -Mitä kaikkea tulisi tietää renkaista? Avaus Jukka Rajala hankevetäjä, OSMO-hanke Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Salo 30.11.2017 Rikalan Säätiö Tutkimustietoa ja innovaatiokumppanuutta

Lisätiedot

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa

Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kerääjäkasvit luomutilan ravinnehuollossa Kokemuksia luomuun siirtymisestä - keinoja viljelyn tueksi HAMK Mustiala 3.9.8 Hannu Känkänen Kerääjäkasvien hyötyjä Pellon kasvipeitteisyys lisääntyy eroosioherkkyys

Lisätiedot

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä

OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä OSMO - Osaamista ja työkaluja resurssitehokkaaseen maan kasvukunnon hoitoon yhteistyöllä Jukka Rajala, Tuomas Mattila ja Ritva Mynttinen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Naantali 17.1.2017 Hyödyntämätöntä

Lisätiedot

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto

Lisätiedot

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit

Viljelyn monipuolistaminen... Osuuskunta Lapinjärven Farmarit Viljelyn monipuolistaminen... 13.12.2018 Miksi? Sataa enemmän keväällä!? Savimaita yli 85% alasta Lietelanta, jokaiselle hehtaarille vuosittain! Kevätkylvöjä, ajo kun pelto on herkin tiivistymiselle. Keltaisia

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Kalajoki 5.1.2017 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon hanke 2015-2018 Hanke kehittää maan kasvukunnon hoidon menetelmiä

Lisätiedot

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin

Lisätiedot

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,

Lisätiedot

Maan kasvukunnon korjaaminen

Maan kasvukunnon korjaaminen Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Syksy 2015 Juuso Joona, Syksy 2015 Satoa rajoittavat tekijät } Heikko vesi- ja ilmatalous, alhainen ph } Heikko rakenne = tiivistymät,

Lisätiedot

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko

Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus. Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko Maan laadun liittäminen elinkaariarviointiin: menetelmän testaus Katri Joensuu, Merja Saarinen, Taija Sinkko 6.5.014 Taustaa Peltomaalla ja sen laadulla on keskeinen merkitys kestävän maataloustuotannon

Lisätiedot

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti) Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.

Lisätiedot

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?

Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA

Lisätiedot

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä

Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Glyfosaatin ja AMPAn kertyminen pintamaahan suorakylvössä Jaana Uusi-Kämppä, Sari Rämö ja Heikki Jalli Luke Jokioinen Esityksen sisältö 1. Miksi GlyFos-hankkeet aloitettiin? 2. Vanhan GlyFos-hankkeen (2011

Lisätiedot

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet

Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Mikä pelloissa vikana? Maan kasvukunnon haasteet Tuomas Mattila Yliopistotutkija, maanviljelijä Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 3.4.2019 Rikalan Säätiö Kasvukunto? 2 Kasvukunnon osa-alueet viljelijän

Lisätiedot

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius Mitkä ovat kasvintuotannon tärkeimmät menestykseen vaikuttavat tekijät? ProAgrian asiantuntija-arvio vastausten määrä ProAgria

Lisätiedot

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa Tuloksia tilakokeista EKOkas- ja Luomupuutarha hankkeet www.luke.fi/ekokas www.luke.fi/luomupuutarha Pirjo Kivijärvi Luonnonvarakeskus (Luke) pirjo.kivijarvi@luke.fi

Lisätiedot

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon Tapio Salo, Riikka Keskinen, Helena Soinne, Mari Räty, Janne Kaseva, Visa Nuutinen, Eila Turtola Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn

Lisätiedot

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä

Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita

Lisätiedot

Uudenmaan pellot vihreiksi

Uudenmaan pellot vihreiksi Uudenmaan pellot vihreiksi RaHa hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 Hannu Känkänen Uusimaa on viljamaa 85 % on viljatiloja 15 % kotieläintiloja Kuva: MTT, Tapio Tuomela Kuva: MTT, Albumi Viljaa ¾ viljellystä

Lisätiedot

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto

Lisätiedot

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä

Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä

Lisätiedot

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata

Juurten kasvaessa maassa ne parantavat maata Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN

Lisätiedot

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila

Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Muokkaus herättää voimakkaita tunteita Ray Archuleta, Slake test puoleen jos toiseen From the Soil Up, Donald

Lisätiedot