Maan kasvukunnosta huolehtiminen
|
|
- Elina Laakso
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Maan rakenteen muodostuminen (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen rakenne eri kokoiset ja muotoiset rakenne murut (aggregaatit) Maan kasvukunnosta huolehtiminen Kuva: Liisa Pietola /HY 21 Ympäristö kuiskaaja hanke Hotelli Ravintola Lasaretti, Oulu Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Maatalous metsä tieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi Kuva: Risto Seppälä, MTT S Kuva: M L Westerlund, MTT Tavoitteena veden liettävää vaikutusta kestävä mururakenne eroosioalttiit maalajit Karkean maan löyhä mururakenne Murujen muodostuminen <> savespitoisuus Karkeissa maissa mururakenne löyhä Eloperäinen aines edistää löyhää murujen muodostumista Maan biologinen aktiivisuus Murujen kestävyys vähentää * liettymistä * kuorettumista * eroosiota, veden savisameutta * varmistaa veden imeytymistä pinnasta syvempiin kerroksiin Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Kuvat: Risto T. Seppälä, MTT Muokkaamatta 17 v. Tuore kynnös Kuvat otettu 1 cm syvyydestä Lierojen ulosteesta kuivuu muruja Biomuruja 1
2 Vesi ja ilma maan huokosissa Maan kiintoaines muodostaa rakenteen rungon hiukkasten ja murujen välissä/sisällä huokosia Huokosissa vettä ja ilmaa huokosten koko ja jatkuvuus veden ja ilman johtuminen MMM vesi kiintoaines ilma Kivennäisaines Eloperäinen aines Huokosto Maalajien välillä eroja huokostossa tavoitteena veden imeytyminen maan pinnasta syvempiin kerroksiin Savi Hieta Tärkeitä makrohuokosia: Murujen ja isojen hiukkasten väliset pinnat Lierokäytävät (sylinterimäinen huokonen halkaisija > 2 mm) Juurikanavat (sylinterimäinen, < 2 mm) Savimaissa halkeamat Makrohuokoset ovat suuria huokosia: halkaisija yli,3 mm vesi ja ilma liikkuu märässä maassa juurten kasvuväyliä hetkellinen veden varastointikyky märissä oloissa vähentää pintavalunnan riskiä Kuva: Liisa Pietola, HY Keskikokoiset huokoset pidättävät kasveille käyttökelpoisen veden Pienet huokoset halkaisija alle,2 mm sitovat veden kasvin ulottumattomiin Pohjamaa Huokosto näkyy mustana ja kiintoaines valkoisena Muokkauskerros Muokkauskerros Pohjamaa Hieta Hiesu Savi Hieta Hiesu Savi Huokosjakauma kivennäis ja eloperäinen maa 2 vuotta 1 vuotta 1 vuotta Maan rakenteen merkitys peltoviljelyssä Kasvin kasvu * Sadon määrä ja laatu * Ravinteiden hyväksikäyttö * Eloperäistä ainesta maahan NOx CO2 O 2 Viljeltävyys * Muokkautuvuus, vetovastus * Kantavuus * Liettyminen ja kuorettuminen * Poudanarkuus * Ojituksen toiminta % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Osuus maatilavuudesta Kiintoaines <,2,2,3 >,3 mm % 2 % 4 % 6 % 8 % 1 % Osuus maatilavuudesta Kiintoaines <,3 >,3 kutistuma Rahkaturve Kyntökerros Lähde: kivennäismaa Andersson & Wiklert (1972) ja turvemaa Myllys (1992) Ympäristökuormitus * Pintavalunta * Eroosio, fosforin huuhtoutuminen * Kasvihuonekaasut * Ravinteiden hyväksikäyttö Talous: ojitus ja muokkaus ongelmat, satotappiot * ympäristöhaitat Kasvutekijät maassa * Vedenläpäisevyys, veden varastointi * Kaasujen vaihto märässä maassa * Mekaaninen vastus * Ravinnetalous * Eloperäinen aines, eliöstö 2
3 Maan rakennetta huonontavat huonontaa muokkautuvuutta ja kantavuutta, lisää tiivistymis riskiä, haittaa luonnonprosessien toimintaa Toimimaton ojitus, maan jatkuva märkyys perus ja paikalliskuivatus Eloperäisen aineksen puute Voimakas muokkaus ja hiertäminen Tiivistäminen heikko eliötoiminta, murut eivät kestä vettä rikkoo luontaisen rakenteen, kuluttaa maan eloperäistä ainesta, altistaa liettymiselle rikkoo ja katkoo makrohuokosia, massiivinen rakenne Perustoimenpiteitä Alhainen ph (huom. Al 3+ ) haittaa kasvien kasvua, vaikuttaa maan biologiseen aktiivisuteen Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Toimiva ojitus Rinteisyys, painanteet Paikalliskuivatus Hyvä rakenne Huono rakenne Peruskuivatus Kuva: Merja Myllys, MTT Veden imeytyminen maahan, pintavalunnan vähentäminen Viljeltävyys: kantavuus, töiden ajoitus Viljelykasvin sato: määrä ja laatu Painanteet pellon muotoilu Rinteiden alaosa veden valuminen yläosasta Myyräsalaojitus ensiavuksi lätäkkökohtiin Ojituksen kunto: pellon kuivuminen, laskuaukot 3
4 Lohkokoko peruslohkon keskikoko v. 28 2,4 ha päisteajo liittymien määrä tieltä lohkolle peltoliikenteen suunnittelu Lohkojen muoto päisteajo päällekkäin ajo työn sujuminen Peltoliikenteenjärjestelyt Kalkitus kasvien kasvu, murujen kestävyys Suomen maaperä luontaisesti hapan. Happamuusvaikuttaa ravinteiden liukoisuuteen (kasville käyttökelpoisuuteen) maassa, kasvien kasvuun (happamuudelle arat lajikkeet, Al liukoisuus kasvaa ph:n laskiessa alas Al kasveille myrkyllistä). Kalkitus parantaa mikrobiston elinoloja, todennäköisesti myös lierojen. periaatteessa stabiloi myös savimaan mururakennetta lisäämällä maan ioniväkevyyttä (etenkin, kun sekoitetaan pieneen maakerrokseen) Katioini Maahiukkanen Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Al 3+, Fe 3+, Ca 2+, Mg 2+ varaus suolapitoisuus korkea flokkuloituminen Eloperäinen aines: murujen vedenkestävyys ja muut maan ominaisuudet Mouhijärvi savinen hiue Jokioinen hiuesavi Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi Syyskyntö Syyskultivointi Kevätkultivointi Muokkauksen keventäminen ja muut viljelyn yhteydessä tehtävät valinnat ja toimenpiteet Maan orgaaninen hiili (g/1g) Osuus 2 mm seulalle jääneistä muruista (%) Pitkänen (1988) * + Hiilen kertyminen maahan kasvihuonekaasut mururakenne kationinvaihtokapasiteetti (ravinteiden pidättyminen karkeat maat) maan vedenpidätysominaisuudet Lisää liuenneen fosforin huuhtoutumisen riskiä eloperäinen aines ja fosfori kilpailevat maassa sitoutumispaikoista 4
5 Tiivis ruokamultakerros Makrohuokoset märän maan toiminnan avain Hietam aa 5 v. suorakylvö Penetrometrinen vastus (MPa) Muokkausta vähennettäessä ja esim. monivuotisissa nurmissa ruokamultakerros tiiviimpi kuin vuosittain kynnettävässä maassa parantaa maan kantavuutta, mutta voi haitata veden imeytymistä ja juurten kasvua Savi HeS Kyntö lisää ainakin hetkellisesti maan hetkellistä vedenvarastointikykyä suurimpien makrohuokosten tilavuutta MP ZT MP ZT 2 cm Huokoskoko, m < Syvyys (cm) Sänkimuokkaus Suorakylvö Kyntö Peltoliikenteen aiheuttaman tiivistymisen välttäminen Maan luontaisten rakennetta ylläpitävien prosessien toiminnan edistäminen (esim. ojitus) MP HeS ZT He MP ZT MP Ht ZT MP Elop. ZT Huokosten tilavuus osuus (m 3 1m 3 ) Porosity, 1m 3 m 3 MP= kyntö, ZT= suorakylvö Alakukku ym. 27 Biologinen muokkaus kivennäismaissa Maan tiivistyminen sateen ja oman painonsa vaikutukseta ajan kuluessa 7 6 Suorak. Kyntö Muokkauksen ja luontaisen tiivistymisen välinen suhde Lieroyksilöitä m (hshht) 2 (He) 3 (hthe) Lohkopari (maalaji) 4 (HeS) Yhteensä yksilöä: 82 % suorakylvetystä maasta S Kuva: Marja Liisa Westerlund, MTT Talven jälkeen Kevätmuokkaus Syksyllä Kynnetyt (K) näytteet painuivat 5 mm:n sadetuksen aikana, mutta luontaisen tiiveyden saavuttanut suorakylvetty (S) maa ei reagoinut sadetukseen Maalajien välillä ero: 1 ja 2 karkeita maita. 3 ja 4 hienojakoisia. Tuore kynnös Näytteen pinnan painuminen sadetuksessa (cm) vaikuttaa maan painannevarastoon, hetkelliseen vedenvarastointikykyyn, veden infiltraatioon, maan ilmanvaihtoon 1S 1K 2S 2K 3S 3K 4S 4K 5
6 Viljelykierto kasvipeitteisyys huokoistuminen * Maan pintaan jäävän eloperäisen aineksen määrä kasvipeite, eroosion esto (suoja ja sitominen), mururakenne * Kasvipeitteen kestoaika yksivuotiset, kaksivuotiset, monivuotiset kerääjäkasvit: alus ja pyydyskasveja (ravinteiden välivarasto) (aluskasvi kylvetään satokasvin kanssa samaan aikaan ja pyydyskasvi vasta sadonkorjuun jälkeen. Kerääjäkasvin sato ei korjata: muokkaus viherlannoitukseksi syksyllä tai keväällä) Juurten määrä, paksuus, kasvun dynamiikka, syvyyskasvu Agriculture, Ecosystems and Environment 18 (25) * Maan rakenteen parantaminen tai ylläpito Hiilen kerryttäminen mururakenne Juuret: kuivuminen/kostuminen savet, juurikanavat * Mahdollisuus monipuolistaa viljelykiertoa eloperäisen aineksen määrä, kasvien juuret muokkaajina Juurten kokonaislukumäärä 5 cm:n kerroksessa Kasvukauden aikana. Timotei ja puna apila 1. satovuosi Lähde: Pietola & Alakukku 25. Agriculture, Ecosystems and Environment 18: Lähde: Pietola ym. julkaisematon aineisto Kesannointivaihtoehdot Peltoliikenne kuormittaa maata koneet ja laidunnus Avokesanto * savimaa kuivuu hitaasti * toistuva muokkaus > tiivistymisriski > mururakenteen tuhoutuminen > humuksen kuluminen * ravinteiden huuhtoutuminen * eroosioriski Viherkesanto * ottaa ravinteita huuhtoutuminen * suojaa pintamaata sateilta * kuivattaa maata * eloperäistä ainesta maahan * juurikanavat * eroosion väheneminen kasvustoaikana Luonnontilainen maa kasvuston peitossa Kuva: Risto T. Seppälä, MTT Jännitys = F/A Leikkaus Puristus Maan kestävyys puristuslujuus leikkauslujuus 6
7 Peltoliikenteenaiheuttaman tiivistymisen ehkäiseminen Maan ominaisuudet (maan kyky kestää kuormitusta): maan kosteus/märkyys löyhyys/kiinteys elastisuus/plastisuus Kuormitus: jännityksen suuruus, suunta koneen massa kuormituksen kestoaika kuormituksen toistuvuus kuormituksen jakaantuminen pellolla Syvyys (cm) Syvyys (cm) Märkä maa tiivistyy ja tahtaantuu herkästi Keväällä Maan kosteus (cm 3 /1cm 3 ) Aitosavi Aitosavi Hiesu 3.5. Hiesu Hiuesavi/hiesusavi Maan kosteus (g/1g) Syksy 1985 Syksy1986 Syksy 1987 Syksy 1988 Kevät Trautner ja Arvidsson2 Peltotiedustelija tulevaisuudessa tietoa maasta maan alta töiden ajoitukseen Pieni rengaspaine pieni keskimääräinen pintapaine * Maan kosteuden ja lämpötilan seuranta maatilalla miten ilman näytteidenottoa mittaustietoa radiolähetin maan alle välittämään tietoa * Ensimmäisten kokeilujen jälkeen tavallinen kännykän antenni toimii ilmassa, muttei maassa malli vaimennuksesta toimiva antenni Lisätietoja: Johannes Tiusanen, HY Agroteknologian laitos (johannes.tiusanen@helsinki.fi) Paine (kpa) Paine (kpa) Pyörätraktori, paino 4 tn rengaspaine edessä 16 kpa takana 12 kpa Aika (s) Kumitelatraktori, paino 12,5 tn, laskennallinen pintapaine kovalla alustalla 3 kpa Aika (s) Pintapaineen jakautuminen kontaktialalla Ajosuuntaan ja sivusuunnassa huippujännityksiä Rengaspaine niin pieneksi kuin teknisesti mahdollista märissä oloissa max. 5 kpa 7
8 In 29, 27 years after loading, 1, 2, 3, 4, Penetrometer resistanse (MPa) A A Kuormituksen syvyys * Suuri rengaskuorma > suuri kontaktiala > jännitys ulottuu syvälle Pitkäaikaisen tiivistymisen riski Toisto ja massa Kyntö, luonnon prosessit palauttavat Tiivistymishaittojen kestoaika Tiivistymän syvyys vaikuttaa Välitön vaikutus * ajourat (esim. nurmi) * ei perusmuokkausta ennen uutta kasvustoa Lyhytaikaisvaikutus * kyntökerros 3 5 vuotta Pitkäaikaisvaikutus * perusmuokkauskerroksen alapuolella * Suomen oloissa savimaassa yli 2 vuotta * vaikea korjata Depth (cm) Haitallista tiivistymistä oli jo hevosaikaan Kiinteät ajourat? Pohjamaan tiivistymisen mekaaninen kuohkeuttaminen mm. Australiassa panostettu: tavalliset koneet, raideväli sovitettu tasajaolle esim. 3 m:n kerranteiksi Yhdistetty kevennettyyn muokkaukseen Miten poistaa juurten kasvua ja aineiden liikkumista haittaava kerros/tiivistymä? Kokeiltuja keinoja a. Mekaanisesti b. Biologisesti c. Näiden yhdistelmä 8
9 Jankon ja pohjamaan muokkaukseen erilaisia jankkureita Oireet > selvitä syy Tarve: ala, syvyys kustannukset/hyödyt Jankon/pohjamaan rakenne haittaa Suomessa syväkuohkeutus kokemukset eivät ole olleet rohkaisevia voi kuitenkin olla tarpeen esim. karkeiden maiden iskostumisen rikkomisessa tai yhdistettynä luonnonprosessien kuohkeutukseen: sen alkuunpääsemisen nopeuttajana: ensin mekaaninen käsittely viherkesanto tms. Ilmenneitä ongelmia: * Maan kosteus kuohkeutettaessa sade, liettyminen * Uudelleen tiivistyminen rakenteen stabilointi * Kustannukset lyhyt jälkivaikutus tulosten epävarmuus työ ja konekustannus toimenpiteen toistuvuus Toteutus * ajankohta: maa murustuvaa työsyvyydessä kasvusto kuivattanut maan * maa: ei huonoa maata pintamaahan (maalaji, ph, orgaaninen aines) * kalusto, riittävä työsyvyys Rakenteen vakiinnuttaminen viherkesanto, ei saa tiivistää uudelleen Maan laadun omatoiminen havainnointi Ei ole ollut kaupallisia palveluja tai ohjeistusta maan laadun määrittämiseen omatoimiseen määritykseen ja tulosten tulkintaan tehty Peltomaan laatutesti Havainnot ja mittaukset kootaan Arvio maan kunnosta Kemialliset, fysikaaliset ja biologiset ominaisuudet Mittauslukemia verrataan MTT:n mittausten pohjalta määriteltyihin raja arvoihin pisteytys laatutestin tuloksiin Tulosten perusteella toimenpidesuosituksia Tiedon hallinta maaperän hoidossa Tarvitaan systeemiratkaisuja: Teknologisten keinojen tuottaminen monipuolisen tiedon yhdistämistä mittaus tuottaa tietoa, mutta vasta tiedon hyödyntäminen tuottaa taloudellista tulosta mittausteknologian käytöstä Maan kasvukunnon ylläpito pitkäjännitteistä toimintaa Osa viljelyn strategista suunnittelua Mukana kaikessa operatiivisessa suunnittelussa Maan rakenteen voi pilata nopeasti väärillä valinnoilla Esim. tiivistyminen Rakenteen korjaaminen vaatii pitkäjännitteisyyttä 9
10 Maan rakenteen hoito ja ylläpito tavoitteet ja toimet Rehevä kasvusto Ottaa tehokkaasti ravinteita Maan tiivistymisen ja jättää maahan eloperäistä ehkäisy ainesta. Huokosrakenne säilyy Muru ja huokosrakenteen Kuivattaa maata, jolloin läpäisevänä kestävyys savimaahan halkeamia. Vähentää muokkaus Estää liettymistä, kuorettumista ja tarvetta eroosiota. Viljelykierto Vähentää veden lätäköitymistä, Syväjuuriset ja pintavaluntaa ja maan tiivistymistä. Kalkitus monivuotiset kasvit: Kasvien kasvu eloperäisen aineksen Maan biologinen kertyminen, biologinen Valuntasuhde toiminta, mururakenne muokkaus, kasvipeite Pintavalunta pieneksi Maanesteen ioniväkevyys ja kationikoostumus Hyvä vedenläpäisevyys Muokkaus Veden nopea imeytyminen, Maan pinnan painanne maan kyky varastoida hetkellisesti varasto ja muokkauskerroksen vettä ja hyvä vedenjohtavuus Toimiva ojitus hetkellinen vedenvarastointikyky vähentävät lätäköitymistä ja pinta Tyhjentää nopeasti makrohuokoset suurenevat ainakin hetkellisesti. valuntaa sekä lisäävät salaojavaluntaa ja vähentää märkyyden haittoja. Kuohkeuttaa tiivistynyttä maata. Kasvien kasvu ja ravinteidenotto, Luovuttaessa kynnöstä maan Biologinen toiminta maan luontaiset prosessit hyötyvät. pintakerrokseen kertyy eloperäistä Lierot huokoistavat Tiivistymisen riski vähenee. ainesta, mikä parantaa murujen ja murustavat maata. Kevennetyn muokkauksen edellytys vedenkestävyyttä Mikrobitoiminta parantaa Muokkauksen vähentämisen murujen kestävyyttä. edellytykset: läpäisevä rakenne, Edellytys kevennettäessä toimiva ojitus, biologinen muokkausta. kuohkeutus korvaa mekaanisen, tiivistymisen ehkäisy. Tavoite Maan prosessit Perustoimenpiteet Viljelytoimenpiteet Kiitos! 1
Maan rakenteen muodostuminen. Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan. (yksi)hiukkeinen mururakenne massiivinen
Maan rakenteen muodostuminen Juurikasmaiden rakenne ja miten ongelmiin vaikutetaan Sisältö Maan rakenteen muodostuminen Viljelyn perustoimenpiteet ja maan rakenne Eloperäinen aines Maan tiivistämisen välttäminen
LisätiedotMaan rakenne ja teknologiset ratkaisut
Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Maan rakenne ja teknologiset ratkaisut Viljelyn vaikutus maan rakenteeseen perusparannukset kasvinvuorotus maan tiivistyminen uusimman tulokset ja esimerkki
LisätiedotMaan rakenne. Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön kannalta
Maan rakenne Muhkea maaperä tapahtuma, 5.9.2018 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden osasto Sisältö Maan rakenne Maalajien väliset erot Rakenne ja veden kierto Merkitys viljelyn ja ympäristön
LisätiedotMaan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan
Maan tiivistymisen vaikutukset ja niiden kestoaika Sisältö Maan rakenne ja kasvukunto. Peltomaan laatutesti viljelijän työkaluna ja ympäristökorvauksen ehtonaan Menestyvä maatilayritys hankeen tilaisuus
LisätiedotMaan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua
Sisältö Maan rakenteen hoito osa viljelyn suunnittelua Humuspehtoori 3 vuotta. Viljelymaan hyvän hoidon seminaari 27.2.214 Tyrväntö Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Maan rakenne Maalajien väliset
LisätiedotPeltokuivatuksen tarve
Peltokuivatuksen tarve Peltokuivatuksen tarve ja vesistövaikutukset Gårdskulla Gård, Siuntio 2.6.2014 Laura Alakukku, Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Maatalous-metsä tieteellinen tiedekunta
LisätiedotMaan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen?
Sisältö Maan rakenne ja sen tiivistyminen Maan tiivistyminen mikä maassa menee pieleen? 14.3.218 HAMK, Hämeenlinna, Elinvoimainen maatalous -hanke Laura Alakukku, maataloustieteiden osasto Maan tiivistyminen
LisätiedotToipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan
Toipuuko maa? Millaisia rakennevaurioita syntyi ja miten niitä korjataan Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 16.11.2012 Liian märkyyden vaikutukset maan tiivistymisriski kasvaa
LisätiedotEloperäisen maan fysikaaliset ominaisuudet
Sisältö Eloperäisen maan fysikaaliset Maan fysikaaliset viljely Eloperäisen aineksen maatuminen fysikaaliset Viljelyn vaikutus maatumiseen Päästöt alas ja viljelyvarmuutta ratkaisuja turvepeltojen
LisätiedotUusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä
Sisältö Tiivistyminen osa peltoviljelyn kokonaisuutta Tiivistyminen, hiertäminen Uusia tutkimustuloksia maan tiivistymisestä Missä syvyydessä maan on tiivistynyt à vai voiko jokin muu syys haitata maan
LisätiedotMaan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa
Maan rakenne osana perunamaan tuottavuutta ja ympäristönhoitoa Alustavia tuloksia jankkuroinnin, maanparannusaineen lisäyksen vaikutuksesta maan vedenjohtavuuteen Kurikan Latonevalla 2013-14 Asko Simojoki,
LisätiedotHIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus
HIIDENVESI-ILTA 29.1.2013 Peltomaan rakenne ja ravinnekuormitus Helena Soinne, Helsingin yliopisto / MTT Sisältö Maan rakenne Ravinteiden pidättyminen Maan rakenteen merkitys ravinteiden käytön ja ravinnevalumien
LisätiedotMaanparannus ja maaperän havainnointi
Maan tiivistymisen vaikutukset ja niiden kestoaika Sisältö Maanparannus ja maaperän havainnointi JUNO hankkeen tilaisuudet 22.11.217 Säkylä ja 23.11.217 Paimio Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos
LisätiedotMaan kasvukunto. Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon.
Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan
LisätiedotKasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry
Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot Netta Junnola 040 537 3453 netta.junnola@proagria.fi ProAgria Etelä-Suomi ry Toteuttamisvaihtoehdot Yksivuotisten kasvien viljelyalueella pääasiallisia
LisätiedotPeltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön
Peltomaan laatutesti -tutkimustieto käytäntöön Ansa Palojärvi ansa.palojarvi palojarvi@mtt.fi MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkää 1.2.2007 Esityksen
LisätiedotPellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi
Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön Anne Kerminen Yara Suomi Maan rakenteen merkitys - kasvi on kasvupaikkansa vanki Hyvän sadon tekijät on pinnan alla Maaperän Rakenteelliset ominaisuudet
LisätiedotPeltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnepiika, kevätinfo 30.3.2016 Viljavuusautomaatti SÄÄ Lämpö Valo Aurinko Sade VILJELIJÄ Tieto Biologiset tekijät - juuret - juurieritteet
LisätiedotLannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu
Sisältö Lannan ravinteet hyötykäyttöön ympäristön ja viljelyn etu Hydro-Pohjanmaa hankkeen päätösseminaari Ilmajoki 20.11.2014 Laura Alakukku, Maataloustieteiden laitos Lanta maatilan tuotantosysteemissä
LisätiedotMaan vesitalous toimivaksi
Maan vesitalous toimivaksi Sisältö Veden kierto ja maaperä Viljelyn vaikutus maan rakenteeseen Työkaluja maan rakenteen hoitoon Yhteenveto vesitalouteen Pellon vesitalous kohdilleen tilaisuus, Vilkku hanke
LisätiedotMaan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.
Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.2019 Kasvinviljelytila Eurajoella Viljat ja härkäpapu Luomu, SV2 menossa
LisätiedotMaaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa
Maaperän kunnostus ja maankäytön muutokset pellonkäytön optimoinnissa Kristiina Regina (Luke) ja Laura Alakukku (HY) 12.12.2016 Maan rakenne maan toiminta tuotannon ja ympäristön kannalta Viljelykierto
LisätiedotMaan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus
Maan rakenteen hallinta ja pellon kuivatus Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija ja maanviljelijä Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti 13.12.2018 Huittinen Rikalan Säätiö Maan rakenteen hallinta
LisätiedotMaan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke
Maan vesitalous ja kasvukunto 19.3. ja 21.3.2019 Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke Ilmasto muuttuu Ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää pellon vesivarojen parempaa hyödyntämistä
LisätiedotPELTOMAAN RAKENNE JA FOSFORIN KÄYTTÖKELPOISUUS
Humuspehtoori 17.3.2015 PELTMAAN RAKENNE JA FSFRIN KÄYTTÖKELPISUUS Helena Soinne ptimaalinen kivennäismaan koostumus Huokostilavuus Maan rakenteella tarkoitetaan maahiukkasten keskinäistä järjestäytymistä
LisätiedotMaan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla. Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, 20.2.
Maan rakenteen korjaaminen syväkuohkeuttamalla Juuso Joona, agronomi, Tyynelän tila, Joutseno Siemenperunapäivä 2013 Kalajoki, Sisällys Maan rakenteen merkitys Maan parantamisen keinot Tiivistymien synty
LisätiedotYmpäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake
Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 30.4.2019. Ympäristösitoumuksen Peltomaan laatutestin itsearviointilomake Viranomaisen merkinnät Lomake vastaanotettu,
LisätiedotNurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen
Nurmesta Tulosta -hanke Pellon kasvukunto Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen Pellon kasvukunto Tiedostettuja Ravinteet ph Vesitalous Entä nämä? Pinta-ja muokkauskerroksen tiiviys Jankon tiiviys Maan
LisätiedotPeltomaan rakenteen arviointi
Peltomaan rakenteen arviointi ProAgria Etelä-Savo 050 3011752 Ravinnerenki, Siilinjärvi 13.4.2016 Maan laadun arviointi Maan kemialliset ominaisuudet Onko maassa sopiva happamuus Onko ravinteita viljelyn
LisätiedotMaan kasvukunnon havainnointi. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan kasvukunnon havainnointi Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Notkelma 16.7.2012 2 2012 Rajala J.: Maan kasvukunnon havainnointi Viettävä
LisätiedotViljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotMaatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili
Maatalousmaasta huuhtoutuva liukoinen orgaaninen hiili Helena Soinne, Riitta Lemola, Laura Hoikkala ja Eila Turtola 14.5.2014 1 Orgaanisen aineksen merkitys maatalousmaassa Ylläpitää kasvukuntoa Parantaa
LisätiedotSuorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön
Suorakylvön hyödyt kymmenen keskeisintä syytä suorakylvöön 1. Suorakylvö säästää polttoainetta Perinteisellä viljelymenetelmällä polttoaineen kulutus voi olla viisinkertainen suorakylvöön verrattuna Halpa
LisätiedotPeltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa
Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa Jari Haimi Bio- ja ympäristötieteiden laitos Jyväskylän yliopisto & Visa Nuutinen Luonnonvarakeskus VILKKU Plus hanke 20.11.2018 Kasteliero (Lumbricus
LisätiedotToimiva maaperän mikrobisto
Toimiva maaperän mikrobisto Maaperäilta Lohjan Kisakalliossa Ansa Palojärvi Luke Turku ansa.palojarvi@luke.fi 4.12.2018 Elävä maa toimiva mikrobisto 2 5.12.2018 Peltomaan ravintoverkko Juuret Kuollut eloperäinen
LisätiedotHuittinen Pertti Riikonen ProAgria Satakunta. Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin
Huittinen 2.2.2012 Pertti Riikonen ProAgria Satakunta Humuspitoisuuden vaukutus pistearvoihin 1 Eri maalajien ilma- ja vesitalous Maan tiivistyminen suuren huomion kohteena kaikkialla Euroopassa yksipuolisessa
LisätiedotMaan rakenne. Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut
Maan rakenne Sininen Haapavesi hankkeen pienryhmäkoulutus Laura Blomqvist ProAgria Etelä-Suomi ry/mkn Maisemapalvelut Maan hyvän kasvukunnon merkitys hyvä maan rakenne = hyvä sadontuottokyky kannattavan,
LisätiedotPeltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu. Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo
Peltomaan laatutesti maanalaisen elämän tarkkailu Janne Heikkinen, Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Mäntsälän kunnantalo 18.1.2018 Viljelijälähtöiset vesiensuojelutoimenpiteet Keski-Uudellamaalla Kaksivuotinen
Lisätiedot1) Haarautuminen vähäistä, epätasaisesti jakautunut maaprofiiliin 0) Ei juuri ollenkaan sivuhaaroja, juurissa jyrkkiä mutkia ja juuret osin litteitä
LIITE 4. Pellon kunnon havaintolomake LOHKON NIMI: Yleishavainnot lohkolla 1. Pellon kuivuminen muokkauskuntoon keväällä (lohkon sijainti ja kaltevuus huomioiden) 1) Ensimmäisiä lohkoja paikkakunnan olosuhteisiin
LisätiedotKokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta
Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg
LisätiedotRavinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto
Ravinteiden hyväksikäytön parantaminen lähtökohtana maan hyvä kasvukunto Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 9.4.2010 Yksipuolinen viljely Yksipuolinen, maan kasvukuntoa
LisätiedotMaan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Maan kasvukunto Fysikaaliset tekijät Biologiset tekijät
LisätiedotMaan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois. Tuomas J. Mattila Kilpiän tila
Maan hoito muokkaamalla - muokkaus minimiin ja tiivistymät pois Tuomas J. Mattila Kilpiän tila Muokkaus herättää voimakkaita tunteita Ray Archuleta, Slake test puoleen jos toiseen From the Soil Up, Donald
LisätiedotTurvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia
Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia Merja Myllys MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Suoseuran seminaari 17.10.2012 Turvepeltojen
LisätiedotSADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA
SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Ilmaston muutos ja maaseutu (ILMASE) hankkeen työpaja 1.11.2012 Piispanristi ESITYKSEN
LisätiedotPeltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky
Ahlman-instituutin PELLONPARANNUSPÄIVÄT 16.2.2012 Peltoviljelyn hyvä ravinnetalous ja tuotantokyky Helena Soinne, HENVI / MTT Agrifood Research Finland Sisältö I Maan rakenne - maalajit, orgaaninen aines
LisätiedotMaan tiivistymisen ennaltaehkäisy konevalinnat ja töiden suunnittelu
Sisältö Maan rakenne ja sen tiivistyminen Maan tiivistymisen ennaltaehkäisy konevalinnat ja töiden suunnittelu Maan tiivistämisen välttäminen kone-maa -systeemi peltotöiden ajoitus ja valinnat niiden yhteydessä
LisätiedotViljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Viljavuuden hoito - Osa 1 - Haasteet, edellytykset, parantaminen Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Vierekkäisten lohkojen vertailua AS Kuvat: Jukka Rajala
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen
Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista
LisätiedotMiten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?
Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä? Tuomas J. Mattila Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia Instituutti Seinäjoki 1.2.2018 Rikalan Säätiö Esityksen
LisätiedotSuorakylvöseminaari 2018
Suorakylvöseminaari 2018 1 Viljelysmaa ha / henkilö Maa pystyy sitomaan typpeä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. Maa pystyy sitomaan vettä itseensä orgaanisen aineen % määrän mukaan. KAURA
LisätiedotPerusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä
Perusparannukset ja ravinnetase suomalaisessa peltoviljelyssä Yhteistyötahot / työryhmän jäsenet: Helena Äijö, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry/salaojayhdistys ry Sami Ovaska ja Eero Liski, Luke Maija
LisätiedotNurmituotanto ja maan tiivistyminen
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Seinäjoki 12.10.2016 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Nurmituotannon haaste muuttuva ilmasto Lähde: www.ilmasto-opas.fi SATEET Sateet lisääntyvät, etenkin
LisätiedotMiten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Miten tunnistaa maan kasvukunto? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 1. Kasvu ja maan kasvukunto 1/3 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian
LisätiedotMaan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala
Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä Pellon vesitalouden toiminta / pohjaveden korkeus Maalaji (mm. savespitoisuus,
LisätiedotKalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT
Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle Miksi kalkitaan? Suomessa luontaisesti happamat maat Sokerijuurikkaalla heikko happamuuden sietokyky Uudet lajikkeet vaativat korkean ph:n pystyäkseen toteuttamaan
LisätiedotMaan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1
Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1 Jukka Rajala Anu Ellä erikoissuunnittelija hankevastaava Helsingin yliopisto ProAgria Etelä-Savo Ruralia-instituutti Nurmesta Tankkiin -hanke 2.6.2010 Maan kasvukunto
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotPeltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin
Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle -seminaari Loimaa 16.4.2013 Airi Kulmala Baltic Deal/MTK Esityksen sisältö Baltic Deal
LisätiedotYmpäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen
Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden
LisätiedotRaHa-hankeen kokemuksia
RaHa-hankeen kokemuksia Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Kerääjäkasvipäivä 15.1.2013, Maaseutuopisto Tuorla 16.1.2013 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön
LisätiedotRaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere
RaHa-hanke Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen Luomupäivä 14.11.2012 Tampere 13.11.2012 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä viljelymenetelmiä
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus
Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus 9.11.2011 Termien merkitys lyhyesti Aluskasvi (engl. undersown crop) jatkaa kasvuaan satokasvin korjuun
LisätiedotMiten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen
Miten eri viljelykasvit vaikuttavat maan rakenteeseen Merja Myllys Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jokioinen valokuvat: Markus Gustafsson RaHa-seminaari 22.1.2013 . juurten välityksellä Juuren
LisätiedotKevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen. Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos
Kevään 2018 muokkaus vaikean syksyn jälkeen Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteen laitos 26.1.2018 1 Värälän kylä, Elimäki o Suomen kyntämättä viljelyn historiassa Värälän kylä Elimellä on
LisätiedotNurmituotanto ja maan tiivistyminen. Kalajoki Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa
Nurmituotanto ja maan tiivistyminen Kalajoki 5.1.2017 Jari Luokkakallio ProAgria Etelä-Pohjanmaa Osaamista ja työkaluja maan kasvukunnon hoitoon hanke 2015-2018 Hanke kehittää maan kasvukunnon hoidon menetelmiä
LisätiedotVILMA hankkeen työpaja Vihti,
Pellon kunnon ylläpito viljelyä monipuolistaen, mm. viherlannoituksen ja kerääjäkasvien avulla VILMA hankkeen työpaja Vihti, 2.11.2017 Hannu Känkänen, Luke Viljelytapojen muutos on muuttanut peltojen kuntoa
LisätiedotLuomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen
Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke LUOMU seminaari 24.1.2013 Viking Grace 24.11.2013 JH ESITYKSEN SISÄLTÖ TEHO Plus hanke Luomutuotannon perusteet Maan rakenne Luomun
LisätiedotMiten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa?
Miten viljelijä voi kehittää maan kasvukuntoa? Tuomas Mattila ja Jukka Rajala Yliopistotutkija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 13.12. Huittinen Rikalan Säätiö Systemaattinen kehittäminen TULKINTA
LisätiedotRikkakasvien hallinta. Rikkakasvien hallinta, verkkoluento 2.12.2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Rikkakasvien hallinta Rikkakasvien hallinta, verkkoluento Agronomi, Joutseno Sisältö Tilan esittely Rikkakasvien hallinnan tavoitteet Satokasvin kilpailukykyä rajoittavat tekijät Kasvukunnon korjaaminen
LisätiedotMAAN KASVUKUNTO. Luomupäivät Kuopiossa. Suvi Mantsinen, Humuspehtoori Oy
MAAN KASVUKUNTO Luomupäivät Kuopiossa 10.11.2017 Suvi Mantsinen, Toimipaikka Pälkäneellä Valmistamme luomulannoitteita ja maanparannusaineita metsäteollisuuden kuitu- ja sekalietteistä sekä kompostoiduista
LisätiedotTypestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8
1 KALKITUS Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8 50 hehtaarin tilalla Ohran N- lannoitus 90 kg/ha 30 kg/ha typpestä menee hukkaan. Lannoitetta jää hyödyntämättä 6500 kg (10suursäkkiä)
LisätiedotHavaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)
Kevätvehnän aluskasvikoe Päivitetty 4.7..2013 Havaintokokeessa seurataan kevätvehnän aluskasvin vaikutusta maan kasvukuntoon, pääkasvin sadon määrään ja laatuun sekä maan liukoisen typen pitoisuuteen.
LisätiedotPeltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen
Kuva: Eliisa Punttila Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus SYKE 3.4.2019 1 Miten kipsi vaikuttaa? CaSO 4 2H 2 O Sato ja viljely Paljon rikkiä ja kalsiumia,
LisätiedotAlus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä
Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä Maatilojen ympäristöilta Hollola 11.3.2014 Kari Koppelmäki / Uudenmaan ELY-keskus RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun ja ympäristön kannalta kestäviä
LisätiedotPalkokasvien vaikutus maahan. Markku Yli-Halla
Palkokasvien vaikutus maahan Markku Yli-Halla 12.12.2016 Symbioottinen typensidonta tuottaa suuren osan luonnontilaisissa ekosysteemeissä kiertävästä typestä. Keltamaite Merinätkelmää Vuosaaren hiekkarannalla
LisätiedotMikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo
Mikä on kationinvaihtokapasiteetti? Iina Haikarainen ProAgria Etelä-Savo Ravinnepiian Kevätinfo 15.3.2017 Kationinvaihtokapasiteetti Ca 2+ K + Mg 2+ Kationi = Positiivisesti varautunut ioni Kationinvaihtokapasiteetti
LisätiedotMaatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä
Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä. Ympäristöneuvojakoulutus Tampere 2.10.2013 Haastattelulomakkeen sisältö: Maatilan perustiedot Peltojen sijainti, ominaisuudet ja ojitus Viljelykasvit,
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotKerääjä- ja aluskasvit
Kerääjä- ja aluskasvit Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke Maatalouden ympäristöneuvojakoulutus 7.3.2013 Ahlman, Tampere Termien merkitys lyhyesti Kerääjäkasvi (catch crop) Kerää maasta typpeä estäen sen
LisätiedotViljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen
Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen 13.10.2011 Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, Kari Koppelmäki, Luonto ja maaseutu yksikkö 1 RaHa-hanke Tavoitteena edistää vesiensuojelun
LisätiedotOrgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)
Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI) Luke: Tapio Salo, Riikka Keskinen, Visa Nuutinen, Mari Räty, Eila Turtola Syke: Anu Akujärvi, Juha Grönroos, Pirkko Kortelainen, Katri Rankinen
LisätiedotTurvepeltojen ympäristöhaasteet
Turvepeltojen ympäristöhaasteet Kristiina Regina Turvepeltojen parhaat viljelytavat nyt ja tulevaisuudessa Ilmajoki 21.11.2017 Turvemaiden globaali merkitys Peittävät 3 % maa-alasta Varastoivat 30 % maaperän
LisätiedotJuurten kasvaessa maassa ne parantavat maata
Syväjuuriset kasvit Juuret KASVIEN TUOTTAMASTA BIOMASSASTA PUOLET SIJAITSEE JUURISSA MAAN PINNAN ALLA. JUURTEN PÄÄTEHTÄVÄT ANKKUROIDA KASVI MAAHAN OTTAA MAASTA VETTÄ OTTAA MAASTA RAVINTEITA KASVAESSAAN
LisätiedotMonipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana
Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykiertojen monipuolistaminen miksi? Maan kasvukunto vaatii viljelyn muutosta maa väsyy
LisätiedotKerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä
Kerääjäkasvit ravinteiden kierrättäjinä Ympäristökorvauskoulutus Nummela 10.1.2017 UusiRaHa -hanke Hannu Känkänen, Luke Alus- ja kerääjäkasvit: termien virallinen selitys Kerääjäkasvi Kerää maasta ravinteita
LisätiedotPellon kunnostus ja maanhoito
Pellon kunnostus ja maanhoito Kuusamo Vene-hanke Juha Sohlo www.proagria.fi/oulu www.facebook.com/proagriaoulu Kuva: Risto Jokela 1 Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut
LisätiedotMaaperän kasvukunto. Vilma-hanke Etäluento, Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku
Maaperän kasvukunto Vilma-hanke Etäluento, 13.03.2018 Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku ansa.palojarvi@luke.fi Sisältö Maaperän kasvukunto: määritelmiä Maan laadun osatekijät Kemialliset Fysikaaliset
LisätiedotRavinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012
Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1 Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Kasvu ja maan kasvukunto 1/4 Kasvu heikkoa Maa tiivistynyttä Kylvömuokkaus liian
LisätiedotMaan happamuus ja kalkitus. Ravinnepiika, kevätinfo Helena Soinne
Maan happamuus ja kalkitus Ravinnepiika, kevätinfo 23.3.2016 Helena Soinne Happo, emäs ja ph H(happo) E(emäs) + (protoni) liuoksen ph on -ionien aktiivisuuden negatiivinen logaritmi ph = -log [ ] [H+]
LisätiedotIlmasto, maaperä, Itämeri
Ilmasto, maaperä, Itämeri Carbon Action -hiilipilotti: hiiliviljelyn käytännöt Sanna Söderlund Suunnittelija, Viljelijäyhteyshenkilö Baltic Sea Action Group Sanna.soderlund@bsag.fi Kuvat ja diat: Eija
LisätiedotViljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys]
Viljelykierron ja karjanlannan hyödyt peltomaan rakenteelle ja biologisille ominaisuuksille [tiivistetty esitys] REVI-hankkeen tapahtumat 13.2., 6.3, 15.3.2018 Ansa Palojärvi Luonnonvarakeskus (Luke) Turku
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotOikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä
Oikein valittu aluskasvi parantaa satoa ja säästää ympäristöä Alus- ja kerääjäkasvipäivä 11.11.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä
LisätiedotViljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009
Viljelymaan hoito ja kunnostaminen 2009 Risto Jokela Kasvinviljelyneuvonnan vastaava ProAgria Oulu Viljelymaan hoito ja kunnostus Kasvit kykenevät käyttämään peltoon sijoitetut ravinteet hyödykseen jos
LisätiedotViljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto
Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Viljelykierrosta on monipuolista hyötyä, mitkä kaikki heijastuvat kannattavuuteen Kasvinsuojeluriskit vähenevät Maan kasvukunto
LisätiedotMaan kasvukunnon korjaaminen. Syksy 2013 Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno
Maan kasvukunnon korjaaminen Agronomi Juuso Joona, Tyynelän tila, Joutseno Sisältö Satoa rajoittavat tekijät Maan rakenteen merkitys Kasvukunnon korjaaminen keinot ja kokemukset 2 Juuso Joona, Tyynelän
LisätiedotMiten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti
Miten hoitaa maan kasvukuntoa? Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 6.4.2010 Mihin suuntaan pellon viljavuus kehittyy? Runsaasti pieneliöstön ravintoa Vilkas pieneliötoiminta
LisätiedotMaan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke
Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla Janne Heikkinen, TEHO lus hanke 11.11.2013 RAVI-hanke Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO lus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
Lisätiedot