Kaavatunnus 2-166 Arkistonro Ilvesvuoren työpaikka-alue Asemakaavan selostus koskee 23.8.2011 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 2416, 2417, osaa kortteleista 2405 ja 2414 sekä virkistys-, erityis-, suojaviher- ja katualuetta. Asemakaava koskee tiloja Ilvesvuori RN:o 7:26, Elorinne RN:o 7:88, Härkähaka RN:o 2:190, Ilvesrinne RN:o 15:99, Jussila RN:o 117:5 ja Yleinen tie RN:o 895:2:36. Asemakaavan muutoksella ja asemakaavalla muodostuu osa korttelista 2405, korttelit 2416, 2418-2421 sekä virkistys-, suojaviher-, erityis-, katu- ja liikennealuetta. Suunnittelualue sijaitsee vanhan Hämeenlinnantien ja Hämeenlinnanväylän välissä Siippoontien eteläpuolella. Alue on laajuudeltaan noin 55 ha. Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu 4.10.2010. Arkkitehdit LSV Oy / Laukontori 10 B 2 / 33200 Tampere / puh. 03-31431800 / www.arkkitehditlsv.fi
Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä 2 Lähtökohdat Alueen yleiskuvaus ja historiaa Luonto ja maisema Rakennettu ympäristö Liikenne Rakennettavuus Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 3 Asemakaavan suunnittelun vaiheet Suunnittelun tarve, käynnistyminen, päätökset ja selvitykset Osallistuminen ja yhteistyö Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt Luonnosvaihe Ehdotusvaihe Suunnittelun tavoitteet 4 Asemakaavan kuvaus Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja ympäristöön Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskuntaja energiatalouteen sekä liikenteeseen Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön 5 Asemakaavan toteutus Liitteet Liite 1 Ote Nurmijärven yleiskaavasta, 1989 Liite 2 Ote Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavasta Liite 3 Ote Nurmijärven kehityskuvaluonnoksesta Liite 4 Ote ajantasa-asemakaavasta 1:2000 Liite 5 Ilvesvuoren-Kuusimäen alueen kaavarunkoluonnos, Timo Lehtinen 2010 Liite 6 Ilvesvuoren työpaikka-alueen Liikenneselvitys, Ramboll Oy 2011 Liite 7 Ilvesvuoren työpaikka-alueen maa-ainesten ottosuunnitelma, Ramboll Oy 2011 Liite 8 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Liite 9 Tilastolomake Liite 10 Asemakaavakartta 1:2000 ja määräykset
1.Tiivistelmä Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti syksyllä 2010 ilmoittaa Ilvesvuoren työpaikkaalueen asemakaavahankkeen vireille tulleeksi. Koko kaavoitettava alue on kunnan omistuksessa. Suunnittelun keskeisiä lähtökohtia ovat olleet: - viihtyisän ja taajamakuvallisesti korkeatasoisen ratkaisun löytäminen - alueen läpi kulkevan katuyhteyden mahdollistaminen - alueen kautta kulkevien kevyen liikenteen yhteyksien mahdollistaminen - alueen puolivälissä sijaitsevan mäkialueen säilyttäminen - ekologisesti kestävien ratkaisujen mahdollistaminen (mm. hulevedet) - alueen olemassa olevan topografian hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan. Alueen maankäyttöratkaisua on tehty pääosin perinteisenä asemakaavana, jossa toteuttajataho ei ole tiedossa kaavoitusvaiheessa ja osin hankekaavana. Korttelialueet on kaavaluonnoksessa merkitty pääosin toimitila-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi (KTY-2). Koko kaavoitettavan alueen kokonaisrakennusoikeus on luonnoksessa noin 170 000 k-m2. Korttelin 2405 tontti 8 on suunniteltu mittavaan keskusvarastotoimintaan tähtäävänä hankekaavana yritykselle. Hankkeen kokonaisrakennusoikeus tulee olemaan noin 80-85 000 k-m2, mikä vastaa tehokkuuslukua e=0.50. Muut korttelit on pyritty suunnittelemaan niin, että ne tarjoaisivat tontteja sekä pienemmille että suuremmille yrityksille. Vanhan Hämeenlinnantien puolelle voivat sijoittua mm. perinteiset hallitoimijat (e=0.50); moottoritien puolen on mahdollisuus toteutua myös hieman tehokkaampana, esimerkiksi toimistorakentamisena (e=0.60). Alueen katuverkko rakentuu sen läpi kulkevan Ilvesvuorenkadun varaan. Moottoritien puolelle on tonttien rajan läheisyyteen sijoitettu tukimuurit, joilla paitsi ratkaistaan alueen voimakkaista maastonmuodoista seuraavat korkeuserot, tuodaan myös rakentamiselle selkeä ja viimeistelty ilme. Korttelialueiden ja moottoritien välinen alue on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Alueen keskivaiheilla sijaitseva mäkialue on säilytetty virkistysalueena (VL). Kunnallistekniikan rakentaminen ja tonttien myyminen voidaan aloittaa vaiheittain kaavan saatua lainvoiman. Alueen esirakentaminen alkaa jo kesällä 2012. Kaavan valmistelusta ovat kunnan asemakaavayksikössä vastanneet kaavoitusarkkitehdit Nina Välkepinta-Lehtinen ja Kaisa Kilpeläinen, kaavavalmistelijat Pirkko Laakso-Mäki ja Ritva Kilpi sekä asemakaavapäällikkö Timo Lehtinen. Ulkopuolisena asiantuntijana ovat toimineet arkkitehti SAFA Juha Luoma ja arkkitehti SAFA Markus Einola Arkkitehdit LSV Oy:stä.
2. Lähtökohdat Alueen yleiskuvaus ja historiaa Suunnittelualue sijaitsee vanhan Hämeenlinnantien ja Hämeenlinnanväylän välissä Siippoontien eteläpuolella. Alueen liittyy sen pohjoispuolella sijaitsevaan asemakaavoitettuun Ilvesvuoren työpaikka- ja teollisuusalueeseen, joka tunnetaan parhaiten sen maamerkkinä tällä hetkellä toimivasta ns. Myllykukon huoltoasema- ja liikerakennuksesta. Laajuudeltaan kaavoitettava alue noin 55 ha. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Uudenmaan maakuntakaavassa (8.11.2006) alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa (22.6.2010) suunnittelualueelle on merkitty alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvaroja. Nurmijärven maankäytön kehityskuvassa (KV 25.5.2011) alue on osoitettu työpaikka-alueeksi. Ote maakuntakaavasta.
Luonto ja maisema Alue on kasvillisuudeltaan havupuuvaltaista, maaperältään pääosin kallioista ja korkeussuhteiltaan hyvin vaihtelevaa. Alueella on suoritettu puuston hakkuita. Alueelle on laadittu luonto- ja maisemaselvitys vuonna 2007. Vuodelta 1992 olevassa Nurmijärven kallioselvityksessä todetaan Ilvesvuoren olevan kohteena arvoluokkaa 3 (= merkityksetön kohde). Kohteen kuvauksessa Ilvesvuorta luonnehditaan metsäiseksi mäeksi, joka erottuu suurmaisemassa vain Helsinki-Hämeenlinnantielle; eteläosan porrasmainen jyrkänne erottuu lähimaisemassa. Kalliobiotooppeja esiintyy vähän ja kalliokasvillisuus on niukkaa. Vallitsevat kivilajit ovat graniitti ja pyrokseenigneissi. Maisemaselvityksessä vuodelta 2007 kaavoitettavalta alueelta löydetyt luontokohteet olivat pieni noro sekä pienehköt suo- ja kallioalueet. Koska luontokohteet olivat vain paikallisesti huomionarvoisia, sijoittuivat melko tasaisesti koko kaavoitettavalle alueelle ja ovat osin tuhoutuneet alueella tehdyn voimakkaan puuston hakkuun myötä, ei niitä alueen tavoiteltava käyttötarkoitus (työpaikka-alue) huomioon ottaen ole ollut mahdollista säilyttää rakentamattomina. Edellä mainittu mäkialue, joka on kaavoitettavan alueen korkein kohta ja joka maisemaselvityksessä on merkitty käkkyrämäntyjä, kanervaa, sianpuolukkaa ja laajoja poronjäkäläkasvustoja kasvavaksi kalliolaeksi, on kuitenkin säilytetty virkistysalueena. Maisemaselvityksessä todetaan, ettei Ilvesvuoresta ole havaittu merkkejä liito-oravasta. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Männistön muorin mökki. Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on tällä hetkellä kokonaan rakentamaton lukuun ottamatta alueen eteläkärjessä sijaitsevaa ns. Männistön muorin mökkiä, joka on osa rakennussuojelulailla suojeltua Ojakkalan tilaa. Männistön muorin mökki on kaavaluonnoksessa merkitty Sr-1- suojelumerkinnällä. Suunnittelualue liittyy sen pohjoispuolella sijaitsevaan Ilvesvuoren työpaikka-alueeseen, joka on pääosin rakentunut vuosina 1997-2009 hyväksyttyjen asemakaavojen pohjalta. Alueella sijaitsee jäteveden pumppaamo. Lähimmät vesijohto-, jätevesi- ja sadevesiviemärisekä kaukolämpöverkoston liittymiskohdat sijaitsevat (rakennetun) Ilvesvuorenkadun varressa.
Liikenne Alueen katuverkko rakentuu sen läpi kulkevan Ilvesvuorenkadun varaan. Alue on saavutettavissa kolmea kautta: moottoritieltä tulevat käyttävät ns. Myllykukon liittymää, vanhalta Hämeenlinnantieltä tulevat joko (olemassa olevaa) pohjoista tai uutta eteläistä liittymää. Eteläisen liittymän läheisyyteen on kaavaluonnoksessa sijoitettu katuaukio, joka toimii alueen eteläisenä porttina kooten eteläiset rakennukset ympärilleen, avaten näkymiä moottoritien suuntaan sekä hidastaen liittymään saapuvaa liikennettä. Myös Ilvesvuorenkadun ja Ilveskaaren risteystä, josta uusi työpaikka-alue alkaa, on mahdollista kehitellä alueen pohjoiseksi portiksi. Ilvesvuorenkadun varteen on luonnoksessa määrätty istutettavaksi puurivi. Rakennettavuus Kunta tulee teettämään alueen esirakentamisen ennen tontinmyyntiä. Kunta on hakenut esirakentamiseen liittyvää louhintaa varten maa-aines- ja ympäristöluvan. Louhittava maa-aines käytetään alueen täyttöihin. Alueelta on laadittu alustava maa-ainesten ottosuunnitelma vuonna 2010. Alueelle laaditun maa-ainesten ottosuunnitelman mukaan maapeitteen paksuus on ohut, pääasiassa alle merin paksuinen. Pintamaat koostuvat lähinnä humuksesta ja sammaleesta. Avokalliota esiintyy hyvin yleisesti. Alavimmilla kohdilla esiintyy pintakerroksen alla moreenia/hiekkamoreenia, enimmillään noin 1,5 metrin paksuudelta. Alueen luoteisosassa esiintyy savea usean metrin paksuudelta. Alueen kallioperä on graniittia ja pyrokseenigneissiä. Alueen läpi ei kulje merkittäviä alueellisia heikkousvyöhykkeitä. Ympäristön häiriötekijät Melu Suunnittelualueen vieressä kulkeva moottoritie aiheuttaa merkittävää melua alueella; alue on osin moottoritien melualueella (> 55 db). Kaavaluonnoksessa on melumääräys. Melua tulee aiheuttamaan myös rakentuvan alueen sisäinen liikenne. Tulevista liikennemääristä ym. on tarkemmin kerrottu alueelta laaditussa liikenneselvityksessä. Melua tulee syntymään myös alueen esirakentamisen ja rakentamisen yhteydessä mm. kiviaineksen louhimisesta, rikotuksesta, murskauksesta sekä työmaaliikenteestä. Porausta tehdään esirakentamisen yhteydessä pääosin kallion päältä, jolloin korkeataajuuksinen melu kantautuu ympäristöön. Murskaustoiminta sen sijaan tapahtuu useimmiten louhosseinämien ja varastokasojen suojassa, mikä vaimentaa melun kantautumista ympäristöön. Ottotoiminnan aiheuttamasta melusta on tehty erillinen melumallinnus, joka on esitetty ympäristölupahakemuksen liitteenä. Pöly Maa-ainesten ottosuunnitelman mukaan esirakentaminen tulee aiheuttamaan myös pölyhaittoja alueella. Räjähdyksistä muodostuva pölypilvi sisältää räjähdyskaasujen lisäksi kivipölyä, jota muodostuu pääasiassa louhittavan materiaalin hienoaineksesta. Yleensä pölypilvi laskeutuu räjähdystyömaalle, eikä aiheuta ongelmia toiminta-alueen ulkopuolella. Tuulisella säällä pölyämistä saattaa tapahtua myös varastokasoista. Pöly leviää usein suhteellisen lyhyitä matkoja tuulen mukana ja merkittävin pölylaskeuma kohdistuu yleensä ottoalueelle tai sen välittömään läheisyyteen. Pölyn leviämistä voidaan tarvittaessa vähentää mm. kastelulla.
Tärinä Maa-ainesten ottosuunnitelman mukaan tullaan kohteessa tekemään tarvittaessa riskianalyysi ennen louhinnan aloittamista. Toimenpiteisiin kuuluu mm. kiinteistöjen katselmustarpeen selvittäminen, räjäytyksissä syntyvien tärinöiden johtuvuuden selvittämistarpeen kartoitus sekä sopivien räjähdysainemäärien käytön varmistaminen. Maanomistus Kaavoitettava alue on kokonaisuudessaan kunnan omistuksessa. Kunnan maanomistus (oranssilla). Suunnittelualuetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Suunnittelualue on merkitty ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa uudenmaan maakuntakaavassa taajamatoimintojen alueeksi. Uudenmaan 1. vaihemaakuntakaavassa, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 22.6.2010, suunnittelualueelle on merkitty alue, jolla sijaitsee merkittäviä kiviainesvaroja. Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Sekä Nurmijärven kunnanvaltuuston 1989 hyväksymässä Nurmijärven yleiskaavassa että kunnanvaltuuston 1992 hyväksymässä
Nurmijärven Kirkonkylän osayleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M2 ja M). Kunnanhallituksen 8.12.2010 hyväksymässä Nurmijärven maankäytön kehityskuvaluonnoksessa koko vt 3:n ja mt 130:n välinen alue Ilvesvuoressa on osoitettu työpaikka-alueeksi. Suunnittelualue on asemakaavoittamaton lukuun ottamatta suunnittelualueen pohjoisosaa, joka on voimassa olevassa asemakaavassa liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KTY). Korttelialueiden tehokkuusluku on e=0.50-0.55 ja kerrosluku II. Alueen asemakaavat on hyväksytty vuosina 1997,2001 ja 2009. Rakennusjärjestys on hyväksytty Nurmijärven kunnanvaltuustossa 18.6.2003. Alueella on rakennuskielto. Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Alueelle ja sen ympäristöön on laadittu seuraavat selvitykset ja suunnitelmat: 1. Nurmijärven kallioselvitys, Ympäristötutkimus Metsätähti Oy 1992 2. Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt; Museovirasto/Ympäristöministeriö 1993 3. Ojakkalan tilan (sis. Männistön muorin mökin) rakennussuojelupäätös, Valtioneuvosto 1989 4. Nurmijärven lepakkokartoitus, Batcon Group 2004 5. Kirkonkylän selvitysalueen luonto ja maisema, Enviro oy 2005 6. Nurmijärven Kirkonkylän ja Rajamäen liikenneverkkoselvitys, Strafica Oy 2007 7. Kaavoituskohteiden luontoselvitys, Pöyry 2007 8. Maantie 130 pituusleikkaus, Destia 2008 9. Nurmijärven kevyen liikenteen verkoston ja ulkoilureitistön suunnitelma, Ramboll Oy 2010 10. Ilvesvuoren työpaikka-alueen Liikenneselvitys, Ramboll Oy 2011 11. Ilvesvuoren työpaikka-alueen maa-ainesten ottosuunnitelma ja massatarkastelu, Ramboll Oy 2011 12. Ilvesvuoren työpaikka-alueen katu- ja liittymäsuunnitelma, Ramboll Oy 2011 13. Ilvesvuoren työpaikka-alueen hulevesisuunnitelma, Ramboll Oy 2011 14. Ilvesvuoren työpaikka-alueen PIMA-selvitys, 2011
3. Asemakaavan suunnittelun vaiheet Suunnittelun tarve, käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset Ilvesvuoren asemakaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa Ilvesvuoren nykyisen työpaikka-alueen laajentaminen etelään. Aloitteen asemakaavahankkeesta on tehnyt Nurmijärven kunta; koko kaavoitettava alue on kunnan omistuksessa. Hanke kuului asemakaavoitusohjelman vuonna 2010 aloitettaviin kohteisiin. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti kaavahankkeen vireille tulosta kokouksessaan 13.9.2010. Osallistuminen ja yhteistyö Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden työntekoon tai muihin oloihin asemakaava ja asemakaavan muutos saattavat huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä asemakaavan muutoksessa osallisia ovat mm. suunnittelualueen ja lähialueiden maanomistajat, asukkaat, yritykset, työntekijät, yhdistykset ja muut yhteisöt kunnan viranomaiset (asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu, rakennusvalvonta, ympäristökeskus, tekninen keskus, elinkeino- ja kuntakehityskeskus) sekä luottamuselimet (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, ympäristölautakunta, tekninen lautakunta, kuntakehitystoimikunta, kunnanhallitus- ja valtuusto) muut viranomaiset: Uudenmaan liitto, uudenmaan ellinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo ja Museovirasto sekä Sonera Oyj, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi Pyydetyt viranomaislausunnot Luonnosvaiheen suunnitteluaineisto oli nähtävillä 7.-27.4.2011 välisen ajan. kaavaluonnoksesta annettiin viisi lausuntoa. Lausunnon antoivat Uudenmaan liitto, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä Nurmijärven kunnan ympäristökeskus. Lausunnoissa edellytetyt muutokset ja tarkennukset on otettu huomioon asemakaavaehdotuksen laadinnassa. Lausunnot ovat asemakaavan selostuksen liitteenä. Suunnittelu- ja päätöksentekovaiheet sekä osallistumismenettelyt Ilvesvuoren ja Kuusimäen työpaikka-alueiden aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty 1.9.2009. Hieman muuttuneista lähtökohdista huolimatta uutta aloitusvaiheen viranomaisneuvottelua ei ole katsottu tarpeelliseksi (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylitarkastaja Anita Paavolan sähköpostiviesti 14.2.2011). Kunnan sisäinen aloituspalaveri pidettiin 1.9.2010. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteitä asemakaavaluonnoksen nähtävilläolon aikana sekä muistutuksia asemakaavaehdotuksen nähtävilläolon aikana. Tarkemmat osallistumismenettelyt on kuvattu hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS), joka on ollut nähtävillä mm. kunnan kotisivuilla 7.10.2010 lähtien.
Maankäyttösuunnitelma Nurmijärven kunta tilasi alueen maankäyttösuunnitelman kehittämistyön Arkkitehdit LSV Oy:ltä 14.10. 2010 päivätyllä sopimuksella. Maankäyttösuunnitelma laadittiin yhteistyössä kunnan asemakaavaviranomaisten kanssa. Maankäyttösuunnitelman lisäksi tuotettiin havainnollistavaa ja imagoa kuvaavaa kuvamateriaalia alueen kaavoituksesta informoivaan markkinointiesitteeseen. Luonnosvaihe Nurmijärven kunta laati asemakaavaluonnoksen maankäyttösuunnitelman pohjalta. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli asemakaavaluonnoksen kokouksessaan 15.3.2011. Ehdotusvaihe Nurmijärven kunta tilasi 24.5.2011 päivätyllä sopimuksella asemakaavaehdotuksen laadinnan Arkkitehdit LSV Oy:ltä sekä alueen asemakaavaan liittyvien rakentamistapaohjeiden laadinnan, joka suoritetaan maankäyttösuunnittelusta solmitun sopimuksen perusteella. Kaavaluonnoksesta saadun palautteen, hankekaavaperiaatteella kaavoitettavien tonttien tai kortteleiden rakennussuunnittelusisällön kehittymisen sekä katu- maanrakennus- ja hulevesisuunnitelmien tarkennusten perusteella kaavaa tarkistetaan kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus käsitellään asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa, jonka jälkeen kunnanhallitus asettaa sen nähtäville vähintään 30 vuorokaudeksi. Kaavaehdotukseen voi tutustua kunnanviraston ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. Muistutukset ehdotuksesta on jätettävä kirjallisena ennen nähtävillä oloajan päättymistä. Muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettava kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Hyväksymisvaihe Asemakaavaehdotusvaiheen jälkeen asemakaava menee kunnanhallitukseen ja edelleen valtuustoon hyväksyttäväksi. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan lehdessä ja kunnanviraston ilmoitustaululla. Hyväksymispäätöksestä tiedotetaan myös ELY-keskukselle, Keski-Uudenmaan maakuntamuseolle ja muistutuksen tehneille, jotka ovat sitä kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Muutoksenhaku kaavan hyväksymisestä Muutoksenhakua valtuuston hyväksymispäätöksestä voi hakea hallinto-oikeudesta 30 vuorokauden kuluessa. Jatkovalituksen voi tehdä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Voimaantulo Kaavamuutoksen voimaantulosta ilmoitetaan sanomalehdessä ja kunnan ilmoitustaululla. Suunnittelun tavoitteet Ilvesvuoren asemakaavahankkeen tavoitteena on mahdollistaa Ilvesvuoren nykyisen työpaikka-alueen laajentaminen ja työpaikkatonttien saatavuuden turvaaminen Nurmijärvellä.
Suunnittelun keskeisiä lähtökohtia ovat olleet mm. viihtyisän ja taajamakuvallisesti korkeatasoisen ratkaisun löytäminen (alue tulee olemaan Nurmijärven käyntikortti ), alueen läpi kulkevan katuyhteyden mahdollistaminen, alueen kautta kulkevien kevyen liikenteen yhteyksien mahdollistaminen, alueen puolivälissä sijaitsevan mäkialueen säilyttäminen, ekologisesti kestävien ratkaisujen mahdollistaminen (mm. hulevedet) sekä alueen olemassa olevan topografian hyödyntäminen mahdollisuuksien mukaan. 4. Asemakaavan kuvaus Alueen maankäyttöratkaisua on tehty osin perinteisenä asemakaavana, jossa toteuttajataho ei ole tiedossa kaavoitusvaiheessa, sekä osin hankekaavana. Korttelialueet on kaavaehdotuksessa merkitty pääosin toimitila-, teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueiksi (KTY). Koko kaavoitettavan alueen kokonaisrakennusoikeus on ehdotuksessa noin 170 000 k-m2. Korttelin 2405 tontti 8 on suunniteltu mittavaan keskusvarastotoimintaan tähtäävänä hankekaavana yritykselle. Hankkeen kokonaisrakennusoikeus tulee olemaan noin 80-85 000 k-m2, mikä vastaa tehokkuuslukua e=0.50. Muut korttelit on suunniteltu niin, että ne tarjoavat tontteja sekä pienemmille että suuremmille yrityksille. Vanhan Hämeenlinnantien puolelle voivat sijoittua mm. perinteiset hallitoimijat (e=0.50); moottoritien puolelle on mahdollisuus toteuttaa myös hieman tehokkaampaa, esimerkiksi toimistorakentamista (e=0.60). Eteläisimmällä tontilla, joka on moottoritieltä parhaiten nähtävissä ja tulee toimimaan alueen maamerkkinä etelästä saavuttaessa, on varauduttu tehokkaampaan rakentamiseen. Tontille voisi sijoittua esimerkiksi toimistotiloja, liiketiloja, ravintola- ja kahvilatiloja sekä majoitustiloja. Alueen katuverkko rakentuu sen läpi kulkevan Ilvesvuorenkadun varaan. Alue on saavutettavista kolmea kautta: moottoritieltä tulevat käyttävät ns. Myllykukon liittymää, vanhalta Hämeenlinnantieltä tulevat joko (olemassa olevaa) pohjoista tai uutta eteläistä liittymää. Eteläisen liittymän läheisyyteen on kaavaehdotuksessa sijoitettu katuaukio, joka toimii alueen eteläisenä porttina kooten eteläiset rakennukset ympärilleen, avaten näkymiä moottoritien suuntaan sekä hidastaen liittymään saapuvaa liikennettä. Myös Ilvesvuorenkadun ja Ilveskaaren risteystä on mahdollista kehitellä uuden alueen pohjoiseksi portiksi. Ilvesvuorenkadun varteen on määrätty istutettavaksi puurivi. Moottoritien puolelle on tonttien rajan läheisyyteen sijoitettu tukimuurit, joilla paitsi ratkaistaan alueen voimakkaista maastonmuodoista seuraavat korkeuserot, tuodaan myös rakentamiselle selkeä ja viimeistelty ilme. Korttelialueiden ja moottoritien välinen alue on merkitty suojaviheralueeksi (EV). Alueen keskivaiheilla sijaitseva mäkialue on säilytetty. Kaavaehdotuksessa on annettu yhtenäiseen ja korkeatasoiseen rakennustapaan tähtääviä määräyksiä, jotka koskevat mm. rakennusten julkisivumateriaaleja ja väritystä, määriteltyjen julkisivujen räystäiden muotoilua, maaston korkeusasemien käsittelyä ja ympäristön viherrakentamista. Myös mm. hulevesien käsittelystä alueella on annettu määräyksiä. Aluetta koskevat rakentamistapaohjeet sisältävät rakennusten ja ympäristön suunnittelua koskevia tarkempia ohjeita.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.200, ja päätös tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001. 13.11.2008 valtioneuvosto päätti alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Päätöstä on tarkistettu tavoitteiden sisällön, voimaantulon ja toimeenpanon sekä muutoksenhaun osalta. Muilta osin, kuten tavoitteiden oikeusperustan ja oikeusvaikutusten osalta, vuoden 2000 päätös jäi voimaan. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Suurin osa tavoitteista kuitenkin säilyy ennallaan. 22.12.2009 valtioneuvosto päätti, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY 2009) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa, auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys, toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä, edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet voidaan ottaa Ilvesvuoren asemakaavan laadinnassa huomioon MRL:n edellyttämällä tavalla. Eri osa-alueita on käsitelty tarkemmin mm. tämän selostuksen luvuissa 3 (Asemakaavan suunnittelun vaiheet: Suunnittelun tavoitteet) ja 4 (Asemakaavan kuvaus). Suunnittelualueen liittyminen laajempaan kokonaisuuteen Suunnittelualueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Koko Siippoontien pohjois- ja eteläpuolella sijaitsevalle Ns. Ilvesvuoren-Kuusimäen alueelle on asemakaavayksikössä laadittu yleispiirteinen alustava kaavarunko, jonka vaiheittainen toteutuminen (v. 2020, v. 2040 ja v. 2060) on esitetty liitteessä 5 (Ilvesvuoren-Kuusimäen alueen kaavarunkoluonnos, Timo Lehtinen 2010).
Radan jatkaminen Petakseksesta Klaukkalaan on suunnitteilla. Selvitettävä on myös ko. radan jatkaminen edelleen Kirkonkylälle sekä Rajamäelle, jossa rata yhtyisi olevaan Hanko- Hyvinkää- rataan. Viimeisimpien selvitysten mukaan sopivin linjaus radalle Kirkonkylän kohdalla olisi taajaman itäpuolella niin, että rata Siippoontien pohjoispuolella sijoittuisi vanhan Hämeenlinnantien tuntumaan. Tämän pohjalta on alustavan kaavarungon viimeisintä vaihetta (v. 2060) kuvaavassa kartassa on esitetty radan alustava linjaus sekä asema-alueen likimääräinen sijainti. Ilvesvuoren-Kuusimäen alueen sijainti tulevan radan, Siippoontien sekä vanhan Hämeenlinnantien ja Hämeenlinnanväylän solmukohdassa antaa sille erinomaiset mahdollisuudet kehittyä työpaikka- ja liikerakentamisen alueena. Samoista syistä, Ilvesvuoren-Kuusimäen seutua on perusteltua tutkia myös Kirkonkylän taajaman laajenemissuuntana, ja asumisen sijoittamisen alueena. Alustavassa kaavarungossa on esitetty ajatuksia myös tähän liittyen. Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Alueen rakentamisen myötä paikallinen maisemakuva muuttuu merkittävästi: metsäinen kallioalue rakentuu tehokkaaksi työpaikka-alueeksi. Alueen suunnittelussa on yhtenä tärkeänä lähtökohtana ollut taajamakuvallisesti korkeatasoisen ratkaisun etsiminen, koska alue on erittäin hyvin näkyvissä moottoritielle. Valituilla maankäyttöratkaisuilla ja korkotasoilla sekä kaavamääräyksillä on pyritty siihen, että alueen voimakkaat maastonmuodot toisivat jatkossakin sille persoonallista ilmettä ja että syntyvä rakentaminen olisi viimeisteltyä ja kiinnostavaa ja silti nykyaikaisena työpaikka-alueena toimivaa. Keskeinen mäkialue säilyy mm. alueen työntekijöiden virkistysalueena. Alueen kautta kulkee myös kevyen liikenteen reittejä, jotka ovat osa Kirkonkylän ympäristöön suunniteltua laajempaa kevyen liikenteen verkostoa. Alueelle tulee muodostumaan uusia työpaikkoja, joista ainakin osa voi työllistää myös paikallisia asukkaita. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Esirakentamisen ja rakentamisen vaikutukset luonnonolosuhteisiin on esitetty tämän selostuksen liitteenä olevassa maa-ainesten ottosuunnitelmassa. Vaikutukset kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Kaavan toteutumisen myötä alue muuttuu rakennetuksi. Alueella ei ole todettu olevan erityisiä luontoarvoja. Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen Rakentaminen tukeutuu olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja on liitettävissä ympäröiviin kunnallistekniikan verkostoihin. Välittömiä kustannuksia aiheutuu mm. alueen esirakentamisesta sekä kunnallistekniikan rakentamisesta. Tuloja kunta saa mm. työpaikkatonttien myynnistä, vesi- ja energiahuollon liittymis- ja käyttömaksuista sekä verotuloista. Rakentaminen lisää jonkin verran liikennettä sekä vanhalla Hämeenlinnantiellä, Hämeenlinnanväylällä että Siippoontiellä; myös olevan työpaikka-alueen kautta kulkeva liikenne lisääntyy. Tulevista liikennemääristä ym. on tarkempia arvioita selostuksen liitteenä olevassa liikenneselvityksessä.
Vaikutukset kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön Kaavan toteutuminen korkeatasoisena työpaikka-alueena parantaa Nurmijärven kuntakuvaa sekä kirkonkylän näkyvyyttä. Alue parantaa Nurmijärven kiinnostavuutta yritysten sijoittumispaikkana. Alueen rakentamisen myötä paikallinen maisemakuva muuttuu merkittävästi: metsäinen kallioalue rakentuu tehokkaaksi työpaikka-alueeksi. Alueen rakentamisella ei ole erityisiä vaikutuksia kulttuuriperintöön; rakennussuojelulailla suojeltu Männistön muorin mökki tulee asemakaavoituksen myötä suojelluksi myös asemakaavalla. 5. Asemakaavan toteutus Kunnallistekniikan rakentaminen ja tonttien myyminen voidaan aloittaa vaiheittain kaavan saatua lainvoiman. Alueen esirakentaminen alkaa jo kesällä 2011. Tampereella 23.8.2011 Juha Luoma, arkkitehti SAFA
Ote Nurmijärven yleiskaavasta LIITE 1 Ote Kirkonkylän osayleiskaavasta LIITE 2
LIITE 3
LIITE 4
LIITE 5