Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

Samankaltaiset tiedostot
Lanta ja kierrätysravinteet viljelyn suunnittelussa

Tukihaun aikatauluja keväällä 2019 Kipsiä Saaristomeren valuma-alueelle Itämeren tehostettu puhdistusohjelma

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Lohkokirjanpito ja viljelysuunnittelu

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maan kasvukuntoa kuvaavat uudet analyysit. Ratkaisuja vihannestuotannon haasteisiin Venla Jokela/ Manna Kaartinen

Raisio Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Mitä uutta maanäytteistä? Eetu Virtanen / Soilfood Oy Maan viljelyn Järkipäivä II Tuorla

MAAN VILJELYN JÄRKIPÄIVÄ IV- UUDET LANNOITUSRATKAISUT

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Humuspehtoori oy. Pälkäneellä toimiva 30-vuotias perheyritys, toiminta laajenemassa Janakkalaan

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Stödutbildning , Pemar

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Kaura vaatii ravinteita

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Peltojen kipsikäsittelyn vaikutukset maahan ja veteen

Maanviljelyä vai ryöstöviljelyä? Peltomaan hiilensidonnan mahdollisuudet

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Vesistövaikutusten arviointi

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Peltomaan rakenteen arviointi

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

Ratkaisuja kasvukunnon ja kannattavuuden parantamiseksi Kitee Agronomi Juuso Joona Soilfood Oy

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Lannoituksen kannattavuus. Elina-hankkeen Ravinteet euroiksi luomutilan lannoitusvaihtoehja Hollola Luomuasiantuntija Pekka Terhemaa

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Sadon tuotannon tehokkuuden mittaaminen ympäristöindekseillä. Ympäristöindeksien historia Raisiokonsernissa

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Peltojen kipsikäsittelystä tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Tilaaja: Maanmittauslaitos Pohjanmaan maanmittaustoimisto Ismo Mäki-Valkama PL LASKUT

Nurmen perustaminen ja lannoitus

-TILAKOKEISTA OPITTUA peltopäivä Liedossa ja tuloksia OSMO-hankkeen tilatutkimuksista maan kasvukunnon parantamiseksi

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta. Tuomas Mattila Luomupäivät, Pori

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 1

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Luomutilan ravinnehuolto. Mistä ravinteet tulevat ja minne menevät? Karjanlannankäyttö Täydennyslannoitevaihtoehtoja Ravinnekuidut ja tuhkat Hivenet

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Viljelijätuki-infot kevät Maaseutuyksikkö

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero:

Maan viljavuus luomussa -Fysikaaliset ja kemialliset tekijät - Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

PELTOJEN KIPSIKÄSITTELY MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINONA

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto

Tilaaja: Maanmittauslaitos PL LASKUT. Asiakasnumero: Tilatunnus: Näytteitä: Saapumispvm: Tilausnumero: VI

Kuinka maan kasvukuntoa kehitetään vinkkejä ja suosituksia OSMO hankkeesta

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

Nurmituotanto ja maan tiivistyminen

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Näillä keinoilla parempia tuloksia nurmesta

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Maatalouden ympäristötoimenpiteiden ympäristö- ja kustannustehokkuus (MYTTEHO)

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

EU-avustajat IsoValkeinen Tarkastusten näkökulma. Pohjois-Savon ELY-keskus, maaseutuyksikkö, tukihallinto- ja valvontaryhmä

Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Esityksen sisältö. Automaattinen veden laadun seuranta ja sen tuomat hyödyt

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 1. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

Nurmesta Tulosta -hanke. Pellon kasvukunto. Nurmex-tietoisku 11 Marita Jääskeläinen

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Mesikasviviljelmät ja tuet Ari Kallionpää Huittisten kaupunki/maaseutupalvelut (Huittinen-Punkalaidun-Säkylä)

Toimiva maaperän mikrobisto

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Nurmet Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kasvuohjelmaseminaari

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

CARBON ACTION TILANNEKATSAUS Carbon Action tilannekatsaus 1

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

Pellon kunnostus ja maanhoito

Transkriptio:

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta Pellon kasvukuntoryhmä 14.2.2019 Ilmaristen matkailutila, Lieto Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi

Mitä viljelysuunnittelu on Pakollinen kasa lappuja ympäristökorvauksessa? Osaa varata oikean määrän panoksia seuraavalle kasvukaudelle? Pitää tuottaa tietty määrä kotoista rehua, raaka-ainetta sopimuskumppanille/ teollisuuteen?

Viljelysuunnittelu on Vuosisuunnitelma tai jatkuva prosessi? Päätetään viljeltävät kasvit: viljelykierto, tilan perinne, markkinat jne Ajatus sadon lannoituksesta ja kasvinsuojelusta Ideaali tilanne: saada joka lohkolta paras tulos pienin panoksin

Säädökset: Suunnittelussa huomioitavaa - viherryttäminen/efa-ala - ravinnerajat - tukioptimointi - kunnan ymp. määräykset Ostajan sana: - sopimuskiintiö (min-max) Viljelyasiat: - tuotantoehdot: ei puhdistamolietettä? - kasvinvuorotus - perusmuokkaus - lohkon kasvukunto - kasvinsuojelun rajoitukset

Saada joka lohkolta paras tulos pienin panoksin Edellyttää hyvää kasvukuntoa Maassa tilaa riittävästi vedelle ja ravinteille Viljavuustutkimuksella ja kasvustohavainnoilla seurataan ravinteiden riittävyyttä = LANNOITUSTARVE

Viljavuusanalyysit Perustutkimus (maalaji, johtoluku, multavuus, KVK, ph, Ca, K, Mg ja S) Tarpeen mukaan, sopiva tiheys maalajikohtaisesti Tukiehdot: yksi näyte/ alkava 5 ha kohti. Voimassa viisi vuotta Useita palveluntarjoajia Suomen uuttomenetelmä: selvittää helposti kasvien käytössä olevat ravinteet

Lisätietoa KM 4/2015

Riittääkö pelkkä perustutkimus? Kustannukset 30-90 / näyte perustutkimuksesta laajimpaan (Eurofins esimerkkinä)

Riittääkö pelkkä perustutkimus? Kustannukset 30-90 / näyte perustutkimuksesta laajimpaan (Eurofins esimerkkinä)

Riittääkö pelkkä perustutkimus? Kustannukset 30-90 / näyte perustutkimuksesta laajimpaan (Eurofins esimerkkinä) Eri kasveille sopivia tutkimuspaketteja Myös maan mikrobiologisia ominaisuuksia mittaavia tutkimuksia. Biologiset vaikeammin mitattavissa kuin maan kemialliset asiat Mikrobeille on järkevämpi suoda sopivat olosuhteet (kasvijätettä, juuria) kuin mitata

Mistä kasvit koostuvat? Maan happi-, hiilidioksidija vesitalous Kalkitus, rapautuminen, typensidonta, lannoitus Hivenravinteet 95 % ilmasta -> Maaympäristön muokkaus Zimmer, G., 2005. Biological farmer. Happi 45% Hiili 44% Vety 6% Typpi 2% Kalium 1% Kalsium 0,6% Rikki 0,5% Fosfori 0,4% Magnesium 0,3% Mangaani 0,05% Rauta 0,02% Sinkki 0,01% Kloori 0,01% Boori 0,005% Kupari 0,001% Molybdeeni 0,0001%

Viljavuustutkimus on ennuste maan ravinnepotentiaalista Voi sopeutua valitsemalla soveltuvan kasvin tai käyttötarkoituksen Tai täydentää puuttuvat ravinteet (riskit kasvaa etenkin heikoilla lohkoilla)

Viljelysuunnittelussa voi: Syväjuurisilla kasveilla tai monipuolisilla seoksilla parantaa lohkon ravinnetilaa Pienen avun voi saada myös alus- ja kerääjäkasveilla. Kasveilla erilaiset juuristot + sienijuuret yhteistyössä Samalla taloudellinen riski on hallinnassa

Kuva: Jukka Rajala

Kasvustoanalyysit Kertoon kasvin maasta ottamista ravinteista Kasvustohavainnot Mittaukset (Mn-mittari ym.) Kasvianalyysi (rehunäyte, MegaLab) Kasvinesteanalyysi (NovaCropControl)

Kasvustoanalyysit, mitä maksaa Laaja kasvianalyysi/ Megalab (n. 60 ) Rehunäytteiden kivennäispaketit (n. 40 ) Kasvinesteanalyysi ( n. 25 ) Mittarit (500 10 000 ) Palveluja maatalouskaupoilta, edustajilta. Kokemuksia?

Kasvustoanalyysin vaikutukset Voidaan vielä vaikuttaa kasvin ravinnetilaan Lisätyppi, hivenravinteet + samalla kasvinsuojelu, aluskasvit Saadaan tietoa juurten maasta ottamista ravinteista verrattuna maanäytteeseen ja lannoitukseen.

Mikä tekijä on heikoin lenkkin? Rajoittava tekijä voi olla vesi, lämpö, säteily tai ravinne Osan tekijöistä viljelijä voi hoitaa kasvukaudella, osan pitkäjänteisellä työllä. Joskus ei voi mitään!

Ajankohtaista viljelysuunnittelussa Idätä siemenet! Varaa tuotantopanokset Tee sopimus, mieti hintariskejä Ota selvää kipsistä: googlaa SAVE-hanke Varaudu ilmastonmuutokseen oman kapasiteetin mukaan: ota vähintään selvää hiilensidonnasta, maaperällä on siinä suuri rooli

Ympäristökorvauksen muutokset: Esitys komission hyväksyttävänä Leikkauksia tukeen Suojavyöhykkeiden korvaus laskee ja valtaojien varren lohkot eivät enää kelpaa

Ympäristökorvauksen muutokset: Suojavyohykkeestä irti 2020: Vaihtoehtoja: A: ilmoittaa lohkon 2020 jonain muuna nurmena B: ottaa lohkon muuhun käyttöön, MUTTA KASVUSTON SAA TUHOTA VASTA KEVÄÄLLÄ 2020. Vuosi 2019 on vielä suojavyöhyke. Kasvuston saa uusia koska vain, mutta oltava kasvipeitteinen talven yli

Ympäristökorvauksen muutokset: Alustavaa, esitys komission hyväksyttävänä Leikkauksia joihinkin toimenpiteisiin: Ravinteiden tasapainoinen käyttö 70% Talviaikainen kasvipeite, kerääjä- ja saneerauskasvit ennallaan Luonnonhoitopeltojen ja monimuotoisuuspeltojen maksimimääriin muutoksia LHP 20->15 %, MoMa-lohkot 15 - > 10 %

Ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelma Hallituksen periaatepäätös Itämeren ja vesiensuojelun tehostamisesta: yhteensä 45 milj. euroa vuosina 2019-2021 Määräraha on kolmevuotista eli käytössä vuoden 2023 loppuun asti Vuodelle 2019 ohjelmalle on myönnetty 15 milj. euroa Rahoitus on budjettirahaa eli rahan myöntö on tarkistettava vuosittain Maatalouden vesiensuojelun tehostamiseen on osoitettu 25 milj. euroa 90 % eli noin 22-23 milj. euroa on kohdistettu kipsikäsittelyyn Kipsikäsittelyn kohdealue on Saaristomeren valuma-alueen pellot 10 % käytetään T&K-hankkeisiin rakennekalkki ja kuitu 23 Mirja Koskinen

Arvioita koordinoinnista ja kipsin levityksestä Rahoitus riittää 30 000-40 000 hehtaarille Tarkoittaa 500 600 tilaa / vuosi Tarkoittaa määränä 10:tä Save -hanketta / vuosi Tarkoittaa moni epävarmuuksia: sääolot, viljelijöiden kiinnostus, uusi ohjelmakausi, hintatasot Tarkoittaa suuria hankintoja Tarkoittaa suurta logistiikkaa 24 Mirja Koskinen