OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Opetusneuvos Pirjo Väyrynen Tiedotustilaisuus 24.9.2009 Oppimistulosten arviointiyksikkö Opetushallitus
Tervetuloa OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA TIEDOTUSTILAISUUTEEN 24.9.2009, OPH, klo 9.30-13.45 Tilaisuudessa esitellään kansallisen näyttöperusteisen arviointimallin periaatteet perehdytään oppimistulostiedon tuottamisen järjestelmään AMOP (tiedonkeruu, analysointi, raportointi ja oppilaitoskohtainen palaute), sekä arviointitiedon tallentamiseen ja arviointitiedon toimittamiseen Opetushallitukseen annetaan esimerkkejä oppimistulostiedon käytännön toteuttamisesta ja dokumentoinnista tutustutaan ammattiosaamisen näyttöjä koskevan seuranta- ja palautejärjestelmän kehittämisestä kerätyn tiedon hyödyntämiseen koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisessä.
KOULUTUKSEN ARVIOINNIN TAVOITTEENA ON (A 150/2003) Hankkia ja analysoida tietoa valtakunnallisen koulutuspoliittisen päätöksenteon ja koulutuksen kehittämisen pohjaksi Hankkia ja analysoida tietoa koulutuksen paikallisen kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi Tukea opiskelijoiden oppimista, opetustoimen henkilöstön työtä ja oppilaitoksen kehittämistä Ulkopuolisesta arviointitoiminnasta vastaa opetusministeriö ja sen yhteydessä toimiva koulutuksen arviointineuvosto Opetushallitus vastaa oppimistulosten seurantaarvioinneista
Ammatillisen koulutuksen oppimistulokset Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto (2007 2009) Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto (2007 2009) Kone- ja metallialan perustutkinto (2007 2009) Logistiikan perustutkinto (2007 2009) Rakennusalan perustutkinto (2008 2010) Metsäalan perustutkinto (2008 2010) Maatalousalan perustutkinto (2009 2011) Hiusalan perustutkinto (2009 2011) Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto (2009 2011) Suunnitelman mukaan (ei vielä päätetty): - syksyllä 2010 mukaan 8 uutta tutkintoa - kaikki ammatilliset perustutkinnot mukana 2011
Kansallisen oppimistulosten seurantaarvioinnin toteuttaminen 2009-2010 Tiedonkeruu ei koske näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja Oppimistulostiedot kootaan yhtenäisesti kaikista mukana olevista tutkinnoista Erityisopiskelijoiden näytöistä oppimistulostiedot ja taustatiedot kootaan erikseen. Tiedot täytetään opiskelijakohtaisesti, mutta opiskelijan henkilötietoja ei kirjata. Tarkemmat ohjeet erityisopiskelijoiden näyttöjen kirjaamisesta Opetushallitus lähettää marraskuussa 2009.
KANSALLISEN NÄYTTÖPERUSTEISEN SEURANTA- ARVIOINNIN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEET Kansallinen arviointitieto tuotetaan suoraan koulutuksen järjestäjän toteuttamista ammattiosaamisen näytöistä, eikä erillisiä tehtäviä tai näyttöjä järjestetä Tietoa kootaan sekä oppimistuloksista että ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimusten toteutumisesta (mm. työelämälähtöisyys, kriteeriperusteinen arviointi, arviointikäytännöt) Ammatillisen perustutkinnon perusteet ohjaavat näyttöjen toteuttamista ja arviointia (myös kansalliset näyttöaineistot) Koulutuksen järjestäjät saavat säännöllisin väliajoin palautetta omista tuloksista (itsearvioinnin tukeminen) Kansalliset tulokset raportoidaan säännöllisin väliajoin
KANSALLISEN NÄYTTÖPERUSTEISEN SEURANTA- ARVIOINNIN PERIAATTEET: NÄYTTÖTOIMINNAN YLEISET LAATUVAATIMUKSET 1 (2) Opetussuunnitelmaperusteisuus: Osaamisen, arvioinnin kohteet ja kriteerit vastaavat opetussuunnitelman perusteita Työelämälähtöisyys: Näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi toteutetaan oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistyönä Tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen opiskelijan arviointi: Näytön arvioinnille on asetettu ennalta arvioinnin kohteet ja kriteerit, jotka ovat kaikkien osapuolten tiedossa
KANSALLISEN NÄYTTÖPERUSTEISEN SEURANTA- ARVIOINNIN PERIAATTEET: NÄYTTÖTOIMINNAN YLEISET LAATUVAATIMUKSET 2 (2) Laaja-alaisen osaamisen arviointi: Näytöissä tulee arvioida laaja-alaista, toiminnallista, tiedollista, sosiaalista ja reflektiivistä osaamista Yhteisarviointi: Näyttöjen arviointiin osallistuvat opettaja, työelämän edustaja ja opiskelija Dokumentoinnin yhdenmukaisuus ja läpinäkyvyys: Näyttöjen arviointi dokumentoidaan kaikissa tutkinnoissa yhdenmukaisella tavalla
Ammattiosaamisen näytössä osoitetaan vähintään (esim. Hiusten hoito- ja muotoilukokonaisuudet Hiusalan perustutkinto) Työprosessin hallinta: valitun työkokonaisuuden (kuten esim. hiusten hoito- ja muotoilukokonaisuus, juhla- tai teemakampaus, irtohiusten kiinnitys taui hiusten pidennys) osalta kokonaan Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta: edellisen mukaisesti kokonaan Työn perustana olevan tiedon hallinta: edellisen mukaisesti kokonaan Elinikäisen oppimisen avaintaidot: kokonaan 1. oppiminen ja ongelmanratkaisu, 2. vuorovaikutus ja yhteistyö, 3. ammattietiikka, 4. terveys, turvallisuus ja toimintakyky, 5. aloitekyky ja yrittäjyys, 6. kestävä kehitys, 7. estetiikka, 8. viestintä ja mediaosaaminen, 9. matematiikka ja luonnontieteet, 10. Teknologia ja tietotekniikka, 11. aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
SÄHKÖISEN SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄN ( AMOP) KEHITTÄMINEN NÄYTTÖPERUSTEISEEN ARVIOINTIIN (2008-2010) Järjestelmä koostuu seuraavista elementeistä: Oppimistulostieto: Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on dokumentoida ammattiosaamisen näytön arvosana opintokokonaisuuksittain ja arviointikohteittain (M 32/011/2005) Opiskelijahallintojärjestelmien kautta oppimistulostiedot siirretään Opetushallituksen tietokantaan, josta oppimistulostiedon raportit eri osapuolille. Raportointijärjestelmä tuottaa oppimistulostiedon pohjalta raportteja, joita koulutuksen järjestäjät, toimielin, Opetushallitus ja opetusministeriö voivat seurata ja kehittää ammattiosaamisen näyttöjen ja yleisemmin koulutuksen laatua
SÄHKÖISEN SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄN TAVOITTEET Näyttöperusteisen arviointijärjestelmän kehittämistyön painopiste vuosina 2009 2010 on sähköisen seuranta- ja palautejärjestelmän kehittämisessä ja pilotoinnissa Seuranta- ja palautejärjestelmän tavoitteena on tuottaa tietoa oppimistuloksista sekä ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimusten toteutumisesta Palautejärjestelmän yhtenä keskeisimpänä tavoitteena on tukea koulutuksen järjestäjiä oman toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä koulutuksen järjestät saavat säännöllisin väliajoin palautetta omista tuloksista suhteessa kansalliseen tulokseen. Järjestelmä palvelee sekä kansallisen että paikallisen tason koulutuksen kehittämistä
Kysely yhdyshenkilöille kansallisen oppimistulostiedon tuottamisen (AMOP) järjestelmästä Kysely toteutettiin 03/2008 Kysely lähetettiin 114 yhdyshenkilölle sähköpostitse. Vastauksia saatiin 68 (47 %) Yhdyshenkilö on voinut vastata koulutuksen järjestäjän yhden tai useamman perustutkinnon tai koko koulutuksen järjestäjän oppimistulostiedon tuottamisesta Kyselyllä kartoitettiin oppimistulostiedon tuottamisen tiedottamisen, työnjaon sekä arviointitiedon tallentamisen onnistumista oppilaitoksessa. Lisäksi yhdyshenkilöiltä kysyttiin Opetushallituksen tukitoimien riittävyyttä sekä kartoitettiin koulutustarpeita
YHDYSHENKILÖN ENSISIJAINEN TEHTÄVÄ ORGANISAATIOSSA Tehtävä N % Opettaja 21 29,4 Opinto-/ toimistosihteeri 13 19,1 Koulutuspäällikkö/ -johtaja 11 16,2 Rehtori/ apulaisrehtori 7 10,3 Laatuvastaava/ -päällikkö 5 7,4 Muu 12 17,6 Vastaajia yhteensä 68 100,0
Kysely yhdyshenkilöille kansallisen oppimistulostiedon tuottamisen (AMOP) järjestelmästä / TULOKSIA Kysyttäessä kenen tulisi toimia oppimistulostiedon tuottamisen yhdyshenkilönä organisaatiossa, eniten mainintoja saivat kehittämisja johtotehtävissä olevat henkilöt Seuraavaksi eniten viitattiin opintotoimistojen henkilökuntaan (16 kpl). Vain seitsemässä vastauksessa mainittiin opettaja sopivaksi yhdyshenkilöksi. Opettajien tehtävänä nähdään arviointitiedon tallentaminen Oppimistulostiedon tuottamisen koordinointivastuu halutaan selvästi antaa koko organisaation näyttötoiminnasta vastuussa oleville johtoja kehittämistehtävissä oleville henkilöille ja itse tiedon koonti opintotoimiston henkilökunnalle Useassa organisaatiossa oppimistulostiedon tuottaminen on organisoitu siten, että kehittämis- tai johtotehtävissä toimiva henkilö ja opiskelijahallintojärjestelmistä vastaava henkilö toimivat työpareina. Tämä malli on koettu toimivaksi.
YHDYSHENKILÖN VASTUU OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMISESTA OMASSA ORGANISAATIOSSAAN
KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMISEN TYÖNJAKO OMASSA ORGANISAATIOSSA 1 6,1 27,3 16,7 42,4 7,6 Hyvin hankalaa Hankalaa En tiedä Sujuvaa Erittäin sujuvaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
ARVIOINTITIEDON TALLENTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ 1 7,6 31,8 6,1 45,5 9,1 Hyvin hankalaa Hankalaa En tiedä Sujuvaa Erittäin sujuvaa 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
ARVIOINTITIEDON TALLENTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ Useimmiten ongelmat ja kehittämisehdotukset liittyvät : arviointitiedon tuottamisen aiheuttamaan lisätyöhön opiskelijahallintojärjestelmien yhteensovittamiseen kansallisen oppimistulostiedon tuottamiseen vaadittujen tietojen kanssa oppimistulostiedon tuottamisen työnjakoon koulutuksen järjestäjän tasolla näyttöjen arviointitiedon tallentamiseen arviointitiedon moninkertainen kirjaaminen (erityisesti niillä koulutuksen järjestäjillä, jotka eivät ole päivittäneet opiskelijahallintajärjestelmiään yhteensopiviksi kansallisen seurannan kanssa) arviointitietoa ei syötetä rekisteriin ajoissa tai ei osata syöttää
Pohdittavaa porinaryhmissä (10 min.) 1. Miten on organisoitu ja vastuutettu oppimistulostiedon tuottaminen ja tallentaminen omassa organisaatiossa? 2. Ovatko opiskelijahallintojärjestelmät yhteensopivia kansallisten tarpeiden kanssa? 3. Millaisia käytännön kysymyksiä herää? 4. Mitä tukea kaivataan Opetushallitukselta? (Kirjatkaa keskeiset ajatuksenne paperille, kiitos!)
NÄYTTÖPERUSTEISEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄN HAASTEITA (1/2) Järjestelmän kehittäminen sähköiseksi Oppimistulostiedon hyödyntäminen koulutuksen kehittämisessä niin paikallisella kuin kansallisellakin tasolla Tulosten tiedottaminen, levittäminen ja hyödyntäminen Oppimistulostiedon luotettavuus (kriteeriperusteisen arvioinnin toteutuminen) Analysoitava, mitkä tekijät selittävät tuloksia (mistä hyvät ja huonot arvosanat johtuvat)
NÄYTTÖPERUSTEISEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄN HAASTEITA (2/2) Henkilöpohjaisen tiedonkeruuseen ja tietosuojaan liittyvät asiat (Hetun käyttö) Opiskelijahallintojärjestelmien yhteensovittaminen kansallisen seurannan kanssa Kansallisen seuranta-arvioinnin tiedonkeruun yhteen sovittaminen muuhun kansalliseen tietotuotantoon ja olemassa oleviin rekistereihin Vertaisarvioinnin tuottaman tiedon saaminen osaksi kansallista arviointia ja raportointia niin, että tietoa voidaan hyödyntää kansallisen tason koulutuksen kehittämisessä
KANSALLISTEN SEURANTA-ARVIOINTIEN JATKO JA AIKATAULU KANSALLISET SEURANTA ALKAA VÄLITULOKSET PALAUTTEET KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJILLE SEURANTA PÄÄTTYY, TULOSTEN RAPORTOINTI TUTKINTO Sosiaali- ja terveysalan, hotelli- ja ravintola-alan, kone- ja metallialan sekä logistiikan pt:t 8/2006 10/2008 12/2007, 10/2008 11/2009 Rakennusalan ja metsäalan pt:t 8/2008 9/2009 9-10/2009 10/2011 Maatalousalan, hiusalan ja sähkö- ja automaatiotekniikan pt:t 8/2009 9/2010 9-10/2010 10/2012 Kahdeksan uutta tutkintoa? 8/2010 Kaikki perustutkinnot mukana seurannassa 2011