Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Samankaltaiset tiedostot
Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Kaura vaatii ravinteita

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Biokaasulaitoksen käsittelyjäännös nurmen ja ohran lannoitteena

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Biokaasulaitoksesta ravinteita, energiaa ja elinkeinotoimintaa maaseudulle BioRaEE

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Karjanlannan käyttö nurmelle

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Terra Preta kasvatuskoe Pilkon pellolla

Kasvintuotanto kannattaa

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Karjanlannan levityksen teknologiat ja talous

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Lannoituskokeet konsentraatilla: kesän 2018 kokeiden tuloksia. Joonas Hirvonen Markku Huttunen Juha Kilpeläinen Anssi Kokkonen

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Sian lietelanta ohran lannoituksessa

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Kasvinviljelyseminaari

Rehumaissin viljelyohjeet

Biokaasulaitosten lannoitevalmisteet lannoitteena. Tapio Salo, MTT Baltic Compass Hyötylanta Biovirta

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Karjanlannan syyslevitys typen näkökulmasta

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2017

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Kasvuohjelmaseminaari

Kerääjäkasvikokeiden yhteenveto vuodelta 2016

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Myllyvehnän lannoitus AK

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

Separoinnin hyödyt. Johanna Virtanen, Ylä-Savon ammattiopisto 2017

Turvemaiden viljelyn vesistövaikutuksista - huuhtoutumis- ja lysimetrikentiltä saatuja tuloksia

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

VILJELYRATKAISU. Boreal Kasvinjalostus Oy Lajike-edustajat: Peltosiemen Oy, Raisio Oyj

Vetoletkulevitys urakointikäytössä Belgiassa onnistuisiko myös Suomessa?

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

REHUMAISSI KARJAN RUOKINTAAN JARMO AHO

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Separoinnin kuivajakeen käyttö ja tilojen välinen yhteistyö

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Modduksen vaikutus kasviin

Multavuuden lisäysmahdollisuudet maanparannusaineilla, mitä on tutkittu ja mitä tulokset kertovat

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

REHUMAISSIN VILJELY, LANNOITUS JA KASVINSUOJELU MAISSIPÄIVÄ YLIVIESKASSA

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Separoidun neste- ja kuivajakeen levittäminen

Lietelannan happokäsittelyllä typpi talteen

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Hautomokuori orgaanisena maanparannusaineena

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

MTK Rokua Ilkka Mustonen puh Yara Suomi Oy

Lisälannoitus kasvukaudella

Miten lantteja lannasta AMOL EU tukimahdollisuudet Lietelannasta N ja P lannoitetta Sähköä ja lämpöä

Kasvinviljelytila Lahdessa

Karjanlannan hyödyntäminen

KASVUKAUSI 2008 Millä keinoilla onnistuttiin. Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen

Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Kauran kasvinsuojelu

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Maanparannusaineiden ravinteiden käyttökelpoisuus. Tapio Salo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Transkriptio:

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Lietteen levitys ohran oraalle Viljan lannoituksessa lietelannan typpi annetaan yleensä yhdellä kertaa ennen kylvöä. Ohrakoelohkolla selvitettiin mahdollisuutta levittää lietettä viljalle kylvön jälkeen. Yhteistyökumppanina koesarjassa oli myös Hankkija Oy, joka selvitti lietteen lannoitusvaikutuksen tehoa Kaarle-ohralla. Koelohko jaettiin neljään osaan. Vertailuruutu lannoitettiin Yaran Salpietarilla 300 kg/ha. Muille koelohkoille levitettiin naudan lietelannasta separoitua nestejaetta 40 m 3 /ha. Nestejaetta levitettiin kolmessa eri vaiheessa, noin viikon välein, viljan oraan ollessa 5 cm, 15 cm ja 25 cm.

Ohrakoelohkon perustiedot Lohkon nimi: Puhdistamo Maalaji: Hietamoreeni Pinta-ala: 2,5 ha Lajike: Kaarle-ohra Kasvuaika: 90 vuorokautta Kylvötiheys: Noin 500 siementä/m 2 Kylvöpäivämäärä: 6.5.2017 Syksyllä 2016 levitetty separoitua nestejaetta 20 m 3 /ha

Näkymiä tulevalta ohrakoelohkolta 11.5.2017

Viljelytoimenpiteet Kylvö 5.6.2017 Jyräys 6.6.2017 Kasvinsuojelu 4.7.2017 Tautitorjunta Proline 0,25 l/ha Kasvunsääde Moddus Evo 0,25 l/ha Rikkojen torjunta Ratio 50 SX 10 g/ha

12.6.2017 Orastuminen nähtävissä.

Nestejakeen levitys Kaikilla levityskerroilla maa oli kuiva eikä renkaat jättäneet merkittäviä jälkiä maahan. Levitys toteutettiin 12 m leveällä letkulevittimellä ja myöhemmin kasvinsuojeluruiskutukset ajettiin samoja uria pitkin. Väkilannoitus Nestejae 5 cm Nestejae 15 cm Nestejae 25 cm Päivämäärä 5.6.2017 14.6.2017 21.6.2017 30.6.2017 Lannoitusmäärä Yara Salpietari 300 kg/ha 150 kg/ha Yara Suomensalpietari 150 kg/ha Yara Suomensalpietari 150 kg/ha Yara Suomensalpietari 40 m 3 separoitua nestejaetta 40 m 3 separoitua nestejaetta 40 m 3 separoitua nestejaetta

Nestejakeen levitys ohran 5 cm oraalle 14.6.2017

Nestejakeen levitys ohran 15 cm oraalle 21.6.2017

26.6.2017 Nestemäisen separointijakeen levitys on tehty 5 cm oraalle ja levityksen jälkeen vettä on satanut noin 12 mm. Nestemäisen separointijakeen levitys on tehty 15 cm oraalle ja levityksen jälkeen vettä on satanut noin 9 mm. Keinolannoitteella lannoitettu oras. Vettä satanut kahden viimeisen viikon aikana noin 12 mm.

Nestejakeen levitys ohran 25 cm oraalle 30.6.2017

13.7.2017 Kuvan oikeassa reunassa oleva kasvusto on lannoitettu separoidulla nestejakeella oraan ollessa 15 cm pitkää ja oikeassa reunassa oraan ollessa reunassa oraan ollessa 5 cm pitkää.

13.7.2017 keskellä kuvaa on havaittavissa ajoura jota myöden on ajettu lietevaunulla oraan ollessa 25 cm pitkää. Ajon aikana kasvustoon on levitetty naudan lietteestä separoitua nestejaetta. Levitys on tapahtunut 14 vrk aikaisemmin ja samoja jälkiä myöten on suoritettu kasvinsuojeluruiskutus.

21.7.2017 tähkä tulossa 2.8.2017 vasemmassa reunassa uraa on 5cm oraalle separoidulla nestejakeella lannoitettua ohraa ja uran oikeassa reunassa teollisella väkilannoitteella lannoitettu ohra 31.7.

Lohkon 4 koeruutua ajourittain 31.8. Kuva: Johanna Sipiläinen

Näkymiä ohrakoelohkolla 25.9.2017

Tulokset Ohrahavaintolohkon sadon korjuu tehtiin haastavissa sääoloissa 29.9.2017. Sato päästiin korjaamaan pitkän sateisen jakson jälkeen lokakuun alkupuoliskolla. Sadon määrä havaintolohkolla oli keskimäärin 3300kg kuivasatoa. Laadultaan sato oli kohtalaista. tähköidäntää ei ollut juuri havaittavissa. kasvitaudit eivät vaikuttaneet satoon laatua alentavasti. Lannoituskaistojen välillä ei ollut määrällisesti tai laadullisesti merkittäviä eroja.

Tulokset Oraat taittuivat renkaiden kohdilta selkeästi, mutta toipuivat nopeasti. Lietteenlevityksen jäljet olivat täyttyneet kaikista ajokerroista ja ajourien jättämä jäljen leveys ei ollut merkittävästi ruiskutusuraa leveämpi.

Tulokset Yhtenä tavoitteena oli seurata myöhäisemmän lannoituksen vaikutusta typen hyödyntämiseen ohran kasvussa. http://lantalogistiikka.savonia.fi/index.php/koeke nttae/lietteen-levitys-ohran-oraalle Heinäkuun lopulla tehdyssä lehtivihreämittarilla tehdyssä mittauksessa huomattiin, että myöhäisimmän levityksen ja kylvön yhteydessä keinolannoitetun lohkon välillä ei ollut eroa, aikaisempien oraslevitysten lehtivihreätaso oli hieman alhaisempi.

Analyysit viljasta