Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa

Samankaltaiset tiedostot
Resistenssiseuranta elintarvikeketjussa

Mikrobilääkeresistenssin seuranta Suomessa ja tilanne muuhun Eurooppaan nähden

Laajakirjoisia beetalaktamaaseja tuottavat bakteerit ja MRSA - Uudet ilmoitettavat eläintaudit

MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014

Mikrobilääkeresistenssi Suomessa. Miika Bergman LL, FM, erikoistutkija Mikrobilääkeresistenssiyksikkö (TAMI)

Campylobacter jejunin antibioottiresistenssi Suomessa

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

ANTIBIOOTTIRESISTENSSI LIHANTUOTANNOSSA. Infopaketti lihantuottajille antibioottien hallitusta käytöstä

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016

NAPATYRÄ, SIKA JA MIKROBILÄÄKE

Mikrobilääkeresistenssitilastot

Mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma (AMR NAP, AMR National Action Plan)

Mitä mikrobilääkkeiden kulutusluvut kertovat? Antibioottipäivä Katariina Kivilahti-Mäntylä

Moniresistenttien mikrobien näytteenotto

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017

Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018

evira-3484-liite-2-sir-tulkintarajat.xlsx kiekossa S I R AMINOGLYKOSIDIT Enterobacteriacae, Pseudomonas aeruginosa 10 mg

Fimea raportoi vuoden 2011 kulutusluvut viime vuonna liian suuriksi. Myyntiluvut on korjattu 2012 tulosten julkaisun yhteydessä.

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009

Siipikarjan terveys- ja hyvinvointipäivä Ikaalinen Terveydenhuoltoeläinlääkäri Hannele Nauholz

Kuolioinen suolistotulehdus kalkkunoilla -projektin kuulumisia. Päivikki Perko-Mäkelä Erikoistutkija, ELT Evira, Seinäjoki

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2015 JKauranen

Zoonoosibakteerien mikrobilääkeresistenssi Anna-Liisa Myllyniemi Evira Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi:

VERTAILULABORATORIOTOIMINTA Evira 3484/liite 2/versio 8

Bakteerien mikrobilääkeherkkyys Suomessa

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2017 JKauranen

Mitä lainsäädäntö sanoo vasikoiden lääkitsemisestä?

UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI

LUONNOS/ Kansallinen mikrobilääkeresistenssin torjunnan toimenpidesuunnitelma - toimenpiteet eläinten lääkinnässä ja elintarvikeketjussa

Moniresistenttien mikrobien nimeäminen ja lyhenteet Jari Jalava, FT

TAUTISUOJAUS JA LÄÄKKEIDEN KÄYTTÖ LÄKÄ-TILOILLA

HOITOON LIITTYVÄT INFEKTIOT AKUUTTISAIRAANHOIDON ULKOPUOLELLA. Emmi Sarvikivi. THL Infektiotautien torjunta ja rokotukset

Tiedot harmonisaation aiheuttamista muutoksista löytyvät antotavoittain raportoiduissa, yksityiskohtaisissa taulukoissa, sekä tekstin alaviitteinä.

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI SELVÄSTI

KYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI VÄHENI EDELLEEN

Mikrobilääkekulutus Suomessa

ELÄINTEN MIKROBILÄÄKKEIDEN KOKONAISMYYNTI ON PYSYNYT LÄHES MUUTTU- MATTOMANA

Eläimille käytettävien mikrobilääkkeiden kulutus tasaantui

Eläinten lääkitsemisen valvonta Dnro 2692/ /2019

Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito

Labquality-päivät OVATKO MONIRESISTENTIT BAKTEERIT KURISSA? Antti Hakanen Tartuntatautiseurannan ja -torjunnan osasto (TATO)

Mikrobilääkeresistenssitilanne Suomessa ja maailmalla

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Resistenttien bakteerien

Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen

Yersinia enterocolitican torjunta sikatiloilla

HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018

Moniresistenttibakteerit ympärillämme. Antti Väänänen Osastonylilääkäri LSHP

Sisältö. Taustaa Antibioottien käyttö ja resistenssitilanne: seuraeläimet ja hevoset. Taustaa. Lääkkeiden käyttö ja resistenssi

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Julkaistu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta /2012 Maa- ja metsätalousministeriön asetus. salmonellavalvonnasta liha-alan laitoksissa

Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Hepatiitti E -viruksen esiintyminen ihmisissä ja eläimissä Suomessa

Kierrospalautteita: herkkyysmääritykset. Antti Nissinen, FT Keski-Suomen keskussairaala

KYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia

Asia MIKROBILÄÄKEAINEIDEN OSOITTAMINEN LIHANTARKASTUKSESSA MIKROBIOLOGISELLA MENETELMÄLLÄ. Asetuksen soveltamisala

Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla

Salmonellan esiintyminen suomalaisessa sianrehussa. Maria Rönnqvist, Evira

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi Suomessa

Ajankohtaista asiaa vertailulaboratoriosta

SIKOJEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

INTO2018 Infektioiden torjuntapaïvaẗ

Liite 2. Kiekkoherkkyysmenetelmän SIR-tulkintarajat 1,2,3 Mikrobilääkkeen määrä Estovyöhykkeen halkaisija (mm)

Noora Hinkka. Mikrobilääkkeiden käyttöön liittyvät kustannukset porsastuotannossa

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2013 J Kauranen

Methoxasol vet 20 mg/ml mg/ml liuos juomaveteen sekoitettavaksi sioille ja kanoille

Hevosista eristettyjen bakteerien herkkyys mikrobilääkkeille

SALMONELLA SIANREHUTUOTANNOSSA. Riskinarviointiseminaari 2015

Topigs Norsvin ja DanBred hybridien vertailu

VITEK2 -käyttökokemuksia

Kotimaisen naudanlihan turvallisuus. Anna-Liisa Myllyniemi Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikkö

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Emakoita Karjuja Porsaita > 8 viikkoa Kasvatus-/lihasikoja Muita yht. kpl.

Suomen MRSA-tapausten spa-tyyppien analysointi vuosilta

Aluehallintovirasto. Tilatunnus. emakoita karjuja porsaita <10 vk kasvatus-/lihasikoja muita yht.

Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Antibioottiresistenssitilanne Pohjoispohjanmaalla 2012 J Kauranen

Nekroottinen enteriitti kalkkunoilla

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Cefenil vet 50 mg/ml injektioneste, suspensio sialle ja naudalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

Ajankohtaista lääkitsemisen valvonnasta

Infektiot ja mikrobilääkkeiden käyttö kuriin moniammatillisella yhteistyöllä

Marbonor vet 100 mg/ml injektioneste, liuos naudalle ja sialle

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Oriprim vet jauhe 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Vaikuttavat aineet:

Taulukko 1. Riisinäytteiden mikrobiologisen laadun määrittämiseen käytetyt bakteerimäärien raja-arvot. Näytteen mikrobiologinen laatu.

MONIRESISTENTIT MIKROBIT (MRSA, VRE, ESBL)

VALMISTEYHTEENVETO 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Fenoflox vet 100 mg/ml injektioneste, liuos naudalle ja sialle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS

Mikrobien monilääkeresistenssi. Jari Jalava, FT

Maa- ja metsätalousministeriön asetus broilereiden kampylobakteerivalvonnasta

Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?

Riisin ja lihan laatu 2011

onko panostettava tartunnan torjuntaan vai lisäksi infektiontorjuntaan? Mari Kanerva SIRO-päivä

Ajankohtaista laboratorionäytteistä

Transkriptio:

Mikrobilääkeresistenssin esiintyminen sianlihan tuotantoketjussa Suvi Nykäsenoja erikoistutkija antibioottijaosto, mikrobiologian yksikkö Mikrobilääkeresistenssin hallinta ja ehkäisy sianlihan tuotantoketjussa (LÄKÄ) - Loppuseminaari 20.3.2019

Esityksen sisältö Näytteenotot ja mikrobiologiset tutkimukset Tuloksia MRSA:n esiintyminen ketjun eri vaiheissa Yleisimmin todetut resistenssiominaisuudet E. coli -bakteereilla Resistenssin esiintyminen E. coli -bakteereilla ketjun eri vaiheissa Vertailua lääkittyjen ja ei-lääkittyjen eläinryhmien välillä

Näytteenotot ja mikrobiologiset tutkimukset TARKOITUKSENA Seurata MRSA:n ja resistenssin esiintymistä E. coli bakteereilla ketjun eri vaiheissa Verrata lääkittyjä ja eilääkittyjä eläinryhmiä keskenään

Näytteiden analysointi - E. coli Yhdestä näytteestä eristettiin max. 3 E. coli - isolaattia Ruhojen sively- ja lihanäytteet rikastettiin ennen eristystä

Tuloksia

MRSA:n esiintyminen sianlihan tuotantoketjun eri vaiheissa Yhteensä 62 sikaa seurattiin leikkaamoon asti Siat lähtöisin 9 tilalta Keskimäärin sikoja tutkittiin 7 /tila (vaihteluväli 5-9) Yksikään sioista ei ollut positiivinen kuin kerran MRSA:ta todettiin enemmän elävistä sioista otetuista näytteissä MRSA todettiin vain kerran ruhosta ja kerran leikkaamossa otetusta lihanäytteestä

MRSA-bakteerien mikrobilääkeresistenssi ja MRSA-tyypit Eristetyt MRSA-bakteerit yhtä lukuunottamatta spatyyppiä t034 t034 on yleisin Suomessa todettu MRSA-tyyppi Kaikki kannat resistenttejä tetrasykliinille, klindamysiinille, tiamuliinille, trimetopriimille ja kinupristiini/dalfopristiini-yhdistelmälle tyypillinen profiili MRSA t034 -kannoilla Lisäksi yhdellä bakteerikannalla alentunut herkkyys sulfonamideille

Mille mikrobilääkkeille resistenssiä esiintyi eniten E. coli -indikaattoribakteereilla? Indikaattori-E. coli -bakteerin resistenssi valituille mikrobilääkkeille: LÄKÄ vs. FINRES-Vet 2017 Resistenssin osuus (%) 0 5 10 15 20 Ei ESBL-kantoja, kahdella tilalla AmpC-E. coleja Ampisilliini Siprofloksasiini Gentamisiini 2 kolistiinille resistenttiä kantaa Sulfonamidit Tetrasykliini Trimetopriimi LÄKÄ (n=845) FINRES-Vet-2017 (n=175)

Resistenssin osuus (%) Tutkittujen E. coli -isolaattien lukumäärä (kpl) Resistenssin esiintyminen ketjun eri vaiheissa E. coli 1/2 Resistenssin esiintyminen E. coli -bakteereilla valituille mikrobilääkkeille 50,0 40,0 30,0 20,0 300 250 200 150 100 Tutkittujen E. coli -isolaattinen lkm Ampisilliini Siprofloksasiini Sulfametoksatsoli 10,0 50 Tetrasykliini 0,0 Siat, noin 5 vko Siat, noin 22 vko Ruho, ruhokylmiö Liha, leikkaamo 0 Trimetopriimi Näytteenottoajankohta

Resistenssin esiintyminen ketjun eri vaiheissa E. coli 2/2 Resistenssi väheni sikojen iän myötä Vähintään yhdelle mikrobilääkkeelle resistenttien ja moniresistenttien bakteerikantojen osuuden väheneminen oli tilastollisesti merkitsevää Kuvat: Leena Seppä-Lassila

Lääkityt vs. lääkitsemättömät eläinryhmät Eläimiä, joilla todettiin vähintään yhdelle tai vähintään kolmelle mikrobilääkeaineryhmälle resistentti E. coli kanta, todettiin hieman enemmän lääkityssä eläinryhmässä kuin lääkitsemättömässä eläinryhmässä Resistenssin väheneminen havaittiin sekä lääkityllä että lääkitsemättömällä sikaryhmällä Sekä vähintään yhdelle että vähintään kolmelle mikrobilääkeaineryhmälle resistenttejä E. coli kantoja todettiin molemmilla eläinryhmillä enemmän 5 vkon kuin 22 vkon iässä HUOM! Lääkityksiä oli tähän tutkimukseen osallistuneilla sikaryhmillä pääasiassa ennen ensimmäistä näytteenottoa resistenttien kantojen osuuden tiedetään olevan suurin lääkityksen aikana ja jonkin aikaa sen jälkeen

Resistenssiä samanaikaisesti myös useammalle mikrobilääkkeelle Resistenssiprofiilien lkm oli suurin ensimmäisellä näytteenottohetkellä Yleisintä oli resistenssi vain tetrasykliinille (TET) ja tetrasykliinille, sulfonamideille ja trimetopriimille (TET-SU-TRI) 100 % 50 % 0 % E. coli -bakteerien resistenssiprofiilien osuus (%) kaikista resistenteistä kannoista TET Tila 1 Tila 2 Ruho Leikkaamo Yleisimmät resistenssiprofiilit: TET-SU-TRI-AMP TET-SU-TRI SU TET- SU-TRI TET

Resistenssi valikoituu mm. mikrobilääkekäytön myötä ja siirtyy eläimestä toiseen Ranskalainen tutkimus: Ampisilliinin käyttö valikoi useita resistenttejä E. coli -bakteereita, jotka olivat sikojen suolistossa entuudestaan. Ranskalainen tutkimus: Fluorokinoloneille resistentit E. coli bakteerit siirtyivät lääkitsemättömiin, ns. kontaktisikoihin. resistenssin säilyminen ja siirtyminen myös ilman mikrobilääkekäyttöä

Pitkittäistutkimus Saksasta Tutkittiin resistenssin esiintymistä beetalaktaameille, tetrasykliinille, makrolideille ja kolistiinille Yleisesti ottaen resistenssiä todettiin lääkityillä eläimillä enemmäin kuin lääkitsemättömillä Resistenssi yleensä nousi tutkimusjakson alkupuolella pikkupossuilla, minkä jälkeen pääasiassa laski Paitsi tetrasykliiniresistenssi nousi lihasikavaiheen lopulla (yhtä tilan sikoja lääkittiin lopussa) Huomionarvoista, että resistenssi ampisilliinille ja tetrasykliinille oli korkealla tasolla heti alussa

Pitkittäistutkimus Ranskasta - kinolonit Emakoita lääkittiin 5 vrk:n ajan kinolonilla Resistenssiä todettiin sekä emakoilla että niiden porsailla Resistenssi väheni ajan kuluessa

Yhteenveto Mikrobilääkkeiden käytön tiedetään lisäävän resistenssiä Tässä tutkimuksessa eniten resistenssiä todettiin ensimmäisessä näytteenotossa hieman vieroituksen jälkeen Resistenssi laski iän myötä Lääkittyjen ja lääkitsemättömien ryhmien välillä ei merkittävää eroa Molemmissa ryhmissä todettiin resistenssiä Tilan lääkkeiden käyttö vaikuttaa myös lääkitsemättömistä eläimistä eristettyjen bakteerien resistenssiin Resistenttejä bakteereita todettiin myös teurastamolla ruhoista ja lihasta

Suuret kiitokset tutkimukseen osallistuneille tiloille sekä tutkimus- ja ohjausryhmälle!