Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet



Samankaltaiset tiedostot
VILJOJEN TAUTITORJUNTA-AINEIDEN VERTAILUTULOKSIA MTT:N KENTTÄKOKEISTA

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Proline- uuden sukupolven triatsoli

Vehnän kasvitautien torjuntatarpeen arviointi. Marja Jalli MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen

Kasvitautien torjunta viljoilla

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

Kasvinsuojelu Katri Haavikko p

Kasvuohjelmaseminaari

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Peittauksella kasvitaudit hallintaan Luomuohrapäivä, Mustiala Asko Hannukkala, MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen, Peltokasvit

KASVITAUTIEN HALLINTA LUOMUMALLASOHRAN VILJELYSSÄ. Luomumallasohraseminaari Hollola Marja Jalli MTT Kasvintuotanto

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljatiloilla. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT VYR Viljelijäseminaari Hämeenlinna 30.1.

Kasvitautien kirjoa onko aihetta huoleen?

Kauran kasvinsuojelu

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Lisälannoitus kasvukaudella

Kasvuohjelmaseminaari

Viljojen kasvitaudit ja niiden hallinta. Marja Jalli ja Päivi Parikka MTT Kasvintuotannon tutkimus Jokioinen

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Viljan kasvinsuojelu 2013

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kasvinviljelyseminaari Kemiö Suur-Seudun Osuuskauppa

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Kasvintuotanto kannattaa

IPM-kokemuksia kesältä 2010

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Viljan kasvinsuojelu Arto Markkula p

SADONKORJUUSEMINAARI 2018 Lahti

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

KASVITAUTIEN JA LAON TORJUNTA

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

Käämitauti ja muita nurmien kasvitauteja. Agrimarket siementuottajatilaisuus Hämeenlinna

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kemiallinen kasvinsuojelu Ylivieska Katri Haavikko p

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

PRORUIS VILJELIJÄILTA ELIMÄELLÄ

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

PesticideLife hankeen IPM kuulumisia haasteelliselta kesältä

Viljelijän Avena Berner Juha-Pekka Klasila

Ajankohtaista kasvinsuojelusta

Vilja & öljykasvit 2014

Kasvinsuojelulla vaikutusta ravinnekuormitukseen

On vaikea peitellä sitä, että on vallinnut oikean ruiskutusohjelman

Biologinen kasvinsuojelu

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Kauran satotason nosto. Innostu & Onnistu 2018, Seinäjoki Monipuolisuutta Viljelykiertoon -hanke Noora Laitila, ProAgria Etelä-Pohjanmaa

Kasvitaudit ja tuholaiset peltoviljelyssä

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

VILJOJEN KASVINSUOJELURATKAISUT

Buctril uusi valmiste rikkatorjuntaan viljoilla

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Hometoksiinit hallintaan!

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Rypsin viljely riskeistä ja kannattavuudesta. Pellervo Kässi

Kasvukausi 2012 millä eväillä kasvukauteen ProAgria Etelä-Suomi Eino Heinola

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Neuvonnan rooli Integroitu kasvinsuojelu viljanviljelyssä , Jokioinen Patrik Erlund, NSL

Integroitua kasvinsuojelua viljoilla TehoPlus-hanke, puintipäivä

Myyntipäällyksen teksti. Proline Xpert. Kasvitautien torjuntaan

ASIAA KASVINSUOJELUSTA KAUDELLE 2018 SSO KASVINVILJELYILLAT

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Celest Formula M ja Zardex G. Tehokas ja onnistunut TILAPEITTAUS. 2 x UUTUUS!

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Viljelyvarmuutta integroidusta kasvinsuojelusta. Marja Jalli & Sanni Junnila MTT Viljaseminaari Pajulahti Nastola

KASVUSTOHAVAINTOJA. Tuntomerkit: Pituudeltaan noin kaksi millimetriä, väriltään kiiltävän musta tai tummansininen, pisaranmuotoinen kovakuoriainen.

Viljan ja öljykasvien viljelyn kannattavuus

Kevätrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Mehiläislevitteinen biologinen täsmätorjunta mansikan ja vadelman harmaahomeen torjunnassa

Yhteenveto kasvukauden 2012 PesticideLife-demonstraatiolohkojen tuloksista ja tulosten arviointi

PESTICIDELIFE Kokemuksia integroidusta kasvinsuojelusta viljoilla

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Peltokasvien luomuviljely

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Viljan hygieeninen laatu

Rypsin viljelyn mahdollisuudet. Liminka

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Kasvitaudit muuttuvassa ilmastossa mitä odotettavissa

Miten hometoksiinit hallintaan?

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Haasteet sadesyksyn jälkeen. Juha Simola, ProAgria Etelä-Suomi Uudenmaan tuki-infot 2018

Viljelyohjelma Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Kevätrapsin lajikekokeet, peittaus, kasvinsuojelu

Transkriptio:

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet Peppi Laine, MTT Kasvinsuojelu, Jokioinen Taudin esiintymisen edellytykset: Taudille suotuisa säätila??? Kylvösiemen, peittaus, muokkaus, viljelykierto, ruiskutus TAUTI Lajike, viljelykierto Taudinaiheuttaja Sopiva isäntäkasvi

Viljojen taudit, niiden leviäminen ja torjunta Nokitaudit ja ohranviirutauti SIEMENLEVINTÄISIÄ terve kylvösiemen, (lajike), peittaus Lehtilaikkutaudit, tyvitaudit ja tähkähomeet SIEMENISTÄ, MAASTA JA KASVINJÄTTEISTÄ (ILMALEVINTÄ LOHKOLTA TOISELLE?) terve siemen, lajike, viljelykierto, muokkaus, peittaus, ruiskutus Härmä- ja ruostetaudit ILMALEVINTÄISIÄ ( KAUKOKULKEUMAA ) lajike, ruiskutus Fysiologiset häiriöt? (Tautien tunnistaminen!) Kasvitautien hallinta Ennen kylvöä huomioitava Viljelykierron ja muokkauksen mahdolliset vaikutukset Lajikkeen taudinalttius, aikaisuus, satopotentiaali Siemenen laatu ja peittaustarve Kylvön jälkeen tarkkailtava Lohkokohtaiset arviot ja havainnot Näkyykö oireita? Onko kasvusto rehevä? Säätila ja ennusteet? Ruiskutus tarvittaessa Tarpeenmukaisen aineen ja annoksen valinta

Fungisidien teho ohran tauteihin 2005-2007 Teho verkkolaikkuun (havaintoja 7 kokeesta) Acanto Prima 1,25 kg/ha 87 Comet + Sportak EW 0,5+0,5 86 Comet Plus 1 l/ha 85 Amistar + Zenit 575 EC 0,4+0,4 83 Stereo 312.5 EC 1,6 l/ha 79 Stratego EC 312.5 0,8 l/ha 77 Proline (4 koetta) 0,8 l/ha 75 Zenit 575 EC 0,75 l/ha 74 Basso 1 l/ha 63 Tilt 250 EC 0,5 l/ha 63 Sportak EW 1 l/ha 61 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 www.mtt.fi\kasvinsuojelu Torjunta-aineet ja tiedonsiirto Koetuloksia kenttäkokeista Fungisidien teho vehnän tauteihin 2005-2007 Amistar + Zenit 575 EC Zenit 575 EC Comet Plus Stereo 312.5 EC Acanto Prima Comet + Sportak EW Stratego EC 312.5 Proline (3 koetta) Tilt 250 EC Basso Sportak EW Teho vehnänhärmään (havaintoja 4 kokeesta) 83 81 78 68 68 67 66 64 57 55 32 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 www.mtt.fi\kasvinsuojelu Torjunta-aineet ja tiedonsiirto Koetuloksia kenttäkokeista

Fungisidien vaikutus ohrasatoon 2005-2007 Vaikutus ohrasadon määrään (10 koetta) Acanto Prima 1,25 kg/ha Amistar 0,4 + Zenit 575 EC 0,4 Stereo 312.5 EC 1,6 l/ha Comet 0,5 + Sportak EW 0,5 Basso 1 l/ha Stratego EC 312.5 0,75 l/ha Sportak EW 1 l/ha Comet Plus 1 l/ha Proline (7 koetta) 0,8 l/ha Zenit 575 EC 0,75 l/ha Tilt 250 EC 0,5 l/ha 107 107 105 105 104 109 108 108 108 108 111 60 70 80 90 100 110 120 130 140 www.mtt.fi\kasvinsuojelu Torjunta-aineet ja tiedonsiirto Koetuloksia kenttäkokeista Fungisidien vaikutus vehnäsatoon 2005-2007 Acanto Prima 1,25 kg/ha Amistar 0,5+ Zenit 575 EC 0,5 l/ha Stratego EC 312.5 0,75 l/ha Comet 0,5+ Sportak EW 0,5 l/ha Proline (5 koetta) 0,8 l/ha Stereo 312.5 EC 2 l/ha Basso 1 l/ha Comet Plus 1 l/ha Zenit 575 EC 0,75 l/ha Tilt 250 EC 0,5 l/ha Sportak EW 1 l/ha Vaikutus vehnäsadon määrään (7 koetta) 113 112 112 111 110 110 110 109 108 107 105 70 75 80 85 90 95 100 105 110 115 120 125 130

Fungisidin annoksen ja ajoituksen vaikutus satoon, Voitto-ohra 2008 A= GS 30 (T1), B=GS 57 (T2 T3) Käsittelemätön Proline 0.8 L/HA B Proline 0.4 L/HA B Proline 0.8 L/HA A Proline 0.4 L/HA A + B 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Ohrasato, kg/ha Trial ID: F-08-218-05 Fungisidin annoksen ja ajoituksen vaikutus satoon, Tjalve -kevätvehnä 2008 A=GS 25 (T1), B=37(T2) Käsittelemätön Proline 0.8 L/HA B Proline 0.4 L/HA B Proline 0.8 L/HA A Proline 0.4 L/HA A + B 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 Vehnäsato, kg/ha Trial ID: F-08-219-05

Fungisidien vaikutus ohrasatoon, MTT 2005-2007 Karkea yleistys: Merkittävää sadonlisää jos ruiskutushetkellä 1-2 lehtilaikkua per kasvi (Käsittelemätön = 100) F-07-212-20 F-07-211-20 F-07-211-05 F-06-220-20 F-06-212-20 Triatsoli Strobiluriini F-06-211-20 F-06-211-05 F-05-207-20 F-05-207-05 F-05-206-20 60 70 80 90 100 110 120 130 140 Sato (suhteellinen) 300 250 200 150 100 50 0-50 -100-150 Saana 05 Fungisidiruiskutuksen kannattavuus ( /ha) erilaisilla ohran hinnoilla Arve 05 Kunnari 05 Arve 06 Kunnari 06 Saana 06 Voitto 06 Prestige 07 Kunnari 07 250 /t 185 /t 125 /t 99 /t Voitto 07

Fungisidiruiskutuksen vaikutus sadonlaatuun Ohrakokeet, MTT 2005-2007 (Käsittelemätön = 100) 140 1000 jyvän paino 130 120 110 100 Strobiluriini Triatsoli 90 90 100 110 120 130 140 Sato Muokkauksen vaikutus kasvitauteihin? Muokkauksen keventyessä merkittävin kasvitautiriskiä lisäävä tekijä on maan pinnalle jäänyt olkijäte lehtilaikkutaudit, tyvitaudit ja tähkähomeet!!!! Viljelykierron merkitys korostuu jos ei kynnetä Kasvukauden sääolot määräävät kasvitautien lopullisen merkityksen (oraiden kasvuunlähtö, mikroilmasto!) Syksyn ja talven säätilat vaikuttavat taudinaiheuttajien säilymiseen maan pinnalla (pakkanen heikentää, lumi suojaa) Sänkimuokkaus nopeuttaa kasvinjätteiden ja taudinaiheuttajien maatumista Kyntö hautaa taudinaiheuttajat (voivat säilyä maan alla?)

Viljelykierron torjuntavaikutus suorakylvettäessä, kevätvehnä 2008 40 30 20 10 0 Monokulttuuri KV-RY-KV-OH KV-OH-KV-R KV-RY-OH-HE Toiseksi ylimpien kuolleiden lehtien osuus %, BBCH 75 MTT Jokioinen, viljelykiertokoe Marja Jalli Ajankohtaista 2008 Viileä kevät ja märkä kesä suosi tauteja Kasvijätteissä säilyvät taudit viljelykierto Siementen laatu? Siemenlevintäiset taudit: ohran lentonoki, verkkolaikku, itävyyttä alentavat homeet SIEMENTEN TARPEENMUKAINEN PEITTAUS Rypsin taudit Pahkahome, lehtihome, tyvitaudit, möhöjuuri Tautitorjunnalla saatiin sadonlisää Punahomeet Kosteat olot paljon homeita Viileää ei paljon toksiineja?

Pahkahomeen torjunta lisäsi rypsisatoa 2008 Jokioisissa 0-15%, Ylistarossa 15-50% Untreated Proline 0.7 l/ha Prosaro 1 l/ha Prosaro 0.5 l/ha Sportak EW 1.5 l/ha Juventus 1 l/ha Juventus 0.5 l/ha Amistar 1 l/ha Acanto 1 l/ha Acanto 0.5 l/ha 0 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 Yield, kg/ha (Average of 2 trials) Torjunta kannattaa jos alkukesä sateinen = maa märkänä 3 vk ennen kukintaa Ruiskutuksen ajoitus tärkeää = täyskukinnan aikaan! Torjunta-aine kestävyyden kehittyminen Jokainen käyttökerta aiheuttaa valintapaineen Muutoksen nopeus riippuu aineen vaikutustavasta ja tuholaisen lisääntymistavasta ja nopeudesta Huolestuttavia esimerkkejä löytyy jo Suomestakin Noudata käyttöohjeita Vältä turhaa käyttöä

Esimerkkejä fungisidiresistenssistä 2008 Suomessa tai lähialueilla Vehnänhärmä ja ohranhärmä Täysi kestävyys strobiluriineille yleistä Kestävyyttä DMI aineille esiintyy Syysvehnän harmaalaikku Kestävyys strobiluriineille yleistä (esim. FI, DK, S) Kestävyyttä tai DMI-aineiden heikentynyttä tehoa esiintyy Verkkolaikku Kohtalaiseen kestävyyteen johtavia mutaatioita löydetty Herkkyys joihinkin DMI aineisiin heikentynyt DTR Kestävyyteen johtavia mutaatioita löydetty runsaasti esim. DK ja S Toleranssia DMI-aineideille Kasvitautien hallinta on tärkeää Kasvitauteja voi hillitä viljelyteknisin keinoin Fungisideja kannattaa käyttää harkiten Kun kasvuston satopotentiaali on hyvä Todettuun tarpeeseen tai kun riski on suuri KIITOS!