AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI

Transkriptio

1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPPIMISTULOSTEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄN ARVIOINTI Synteesi ammatillisen koulutuksen oppimistulosarviointien keskeisistä tuloksista Paula Kilpeläinen Jukka Jalolahti Mari Räkköläinen Julkaisut 7:2018

2 JULKAISIJA Kansallinen koulutuksen arviointikeskus ISBN (nid.) ISBN (pdf) ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

3 Sisällys 1 Johdanto Nykyisen arviointijärjestelmän kuvaus Taustaa oppimistulosten arviointijärjestelmästä Ammattiosaamisen näyttöihin perustuva oppimistulosten arviointijärjestelmä Arviointijärjestelmän kehittäminen ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muuttuessa Synteesi oppimistulosarvioinneista vuosilta Arviointiaineisto Tulosten analysointi ja raportointi Yhteenveto oppimistuloksista Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat Arvosanat sukupuolen, opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat Erityisopiskelijoiden oppimistulokset Ammattiosaamisen näyttöjen sisältö Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat Ammattiosaamisen näyttöjen ja oppimistulosten laatu koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot Vastaavuus ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimuksiin Kokonaisarviointi ja arviointi teemoittain Yleiskäsitys opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta Yhteenveto keskeisistä tuloksista Liitteet.68 Liite 1. Näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain eri tutkinnoissa Liite 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikohteittain vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain Liite 3. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain Liite 4. Ammattiosaamisen näytön tavoitteiden mukauttaminen tutkinnoittain Liite 5. Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat mukautetuissa ja ei mukautetuissa näytöissä Liite 6. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoittain. 85 Liite 7. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa Liite 8. Näyttötoiminnan laatua koskevien itsearviointien tulokset perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa... 89

4 4

5 1 Johdanto Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi on vuodesta 2007 lähtien perustunut ammattiosaamisen näyttöihin 1, jotka on suunniteltu ja arvioitu voimassa olevien tutkinnon perusteiden pohjalta. Tässä integroidussa arviointijärjestelmässä arviointitieto on saatu koulutuksen järjestäjien paikallisesti toteuttamista ammattiosaamisen näytöistä ilman erillisiä kansallisia kokeita. Oppimistulosten arvioinnit toteuttaa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi (vuoteen 2014 saakka Opetushallituksen arviointiyksikkö). Arvioinnit ovat kohdistuneet ammatilliseen osaamiseen perustutkinnoissa ja arvioitavana on tähän mennessä ollut 28 perustutkintoa. Kansallisen oppimistulosten arvioinnin tavoitteena on tuottaa valtakunnallista arviointitietoa koulutuksen laadusta ja tuloksista. Arvioinnin ensisijaisena tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, miten hyvin opiskelijat ovat saavuttaneet tutkinnon perusteissa asetetut osaamistavoitteet ja ammattitaitovaatimukset. Arvioinnin tavoitteena on myös kehittää koulutusta ja tukea oppimista sekä varmistaa ammatillisen koulutuksen laatua. Ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointi on luonteeltaan kehittävää, ja arvioinnin toteuttamisessa korostetaan koulutuksen järjestäjien aktiivista osallistumista ja arvioinnin vuorovaikutteisuutta. Oppimistulostieto kootaan suoraan koulutuksen järjestäjän toteuttamista ammattiosaamisen näytöistä. Kehittävää luonnetta kuvaavat myös koulutuksen järjestäjien tekemä itsearviointi sekä koulutuksen järjestäjille toimitetut palauteraportit, joiden pohjalta järjestäjät voivat verrata omia tuloksiaan kansallisiin tuloksiin. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti vuosina ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointijärjestelmän meta-arvioinnin. Arviointi perustui koulutuksen arviointisuunnitelmaan vuosille Meta-arvioinnin tavoitteena oli arvioida kansallista oppimistulosten arviointijärjestelmän toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä erityisesti sen vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä koulutuksen järjestäjille. Meta-arvioinnin tulosten pohjalta arviointijärjestelmää kehitetään niin, että siinä huomioidaan ammatillisen koulutuksen reformin ja osaamisperusteisuuden tuomat haasteet ammatillisen koulutuksen toimintaympäristössä. Tavoitteena on luoda arviointijärjestelmä, joka on entistä hyödyllisempi ja vaikuttavampi koulutuksen järjestäjille ja muille sidosryhmille. Osana meta-arviointia tuotettiin tietoa myös oppimistulosten arviointien tuottamista tuloksista. Tämä raportti tiivistää yhteen vuosina toteutettujen ammatillisen koulutuksen oppimistulosarviointien keskeisimmät tulokset ja havainnot. Raportissa kuvataan ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat sekä niiden toteuttamis- ja arviointikäytännöt 21 perustutkinnossa. Lisäksi raportissa esitellään tuloksia koulutuksen järjestäjien näyttötoiminnan, näyttösuunnitelmien ja näyttöjen laadusta. 1 Raportissa käytetään ammattiosaamisen näytöistä myös käsitettä näyttö. 5

6 2 Nykyisen arviointijärjestelmän kuvaus 2.1 Taustaa oppimistulosten arviointijärjestelmästä Ammatillisissa perustutkinnoissa oppimistulosten arviointi perustuu ammattiosaamisen näyttöihin. Kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin liitettiin näyttöön perustuva osoitus koulutukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta (Opetusministeriön päätös 212/430/98). Näytöt liitettiin laajan valtakunnallisen kokeilu- ja kehittämisvaiheen jälkeen kaikkiin ammatillisiin perustutkintoihin ja koulutuksen järjestäjien tuli ottaa ne käyttöön alkaneesta koulutuksesta lähtien. Ammatillisten perustutkintojen näyttöjä kutsutaan ammattiosaamisen näytöiksi. Ammattiosaamisen näyttö suunnitellaan, toteutetaan ja arvioidaan koulutuksen järjestäjien (opettajien) ja työelämän edustajien (työpaikkaohjaajien) yhteistyönä. Näytöissä arvioidaan, miten hyvin opiskelija on saavuttanut ammatillisten perustutkintojen tutkinnon perusteissa määritetyn ja työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näyttöjä on useita ja toteutetaan koko koulutuksen ajan. Ammattiosaamisen näytöistä annetaan näyttötodistus ja kaikki näytöt tulee suorittaa hyväksytysti saadakseen tutkintotodistuksen. (L 630/1998; L 601/2005; muutokset L 784/2015 ja L 246/2015.) Samanaikaisesti ammattiosaamisen näyttöjen kehittämisen kanssa uudistettiin myös kansallinen oppimistulosten arviointijärjestelmä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Aiemmin arviointitiedon kokoamiseksi käytettiin erilaisia tehtäväsarjoja, kokeita ja testejä, jotka toteutettiin arviointiin valituissa tutkinnoissa opintojen loppuvaiheessa ns. kansallisina päättökokeina noin kerran viidessä vuodessa (ks. Opetushallitus 9/1995, 4/1998 ja 7/1998). Oppimistulosten arviointijärjestelmää ryhdyttiin uudistamaan niin, että näistä erillisistä kansallisista kokeista luovutaan ja kehitetään opiskelijan arviointiin integroitu arviointijärjestelmä, jossa arviointitieto saadaan suoraan ammattiosaamisen näytöistä. (Opetusministeriön työryhmien muistioita 14:1999; ks. myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma vuosille ). Valtakunnallisten kehittämishankkeiden ja kokeiluvaiheen jälkeen käynnistettiin opetusministeriön päätöksellä vuoden 2007 alusta kansallinen oppimistulosten arviointi, jossa arviointitieto kootaan koulutuksen järjestäjän paikallisesti toteuttamista ammattiosaamisen näytöstä (opetusministeriö 3/502/2007). Arviointijärjestelmästä on tähän mennessä tuotettu 21 tutkintokohtaista kansallista oppimistulosten arviointia. Oppimistulosten arviointijärjestelmän sähköistämisen kehittäminen käynnistettiin Järjestelmän tavoitetila ja vaatimusmäärittely laadittiin vuosina Tämän jälkeen sähköistämistyö keskeytettiin muiden opetushallinnon sähköisten järjestelmien kehittämisen aikataulujen ja järjestelmien yhteensovittamisen vuoksi. Kehittäminen käynnistettiin uudelleen 2014, joskaan järjestelmän kehittämisen suuntaviivoja ei ole vielä vahvistettu eikä järjestelmän kehittämisen resursseista ole tehty päätöksiä. 2.2 Ammattiosaamisen näyttöihin perustuva oppimistulosten arviointijärjestelmä Ammatillisen koulutuksen oppimistuloksia on arvioitu kansallisesti ammattiosaamisen näyttöihin perustuen vuodesta 2007 lähtien. Arvioinnit kohdistuvat ammatilliseen osaamiseen perustutkinnoissa, ja arvioinnin perusteena ovat tutkintojen perusteissa koulutukselle asetetut osaamisvaatimukset ja arviointikriteerit. Vuosittain on käynnistynyt 2 4 tutkinnon arviointi 52 am- 6

7 TUTKINTOJEN PERUSTEET ARVIOINTIKYSYMYKSET matillisesta perustutkinnosta. Arvioinnin kohteena on tähän mennessä ollut 28 ammatillista perustutkintoa. Opiskelijoita on näissä arvioinneissa ollut mukana yli ja arviointitietoa on tuotettu noin näytöstä. Oppimistulosten arviointeihin ovat osallistuneet kaikki arvioitavaa perustutkintoa kyseisenä ajankohtana tarjonneet koulutuksen järjestäjät sekä kaikki tutkinnon opinnot aloittaneet opiskelijat. Arviointiaineisto muodostuu oppimistuloksista ja ns. täydentävästä arviointiaineistosta, joka syventää ja laajentaa oppimistulosten tarkastelua. Oppimistulokset on koottu opiskelijoiden kolmen vuoden aikana suorittamista ammattiosaamisen näytöistä. Oppimistulostietoa täydentävänä aineistona on useimmissa arvioinneissa analysoitu koulutuksen järjestäjien itsearvioinnit, näyttösuunnitelmat ja näyttöjen kuvaukset sekä tehty arviointikäyntejä kussakin tutkintokohtaisessa arvioinnissa. Koulutuksen järjestäjille toimitetaan arviointien päättymisen jälkeen palaute järjestäjien omista oppimistuloksista ja itsearviointituloksista yhdistettynä kansalliseen vertailutietoon. Lisäksi julkaistaan kansalliset tutkintokohtaiset arviointiraportit. Oppimistulosten kansallisissa arvioinneissa arvioidaan (arviointikysymykset): Miten hyvin opiskelijoiden osaaminen vastaa työelämän edellyttämiä ja tutkintojen perusteissa määritettyjä ammattitaitovaatimuksia? Miten koulutuksen järjestäjät hallitsevat ammattiosaamisen näyttöjen järjestämiseen liittyvän prosessin laatua? Miten hyvin näyttösuunnitelmat ohjaavat näyttöjen järjestämisen laatua? Varmistavatko ne laadun? Miten hyvin ammattiosaamisen näyttöjen sisällöt vastaavat ammattitaitovaatimuksia? Miten elinikäisen oppimisen avaintaidot integroituvat ammattiosaamisen näyttöihin, ja miten näitä vaatimuksia koskevaa osaamista arvioidaan niiden osana? Miten ammattiosaamisen näyttöjä tulisi kehittää niiden laadun varmistamiseksi ja oppimistulosten parantamiseksi? Alla olevassa kuviossa on kuvattu oppimistulosarvioinnin arviointiasetelma, joka on kaikissa tutkinnoissa yhtenäinen lukuun ottamatta arviointikäyntejä, joita ei ole tehty kaikkien tutkintojen arvioinneissa. OPPIMISTULOS- TIETO Arvosanat Opiskelijan taustatiedot Erityisopiskelijoiden näytöt Koulutuksen järjestäjät TÄYDENTÄVÄ ARVIOINTI KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ITSEARVIOINTI Ammattiosaamisen näyttöprosessien laatu ARVIOINTIKÄYNNIT NÄYTTÖSUUNNITELMAT NÄYTTÖJEN KUVAUKSET ARVIOINTI- RAPORTTI KUVIO 1. Arviointiasetelma oppimistulosten arvioinneissa. 7

8 2.3 Arviointijärjestelmän kehittäminen ammatillisen koulutuksen toimintaympäristön muuttuessa Kansallinen koulutuksen arviointikeskus tekee vuosina ammatillisen koulutuksen oppimistulosten arviointijärjestelmän kehittämisen perustaksi meta-arvioinnin. Arviointi perustuu koulutuksen arviointisuunnitelmaan vuosille Tehtävänä on arvioida kansallista ammattiosaamisen näyttöihin perustuvaa oppimistulosten arviointijärjestelmän toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja erityisesti sen vaikuttavuutta ja hyödyllisyyttä koulutuksen järjestäjille. Osana meta-arviointia on tehty synteesianalyysi, johon on koostettu 21 ammatillisen koulutuksen oppimistulosarvioinnin tulokset. Meta-arvioinnin osana toteutettiin myös keväällä 2016 oppimistulosarviointeihin osallistuneille ammatillisen koulutuksen järjestäjille kysely, jossa vastaajat arvioivat kansallisen oppimistulosten arvioinnin toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, arviointien tuottamia tuloksia sekä arvioinnin hyödyllisyyttä, luotettavuutta ja kehittämistarpeita. Lisäksi meta-arviointia varten on koottu ulkoinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa ulkoinen arviointi ja olla mukana laatimassa kehitysehdotusta ammatillisen koulutuksen arviointijärjestelmää koskien. Ulkoinen asiantuntijaryhmä osallistuu myös arviointijärjestelmän kehittämisvaiheeseen. Oppimistulosten arviointistrategiaa ja arviointijärjestelmää kehitetään saatujen meta-arvioinnin tulosten pohjalta ottamalla huomioon meneillään olevan ammatillisen koulutuksen rakenteellisen uudistuksen vaikutukset, tutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuteen siirtymisen tavoitteet sekä kansainvälinen kehitys. Tavoitteena on luoda arviointijärjestelmä, joka on entistä vaikuttavampi ja hyödyllisempi koulutuksen järjestäjille ja muille toimijoille ja josta saadaan luotettavaa tietoa osaamisen arvioinnin laadunvarmistamiseksi. 8

9 3 Synteesi oppimistulosarvioinneista vuosilta Arviointiaineisto Taulukossa 1 on kuvattu synteesin arviointiaineisto. Yhteenveto sisältää 21 perustutkinnon tulokset kaikilta ammatillisen koulutuksen kahdeksalta koulutusalalta. Arviointeihin on osallistunut 99 koulutuksen järjestäjää, joista 6 on ruotsinkielisiä järjestäjiä. Aineisto kattaa opiskelijan tulokset yhteensä ammattiosaamisen näytöstä. Yhteenveto kattaa erityisopiskelijan näyttöä. Itsearvioinnin tulokset sisältävät yhteenvedon 494 itsearvioinnista. Näytön kuvauksia koskeva yhteenveto on laadittu näytön kuvauksen analyysin pohjalta ja näyttösuunnitelmien yhteenveto 438 analyysin pohjalta. Arviointikäyntejä on tehty 34. TAULUKKO 1. Synteesin arviointiaineisto Aineisto n Tutkinnot 21 Koulutusalat 8 Koulutuksen järjestäjät 99 (suomenkieliset 93, ruotsinkieliset 6) Opiskelijat Ammattiosaamisen näytöt Erityisopiskelijoiden näytöt Itsearvioinnit 494 Näytön kuvaukset Näyttösuunnitelmat 438 Arviointikäynnit 34 Taulukossa 2 on kuvattu arviointiaineisto tutkinnoittain sekä arviointien aikataulu. Synteesissä on mukana suoritusmääriltään sekä isoja että pieniä tutkintoja kaikilta koulutusaloilta. Opiskelija- ja näyttömääriltään suurimmat arvioinnissa mukana olevat tutkinnot ovat liiketalouden, sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan perustutkinnot. Pienimmät tutkinnot ovat puolestaan prosessiteollisuuden, musiikkialan sekä kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinnot. Opiskelijoiden määrä on vaihdellut tutkinnoittain 156 opiskelijasta opiskelijaan ja näyttöjen määrä 578 näytöstä näyttöön. 9

10 TAULUKKO 2. Synteesin arviointiaineisto tutkinnoittain ja arviointien aikataulu Perustutkinto Arvioinnin aikataulu Koulutuksen järjestäjät Näytöt Opiskelijat Erityisopiskelijoiden näytöt Näyttösuunnitelmat Näytön kuvaukset Itse arvioinnit Arviointikäynnit Kone- ja metallialan Sosiaali- ja terveysalan Hotelli- ja ravintola-alan Logistiikan Metsäalan Rakennusalan Hiusalan Maatalousalan Sähkö- ja automaatiotekniikan Liiketalouden Käsi- ja taideteollisuusalan Kotityö- ja puhdistuspalvelujen Pintakäsittelyalan Elintarvikealan Tieto- ja viestintätekniikan Tekstiili- ja vaatetusalan Autoalan Musiikkialan Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen Prosessiteollisuuden Audiovisuaalisen viestinnän Yhteensä

11 Oppimistulosten arviointiin on sisältynyt tutkintoja kaikilta koulutusaloilta (taulukko 3). Eniten tutkintoja on arvioitu tekniikan ja liikenteen alalta (n = 9) ja vähiten humanistiselta ja kasvatusalalta, luonnontieteiden alalta, sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalta (jokaiselta alalta 1 perustutkinto). Näistä luonnontieteiden sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alojen osalta kyseessä on myös koulutusalan ainoa perustutkinto. TAULUKKO 3. Arvioinnissa mukana olleet perustutkinnot koulutusaloittain Koulutusala Humanistinen ja kasvatusala Kulttuuriala Luonnontieteiden ala Luonnonvara- ja ympäristöala Matkailu- ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Tekniikan ja liikenteen ala Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Tutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen Audiovisuaalisen viestinnän Käsi- ja taideteollisuusalan Musiikkialan Tieto- ja viestintätekniikan Maatalousalan Metsäalan Hotelli- ja ravintola-alan Kotityö- ja puhdistuspalvelujen Hiusalan Sosiaali- ja terveysalan Autoalan Elintarvikealan Kone- ja metallialan Logistiikan Pintakäsittelyalan Prosessiteollisuuden Rakennusalan Sähkö- ja automaatiotekniikan Tekstiili- ja vaatetusalan Liiketalouden Arvioinneissa mukana olleista koulutuksen järjestäjistä yli puolet (56 %) on omistajapohjaltaan yksityisiä, reilu kolmannes kuntayhtymän ja 8 prosenttia kunnan tai kaupungin omistamia. Yksi järjestäjistä oli valtion omistama. TAULUKKO 4. Arvioinnissa mukana olleet koulutuksen järjestäjät omistajatahon mukaan Omistajataho n % Yksityinen Kunta 8 8 Kuntayhtymä Valtio 1 1 Yhteensä Tulosten analysointi ja raportointi Synteesin määrälliset tiedot koostuvat ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoista ja näyttötoiminnan laatua kuvaavista tunnusluvuista. Näyttöjen arvosanat esitetään arvioinnin kohteittain koko aineiston ja tutkinnon tasoilla. Lisäksi arvosanoja tarkastellaan seuraavien taustamuuttujien mukaan: sukupuoli, opetuskieli, koulutuksen järjestäjän sijainti sekä järjestäjän omistajataho. Näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytännöistä raportoidaan näyttöjen suorituspaikat sekä arviointiin osallistuneet ja arvosanasta päättäneet osapuolet. 11

12 Tulosten tarkasteluissa ja vertailuissa hyödynnetään frekvenssi- ja prosenttijakaumia sekä keskiarvo-, moodi-, mediaani- ja hajontalukuja. Arvosanojen eroja erilaisten taustamuuttujien, kuten esimerkiksi sukupuolen ja järjestäjän sijainnin suhteen analysoidaan tilastollisesti. Kahden ryhmän (esim. miehet ja naiset) väliset keskimääräiset keskiarvoerot on analysoitu t- ja u--testeillä ja usean ryhmän väliset erot yksisuuntaisella varianssianalyysillä (Anova). Muuttujien välistä riippuvuutta on tarkasteltu Pearsonin korrelaatiolla. Tilastollisen testauksen avulla voidaan arvioida kuinka todennäköistä on, että havaittu ero olisi syntynyt sattumalta: tilastollisesti merkitsevä ero viittaa siihen, että eron taustalla ovat vähintään 95 prosentin todennäköisyydellä muut kuin satunnaiset tekijät. Tällöin erojen taustalla olevien satunnaisten tekijöiden todennäköisyydeksi jää 5 prosenttia. Tilastollisesti merkitsevä ero on raportoitu silloin, kun p<0,05. On kuitenkin muistettava, että tilastollinen merkitsevyys ei vielä kerro tuloksen merkittävyydestä. Se kertoo, millä todennäköisyydellä esimerkiksi havaittu korrelaatiokerroin on nolla, tai kahden ryhmän välinen keskiarvoero on nolla. Kuvioissa ja taulukoissa prosenttijakaumat on pyöristetty kokonaisluvuiksi, joten ne voivat jäädä hieman alle tai yli 100:n. Näyttöjen kuvausten analyysit perustuvat alojen asiantuntijaopettajien tekemiin rinnakkaisarviointeihin. Näytön kuvausten analyysin tarkoituksena on ollut selvittää, miten yksittäiset ammattiosaamisen näytöt vastaavat sisällön kuvauksen perusteella kyseisen tutkinnon perusteiden tavoitteita ja ammattitaitovaatimuksia. Analyysiin on laadittu kolmiportainen asteikko ja kriteerit: 1 = helppo, alittaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset, 2 = sopiva, vastaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia, 3 = vaikea, ylittää tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset. Näyttöjen kuvausten analysointitulokset on raportoitu sekä koko aineiston tasolla että tutkinnoittain. Myös ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien analyysit perustuvat alojen asiantuntijaopettajien tekemiin rinnakkaisarviointeihin. Arviointi on perustunut laadullisiin kriteereihin ja kolmiportaiseen arviointiasteikkoon: 1 = ei toteudu, 2 = toteutuu kohtalaisesti, 3 = toteutuu hyvin. Näyttösuunnitelmista on arvioitu muun muassa ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen työelämälähtöisyyttä, suunnitelmien vastaavuutta tutkinnon perusteisiin sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen eri osa-alueiden huomiointia. Näyttösuunnitelmien analyysien tulokset esitetään sekä koko aineiston että yksittäisten tutkintojen tasolla. Koulutuksen järjestäjien itsearviointiraportit ovat koostuneet sekä määrällisistä että laadullisista tiedoista. Tässä synteesissä esitetään itsearvioinnin määrälliset tulokset niin koko aineiston kuin tutkintojen tasolla. Itsearviointitietoihin on myös yhdistetty oppimistulostietoja analyysien ja tarkastelun syventämiseksi. 12

13 4 Yhteenveto oppimistuloksista Tässä luvussa tarkastellaan ammattiosaamisen näyttöjen arvosanoja ja niiden vertailuja taustamuuttujittain sekä ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjä. Näyttöjen arvosanoja tarkastellaan koko aineiston tasolla 17 perustutkinnon osalta. Tuloksia tarkastellaan myös tutkinnoittain. Oppimistulosten yhteenvedossa ei ole mukana vuosina toteutettujen logistiikan, kone- ja metallialan, hotelli- ja ravintola-alan sekä sosiaali- ja terveysalan perustutkintojen tuloksia, sillä näiden tutkintojen arviointiasteikko ja arviointikohteet poikkeavat 2008 käynnistyneiden tutkintojen arviointien arviointiasteikosta ja arvioinnin kohteista. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjä tarkastellaan kaikkien 21 arvioinnin kohteena olleen tutkinnon osalta. 4.1 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat Lähes puolet (48 %) opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi kiitettävän, 45 prosenttia hyvän ja 7 prosenttia tyydyttävän (kuvio 2). Kiitettävien arvosanojen osuus vaihteli osaamisalueittain 40 prosentista 52 prosenttiin, hyvien arvosanojen osuus 41 prosentista 50 prosenttiin ja tyydyttävien arvosanojen osuus 7 prosentista 10 prosenttiin. Kiitettäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten elinikäisen oppimisen avaintaidoista sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta. Tyydyttäviä arvosanoja opiskelijat saivat eniten työn perustana olevan tiedon sekä työprosessin hallinnasta. Kaiken kaikkiaan kiitettävien arvosanojen osuus kaikista arvosanoista oli noin 47 prosenttia, hyvien arvosanojen osuus 45 prosenttia ja tyydyttävien arvosanojen osuus 8 prosenttia. Työprosessin hallinta (n = ) Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = ) Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = ) Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = ) Tutkinnon osan näytön arvosana (n = ) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) KUVIO 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (yhteensä 17 perustutkintoa) Liitteeseen 1 on koottu näyttöjen arvosanajakaumat osaamisalueittain eri tutkinnoissa. Arvosanajakaumissa oli eroja tutkintojen välillä. Tyydyttävien arvosanojen osuus kaikista arvosanoista vaihteli tutkinnoittain eri osaamisalueilla 3 prosentista 17 prosenttiin, hyvien arvosanojen osuus 23 prosentista 61 prosenttiin ja kiitettävien arvosanojen osuus 26 prosentista 74 prosenttiin. 13

14 Tyydyttävien arvosanojen osuus tutkinnon osan näytön arvosanoista vaihteli tutkinnoittain 3 prosentista 11 prosenttiin, hyvien arvosanojen osuus 29 prosentista 59 prosenttiin ja kiitettävien arvosanojen osuus 33 prosentista 74 prosenttiin. Parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat keskiarvojen perusteella elinikäisen oppimisen avaintaidoista sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta, joissa myös yleisin opiskelijan saama arvosana oli kiitettävä (taulukko 5). Heikoimmat arvosanat opiskelijat saivat työn perustana olevan tiedon hallinnasta, jossa yleisin arvosana oli hyvä. Keskiarvot eri osaamisalueissa vaihtelivat 2,30 ja 2,45 välillä. Tutkinnon osan näytön arvosanaksi opiskelijat saivat yleisimmin kiitettävän. Voimakkaimmin yhteydessä tutkinnon osan näytön arvosanoihin olivat työprosessin hallinnan arvosanat (r = 0,82) ja heikoimmin elinikäisen oppimisen avaintaitojen arvosanat (r = 0,74). Eniten puuttuvia arvosanatietoja oli elinikäisen oppimisen avaintaidoissa. Vähiten puuttuvia tietoja oli tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Näytöistä noin 50 prosenttia oli sellaisia, joissa jokaisesta osaamisalueesta oli saatu sama arvosana. Yksinomaan kiitettävillä arvosanoilla niin osaamisalueittain kuin tutkinnon osan näytön arvosanan osalta arvioituja näyttöjä oli noin 25 prosenttia kaikista näytöistä. TAULUKKO 5. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikohteittain vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (yhteensä 17 perustutkintoa) Työprosessin hallinta Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana N Keskiarvo 2,37 2,42 2,30 2,45 2,41 Mediaani Moodi Keskihajonta,636,620,645,616,621 Puuttuvia tietoja Taulukossa 6 on kuvattu näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain eri tutkinnoissa. Jokaisen tutkinnon kohdalla on korostettu vihreällä sen arviointikohteen keskiarvo, joka on suurin ja keltaisella sen arviointikohteen keskiarvo, joka on pienin. Lisäksi tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvoista on merkitty suurin ja pienin samoilla värisävyillä. Liitteessä 2 on kuvattu näyttöjen arvosanojen kaikki perustunnusluvut tutkinnoittain sekä korostusvärillä eroteltu ne tutkinnot, joissa yleisin arvosana (moodi) on kiitettävä niin kaikissa osaamisalueissa kuin tutkinnon osan näytön arvosanan osalta. 14

15 TAULUKKO 6. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain (n = 17 perustutkintoa) Tutkinto Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Parhaimman ja heikoimman arviointikohteen ero (arvosanaa) Tutkinnon osan näytön arvosana Audiovisuaalisen viestinnän 2,51 2,52 2,49 2,61 0,12 2,55 Autoalan 2,26 2,27 2,17 2,30 0,13 2,29 Elintarvikealan 2,54 2,55 2,44 2,58 0,14 2,57 Hiusalan 2,42 2,41 2,38 2,51 0,13 2,45 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen 2,29 2,35 2,20 2,33 0,15 2,31 Käsi- ja taideteollisuusalan 2,43 2,46 2,41 2,53 0,12 2,49 Liiketalouden 2,44 2,56 2,37 2,57 0,20 2,50 Maatalousalan 2,39 2,41 2,24 2,43 0,19 2,39 Metsäalan 2,18 2,21 2,13 2,34 0,21 2,24 Musiikkialan 2,64 2,57 2,60 2,72 0,15 2,65 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen 2,59 2,55 2,33 2,65 0,32 2,60 Pintakäsittelyalan 2,34 2,33 2,22 2,38 0,16 2,35 Prosessiteollisuuden 2,42 2,36 2,12 2,49 0,37 2,41 Rakennusalan perustutkinto 2,20 2,28 2,13 2,24 0,15 2,25 Sähkö- ja automaatiotekniikan 2,30 2,34 2,22 2,39 0,17 2,32 Tekstiili- ja vaatetusalan 2,37 2,40 2,34 2,50 0,16 2,43 Tieto- ja viestintätekniikan 2,39 2,46 2,38 2,50 0,12 2,46 Tuloksista käy ilmi seuraavia asioita: Kahta perustutkintoa (kotityö- ja puhdistuspalvelujen sekä rakennusalan ) lukuun ottamatta parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat elinikäisen oppimisen avaintaidoista, jossa arvosanojen keskiarvot vaihtelivat 2,24:n (rakennusalan ) ja 2,72:n (musiikkialan ) välillä. Yhdessäkään perustutkinnossa parhaita arvosanoja ei saatu työprosessin tai työn perustana olevan tiedon hallinnasta. Kymmenessä perustutkinnossa opiskelijat saivat toiseksi parhaat arvosanat työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta, jossa arvosanojen keskiarvot vaihtelivat tutkinnoittain 2,21:n ja 2,57:n välillä. Yhtä tutkintoa (musiikkialan ) lukuun ottamatta heikoimmat arvosanat opiskelijat saivat työn perustana olevan tiedon hallinnasta, jossa arvosanojen keskiarvot vaihtelivat 2,12:n (prosessiteollisuuden ) ja 2,60:n (musiikkialan ) välillä. Työprosessin hallinnan arvosanojen keskiarvot vaihtelivat tutkinnoittain 2,18:n (metsäalan ) ja 2,64:n (musiikkialan ) välillä. Tutkinnon parhaimman ja heikoimman arviointikohteen keskiarvojen väliset erot vaihtelivat 0,37 arvosanasta (prosessiteollisuuden ) 0,12 arvosanaan (audiovisuaalisen viestinnän, käsi- ja taideteollisuusalan sekä tieto- ja viestintätekniikan :t). Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot vaihtelivat 2,24:n (metsäalan ) ja 2,65:n (musiikkialan ) välillä. 11 tutkinnossa yleisin tutkinnon osan näytön arvosana oli kiitettävä. Arvosanojen keskiarvot eri osaamisalueissa tai tutkinnon osan näytön arvosanoissa eivät jääneet alle kahden missään tutkinnossa. 15

16 Seitsemässä tutkinnossa yleisin arvosana kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanassa oli kiitettävä. Neljässä tutkinnossa yleisin arvosana kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanassa oli hyvä. Tyydyttävä arvosana ei ollut yleisin arvosana missään tutkinnon osaamisalueessa tai tutkinnon osan näytön arvosanassa. Kuviossa 3 on havainnollistettu järjestäjäkohtaisia eroja ja niiden vaihtelua tutkinnoittain perustuen näyttöjen arvosanoihin. Kuviossa on niiden koulutuksen järjestäjien prosentuaalinen osuus arvioinnissa mukana olleista järjestäjistä, joilla näyttöjen arvosanojen keskiarvo kyseisessä tutkinnossa oli 2,5 tai korkeampi. Suurimmat osuudet olivat musiikkialan sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnoissa ja pienimmät rakennusalan ja metsäalan perustutkinnoissa. Eri arvioinneissa eroa ylimmän ja alimman järjestäjäkohtaisen arvosanojen keskiarvon välillä oli keskimäärin noin 0,7 arvosanaa ja se vaihteli 0,3 arvosanasta yli yhteen arvosanaan. Rakennusalan perustutkinto Metsäalan perustutkinto Autoalan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Prosessiteollisuuden perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Musiikkialan perustutkinto 4% 6% 10% 12% 15% 17% 22% 32% 33% 35% 36% 46% 53% 57% 61% 80% 86% 0% 20% 40% 60% 80% 100% KUVIO 3. Niiden koulutuksen järjestäjien osuus vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa, joilla näyttöjen arvosanojen keskiarvo oli 2,5 tai korkeampi 16

17 Arvosanojen keskiarvo 4.2 Arvosanat sukupuolen, opetuskielen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Tämä luku sisältää näyttöjen arvosanojen keskiarvojen vertailut sukupuolen, opetuskielen, koulutuksen järjestäjän sijainnin ja omistajatyypin mukaan. Vertailussa ovat mukana kaikki vuosina suoritetut tutkinnon osien näytöt. Arvosanat sukupuolen mukaan Selvästi yli puolet (57 %) näytöistä oli miesten suorittamia ja noin 43 prosenttia naisten. Naiset saivat keskimäärin miehiä parempia arvosanoja kaikilla osaamisalueilla 2 (kuvio 4). Osaamisalueittain tarkasteltuna suurimmat erot naisten hyväksi ilmenivät elinikäisen oppimisen avaintaidoissa (0,19 arvosanaa). Pienin ero arvosanoissa oli työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa (0,13 arvosanaa). 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Mies (n = ) 2,29 2,36 2,23 2,37 2,34 Nainen (n = ) 2,46 2,49 2,39 2,56 2,50 KUVIO 4. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanan keskiarvo sukupuolen mukaan vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa) Kuviossa 5 on esitetty näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain sukupuolen mukaan. Yleisin arvosana kaikissa osaamisalueissa oli naisilla kiitettävä ja miehillä hyvä. Kiitettävien arvosanojen osuus naisilla vaihteli arviointikohteittain 47 prosentista 61 prosenttiin ja miehillä 35 prosentista 45 prosenttiin. Tyydyttävien arvosanojen osuus eri osaamisalueissa vaihteli naisilla 5 prosentista 8 prosenttiin ja miehillä 8 prosentista 12 prosenttiin. Miehet saivat kaikissa osaamisalueissa tyydyttäviä arvosanoja enemmän ja kiitettäviä vähemmän kuin naiset. Kiitettävän arvosanan tutkinnon osan näytön arvosanaksi sai 55 prosenttia naisista ja 42 prosenttia miehistä. 2 tilastollisesti merkitsevä ero kaikissa osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön arvosanassa (p<0,05) 17

18 Työprosessin hallinta Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Mies (n = ) Nainen (n = ) Mies (n = ) Nainen (n = ) Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Mies (n = ) Nainen (n = ) Mies (n = ) Nainen (n = ) Tutkinnon osan näytön arvosana Tyydyttävä Hyvä Kiitettävä Mies (n = ) Nainen (n = ) KUVIO 5. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osan näytön arvosanajakauma sukupuolen mukaan vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa) Tutkinnoittain tarkasteltuna nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, prosessiteollisuuden sekä tekstiilija vaatetusalan perustutkinnoissa (3/17) ei ollut sukupuolten välillä tilastollisesti merkitseviä eroja näyttöjen arvosanoissa (taulukko 7). Neljässä tutkinnossa (elintarvikealan, käsi- ja taideteollisuusalan, liiketalouden ja pintakäsittelyalan perustutkinnot) naiset saivat miehiä parempia arvosanoja kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Kahdessa tutkinnossa (autoala ja rakennusala) miehet saivat naisia parempia arvosanoja kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Alla olevassa taulukossa on merkitty keltaisella ne 18

19 osaamisalueet, joissa naisten arvosanat ovat miehiä paremmat ja vihreällä puolestaan ne osaamisalueet, joissa miesten arvosanat ovat naisia paremmat kun erot ovat tilastollisesti merkitseviä 3. TAULUKKO 7. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot ja hajonnat osaamisalueittain sukupuolen mukaan eri tutkinnoissa Perustutkinto Osaamisalue Sukupuoli N Keskiarvo Keskihajonta Audiovisuaalisen viestinnän Työprosessin hallinta Mies 789 2,43,656 Nainen 957 2,57,579 Autoalan Elintarvikealan Hiusalan Kotityö- ja puhdistuspalvelujen Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Mies 788 2,50,616 Nainen 957 2,54,593 Mies 790 2,48,650 Nainen 956 2,50,582 Mies 789 2,56,614 Nainen 957 2,66,533 Mies 871 2,52,626 Nainen ,58,575 Mies ,29,617 Nainen 655 2,04,623 Mies ,29,614 Nainen 654 2,09,606 Mies ,19,624 Nainen 654 2,01,607 Mies ,32,619 Nainen 652 2,21,596 Mies ,31,609 Nainen 708 2,11,597 Mies 328 2,35,652 Nainen ,57,549 Mies 327 2,35,637 Nainen ,58,543 Mies 327 2,21,669 Nainen ,48,587 Mies 327 2,39,621 Nainen ,61,548 Mies 340 2,35,641 Nainen ,61,535 Mies 77 2,29,582 Nainen ,42,603 Mies 77 2,22,641 Nainen ,41,609 Mies 77 2,22,661 Nainen ,39,613 Mies 77 2,42,615 Nainen ,52,577 Mies 78 2,35,599 Nainen ,45,591 Mies 109 2,08,640 Nainen 943 2,32,662 3 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 19

20 Perustutkinto Osaamisalue Sukupuoli N Keskiarvo Keskihajonta Käsi- ja taideteollisuusalan Liiketalouden Maatalousalan Metsäalan Musiikkialan Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 20 Mies 109 2,17,621 Nainen 943 2,36,631 Mies 109 2,05,599 Nainen 943 2,22,704 Mies 109 2,31,604 Nainen 943 2,33,685 Mies 109 2,13,640 Nainen 946 2,33,667 Mies ,31,684 Nainen ,48,622 Mies ,38,655 Nainen ,49,605 Mies ,29,669 Nainen ,46,613 Mies ,39,677 Nainen ,59,583 Mies ,38,672 Nainen ,53,593 Mies ,32,658 Nainen ,52,600 Mies ,47,622 Nainen ,62,558 Mies ,26,661 Nainen ,45,616 Mies ,45,638 Nainen ,64,559 Mies ,38,647 Nainen ,57,582 Mies ,36,626 Nainen ,40,627 Mies ,43,637 Nainen ,39,626 Mies ,24,653 Nainen ,24,648 Mies ,38,600 Nainen ,48,614 Mies ,39,622 Nainen ,40,617 Mies ,18,667 Nainen 49 2,08,607 Mies ,22,663 Nainen 49 2,04,538 Mies ,13,668 Nainen 49 2,02,629 Mies ,34,630 Nainen 49 2,39,533 Mies ,24,642 Nainen 49 2,06,517 Mies 555 2,61,550 Nainen 409 2,67,560 Mies 551 2,58,560 Nainen 409 2,57,582

21 Perustutkinto Osaamisalue Sukupuoli N Keskiarvo Keskihajonta Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen Pintakäsittelyalan Prosessiteollisuuden Rakennusalan Sähkö- ja automaatiotekniikan Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta 21 Mies 544 2,61,553 Nainen 397 2,58,600 Mies 553 2,73,500 Nainen 408 2,71,512 Mies 571 2,64,529 Nainen 423 2,66,549 Mies 481 2,58,590 Nainen 969 2,59,566 Mies 481 2,54,580 Nainen 970 2,55,601 Mies 481 2,30,645 Nainen 971 2,34,665 Mies 481 2,66,535 Nainen 969 2,64,567 Mies 485 2,61,574 Nainen 976 2,60,569 Mies 588 2,19,654 Nainen ,40,600 Mies 600 2,21,645 Nainen ,37,607 Mies 599 2,08,632 Nainen ,28,624 Mies 600 2,25,663 Nainen ,43,624 Mies 604 2,20,654 Nainen ,41,599 Mies 494 2,40,654 Nainen 77 2,52,553 Mies 494 2,37,639 Nainen 77 2,26,594 Mies 494 2,13,651 Nainen 77 2,09,747 Mies 493 2,47,639 Nainen 77 2,61,566 Mies 497 2,41,635 Nainen 79 2,41,610 Mies ,21,613 Nainen 744 2,08,599 Mies ,29,595 Nainen 744 2,11,583 Mies ,14,612 Nainen 744 2,01,612 Mies ,25,594 Nainen 742 2,18,573 Mies ,26,586 Nainen 783 2,14,567 Mies ,30,636 Nainen 387 2,30,614 Mies ,33,628 Nainen 387 2,38,634 Mies ,22,648 Nainen 388 2,29,629

22 Perustutkinto Osaamisalue Sukupuoli N Keskiarvo Keskihajonta Tekstiili- ja vaatetusalan Tieto- ja viestintätekniikan Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Mies ,38,608 Nainen 381 2,45,594 Mies ,32,633 Nainen 414 2,33,630 Mies 91 2,26,743 Nainen ,38,664 Mies 91 2,38,771 Nainen ,40,636 Mies 91 2,31,726 Nainen ,34,664 Mies 89 2,46,692 Nainen ,50,612 Mies 93 2,34,744 Nainen ,43,620 Mies ,38,660 Nainen 300 2,49,636 Mies ,45,625 Nainen 302 2,51,635 Mies ,38,660 Nainen 302 2,41,665 Mies ,50,628 Nainen 299 2,58,581 Mies ,45,637 Nainen 336 2,54,626 Arvosanat opetuskielen mukaan Suomenkieliset opiskelijat suorittivat 96 prosenttia ja ruotsinkieliset 4 prosenttia ammattiosaamisen näytöistä aineistossa. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten opiskelijoiden osaaminen oli keskiarvojen perusteella käytännössä samaa tasoa työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin sekä työn perustana olevan tiedon hallinnassa (kuvio 6). Myöskään tutkinnon osan näytön arvosanoissa ei ollut kieliryhmien välillä merkittäviä eroja. Suomenkielisten opiskelijoiden arvosanat olivat vain hieman ruotsinkielisiä opiskelijoita paremmat elinikäisen oppimisen avaintaidoissa (eroa 0,05 arvosanaa) ja työprosessin hallinnassa (eroa 0,04 arvosanaa) 4. 4 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 22

23 Arvosanojen keskiarvo 3,00 2,50 2,00 1,50 1,00 Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Suomi (n = ) 2,37 2,42 2,30 2,46 2,41 Ruotsi (n = 3 082) 2,33 2,41 2,29 2,40 2,39 KUVIO 6. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen keskiarvot opetuskielen mukaan vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa Neljässä perustutkinnossa (kotityö- ja puhdistuspalvelujen, musiikkialan, nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen sekä prosessiteollisuuden :t) ei ollut lainkaan ruotsinkielisten opiskelijoiden suorittamia näyttöjä. Audiovisuaalisen viestinnän, metsäalan sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkintojen arviointeihin osallistui yksi ruotsinkielinen järjestäjä, joten näissä tutkinnoissa ei tehdä arvosanojen vertailuja opetuskielen mukaan. Näin ollen arvosanojen keskiarvojen eroja tutkinnoittain tarkastellaan opetuskielen mukaan 10 perustutkinnon osalta. Kolmessa perustutkinnossa (3/10) (elintarvikealan, käsi- ja taideteollisuusalan sekä tieto- ja viestintätekniikan) näyttöjen arvosanat olivat kaikissa osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön arvosanoissa lähes samaa tasoa molemmissa kieliryhmissä, eikä niissä havaittu tilastollisesti merkitseviä eroja 5 (taulukko 8). Kahdessa tutkinnossa (hiusala ja maatalousala) suomenkielisten opiskelijoiden näyttöjen arvosanat olivat ruotsinkielisiä opiskelijoita keskimäärin paremmat kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa 6. Kolmessa tutkinnossa (autoalan, rakennusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan ) ruotsinkielisten opiskelijoiden näyttöjen arvosanat olivat suomenkielisiä paremmat vähintään kahdessa osaamisalueessa 7. Liiketalouden perustutkinnossa suomenkielisten opiskelijoiden arvosanat olivat ruotsinkielisiä paremmat kolmessa osaamisalueessa 8. Alla olevassa taulukossa on merkitty sinisellä ne keskiarvot, joissa suomenkielisten opiskelijoiden arvosanat ovat ruotsinkielisiä paremmat ja keltaisella puolestaan ne keskiarvot, joissa ruotsinkielisten arvosanat ovat suomenkielisiä paremmat kun erot ovat tilastollisesti merkitseviä 9. 5 (p>0,05) 6 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 7 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 8 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 9 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 23

24 TAULUKKO 8. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot ja hajonnat osaamisalueittain kieliryhmän mukaan Perustutkinto Osaamisalue Kieli N Keskiarvo Keskihajonta Autoalan suomi ,26,623 Työprosessin hallinta ruotsi 189 2,40,571 Elintarvikealan Hiusalan Käsi- ja taideteollisuusalan Liiketalouden Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana suomi ,27,616 ruotsi 189 2,33,634 suomi ,17,624 ruotsi 189 2,25,650 suomi ,30,619 ruotsi 189 2,35,588 suomi ,29,612 ruotsi 189 2,39,578 suomi ,54,569 ruotsi 101 2,52,610 suomi ,55,564 ruotsi 101 2,49,559 suomi ,43,610 ruotsi 101 2,47,540 suomi ,59,565 ruotsi 101 2,50,559 suomi ,57,561 ruotsi 101 2,52,502 suomi ,42,601 ruotsi 196 2,29,634 suomi ,42,610 ruotsi 196 2,30,604 suomi ,39,615 ruotsi 196 2,28,587 suomi ,52,575 ruotsi 196 2,32,609 suomi ,46,589 ruotsi 204 2,27,613 suomi ,43,646 ruotsi 219 2,43,582 suomi ,46,622 ruotsi 203 2,44,614 suomi ,41,633 ruotsi 203 2,36,616 suomi ,53,618 ruotsi 203 2,53,574 suomi ,49,621 ruotsi 236 2,44,592 suomi ,45,627 ruotsi 453 2,30,705 suomi ,56,585 ruotsi 453 2,52,636 suomi ,38,638 ruotsi 452 2,23,676 suomi ,57,593 ruotsi 452 2,45,701 suomi ,50,613 ruotsi 655 2,47,644 24

25 Perustutkinto Osaamisalue Kieli N Keskiarvo Keskihajonta Maatalousalan suomi ,40,623 Työprosessin hallinta ruotsi 313 2,26,649 Pintakäsittelyalan Rakennusalan Sähkö- ja automaatiotekniikan Tieto- ja viestintätekniikan Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana suomi ,41,627 ruotsi 313 2,33,662 suomi ,25,647 ruotsi 313 2,14,669 suomi ,45,605 ruotsi 311 2,24,640 suomi ,41,617 ruotsi 334 2,22,609 suomi ,33,622 ruotsi 71 2,72,539 suomi ,32,620 ruotsi 71 2,55,650 suomi ,21,630 ruotsi 71 2,66,533 suomi ,36,641 ruotsi 71 2,85,436 suomi ,34,622 ruotsi 71 2,69,550 suomi ,20,614 ruotsi 431 2,30,568 suomi ,27,596 ruotsi 431 2,39,576 suomi ,12,613 ruotsi 431 2,31,588 suomi ,24,595 ruotsi 431 2,25,538 suomi ,25,587 ruotsi 431 2,34,544 suomi ,30,626 ruotsi 490 2,25,744 suomi ,34,622 ruotsi 491 2,34,714 suomi ,22,643 ruotsi 491 2,27,699 suomi ,38,605 ruotsi 491 2,44,647 suomi ,32,626 ruotsi 522 2,31,720 suomi ,40,663 ruotsi 216 2,34,588 suomi ,46,629 ruotsi 216 2,48,578 suomi ,38,664 ruotsi 216 2,33,602 suomi ,51,627 ruotsi 216 2,47,602 suomi ,46,639 ruotsi 216 2,43,583 25

26 Arvosanat koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Koulutuksen järjestäjien alueelliseen sijaintiin perustuva tulosten vertailu tehtiin AVI-alueiden mukaan. Koulutuksen järjestäjiä oli Etelä-Suomessa 28, Lounais-Suomessa 11, Länsi- ja Sisä-Suomessa 19, Itä-Suomessa 10, Pohjois-Suomessa 9 ja Lapissa 5. Arvosanojen välillä oli pieniä eroja sijainnin mukaan tarkasteltaessa (kuvio 7). Etelä-Suomen alueella toimivien järjestäjien arvosanat olivat keskimäärin hieman muita parempia kaikilla osaamisalueilla ja myös tutkinnon osan arvosanoissa. Alimmat keskiarvot kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa saatiin Lapin alueella toimivissa yksiköissä. Erot arvosanojen keskiarvoissa ääripäiden välillä olivat kaikissa osaamisalueissa noin kymmenyksen luokkaa. Etelä-Suomen alueella toimivien järjestäjien arvosanojen keskiarvot vaihtelivat eri osaamisalueissa 2,32:n ja 2,48:n välillä ja Lapin alueen järjestäjien 2,19:n ja 2,37:n välillä. Erot arvosanoissa näiden ääripäiden välillä olivat kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanassa tilastollisesti merkitseviä 10. Työprosessin hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Arvosanojen keskiarvo 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 Tutkinnon osan näytön arvosana Elinikäisen oppimisen avaintaidot Työn perustana olevan tiedon hallinta Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Työprosessin hallinta Lappi (n = 2 870) 2,33 2,37 2,19 2,34 2,29 Pohjois-Suomi (n = 8 302) 2,42 2,45 2,32 2,43 2,37 Länsi- ja Sisä-Suomi (n = ) 2,39 2,44 2,27 2,40 2,36 Itä-Suomi (n = ) 2,39 2,45 2,27 2,38 2,34 Lounais-Suomi (n = 8 298) 2,42 2,45 2,31 2,42 2,36 Etelä-Suomi (n = ) 2,44 2,48 2,32 2,44 2,39 KUVIO 7. Ammattiosaamisen näyttöjen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen keskiarvo koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa) 10 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 26

27 Kuviossa 8 tarkastellaan tutkinnon osan näyttöjen arvosanojen keskiarvoja sukupuolittain eri AVI-alueilla. Naisten arvosanojen keskiarvot eri AVI-alueilla eivät juurikaan eronneet toisistaan, eroa oli suurimmillaan 0,06 arvosanaa. Miesten arvosanoissa oli ääripäiden välillä hieman enemmän eroa: 0,14 arvosanaa 11. Sukupuolten väliset erot eri AVI-alueilla olivat tilastollisesti merkitseviä ja suurimmillaan Lapin AVI-alueella (0,23 arvosanaa) ja pienimmillään Etelä-Suomessa (0,15 arvosanaa). Tasoerot AVI-alueilla olivat siis tässä suhteessa hyvin samankaltaisia. Korkeimmat keskiarvot olivat Etelä-, Lounais- ja Pohjois-Suomen naisopiskelijoilla ja matalimmat miehillä Lapissa. Lappi (n = 2 870) 2,23 2,46 Miehet Naiset Pohjois-Suomi (n = 8 301) 2,34 2,51 Länsi- ja Sisä-Suomi (n = ) 2,32 2,47 Itä-Suomi (n = 9 704) 2,31 2,48 Lounais-Suomi (n = 8 298) 2,35 2,51 Etelä-Suomi (n = ) 2,37 2,52 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 Arvosanojen keskiarvo KUVIO 8. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvo sukupuolen ja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa) Seuraavaksi tarkasteltiin arvosanojen jakaumaa myös tutkinnoittain eri AVI-alueilla. Niissä ei ilmennyt samanlaista säännönmukaisuutta kuin koko aineiston tasolla tarkasteltaessa, vaan jonkin verran vaihtelua tutkinnoittain. Joissain tutkinnoissa (rakennusalan, sähkö- ja automaatiotekniikan sekä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnot) kaikkien AVI-alueiden arvosanojen keskiarvot mahtuivat kymmenyksen sisään toisistaan, kun taas joissain perustutkinnoissa (tietoja viestintätekniikka, maatalousala sekä kotityö- ja puhdistuspalvelut) ero ylimmän ja alimman AVI-alueen keskiarvon välillä oli yli 0,5 arvosanaa. Kuviossa 9 on järjestetty arvioidut perustutkinnot tämän ylimmän ja alimman AVI-alueen keskiarvon eron suuruuden mukaan. Kuvion vasemmassa reunassa ovat siis ne perustutkinnot, joissa tämä ero on ollut pienin (pienimmillään 0,08 arvosanaa). Oikealle siirryttäessä ero parhaan ja heikoimman keskiarvon välillä kasvaa aina 0,65 arvosanaan asti (kotityö- ja puhdistuspalvelujen ). Tutkintokohtaisista tiedoista on poistettu sellaiset AVI-alueet, joista on kyseiseen arviointiin osallistunut vain yksi koulutuksen järjestäjä. 11 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,001) 27

28 3,00 2,80 2,60 2,40 2,20 2,00 1, Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Pohjois-Suomi Lappi Perustutkinnot (x-akseli): 1. Rakennusalan perustutkinto 2. Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 3. Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 4. Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 5. Hiusalan perustutkinto 6. Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 7. Liiketalouden perustutkinto 8. Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 9. Metsäalan perustutkinto 10. Elintarvikealan perustutkinto 11. Prosessiteollisuuden perustutkinto 12. Musiikkialan perustutkinto 13. Autoalan perustutkinto 14. Pintakäsittelyalan perustutkinto 15. Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 16. Maatalousalan perustutkinto 17. Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto KUVIO 9. Arvosanojen keskiarvot AVI-alueilla arvioiduissa perustutkinnoissa ylimmän ja alimman keskiarvon välisen eron suuruuden mukaisessa järjestyksessä 28

29 Arvosanojen keskiarvo Arvosanat koulutuksen järjestäjän omistajatyypin mukaan Kuviossa 10 tarkastellaan näyttöjen arvosanojen keskiarvoja eri osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön arvosanoissa koulutuksen järjestäjän omistajatyypin mukaan. Arvosanojen välillä oli eroja järjestäjän omistajatyypin mukaan (kuvio 10). Opiskelijoiden arvosanat yksityisillä järjestäjillä olivat kunnan ja kuntayhtymän järjestäjien opiskelijoiden arvosanoja korkeammat kaikissa osaamisalueissa ja tutkinnon osan näytön arvosanoissa. 12 Kuntayhtymäomisteisilla järjestäjillä arvosanat olivat muita heikommat kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa. 13 Arvosanojen ero näiden kahden ääripään välillä oli järjestäen noin yhden kymmenyksen. 3,00 2,50 2,44 2,38 2,35 2,49 2,42 2,40 2,36 2,33 2,27 2,53 2,47 2,49 2,43 2,43 2,38 2,00 1,50 1,00 Työprosessin hallinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Yksityinen (n = ) Kunta (n = ) Kuntayhtymä (n = ) KUVIO 10. Ammattiosaamisen näyttöjen keskiarvot arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen keskiarvo koulutuksen järjestäjän omistajatahon mukaan vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa (n = 17 perustutkintoa) 4.3 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointitavat Tässä luvussa kuvataan näyttöjen suorituspaikat, integrointi työssäoppimiseen sekä näyttöjen arviointiin osallistuneet ja arvosanasta päättäneet vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa. Tulokset sisältävät 21 perustutkintoa. Näytön toteuttamis- ja arviointikäytäntöjä tarkastellaan sekä koko aineiston tasolla että tutkinnoittain. Näytön suorituspaikkoja tarkastellaan myös koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan. Lisäksi arvosanoja vertaillaan myös näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen mukaan. 12 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 11 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 29

30 Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikka ja suorittaminen työssäoppimisen aikana Yli puolet (53 %) kaikista näytöistä suoritettiin työpaikalla ja noin 45 prosenttia oppilaitoksessa (kuvio 11). Oppilaitoksen ja työelämän yhdistelmänäyttöjä oli 2 prosenttia kaikista näytöistä. Enemmistö näytöistä (53 %) suoritettiin työssäoppimisen yhteydessä. Tieto näytön suorituspaikasta puuttui ammattiosaamisen näytöstä. 2 % 45 % 53 % Työpaikka (n = ) Oppilaitos (n = ) Työpaikka ja oppilaitos (n = 1 605) KUVIO 11. Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka 14 Näyttöjen suorituspaikoissa oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä (kuvio 12). Työpaikkanäyttöjen osuus kaikista näytöistä vaihteli tutkinnoittain 20 prosentista 99 prosenttiin. Lähes kaikki (99 %) sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon näytöt järjestettiin työpaikalla. Valtaosa näytöistä järjestettiin työpaikoilla myös nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (89 %), kotityö- ja puhdistuspalvelujen (79 %) sekä liiketalouden perustutkinnoissa (70 %). Yli puolet näytöistä suoritettiin työelämässä myös prosessiteollisuuden, hotelli- ja ravintola-alan, elintarvikealan, tieto- ja viestintätekniikan, hiusalan sekä autoalan perustutkinnoissa. Vähiten työpaikalla toteutettuja näyttöjä oli kone- ja metallialan (20 %), metsäalan (21 %), audiovisuaalisen viestinnän (30 %) ja logistiikan (31 %) perustutkinnoissa. Alle puolet näytöistä oli työpaikkanäyttöjä myös seuraavissa tutkinnoissa: maatalousalan, rakennusalan, musiikkialan, pintakäsittelyalan, sähkö- ja automaatiotekniikan, tekstiili- ja vaatetusalan sekä käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnot. 14 Työpaikka ja oppilaitos -vaihtoehto on ollut käytössä vuonna 2010 alkaneista arvioinneista lähtien 30

31 Sosiaali- ja terveysalan 99 1 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen Kotityö- ja puhdistuspalvelujen Liiketalouden Prosessiteollisuuden Hotelli- ja ravintola-alan Elintarvikealan Tieto- ja viestintätekniikan KAIKKI YHTEENSÄ Hiusalan Autoalan Maatalousalan Rakennusalan Musiikkialan Sähkö- ja automaatiotekniikan Pintakäsittelyalan Käsi- ja taideteollisuusalan Tekstiili- ja vaatetusalan Logistiikan Audiovisuaalisen viestinnän Metsäalan Kone- ja metallialan % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työpaikka Oppilaitos Työpaikka ja oppilaitos KUVIO 12. Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoittain vuosina Kuviossa 13 koulutuksen järjestäjien välisiä eroja eri tutkinnoissa tarkastellaan työpaikalla toteutettujen näyttöjen prosenttiosuuksien kautta. Kuviossa on esitetty tutkintokohtaisesti niiden koulutuksen järjestäjien osuus tutkinnon arvioinnissa mukana olleista järjestäjistä, joiden näytöistä yli puolet toteutettiin työpaikalla. Suurimmat osuudet olivat sosiaali- ja terveysalan sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnoissa, joiden järjestäjistä kaikilla yli puolet näytöistä olivat työpaikkanäyttöjä. Sen sijaan metsäalan, kone- ja metallialan, käsi- ja taideteollisuusalan sekä tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinnoissa harvemmalla kuin joka viidennellä järjestäjällä työpaikkanäyttöjen osuus oli yli 50 prosenttia. 31

32 Metsäalan perustutkinto Kone- ja metallialan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Logistiikan perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Rakennusalan perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Hiusalan perustutkinto Autoalan perustutkinto Maatalousalan perustutkinto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Hotelli- ja ravintola-alan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Prosessiteollisuuden perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 6% 11% 12% 17% 21% 23% 24% 24% 26% 36% 42% 48% 48% 54% 59% 61% 73% 85% 85% 100% 100% 0% 20% 40% 60% 80% 100% KUVIO 13. Niiden koulutuksen järjestäjien osuus vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa, joiden näytöistä yli puolet olivat työpaikalla Ammattiosaamisen näytön suorituspaikka koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Ammattiosaamisen näyttöjen suorituspaikoissa oli alueellisia eroja (kuvio 14). Työpaikalla suoritettuja näyttöjä oli eniten Etelä- ja Lounais-Suomen sekä Lapin alueella toimivilla järjestäjillä, joilla työpaikkanäyttöjen osuus oli lähes 60 prosenttia kaikista näytöistä. Itä-ja Pohjois-Suomen sekä Länsi- ja Sisä-Suomen alueilla toimivilla järjestäjillä puolestaan oppilaitosnäyttöjen osuus oli suurin, noin puolet kaikista näytöistä. Länsi- ja Sisä-Suomen alueella toimivilla järjestäjillä oli lähes yhtä paljon sekä oppilaitos- että työpaikkanäyttöjä. 32

33 Lappi (n = 3 811) Pohjois-Suomi (n = ) Länsi- ja Sisä-Suomi (n = ) Itä-Suomi (n = ) Lounais-Suomi (n = ) Etelä-Suomi (n = ) 0% 2% 1% 1% 3% 2% 40% 43% 43% 46% 50% 50% 49% 46% 52% 0% 20% 40% 60% 80% 100% 57% 56% 59% Työpaikka Oppilaitos Työpaikka ja oppilaitos KUVIO 14. Näyttöpaikkojen jakautuminen prosentteina koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan Ammattiosaamisen näytön arviointi Enemmistö (57 %) näytöistä oli opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia (kuvio 15). Reilu kolmannes (37 %) näytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Opiskelijan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia näyttöjä oli 4 prosenttia kaikista näytöistä. Yksi prosentti näytöistä arvioitiin ilman opiskelijaa ja hieman pienemmässä osassa arviointikeskustelua ei pidetty lainkaan. 1 % 1 % 37 % 57 % 4 % Opiskelija ja opettaja (n = ) Opiskelija ja työelämän edustaja (n = 3 658) Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja (n = ) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 1 004) Arviointikeskustelua ei pidetty (n = 695) KUVIO 15. Näytön arviointikeskusteluun osallistuneet Näytön arviointikeskustelujen kokoonpanoissa oli suurta tutkintojen välistä vaihtelua (kuvio 16). Opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhteisarviointi vaihteli tutkinnoittain 23 prosentista 97 prosenttiin. Yhteisarviointi opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa toteutui 33

34 valtaosassa sosiaali- ja terveysalan (97 %), musiikkialan (87 %), nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (86 %) sekä kotityö- ja puhdistuspalvelujen (83 %) perustutkintojen näytöissä. Myös suurin osa liiketalouden (74 %), hotelli- ja ravintola-alan (73 %) sekä elintarvikealan (70 %) perustutkintojen näytöistä arvioitiin kolmen osapuolen kesken. Opiskelijan ja opettajan yhdessä arvioimia näyttöjä oli eniten kone- ja metallialan perustutkinnossa (73 %). Myös metsäalan, logistiikan, tekstiilija vaatetusalan sekä sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinnoissa opettajan ja opiskelijan arvioimien näyttöjen osuus oli selvästi yli puolet, noin 60 prosenttia. Opiskelijan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia näyttöjä oli tutkinnosta riippuen 0 prosentista 12 prosenttiin. Niiden näyttöjen osuus joissa arviointi tapahtui ilman opiskelijaa sekä näytöt, joissa arviointikeskustelua ei pidetty, vaihtelivat tutkinnoittain 0 prosentista 7 prosenttiin. Sosiaali- ja terveysalan Musiikkialan Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen Kotityö- ja puhdistuspalvelujen Liiketalouden Hotelli- ja ravintola-alan Elintarvikealan Hiusalan Prosessiteollisuuden Tieto- ja viestintätekniikan KAIKKI YHTEENSÄ Maatalousalan Autoalan Pintakäsittelyalan Audiovisuaalisen viestinnän Käsi- ja taideteollisuusalan Rakennusalan Tekstiili- ja vaatetusalan Metsäalan Logistiikan Sähkö- ja automaatiotekniikan Kone- ja metallialan % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Opiskelija ja opettaja Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja Arviointikeskustelua ei pidetty Opiskelija ja työelämän edustaja Opettaja ja työelämän edustaja KUVIO 16. Näytön arviointikeskusteluun osallistuneet tutkinnoittain 34

35 Taulukossa 9 tarkastellaan näytön arviointiin osallistuneita näyttöpaikan mukaan. Useimmiten työpaikalla toteutetut näytöt arvioitiin yhdessä opettajan, opiskelijan ja työelämän edustajan kanssa (87 %). Opiskelija ja työelämän edustaja arvioivat yhdessä 6 prosenttia työpaikkanäytöistä. Viisi prosenttia työpaikkanäytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Oppilaitosnäytöt arvoitiin pääsääntöisesti opiskelijan ja opettajan kanssa (74 %). Yhteisarviointi opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa toteutui reilussa viidenneksessä oppilaitosnäytöistä. Kaiken kaikkiaan työelämän edustaja osallistui neljännekseen oppilaitosnäyttöjen arvioinneista. Kaksi prosenttia oppilaitosnäytöistä arvioitiin ilman opiskelijaa. TAULUKKO 9. Näytön arviointiin osallistuneet näyttöpaikan mukaan Arviointiin osallistuneet Näyttö työpaikalla Näyttö oppilaitoksessa Näyttö työpaikalla ja oppilaitoksessa n % n % n % Opiskelija ja opettaja Opiskelija ja työelämän edustaja Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja Opettaja ja työelämän edustaja Arviointikeskustelua ei pidetty Yhteensä Näyttöpaikan ja näytön arviointiin osallistuneiden välistä yhteyttä on havainnollistettu yksityiskohtaisemmin kuviossa 17. Siinä on tutkintokohtaisesti tarkasteltu kahden yleisimmän näytön arviointikeskustelukokoonpanon (opiskelija ja opettaja / opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja) prosenttiosuuksia kaikista kyseisen näyttöpaikan näytöistä silloin, kun näyttö on ollut työpaikalla sekä silloin, kun näyttö on ollut oppilaitoksessa. Työelämän edustaja oli ollut useimmiten mukana arvioimassa oppilaitosnäyttöä yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa sosiaali- ja terveysalan (100 % oppilaitosnäytöistä) sekä musiikkialan (84 %) perustutkinnoissa. Myös kotityö- ja puhdistuspalvelujen (57 %) sekä hotelli- ja ravintola-alan (51 %) perustutkinnoissa kolmen osapuolen yhteisarviointi oppilaitosnäytöissä toteutui yli puolessa tapauksista. Heikoimmin yhteisarviointi oppilaitosnäytöissä toteutui kone- ja metallialan, autoalan ja prosessiteollisuuden perustutkinnoissa, joissa osuudet jäivät alle kymmenykseen kaikista oppilaitoksessa toteutetuista näytöistä. Vastaavasti näytön ollessa työpaikalla opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja olivat osallistuneet lähes kaikkiin arviointikeskusteluihin sosiaali- ja terveys-alan (98 %), liiketalouden (96 %) sekä elintarvikealan (95 %) perustutkinnoissa. Heikoimmin kolmen osapuolen yhteisarviointi työpaikalla toteutetuissa näytöissä taas toteutui pintakäsittelyalan (67 %), sähkö- ja automaatiotekniikan (66 %) sekä logistiikan (66 %) perustutkinnoissa. 35

36 Sosiaali- ja terveysalan Liiketalouden Elintarvikealan Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen Musiikkialan Tieto- ja viestintätekniikan Kotityö- ja puhdistuspalvelujen Prosessiteollisuuden Hotelli- ja ravintola-alan Tekstiili- ja vaatetusalan Käsi- ja taideteollisuusalan Autoalan Metsäalan Hiusalan Audiovisuaalisen viestinnän Maatalousalan Rakennusalan Kone- ja metallialan Pintakäsittelyalan Sähkö- ja automaatiotekniikan Logistiikan % ko. näyttöpaikan näytöistä Oppilaitoksessa, opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja Työpaikalla, opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja Oppilaitoksessa, opiskelija ja opettaja Työpaikalla, opiskelija ja opettaja KUVIO 17. Näytön arviointikeskusteluun osallistuneet näyttöpaikan mukaan tutkinnoittain (%-osuus kyseisen näyttöpaikan näytöistä) 36

37 Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (59 %) näyttöjen arvosanoista (kuvio 18). Opettaja ja työelämän edustaja päättivät yhdessä 38 prosentista näyttöjen arvosanoista. Näytöistä 3 prosenttia oli sellaisia, joiden arvosanoista päätti työelämän edustaja yksin. 38 % 59 % 3 % Opettaja (n = ) Työelämän edustaja (n = 2 748) Opettaja ja työelämän edustaja (n = ) KUVIO 18. Näytön arvosanasta päättäneet Liitteeseen 3 on koottu näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain. Tutkintojen välillä oli suurta vaihtelua siinä, kuka tai ketkä päättivät näytön arvosanasta. Eniten opettajan ja työelämän edustajan yhdessä päättämiä näytön arvosanoja oli sosiaali- ja terveysalan (76 %), nuorisoja vapaa-ajanohjauksen (68 %), prosessiteollisuuden (63 %) sekä musiikkialan (62 %) perustutkinnoissa. Opettaja päätti yksin useamman kuin kolme neljästä näyttöjen arvosanoista seuraavissa tutkinnoissa: kone- ja metallialan (85 %), metsäalan (80 %), sähkö- ja automaatiotekniikan (79 %) sekä logistiikan (76 %) perustutkinnot. Työelämän edustajan yksin päättämien arvosanojen osuus vaihteli tutkinnoittain 0 prosentista 8 prosenttiin. 37

38 Arvosanojen keskiarvo Arvosanojen tarkastelua näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytäntöjen mukaan Tässä alaluvussa tarkastellaan, miten ammattiosaamisen näyttöjen erilaiset toteuttamis- ja arviointikäytännöt vaikuttavat näyttöjen arvosanoihin. Kuviot sisältävät kaikki vuosina suoritetut tutkinnon osat. Opiskelijoiden näyttöjen arvosanat vaihtelevat paljon sen mukaan, kuka tai ketkä näytön arviointiin ovat osallistuneet (kuvio 19) 15. Keskimäärin parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat silloin, kun näyttö arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa tai opiskelijan ja työelämän edustajan kanssa kahdestaan. Sen sijaan selvästi heikoimmat arvosanat näytöistä saatiin silloin, kun arviointikeskustelua ei käyty tai näyttö arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan arvioimien näyttöjen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat arviointikohteittain 2,38:n ja 2,54:n välillä, kun taas ilman arviointikeskustelua arvioitujen näyttöjen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat arviointikohteittain 1,99:n ja 2,19:n välillä. Arvosanojen keskiarvot olivat siis noin 0,4 arvosanaa pienemmät, kun arviointikeskustelua ei pidetty. Vastaavasti arvioijien väliset erot keskiarvoissa olivat noin 0,2 arvosanaa. 3,00 2,50 2,51 2,45 2,38 2,54 2,51 2,00 2,25 2,29 2,07 2,09 1,99 2,18 2,33 2,28 2,19 2,12 1,50 1,00 Työprosessin hallinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana Elinikäisen oppimisen olevan tiedon hallinta avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Opiskelija ja opettaja (n = ) Opiskelija ja työelämän edustaja (n = 2 976) Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja (n = ) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 793) Arviointikeskustelua ei pidetty (n = 623) KUVIO 19. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain eri osapuolten arvioimina Tutkintokohtaisesti tarkasteltuna erot kahden yleisimmän arviointikeskustelun kokoonpanon (opiskelija ja opettaja / opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja) välillä ilmenivät lähes kaikissa arvioiduissa perustutkinnoissa tarkasteltaessa tutkinnon osan näytön arvosanoja. Suurimmillaan ero näytön lopullisen arvosanan keskiarvoissa oli liiketalouden, musiikkialan ja autoalan perus- 15 Opiskelijan ja työelämän edustajan sekä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhdessä antamat arvosanat erosivat opiskelijan ja opettajan, opettajan ja työelämän edustajan sekä ilman arviointikeskustelua käydyistä arvosanoista tilastollisesti merkitsevästi (p<0,001) kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa. Myös opiskelijan ja opettajan yhdessä arvoimien näyttöjen arvosanojen keskiarvot poikkesivat ilman arviointikeskustelua käydyistä arvosanoista tilastollisesti merkitsevästi (p<0,001) kaikissa osaamisalueissa sekä tutkinnon osan näytön arvosanoissa. 38

39 Arvosanojen keskiarvo tutkinnoissa. Näissä tutkinnoissa opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimien näyttöjen arvosanojen keskiarvot olivat hieman yli 0,3 arvosanaa paremmat kuin opiskelijan ja opettajan kahdestaan arvioimissa näytöissä. Pienimmillään erot olivat hiusalan ja elintarvikealan perustutkinnoissa (noin 0,05 arvosanaa). Näyttöjen arvosanat erosivat myös näytön suorituspaikan mukaan (kuvio 20). Työpaikalla sekä työpaikalla ja oppilaitoksessa toteutettujen näyttöjen arvosanat olivat selvästi paremmat kuin oppilaitosnäytöissä kaikilla osaamisalueilla sekä tutkinnon osan näytön arvosanojen osalta 16. Työpaikkanäyttöjen arvosanojen keskiarvot vaihtelivat arviointikohteittain 2,40 ja 2,56 välillä ja oppilaitosnäyttöjen 2,19 ja 2,34 välillä. Näyttöpaikkojen väliset erot olivat tutkinnon osan näytön arvosanoissa 0,25 arvosanaa ja arviointikohteittain 0,21 0,24 arvosanaa. Ero arvosanoissa oli siis keskimäärin reilun kaksi kymmenystä työpaikkanäyttöjen hyväksi. 3,00 2,50 2,48 2,53 2,40 2,56 2,53 2,00 2,25 2,29 2,19 2,34 2,28 1,50 1,00 Työprosessin hallinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Työpaikka (n = ) Oppilaitos (n = ) Työpaikka ja oppilaitos (n = 1 601) KUVIO 20. Näyttöjen arvosanojen keskiarvot arviointikohteittain näyttöpaikan mukaan Myös näyttöpaikkaan liittyvät erot arvosanoissa ilmenivät tutkintokohtaisesti tarkasteltuna lähes kaikissa arvioiduissa perustutkinnoissa verrattaessa tutkinnon osan näytön arvosanoja. Arvioiduista perustutkinnoista vain nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnossa näyttöpaikkojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa arvosanojen keskiarvoissa (ero 0,01 arvosanaa). Elintarvikealan ja musiikkialan perustutkinnoissa ero oli noin 0,1 arvosanaa. Suurimmillaan ero näytön lopullisen arvosanan keskiarvoissa oli liiketalouden ja prosessiteollisuuden perustutkinnoissa, joissa se oli työpaikkanäytöissä noin 0,4 arvosanaa parempi kuin oppilaitosnäytöissä. Kuviossa 21 vertaillaan tarkemmin näyttöpaikan ja arviointikeskusteluun osallistuneiden vaikutusta tutkinnon osan näytön arvosanoihin. Kuviossa on yhdistetty tiedot näyttöpaikasta ja näytön arviointikeskusteluun osallistuneista kahden yleisimmän vaihtoehdon (työpaikka / oppilaitos; opiskelija ja opettaja / opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja) osalta. Arvosanojen keskiarvo on selvästi korkein silloin, kun näyttö on ollut työpaikalla ja arviointikeskusteluun ovat 16 tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,001) 39

40 Arvosanojen keskiarvo osallistuneet opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja 17. Sen sijaan oppilaitosnäytöissä vastaavalla kokoonpanolla arvioitujen näyttöjen arvosanojen keskiarvo on yli 0,2 arvosanaa matalampi, kuten myös näyttöpaikasta riippumatta opiskelijan ja opettajan kahdestaan arvioimissa näytöissä. Matalin keskiarvo on opiskelijan ja opettajan arvioimissa näytöissä, kun näyttö on toteutettu oppilaitoksessa. Eroa ääripäiden välillä on 0,28 arvosanaa. 3,00 2,50 2,34 2,55 2,27 2,33 2,00 1,50 1,00 Opiskelija ja opettaja Työpaikka Oppilaitos Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja KUVIO 21. Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvo kahden yleisimmän näyttöpaikan ja arviointikeskusteluun osallistuneiden kokoonpanon mukaan Kuviossa 22 tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvoja tarkastellaan AVI-alueittain sen mukaan, onko näyttö ollut työpaikalla vai oppilaitoksessa. Oppilaitosnäytöistä saatiin keskimäärin suunnilleen yhtä hyviä arvosanoja kaikilla AVI-alueilla. Sen sijaan työpaikkanäytöistä saatiin Lapin AVI-alueella heikompia arvosanoja kuin muilla AVI-alueilla 18. Suurimmillaan keskiarvojen ero oli 0,17 arvosanaa. Kaikilla AVI-alueilla oli myös tilastollisesti merkitseviä eroja työpaikkanäyttöjen ja oppilaitosnäyttöjen välisissä keskiarvoissa. Työpaikalla toteutetuista näytöistä saatiin kaikilla AVI-alueilla keskimäärin oppilaitosnäyttöjä parempia arvosanoja. Ero oli pienimmillään 0,17 arvosanaa Lapin AVI-alueella ja suurimmillaan 0,29 arvosanaa Pohjois-Suomen AVI-alueella. 17 tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,001) 18 tilastollisesti merkitsevä ero (p<0,001) 40

41 Lappi (n = 2 823) 2,23 2,40 Työpaikka Oppilaitos Pohjois-Suomi (n = 7 887) 2,28 2,57 Länsi- ja Sisä-Suomi (n = ) 2,27 2,53 Itä-Suomi (n = 9 125) 2,29 2,50 Lounais-Suomi (n = 8 154) 2,29 2,52 Etelä-Suomi (n = ) 2,29 2,55 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 Arvosanojen keskiarvo KUVIO 22. Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot näyttöpaikan ja AVI-alueen mukaan Seuraavassa kuviossa (kuvio 23) verrataan opiskelijoiden näytöistä saamia arvosanoja koulutuksen järjestäjien arvioon opiskelijoiden osaamisesta. Koulutuksen järjestäjien arvio perustuu oppilaitoksen johdon, opettajien, työpaikkaohjaajien ja opiskelijoiden yhteiseen näkemykseen opiskelijoiden osaamisesta. Koulutuksen järjestäjät arvioivat opiskelijoiden osaamisen kaikissa osaamisalueissa heikommaksi kuin mitä opiskelijoiden näytöistä saamat arvosanat osoittavat opiskelijoiden osaamisesta. Näyttöjen arvosanojen perusteella opiskelijat hallitsevat parhaiten elinikäisen oppimisen avaintaidot, kun taas koulutuksen järjestäjien mukaan opiskelijat hallitsevat parhaiten työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnan. Sekä näyttöjen arvosanojen että koulutuksen järjestäjien mukaan heikoiten opiskelijat osaavat työn perustana olevan tiedon hallinnan. 41

42 Keskiarvo 3,00 2,50 2,37 2,42 2,30 2,45 2,00 2,21 2,29 2,03 2,16 1,50 1,00 Työprosessin hallinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Näyttöjen arvosanojen mukaan (n = ) Koulutuksen järjestäjän itsearvioinnin mukaan (n = 490) KUVIO 23. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen keskiarvot näyttöjen ja koulutuksen järjestäjän mukaan 42

43 5 Erityisopiskelijoiden oppimistulokset Tämä luku sisältää yhteenvedon erityisopiskelijoiden suorittamien näyttöjen arvosanoista sekä niiden arviointi- ja toteuttamiskäytännöistä 13 perustutkinnossa. Erityisopiskelijoista 88 prosentille oli laadittu HOJKS ja 9 prosentilta se puuttui. Erityisopiskelijoiden näytöistä 4 prosenttia oli sellaisia, joista ei osattu sanoa, onko HOJKSia laadittu. Erityisopiskelijoiden näytöistä yli puolet (53 %) oli miesten suorittamia ja 47 prosenttia naisten suorittamia. Suurin osa (64 %) erityisopiskelijoista opiskeli tavallisessa opiskelijaryhmässä ammatillisessa oppilaitoksessa, neljännes (25 %) erityisoppilaitoksessa ja 11 prosenttia erityisopiskelijoiden ryhmässä ammatillisessa oppilaitoksessa. Ammattiosaamisen näyttöjen määrät Erityisopiskelijoiden suorittamia näyttöjä oli 13 perustutkinnossa yhteensä (taulukko 10). Näyttöjen määrä vaihteli tutkinnoittain 94 näytöstä näyttöön. Erityisopiskelijoiden suorittamista näytöistä isoin osa oli kotityö- ja puhdistuspalvelujen (23,5 %), liiketalouden (18,2 %) ja autoalan (17 %) perustutkinnoista. Vähiten erityisopiskelijodien suorittamia näyttöjä oli puolestaan metsäalan (1,4 %), prosessiteollisuuden (1,5 %) ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (2,4 %) perustutkinnoissa. TAULUKKO 10. Erityisopiskelijoiden suorittaminen näyttöjen määrä tutkinnoittain Tutkinto n % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 223 3,2 Autoalan perustutkinto ,0 Elintarvikealan perustutkinto 203 2,9 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto ,5 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 467 6,8 Liiketalouden perustutkinto ,2 Metsäalan perustutkinto 94 1,4 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 169 2,4 Pintakäsittelyalan perustutkinto 372 5,4 Prosessiteollisuuden perustutkinto 104 1,5 Rakennusalan perustutkinto 397 5,7 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 242 3,5 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 585 8,5 Yhteensä ,0 Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat Erityisopiskelijoiden näyttöjen arvosanoja tarkastellaan erikseen mukautettujen tavoitteiden ja ei-mukautettujen tavoitteiden suhteen. 43

44 Suurin osa (82 %) erityisopiskelijoiden näytöistä suoritettiin ilman mukautuksia. Mukautetuin tavoittein suoritettiin 18 prosenttia näytöistä ja se vaihteli tutkinnoittain 1 prosentista 57 prosenttiin. Mukautustieto puuttui 598 näytöstä. Tutkintokohtaiset näyttöjen arvioinnin mukautustiedot löytyvät liitteestä 4. Kuviossa 24 on kuvattu arvosanojen jakaumat ei-mukautetuin tavoittein suoritetuissa näytöissä. Erityisopiskelijoista 51 prosenttia sai näytön arvosanaksi hyvän, 28 prosenttia kiitettävän ja 21 prosenttia tyydyttävän arvosanan. Yleisin arvosana eri osaamisalueissa oli hyvä, ja sen osuus arvosanoista oli 51 prosenttia kaikissa arviointikohteissa. Opiskelijat saivat eniten kiitettäviä arvosanoja elinikäisen oppimisen avaintaidoista sekä työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnasta, joissa kiitettävien arvosanojen osuus oli noin kolmannes. Tyydyttävien arvosanojen osuus vaihteli osaamisalueittain 17 prosentin ja 25 prosentin välillä. Erityisopiskelijat saivat tyydyttäviä arvosanoja eniten työn perustana olevan tiedon sekä työprosessin hallinnasta, joissa tyydyttävien arvosanojen osuus kaikista arvosanoista oli noin neljännes. Ei-mukautetuin ja mukautetuin tavoitteiden suoritettujen näyttöjen tutkintokohtaiset arvosanajakaumat ovat liitteessä 5. Työprosessin hallinta (n = 5 017) Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 5 009) Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 4 917) Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 4 994) Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 5 019) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) KUVIO 24. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen jakauma ei-mukautetuissa näytöissä Mukautetuin tavoittein suoritettujen näyttöjen yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli hyvä, ja sen osuus vaihteli arviointikohteittain 41 prosentista 50 prosenttiin (kuvio 25). Seuraavaksi yleisin arvosana oli kiitettävä, jonka osuus vaihteli arviointikohteittain 33 ja 43 prosentin välillä. Tyydyttävien arvosanojen osuus oli pienimmillään 14 prosenttia ja suurimmillaan 17 prosenttia. Tutkinnon osan näytön arvosanoista hyviä oli 47 prosenttia, kiitettäviä 38 prosenttia ja tyydyttäviä 15 prosenttia. 44

45 Työprosessin hallinta (n = 1 021) Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta (n = 1 020) Työn perustana olevan tiedon hallinta (n = 1 021) Elinikäisen oppimisen avaintaidot (n = 1 024) Tutkinnon osan näytön arvosana (n = 1 039) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) KUVIO 25. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat (%) arviointikohteittain sekä tutkinnon osien näyttöjen arvosanojen jakauma mukautetuissa näytöissä Ammattiosaamisen näyttöjen arviointitavat ja toteuttaminen Suurin osa (84 %) erityisopiskelijoiden näytöistä arvioitiin numeerisesti. Näytöistä 14 prosenttia arvioitiin sekä sanallisena että numeerisena. Kaksi prosenttia näytöistä arvioitiin pelkästään sanallisena. 2 % 14 % 84 % Numeerisena (n = 5 121) Numeerisena ja sanallisena (n = 844) Ainoastaan sanallisena (n = 104) KUVIO 26. Ammattiosaamisen näytön arvosanan antaminen Erityisopiskelijat suorittavat näyttöjä yhtä paljon työpaikalla (49 %) ja oppilaitoksessa (49 %) (kuvio 27). Oppilaitoksen ja työelämän yhdistelmänäyttöjä oli 2 prosenttia kaikista näytöistä. Työ- 45

46 paikalla toteutettujen näyttöjen osuus vaihteli tutkinnoittain 30 prosentista (käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto) 87 prosenttiin (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto). Liitteeseen 6 on koottu näyttöjen suorituspaikat tutkinnoittain. 2 % 49 % 49 % Työpaikka (n = 3366) Oppilaitos (n = 3339) Työpaikka ja oppilaitos (n = 114) KUVIO 27. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka Yli puolet (57 %) erityisopiskelijoiden näytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa (kuvio 28). Opiskelijan ja opettajan kaksistaan arvioimia näyttöjä oli 39 prosenttia näytöistä. Opiskelijan ja työelämän edustajan yhdessä arvioimia näyttöjä oli kaksi prosenttia näytöistä. Näytöistä 2 prosenttia arvioitiin ilman opiskelijaa. 1 % 1 % 0 % Opiskelija ja opettaja (n = 2 623) Opiskelija ja työelämän edustaja (n = 141) 39 % Opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja (n = 3 857) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 42) 57 % Arviointikeskustelua ei pidetty (n = 56) Muita henkilöitä (n = 16) 2 % KUVIO 28. Erityisopiskelijoiden näytön arviointikeskusteluun osallistuneet Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (62 %) näyttöjen arvosanoista (kuvio 29). Opettaja ja työelämän edustaja päättivät yhdessä reilusta kolmanneksesta näyttöjen arvosanoista. Näytöistä 3 prosenttia oli sellaisia, joiden arvosanoista päätti työelämän edustaja yksin. 46

47 35 % 62 % 3 % Opettaja (n = 4 134) Työelämän edustaja (n = 209) Opettaja ja työelämän edustaja (n = 2 374) KUVIO 29. Erityisopiskelijoiden näytön arvosanasta päättäneet Erityisopetuksen syy Erityisopetuksen syytä selvitettiin Tilastokeskuksen luokittelun pohjalta (taulukko 11). Syy mainittiin ammattiosaamisen näytön kohdalla. Yleisimpänä erityisopetuksen syynä olivat kielelliset vaikeudet (26 %) ja toiseksi yleisimpänä syynä muu erityisopetusta edellyttävä syy (18 %). Seuraavaksi yleisimmät erityisopetuksen syyt olivat lievä kehityksen viivästyminen (14 %) ja hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet (13 %). TAULUKKO 11. Erityisopetuksen syy Erityisopetuksen syy n % Kielelliset vaikeudet ,3 Muu syy ,2 Lievä kehityksen viivästyminen ,2 Hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet ,1 Psyykkiset pitkäaikaissairaudet 485 8,4 Vaikea kehityksen viivästyminen; keskivaikea tai vaikea kehitysvamma 311 5,4 Autismiin ja Aspergerin oireyhtymään liittyvät oppimisvaikeudet 294 5,1 Fyysiset pitkäaikaissairaudet (kuten allergia, astma, diabetes, epilepsia, syöpä) 189 3,3 Vuorovaikutuksen ja käyttäytymisen häiriöt 143 2,5 Liikkumisen ja motoristen toimintojen vaikeus (tuki- ja liikuntaelinvammat, cpoireyhtymä, lyhytkasvuisuus) 87 1,5 Näkövamma 74 1,3 Kuulovamma 55 0,9 Yhteensä ,0 47

48 6 Ammattiosaamisen näyttöjen sisältö Ammattiosaamisen näyttöjen sisällöt on analysoitu vertaamalla koulutuksen järjestäjien raportoimien ammattiosaamisen näyttöjen kuvausten ja tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten vastaavuutta. Kuvaukset ovat olleet niitä, joita koulutuksen järjestäjät ovat kirjanneet ammattiosaamisen näytöistä näyttötodistukseen. Arviot perustuvat kahden tutkintokohtaisen asiantuntijaopettajan arvioon. Kuviossa 30 on kuvattu näyttöjen vastaavuus tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin tutkinnoittain perustuen niiden näyttöjen osuuksiin, joiden vaativuus on voitu arvioida sisällön kuvauksen pohjalta. Koko aineiston tasolla useampi kuin kaksi kolmesta näytöstä (70 %) arvioitiin tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia vastaaviksi. Vajaan kolmanneksen (29 %) näytöistä arvioitiin alittavan tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset, eli ne eivät olleet riittävän kattavia ammattitaitovaatimuksiin nähden. Noin 1 prosentti näytöistä arvioitiin liian vaativiksi suhteessa ammattitaitovaatimuksiin. Näyttöjen vastaavuudessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä. Näyttöjen vastaavuus ammattitaitovaatimuksiin vaihteli tutkinnoittain 3 prosentista 100 prosenttiin. Näyttöjen vastaavuus tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin oli korkeimmillaan musiikkialan (100 %), liiketalouden (94 %) sekä käsi- ja taideteollisuusalan (89 %) perustutkinnoissa. Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten alittavien näyttöjen osuus kaikista näytöistä vaihteli tutkinnoittain alle 1 prosentista 95 prosenttiin. Eniten tutkinnon ammattitaitovaatimusten alittavia näyttöjä oli sähkö- ja automaatiotekniikan (95 %), kotityö- ja puhdistuspalvelujen (78 %) sekä autoalan (60 %) perustutkinnoissa. Tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten ylittävien näyttöjen osuus puolestaan vaihteli tutkinnoittain 0 prosentista 6 prosenttiin. 48

49 Kaikki yhteensä Musiikkialan Liiketalouden Käsi- ja taideteollisuusalan Elintarvikealan Tekstiili- ja vaatetusalan Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen Tieto- ja viestintätekniikan Rakennusalan Pintakäsittelyalan Metsäalan Maatalousalan Audiovisuaalisen viestinnän Prosessiteollisuuden Hiusalan Autoalan Kotityö- ja puhdistuspalvelujen Sähkö- ja automaatiotekniikan % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1-1,5 = helppo, alittaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset 2-2,5 = sopiva, vastaa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksia 3 = vaikea, ylittää tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset KUVIO 30. Ammattiosaamisen näyttöjen ja tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten vastaavuus 49

50 7 Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmat Taulukossa 12 kuvataan 17 perustutkinnon ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien laatua koskevat tulokset, jotka perustuvat kunkin tutkinnon kahden asiantuntijaopettajan arviointiin. Tulokset kuvataan arviointikohteittain asiantuntijaopettajien antamien arviointien keskiarvoina. Koko aineiston tasolla koulutuksen järjestäjät ovat onnistuneet parhaiten näyttösuunnitelmien laatimisessa tutkinnon osittain ja niiden vastaavuudessa tutkinnon perusteisiin. Lisäksi näyttösuunnitelmat mahdollistavat hyvin näyttöjen työelämälähtöisyyden toteutumisen ja niissä on selkeästi määritelty, miten ja missä näyttö käytännössä toteutetaan ja ketkä näytön arvioivat. Koulutuksen järjestäjät ovat sisällyttäneet näyttösuunnitelmiinsa kohtuullisen hyvin myös elinikäisen oppimisen avaintaidot. Lisäksi suunnitelmiin on kohtuullisen hyvin sisällytetty kriteerit näyttöpaikan valinnalle sekä ohjeistettu, missä opintojen vaiheessa näytöt toteutetaan. Vastaavasti heikoimmat osa-alueet liittyivät ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien ( alkaen yhteiset tutkinnon osat) huomioon ottamiseen ammattiosaamisen näytöissä sekä näytön painoarvon määrittämiseen tutkinnon osan arvioinnissa. 50

51 TAULUKKO 12. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamis- ja arviointisuunnitelmien laatua koskevat tutkintokohtaiset tulokset keskiarvoina Arviointikohde Näyttösuunnitelma on laadittu tutkinnon osittain Näyttösuunnitelma vastaa tutkinnon perusteita Näyttösuunnitelma mahdollistaa näyttöjen työelämälähtöisyyden Näyttösuunnitelmassa on määritelty tutkinnon osittain, missä näytöt toteutetaan Suunnitelmassa on määritelty kuka / ketkä päättävät näytön arvosanasta ** Näyttösuunnitelmassa on määritelty tutkinnon osittain, kuka tai ketkä näytön arvioivat Näyttösuunnitelmassa on määritelty, miten näytöt annetaan (yksi tai useampi tutkinnon osa kerrallaan) Näyttösuunnitelmassa on huomioitu elinikäisen oppimisen avaintaitojen eri osa-alueet Koulutuksen järjestäjä on laatinut ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamissuunnitelman ja hyväksyttänyt sen toimielimessä Suunnitelmassa on määritelty, missä opintojen vaiheessa näytöt toteutetaan** Audiovisuaalisen viestinnän Autoalan Elintarvikealan Hiusalan Kotityö- ja puhdistuspalvelujen Käsija taideteollisuusalan Liiketalouden Maatalousalan Metsäalan Musiikkialan Nuoriso- ja vapaaajanohjauksen Pintakäsittelyalan Prosessiteollisuuden Rakennusalan Sähköja automaatiotekniikan Tekstiili- ja vaatetusala n Tietoja viestintätekniikan 2,79 2,99 3,0 2,95 2,8 2,9 2,8 2,61 2,8 3,0 2,6 2,71 2,64 2,66 2,7 2,82 2,78 2,80 2,59 2,89 2,9 2,89 2,7 2,9 2,8 2,78 2,4 2,82 2,7 2,45 2,77 2,55 2,63 2,87 2,78 2,73 2,74 2,82 2,3 2,58 2,6 2,4 2,6 2,52 2,6 2,71 2,8 2,26 2,64 2,75 2,74 2,65 2,54 2,60 2,53 2,78 2,7 2,84 2,6 2,6 2,7 2,17 2,4 2,46 2,7 2,5 2,73 2,35 2,43 2,62 2,33 2,56 2,59 2,7 2,36 2,55 2,65 2,76 2,4 2,61 2,5 2,3 2,6 2,26 2,3 2,07 2,63 2,43 2,73 2,31 2,59 2,47 2,56 2,48 2,47 2,68 2,5 2,34 1,8 2,7 2,4 2,7 2,5 2,71 2,3 2,45 2,64 1,96 2,09 2,21 2,33 2,40 1,77 2,47 2,0 2,63 2,6 2,3 2,3 2,39 2,0 2,29 2,3 1,95 1,91 2,05 2,13 2,18 1,72 2,18 1,65 1,99 2,2 2,24 1,9 2,0 2,3 2,35 2,4 2,29 2,23 2,29 1,91 2,21 2,29 2,03 2,48 2,16 2,29 2,0 2,14 2,14 Yhteensä 51

52 Arviointikohde Suunnitelmassa on ohjeet näyttöpaikan valinnalle** Suunnitelmassa on huomioitu opiskelijoiden yksilölliset opintopolut ** Näyttösuunnitelmassa huomioidaan alueellinen yhteistyö näyttöjen toteuttamisessa** Suunnitelma sisältää ohjeita näyttötodistukseen tulevan näytön kuvauksen sisältöön ja laadintaan ** Näyttösuunnitelmassa on määritelty, mikä painoarvo näytöllä on tutkinnon osan arvioinnissa Näyttösuunnitelma on laadittu yhteistyössä työelämän kanssa* Näyttösuunnitelmassa on huomioitu ammattitaitoa täydentävät tutkinnon osat Audiovisuaalisen viestinnän Autoalan Elintarvikealan Hiusalan Kotityö- ja puhdistuspalvelujen Käsija taideteollisuusalan Liiketalouden Maatalousalan Metsäalan Musiikkialan Nuoriso- ja vapaaajanohjauksen Pintakäsittelyalan Prosessiteollisuuden Rakennusalan Sähköja automaatiotekniikan Tekstiili- ja vaatetusala n Tietoja viestintätekniikan 2,18 2,2 1,64 2,01 1,94 1,97 1,64 1,85 1,53 2,0 1,96 1,83 1,77 1,67 1,86 1,77 1,26 1,9 2,08 1,5 1,3 1,8 2,13 1,9 1,39 1,95 1,54 1,4 1,62 1,26 1,65 1,26 1,2 1,39 1,8 1,1 1,2 2,09 1,7 1,75 1,88 1,91 1,29 1,18 1,07 1,49 1,38 1,19 1,4 1,32 1,2 1,5 1,4 1,48 1,3 1,57 1,7 1,36 1,41 1,5 1,13 1,47 1,06 1,37 Yhteensä *ei voida arvioida luotettavasti kirjallisen materiaalin pohjalta **arvioitu 2013 käynnistyneissä oppimistulosarvioinneissa Asteikko: 1 = ei toteudu, 2 = toteutuu kohtalaisesti, 3 = toteutuu hyvin 52

53 8 Ammattiosaamisen näyttöjen ja oppimistulosten laatu koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana Tässä luvussa tarkastellaan koulutuksen järjestäjien itsearvioinnin tuloksia yhteensä 17 perustutkinnossa. Itsearviointi on ollut käytössä kansallisissa oppimistulosarvioinneissa vuonna 2008 käynnistyneistä arvioinneista lähtien. Itsearviointi on kohdistunut koulutuksen järjestäjien pedagogiseen toimintaan ja siihen kuuluvana erityisesti ammattiosaamisen näyttöjen organisointiin ja niiden arviointiin. Tuloksia tarkastellaan tunnuslukujen, pistemäärien ja arviointikohteeseen liittyvien kuvausten mukaan. Lisäksi pedagogista toiminta ja järjestäjien näyttötoiminnan laatua tarkastellaan opetuskielen mukaan. 8.1 Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot Alla olevassa taulukossa on kuvattu pedagogisen toiminnan perustunnusluvut, jotka sisältävät 17 perustutkinnon tiedot vuosilta TAULUKKO 13. Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot 17 perustutkinnossa yhteensä Lähiopetuksen viikkotuntimäärä Työssäoppimisen määrä* Pedagogisesti pätevien opettajien osuus (%) Ammattiopettajien topjaksolle osallistuvien osuus (%) Opettajien täydennyskoulutuspäivien määrä keskimäärin viimeisen viiden vuoden aikana** Koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus (%)*** N Keskiarvo 28,95 24,66 86,43 28,53 16,77 25,67 Mediaani Moodi Keskihajonta 2,57 6,83 19,17 31,00 16,13 25,97 Minimi Maksimi * työssäoppimisen määrä kuvataan opintoviikkoina alkaen työssäoppimisen laajuus on kuvattu osaamispisteinä ** mukaan lukien OVTES:n mukaiset koulutuspäivät *** Tulos koskee 14 perustutkintoa ( ) Tunnusluvuista käy ilmi seuraavia asioita: Lähiopetuksen viikkotuntimäärä oli keskimäärin 29 tuntia ja se vaihteli järjestäjittäin 14 tunnista 40 tuntiin Työssäoppimisen määrä oli keskimäärin hieman yli 24 opintoviikkoa ja se vaihteli järjestäjittäin 20 opintoviikosta 90 opintoviikkoon Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus kaikista ammattiopettajista oli keskimäärin 86 prosenttia ja se vaihteli järjestäjittäin 0 prosentista 100 prosenttiin. Keskimäärin noin 29 prosenttia ammattiopettajista oli osallistunut työelämäjaksoille viimeisen viiden vuoden aikana ja se vaihteli järjestäjittäin 0 prosentista 100 prosenttiin. 53

54 Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli keskimäärin 17 päivää ja se vaihteli järjestäjittäin 0 päivästä 100 päivään. Reilu neljännes työpaikkaohjaajista oli koulutettuja, ja se vaihteli järjestäjittäin 0 prosentista 100 prosenttiin. Taulukossa 14 on kuvattu lähiopetuksen, työssäoppimisen ja ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä tutkinnoittain vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa. Tunnusluvuista käy ilmi seuraavia asioita: Lähiopetuksen keskimääräinen viikkotuntimäärä vaihteli tutkinnoittain hieman yli 24 tunnista (musiikkialan ) reiluun 31 tuntiin (metsäalan ). Työssäoppimisen keskimääräinen opintoviikkomäärä vaihteli tutkinnoittain noin 21 opintoviikosta (käsi- ja taideteollisuusalan ) hieman yli 32 opintoviikkoon (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen ). Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli keskimäärin noin 17 päivää. Koulutuspäivien keskiarvot vaihtelivat tutkinnoittain vajaasta 10 päivästä (tieto- ja viestintätekniikan ) noin 32 päivään (hiusalan ). TAULUKKO 14. Lähiopetuksen, työssäoppimisen ja ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä tutkinnoittain keskiarvon mukaan Pedagoginen toiminta Tutkinto N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Lähiopetuksen viikkotuntimäärä Työssäoppimisen määrä (ov) Metsäalan 18 31,18 1, Rakennusalan 47 30,25 1, Maatalousalan 25 30,12 1, Sähkö- ja automaatiotekniikan 40 29,98 1, Käsi- ja taideteollisuusalan 33 29,74 1, Pintakäsittelyalan 24 29,49 1, Elintarvikealan 24 29,48 1, Kotityö- ja puhdistuspalvelujen 33 29,07 1, Hiusalan 31 29,02 3, Autoalan 44 28,74 1, Tekstiili- ja vaatetusalan 19 28,24 1, Liiketalouden 42 28,21 1, Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen 16 28,16 2, Prosessiteollisuuden 12 27,96 1, Tieto- ja viestintätekniikan 37 27,63 2, Audiovisuaalisen viestinnän 18 26,71 3, Musiikkialan 14 24,46 7, Yhteensä ,95 2, Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen 15 32,60 8, Kotityö- ja puhdistuspalvelujen 35 28,61 8, Prosessiteollisuuden 12 27,50 5, Maatalousalan 25 27,18 6,

55 Pedagoginen toiminta Tutkinto N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Opettajien täydennyskoulutuspäivien määrä keskimäärin viimeisen viiden vuoden aikana Liiketalouden 44 26,91 7, Rakennusalan 47 25,04 7, Tieto- ja viestintätekniikan 37 24,89 3, Musiikkialan 15 24,27 7, Audiovisuaalisen viestinnän 19 24,11 4, Elintarvikealan 24 24,04 5, Pintakäsittelyalan 24 23,96 4, Autoalan 44 23,36 5, Hiusalan 32 23,09 12, Tekstiili- ja vaatetusalan 19 22,37 3, Metsäalan 18 22,33 3, Sähkö- ja automaatiotekniikan 41 21,70 2, Käsi- ja taideteollisuusalan 36 21,33 2, Yhteensä ,66 6, Hiusalan 30 31,78 27, Prosessiteollisuuden 12 28,83 20, Audiovisuaalisen viestinnän 19 25,52 22, Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen 15 25,23 18, Metsäalan 18 20,05 22, Kotityö- ja puhdistuspalvelujen 34 17,93 10, Elintarvikealan 24 17,73 10, Sähkö- ja automaatiotekniikan 39 17,67 19, Käsi- ja taideteollisuusalan 37 16,89 11, Maatalousalan 23 16,85 16, Pintakäsittelyalan 24 14,75 12, Rakennusalan 45 13,32 14, Tekstiili- ja vaatetusalan 19 13,21 10, Autoalan 44 12,18 12, Liiketalouden 48 11,85 8, Musiikkialan 15 11,07 10, Tieto- ja viestintätekniikan 37 9,91 7, Yhteensä ,77 16,13 0,0 100,0 55

56 Kuviossa 31 on kuvattu pedagogisesti pätevien opettajien osuutta, ammattiopettajien osallistumista työelämäjaksoille sekä koulutettujen työpaikkaohjaajien osuuksia eri tutkinnoissa. Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus kaikista ammattiopettajista oli keskimäärin 86 prosenttia ja se vaihteli tutkinnoittain 67 prosentista 100 prosenttiin. Pedagogisesti päteviä ammattiopettajia oli eniten kotityö- ja puhdistuspalvelujen (100 %), tekstiili- ja vaatetusalan (99 %) sekä nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (95 %) perustutkinnoissa. Pedagogisesti päteviä opettajia oli vähiten rakennusalan (67 %), pintakäsittelyalan (80 %), sähkö- ja automaatiotekniikan (83 %) sekä käsi- ja taideteollisuusalan (83 %) perustutkinnoissa. Keskimäärin noin 29 prosenttia ammattiopettajista oli osallistunut työelämäjaksoille viimeisen viiden vuoden aikana. Tutkinnoittain tarkasteluna osallistuminen vaihteli 18 prosentista 60 prosenttiin. Työelämäjaksoille oli osallistuttu eniten musiikkialan (60 %), audiovisuaalisen viestinnän (42 %) ja nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (42 %) perustutkinnoissa. Vähiten työelämäjaksoille oli osallistuttu autoalan (18 %), sähkö- ja automaatiotekniikan (19 %) sekä rakennusalan (22 %) perustutkinnoissa. Reilu neljännes työpaikkaohjaajista oli koulutettuja, ja osuudet vaihtelivat tutkinnoittain 15 prosentista 46 prosenttiin. Eniten koulutettuja työpaikkaohjaajia oli elintarvikealan (46 %), kotityöja puhdistuspalvelujen (41 %) ja metsäalan (41 %) perustutkinnoissa. Vähiten koulutettuja työpaikkaohjaajia oli tieto- ja viestintätekniikan (15 %), käsi- ja taideteollisuusalan (16 %) sekä maatalousalan (18 %), rakennusalan (18 %) ja pintakäsittelyalan (18 %) perustutkinnoissa. 56

57 Yhteensä Audiovisuaalisen viestinnän Autoalan Elintarvikealan Hiusalan Kotityö- ja puhdistuspalvelujen Käsi- ja taideteollisuusalan Liiketalouden Maatalousalan Metsäalan Musiikkialan Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen Pintakäsittelyalan Prosessiteollisuuden Rakennusalan Sähkö- ja automaatiotekniikan Tekstiili- ja vaatetusalan Tieto- ja viestintätekniikan Koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus (%) Ammattiopettajien top-jaksolle osallistuvien osuus (%) Pedagogisesti pätevien opettajien osuus (%) KUVIO 31. Koulutettujen työpaikkaohjaajien, ammattiopettajien top-jaksolle osallistumisen sekä pedagogisesti pätevien opettajien osuus (%) keskimäärin eri tutkinnoissa 57

58 Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot opetuskielen mukaan Taulukossa 15 on kuvattu pedagogisen toiminnan perustunnusluvut opetuskielen mukaan. TAULUKKO 15. Pedagogisen toiminnan määrälliset taustatiedot opetuskielen mukaan Opetuskieli Lähiopetuksen viikkotuntimäärä Työssäoppimisen määrä (ov)* Pedagogisesti pätevien opettajien osuus (%) Ammattiopettajien topjaksolle osallistuvien osuus (%) Opettajien täydennyskoulutuspäivien määrä keskimäärin viimeisen viiden vuoden aikana** Koulutettujen työpaikkaohjaajien osuus*** Suomi N Keskiarvo 28,91 24,79 88,23 29,55 17,16 26,08 Mediaani Moodi Keskihajonta 2,61 7,01 17,25 31,24 16,22 26,23 Minimi Maksimi Ruotsi N Keskiarvo 29,45 22,88 62,22 14,11 11,62 18,79 Mediaani Moodi Keskihajonta 1,82 3,00 26,45 23,29 14,17 20,37 Minimi Maksimi * työssäoppimisen määrä kuvataan opintoviikkoina alkaen työssäoppimisen laajuus on kuvattu osaamispisteinä ** mukaan lukien OVTES:n mukaiset koulutuspäivät *** Tulos koskee 14 perustutkintoa ( ) Tunnusluvuista käy ilmi seuraavaa: Lähiopetuksen viikkotuntimäärä sekä työssäoppimisen määrä olivat keskimäärin lähes samaa tasoa molemmissa kieliryhmissä. Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus oli suomenkielisillä järjestäjillä keskimäärin 88 prosenttia ja ruotsinkielisillä järjestäjillä 62 prosenttia. Suomenkielisten järjestäjien ammattiopettajista noin 30 prosenttia ja ruotsinkielisten järjestäjien ammattiopettajista noin 14 prosenttia oli osallistunut työelämäjaksoille viimeisen viiden vuoden aikana. Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli suomenkielisten järjestäjien opettajilla keskimäärin 17 päivää ja ruotsinkielisillä noin 12 päivää. Reilu neljännes (26 %) suomenkielisten järjestäjien työpaikkaohjaajista oli koulutettuja. Vastaava luku ruotsinkielisillä järjestäjillä oli noin 19 prosenttia. 58

59 8.2 Vastaavuus ammattiosaamisen näyttöjen laatuvaatimuksiin Koulutuksen järjestäjät ovat arvioineet itsearvioinneissaan tutkinnon tavoitteiden mukaisten työssäoppimis- ja näyttöpaikkojen saatavuutta, työelämäyhteistyön onnistumista näyttöjen toteutuksessa sekä kriteeriperusteisen ja laaja-alaisen osaamisen arvioinnin toteutumista ammattiosaamisen näytöissä (kuvio 32). Kuviossa tulokset esitetään kaikkien tutkintojen tulosten keskiarvona sekä korkeimpana ja matalimpana tutkintokohtaisena keskiarvona. Tutkinnon tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojen saatavuus koettiin jonkin verran parempana kuin näyttöpaikkojen saatavuus. Työssäoppimispaikkojen saatavuus koettiin keskimäärin hyväksi (ka. 3,87) ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisesta (tieto- ja viestintätekniikan, ka. 3,30) hyvään (liiketalouden, ka. 4,19). Tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus arvioitiin keskimäärin kohtalaisen hyväksi (ka. 3,53) ja se vaihteli tutkinnoittain alle kohtalaisesta (pintakäsittelyalan, ka. 2,85) hyvään (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, ka. 4,0). Näyttöjen toteuttamista ja arviointia yhteistyössä työelämän kanssa pidettiin melko hyvin onnistuneena, ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisesta (pintakäsittelyalan, ka. 3,18) hyvään (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, ka. 4,19). Laaja-alaisen osaamisen arviointi näytöissä koettiin myös onnistuneen keskimäärin melko hyvin, ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisesta (sähkö- ja automaatiotekniikan, ka. 3,13) lähes erittäin hyvään (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, ka. 4,56). Tavoite- ja kriteeriperusteisen arvioinnin toteutuminen näytöissä arvioitiin toteutuneen hyvin, ja se vaihteli tutkinnoittain kohtalaisen hyvästä (sähkö- ja automaatiotekniikan, ka. 3,48) hyvään (nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen, ka. 4,50). Tarkemmat tutkintokohtaiset tiedot pedagogisten käytänteiden laatutasosta löytyvät liitteestä 7. Koulutuksen tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojen saatavuus (n = 495) Tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus (n = 495) Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä työpaikkojen kanssa (n = 429) Laaja-alaisen osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytöissä (n = 429) Tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen arviointi (n = 429) 4,19 3,87 3,30 4,00 3,53 2,85 4,19 3,74 3,18 4,56 3,70 3,13 4,50 3,93 3,48 (asteikko 1 5, 1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = kohtalainen, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä) 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Korkein tutkinnon keskiarvo Kaikkien tutkintojen keskiarvo Matalin tutkinnon keskiarvo KUVIO 32. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen (keskiarvo) 17 perustutkinnossa yhteensä sekä matalin ja korkein tutkintokohtainen keskiarvo Kuviossa 33 verrataan ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutumista suomenkilisten ja ruotsinkielisten järjestäjien välillä. Tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojen saatavuus koettiin vain hieman parempana suomenkielisten järjestäjien keskuudessa. Sen sijaan tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus koettiin suomenkielisten järjestäjien keskuudessa jonkin verran parempana kuin ruotsinkielisten järjestäjien. Näyttöjen toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä työelämän kanssa sekä laaja-alaisen osaamisen arviointi näytössä 59

60 koettiin onnistuneen lähes yhtä hyvinä molemmissa kieliryhmissä. Suomenkieliset järjestäjät kokivat tavoitelähtöisen ja kriteeriperusteisen arvioinnin onnistuneen näytöissä hyvin, kun taas ruotsinkieliset järjestäjät arvoivat sen onnistuneen kohtalaisen hyvin 19. Koulutuksen tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojen saatavuus Tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä työpaikkojen kanssa Laaja-alaisen osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytöissä Tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen arviointi 3,72 3,88 3,27 3,55 3,79 3,74 3,69 3,70 3,64 3,95 (asteikko 1 5, 1 = erittäin huono, 2 = huono, 3 = kohtalainen, 4 = hyvä, 5 = erittäin hyvä) 1,00 1,50 2,00 2,50 3,00 3,50 4,00 4,50 5,00 Ruotsi (n = 34) Suomi (n = 461) KUVIO 33. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen (keskiarvo) opetuskielen mukaan 19 tilastollisesti merkitsevä ero (p < 0,05) 60

61 8.3 Kokonaisarviointi ja arviointi teemoittain Seuraavassa tarkastellaan ammattiosaamisen näyttöjen järjestämistä teemoittain koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana. Itsearviointi on koostunut sekä asteikkokysymyksistä että avoimista sanallisista kuvauksista. Arvioinnin kohteena olevat teemat ja arviointikohteet ovat seuraavat: Teema I Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja koulutuksen järjestäjän linjaukset Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen rooli ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä Teema II Ammattiosaamisen näyttöjen laatu Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa Ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi ammattiosaamisen näyttöön Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytössä ja työssäoppimisessa Opiskelijan oppimisen arviointi työssäoppimisessa Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä Opiskelijan arvioinnin laadun varmistaminen Teema III Ammattiosaamisen näyttöjen seuranta ja arviointi Teema IV Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen Teema V Yleiskäsitys opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta Arviointiasteikko teemoissa I IV on seuraava: Puuttuva (0 pistettä) = ei aloitettuja toimenpiteitä, Alkava (1 2 pistettä) = suunnitteluvaiheessa, satunnaisia toimenpiteitä, Kehittyvä (3 4 pistettä) = toiminta muotoutumassa järjestelmälliseksi, toiminta on kohtuullisen kattavaa, Edistynyt (5 6 pistettä) = toiminta vakiintunutta, hyvin järjestelmällistä ja laaja-alaista, kehittämissuuntautuneisuus mukana toiminnassa. Kuviossa 34 kuvataan ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää toimintaa arviointikohteittain koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana. Kuviossa tulokset esitetään kaikkien tutkintojen (n = 17) tulosten keskiarvona sekä korkeimpana ja matalimpana tutkintokohtaisena keskiarvona. Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatutaso vaihteli kehittyneestä tasosta edistyneeseen tasoon. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa parhaiten opiskelijan osaamisen arvioinnissa ammattiosaamisen näytössä, näyttöjen integroinnissa työssäoppimiseen sekä opiskelijan ohjauksessa ja tuessa työssäoppimisessa ja näytössä. Vastaavasti heikoiten järjestäjät arvioivat onnistuneensa ammattiosaamisen näyttöjen seurannassa ja arvioinnissa, näyttöjen kehittämisessä sekä toimielimen roolin terävöittämisessä näyttöjen järjestämisessä. Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatu vaihtelee tutkinnoittain. Suurimmat erot tutkintojen välillä liittyvät elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointiin näyttöihin, näyttöjen integrointiin työssäoppimiseen ja toteuttamiseen työpaikoilla sekä toimielimen rooliin näyttöjen järjestämisessä. Pienimmät erot näyttötoiminnan laadussa tutkintojen välillä olivat ammattiosaamisen näyttöihin liittyvässä suunnittelussa sekä opiskelijan ohjauksessa ja tuessa työssäoppimisessa ja näytössä. Myös näyttöjen seurannassa ja arvioinnissa sekä oppimisen arvioinnissa keskiarvojen ääripäät olivat asteikolla noin yhden arvon päässä toisistaan. 61

62 Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu oli keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 3,78) ja se vaihteli tutkinnoittain 3,44 ja 4,28 välillä. Myös näyttöihin liittyvä pedagogisen toiminnan johtaminen oli keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 3,65) ja se vaihteli tutkinnoittain 3,24 ja 4,44 välillä. Toimielimen rooli näyttötoiminnan laadunvarmennuksessa arvioitiin niin ikään yleistasoltaan kehittyväksi (ka. 3,49), ja se vaihteli tutkinnoittain 2,83 ja 4,44 välillä. Myös ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työelämässä arvioitiin keskimäärin kehittyvälle tasolle (ka. 3,97) ja se vaihteli tutkinnoittain 3,34 ja 5,00 välillä. Näyttöjen toteuttamisen oppilaitoksessa arvioitiin keskimäärin onnistuneen paremmin kuin työelämässä. Arviot olivat keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 4,22) ja vaihtelivat tutkinnoittain kehittyvästä (ka. 3,73) edistyneeseen (ka. 5,17). Myös ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen oli keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 4, 42) ja vaihteli tutkinnoittain 3,63 ja 5,31 välillä. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa melko hyvin (ka. 4,10) elinikäisen oppimisen avaintaitojen integroinnissa näyttöihin. Keskimääräinen laatutaso vaihtelee tutkinnoittain alle kehittyvästä edistyneeseen. Myös opiskelijoiden ohjauksessa ja tuessa ammattiosaamisen näytössä ja työssäoppimisessa ovat koulutuksen järjestäjät onnistuneet varsin hyvin (ka. 4,32). Laatutaso oli keskimäärin kehittyvällä tasolla ja se vaihteli kehittyvästä lähes edistyneeseen. Oppimisen arvioinnissa koulutuksen järjestäjät olivat keskimäärin kehittyvällä tasolla (ka. 4,01) ja se vaihteli tutkinnoittain melko vähän kehittyvän eri arvojen välillä. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa parhaiten opiskelijan osaamisen arvioinnissa ammattiosaamisen näytössä. Keskimääräinen laatutaso tässä toiminnossa oli kehittyvä (ka. 4,48) ja se vaihteli tutkinnoittain kehittyvästä (ka. 3,88) edistyneeseen (ka. 5,13). Opiskelija-arvioinnin laadunvarmennuksessa järjestäjät olivat onnistuneet kohtalaisen hyvin (ka. 3,93) ja taso eri tutkinnoissa vaihteli kehittyvästä lähes edistyneeseen tasoon. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa heikoiten näyttötoiminnan seurannassa ja arvioinnissa, jossa keskimääräinen laatutaso oli hieman yli kehittyvän tason alarajan (ka. 3,18). Myös näyttöjen kehittäminen oli yksi heikoimmin arvioiduista toiminnoista, jossa järjestäjät ovat onnistuneet kohtalaisesti. Keskimääräinen laatutaso tässä toiminnossa oli kehittyvä (ka. 3,28) ja se vaihteli tutkinnoittain 2,75 ja 3,94 välillä. Tutkintokohtaiset tiedot näyttötoiminnan laatua koskevista tuloksista ovat liitteessä 8. 62

63 Keskiarvo ,28 3,78 3,44 4,44 4,44 3,65 3,49 3,24 2,83 5,00 3,97 3,34 5,17 5,31 5,38 4,22 4,42 4,10 3,73 3,63 2,93 4,95 4,32 3,79 4,58 4,01 3,55 5,13 4,48 3,88 4,81 3,93 3,38 3,67 3,94 3,18 3,28 2,65 2, Kaikkien tutkintojen keskiarvo Matalin keskiarvo Korkein keskiarvo Arviointiasteikko: Puuttuva (0 pistettä), alkava (1 2 pistettä), kehittyvä (3 4 pistettä), edistynyt (5 6 pistettä) Arvioinnin kohteet: 1. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu 2. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän pedagogisen toiminnan johtaminen 3. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen rooli ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä 4. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työelämässä 5. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa 6. Ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen 7. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi ammattiosaamisen näyttöön 8. Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytössä ja työssäoppimisessa 9. Opiskelijan oppimisen arviointi työssäoppimisessa 10. Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä 11. Opiskelijan arvioinnin laadun varmistaminen 12. Ammattiosaamisen näyttöjen seuranta ja arviointi 13. Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen KUVIO 34. Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatutason keskiarvo 17 perustutkinnossa sekä matalin ja korkein tutkintokohtainen keskiarvo koulutuksen järjestäjien itsensä arvioimana Kuviossa 35 verrataan ammattiosaamisen näyttöihin liittyvää toimintaa arviointikohteittain suomenkielisten ja ruotsinkielisten järjestäjien välillä. Näyttötoiminnan keskimääräinen laatutaso on reilussa puolessa arviointikohteista käytännössä samaa tasoa. Pieniä eroja suomenkielisten järjestäjien hyväksi on näyttöjen toteuttamisessa työelämässä, näyttöjen integroinnissa työssäoppimiseen sekä elinikäisen oppimisen avaintaitojen integroinnissa näyttöihin. Sen sijaan eroja ruotsinkielisten järjestäjien hyväksi on seuraavissa toiminnoissa: toimielimen rooli näyttöjen järjestämisessä 20, näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa sekä näyttöjen seuranta ja arviointi. 20 tilastollisesti merkitsevä ero (p< 0,05) 63

64 Keskiarvo Suomi (n = 461) Ruotsi (n = 34) Arviointiasteikko: Puuttuva (0 pistettä), alkava (1 2 pistettä), kehittyvä (3 4 pistettä), edistynyt (5 6 pistettä) Arvioinnin kohteet: 1. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu 2. Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän pedagogisen toiminnan johtaminen 3. Ammattiosaamisen näyttöjen toimielimen rooli ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisessä 4. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työelämässä 5. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa 6. Ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen 7. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi ammattiosaamisen näyttöön 8. Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytössä ja työssäoppimisessa 9. Opiskelijan oppimisen arviointi työssäoppimisessa 10. Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä 11. Opiskelijan arvioinnin laadun varmistaminen 12. Ammattiosaamisen näyttöjen seuranta ja arviointi 13. Ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen KUVIO 35. Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatutason keskiarvo opetuskielen mukaan 8.4 Yleiskäsitys opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta Koulutuksen järjestäjien mielestä valmistuneiden opiskelijoiden ammatillinen osaaminen on hyvällä tasolla ja yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla on hyvä (taulukko 16). Opiskelijoiden osaamista pidettiin parhaimpana työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinnassa ja heikoimpana työn perustana oleva tiedon hallinnassa. TAULUKKO 16. Yleiskäsitys valmistuvien opiskelijoiden ammatillisesta osaamisesta 17 perustutkinnossa Osaamisalue N Ka Mediaani Moodi Hajonta Minimi Maksimi Työprosessin hallinta 490 2, , Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta 491 2, , Työn perustana olevan tiedon hallinta 490 2, , Elinikäisen oppimisen avaintaidot 491 2, , (Asteikko: 1 = Tyydyttävä, 2 = Hyvä, 3 = Kiitettävä) 64

65 9 Yhteenveto keskeisistä tuloksista Seuraavassa on esitetty yhteenveto synteesin keskeisistä tuloksista. Arvosanat sekä näyttöjen toteuttamis- ja arviointikäytännöt Lähes puolet opiskelijoista sai tutkinnon osan näytön arvosanaksi kiitettävän, 45 prosenttia hyvän ja 7 prosenttia tyydyttävän. Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot vaihtelivat tutkinnoittain 2,24:n ja 2,65:n välillä. Osaamisalueittain parhaimmat arvosanat saatiin lähes kaikissa arvioiduissa perustutkinnoissa elinikäisen oppimisen avaintaidoista ja heikoimmat työn perustana olevan tiedon hallinnasta. Naiset saivat keskimäärin miehiä parempia arvosanoja. Naisilla yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla ja tutkinnon osan näytöstä oli kiitettävä, miehillä puolestaan hyvä. Ero arvosanoissa sukupuolten välillä havaittiin myös kaikilla AVI-alueilla. Tutkinnoittain tarkasteltuna erot sukupuolten välillä vaihtelivat. Suomenkielisten ja ruotsinkielisten opiskelijoiden arvosanojen keskiarvoissa ei ollut suuria eroja. Tutkinnoittain tarkasteltuna erot vaihtelivat. Arvosanoissa oli pieniä eroja koulutuksen järjestäjän sijainnin mukaan tarkasteltuna. Etelä-Suomen alueella toimivien järjestäjien arvosanat olivat keskimäärin hieman muita parempia ja Lapin alueella toimivien järjestäjien hieman muita heikompia. Tutkinnon osan näytön arvosanojen keskiarvot naisilla eri AVI-alueilla eivät juurikaan eronneet toisistaan. Miesten arvosanoissa taas oli hieman eroa Lapin ja muiden AVI-alueiden välillä. Näytöistä 53 prosenttia suoritettiin työpaikalla ja noin 45 prosenttia oppilaitoksessa. Työpaikalla toteutettujen näyttöjen osuus vaihteli paljon tutkintojen välillä. Useimmiten (57 %) näytön arviointikeskusteluun osallistuivat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Reilu kolmannes näytöistä arvioitiin yhdessä opiskelijan ja opettajan kanssa. Arviointikeskustelujen kokoonpanoissa oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä. Näyttöpaikka oli selvästi yhteydessä arviointikeskustelun kokoonpanoon. Lähes yhdeksän kymmenestä työpaikalla toteutetusta näytöstä arvioitiin yhdessä opettajan, opiskelijan ja työelämän edustajan kanssa. Sen sijaan oppilaitosnäytöistä työelämän edustaja oli mukana arvioimassa vain joka neljättä. Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (59 %) näyttöjen arvosanoista. Opettaja ja työelämän edustaja päättivät yhdessä 38 prosentista näyttöjen arvosanoista. Arvosanat vaihtelivat paljon sen mukaan, pidettiinkö arviointikeskustelua, kuka tai ketkä siihen osallistuivat ja missä näyttö toteutettiin. Keskimäärin parhaimmat arvosanat opiskelijat saivat silloin, kun näyttö arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa tai kahdestaan opiskelijan ja työelämän edustajan kesken. Työpaikalla 65

66 tai työpaikalla ja oppilaitoksessa toteutettujen näyttöjen arvosanat olivat myös keskimäärin selvästi paremmat kuin oppilaitosnäytöissä. Nämä molemmat erot ilmenivät lähes kaikissa arvioiduissa perustutkinnoissa. Kahta yleisintä näyttöpaikkaa ja arviointikeskustelun kokoonpanoa koko aineiston tasolla vertailtaessa arvosanat olivat parempia vain silloin, kun näyttö oli työpaikalla ja arviointikeskusteluun osallistuivat opiskelija, opettaja ja työelämän edustaja. Oppilaitosnäytöistä saatiin keskimäärin yhtä hyviä arvosanoja kaikilla AVI-alueilla. Sen sijaan työpaikkanäytöistä saatiin Lapin AVI-alueella heikompia arvosanoja kuin muilla AVI-alueilla. Työpaikkanäyttöjen ja oppilaitosnäyttöjen välinen ero arvosanoissa puolestaan säilyi myös AVI-alueen mukaan tarkasteltuna. Erityisopiskelijoita koskevia tuloksia Suurin osa (82 %) erityisopiskelijoiden näytöistä suoritettiin ilman mukautuksia. Ei-mukautetuin tavoittein suoritetuissa näytöissä tutkinnon osan näytön arvosanoista 51 prosenttia oli hyviä, 28 prosenttia kiitettäviä ja 21 prosenttia tyydyttäviä. Yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli hyvä. Myös mukautetuin tavoittein suoritettujen näyttöjen yleisin arvosana kaikilla osaamisalueilla oli hyvä. Tutkinnon osan näytön arvosanoista hyviä oli 47 prosenttia, kiitettäviä 38 prosenttia ja tyydyttäviä 15 prosenttia. Erityisopiskelijat suorittavat näyttöjä yhtä paljon työpaikalla (49 %) ja oppilaitoksessa (49 %). Työpaikalla toteutettujen näyttöjen osuus vaihteli tutkinnoittain 30 prosentista 87 prosenttiin. Myös erityisopiskelijoiden näytöistä 57 prosenttia arvioitiin yhdessä opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan kanssa. Opiskelijan ja opettajan arvioimia näyttöjä oli 39 prosenttia. Opettaja päätti yksin suurimmasta osasta (62 %) näyttöjen arvosanoista. Opettaja ja työelämän edustaja päättivät yhdessä reilusta kolmanneksesta näyttöjen arvosanoista. Yleisimpänä erityisopetuksen syynä olivat kielelliset vaikeudet ja toiseksi yleisimpänä syynä muu erityisopetusta edellyttävä syy. Näyttötoiminnan laatu ja työelämälähtöisyys Näyttöjen sisällön kuvausten analyysien perusteella näyttöjen vastaavuudessa tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksiin oli suurta vaihtelua tutkintojen välillä. Vastaavuus vaihteli tutkinnoittain 3 prosentista 100 prosenttiin ja vastaavasti tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten alittavien näyttöjen osuus kaikista näytöistä vaihteli tutkinnoittain alle 1 prosentista 95 prosenttiin. Näyttöjen toteuttamis- ja arvionitisuunnitelmien analyysin perusteella koulutuksen järjestäjät ovat yleisesti ottaen onnistuneet parhaiten näyttösuunnitelmien laatimisessa tutkinnon osittain ja niiden vastaavuudessa tutkinnon perusteisiin. 66

67 Lähiopetuksen viikkotuntimäärä oli keskimäärin 29 tuntia ja työssäoppimista hieman yli 24 opintoviikkoa. Nämä molemmat olivat keskimäärin lähes samaa tasoa niin suomenkuin ruotsinkielisillä järjestäjillä. Pedagogisesti pätevien ammattiopettajien osuus oli keskimäärin 86 prosenttia. Suomenkielisillä järjestäjillä osuus oli keskimäärin 88 prosenttia ja ruotsinkielisillä järjestäjillä 62 prosenttia. Keskimäärin noin 29 prosenttia ammattiopettajista oli osallistunut työelämäjaksoille viimeisen viiden vuoden aikana. Tutkinnoittain tarkasteluna osallistuminen vaihteli 18 prosentista 60 prosenttiin. Suomenkielisten järjestäjien ammattiopettajista osallistuneita oli noin 30 prosenttia ja ruotsinkielisten järjestäjien ammattiopettajista noin 14 prosenttia. Ammattiopettajien täydennyskoulutuspäivien määrä viimeisen viiden vuoden aikana oli puolestaan noin 17 päivää. Reilu neljännes työpaikkaohjaajista oli koulutettuja, ja osuudet vaihtelivat järjestäjittäin 0 prosentista 100 prosenttiin sekä tutkinnoittain prosentin välillä. Tutkinnon tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojen saatavuus koettiin keskimäärin hyväksi ja sitä pidettiin jonkin verran parempana kuin näyttöpaikkojen saatavuutta. Ammattiosaamisen näyttötoiminnan laatutaso vaihteli kehittyvästä tasosta edistyneeseen. Näyttötoiminnan laadussa oli itsearviointien perusteella suurta vaihtelua sekä tutkintojen että koulutuksen järjestäjien välillä. Sen sijaan kieliryhmien välillä ei ollut suuria eroja. Koulutuksen järjestäjät arvioivat onnistuneensa parhaiten opiskelijan osaamisen arvioinnissa ammattiosaamisen näytössä, näyttöjen integroinnissa työssäoppimiseen sekä opiskelijan ohjauksessa ja tuessa työssäoppimisessa ja näytössä. Heikoiten järjestäjät arvioivat onnistuneensa ammattiosaamisen näyttöjen seurannassa, arvioinnissa sekä niiden kehittämisessä ja toimielimen roolissa näyttötoiminnan laadunvarmistajana. Suurimmat erot tutkintojen välillä liittyivät elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointiin näyttöihin, näyttöjen integrointiin työssäoppimiseen ja toteuttamiseen työpaikoilla sekä toimielimen rooliin. 67

68 Liitteet Liite 1. Näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain eri tutkinnoissa Liite 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikohteittain vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain (n = 17 ) Liite 3. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain Liite 4. Ammattiosaamisen näytön tavoitteiden mukauttaminen tutkinnoittain Liite 5. Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat mukautetuissa ja ei mukautetuissa näytöissä Liite 6. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoittain Liite 7. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa Liite 8. Näyttötoiminnan laatua koskevien itsearviointien tulokset perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa 68

69 Liite 1. Näyttöjen arvosanajakaumat arviointikohteittain eri tutkinnoissa Työprosessin hallinta Audiovisuaalisen viestinnän (n = 1 746) Autoalan (n = 6 172) Elintarvikealan (n = 2 213) Hiusalan (n = 4 228) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 1 052) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 8 145) Liiketalouden (n = ) Maatalousalan (n = 3 699) Metsäalan (n = 1 672) Musiikkialan (n = 964) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 1 450) Pintakäsittelyalan (n = 2 103) Prosessiteollisuuden (n = 571) Rakennusalan (n = ) Sähkö- ja automaatiotekniikan (n = 7 533) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 1 449) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 3 814) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 69

70 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta Audiovisuaalisen viestinnän (n = 1 745) Autoalan (n = 6 169) Elintarvikealan (n = 2 212) Hiusalan (n = 4 077) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 1 052) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 8 107) Liiketalouden (n = ) Maatalousalan (n = 3 701) Metsäalan (n = 1 672) Musiikkialan (n = 960) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 1 451) Pintakäsittelyalan (n = 2 116) Prosessiteollisuuden (n = 571) Rakennusalan (n = ) Sähkö- ja automaatiotekniikan (n = 7 543) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 1 450) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 3 814) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 70

71 Työn perustana olevan tiedon hallinta Audiovisuaalisen viestinnän (n = 1 746) Autoalan (n = 6 171) Elintarvikealan (n = 2 211) Hiusalan (n = 4 077) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 1 052) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 8 107) Liiketalouden (n = ) Maatalousalan (n = 3 697) Metsäalan (n = 1 672) Musiikkialan (n = 941) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 1 452) Pintakäsittelyalan (n = 2 118) Prosessiteollisuuden (n = 571) Rakennusalan (n = ) Sähkö- ja automaatiotekniikan (n = 7 571) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 1 444) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 3 813) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 71

72 Elinikäisen oppimisen avaintaidot Audiovisuaalisen viestinnän (n = 1 746) Autoalan (n = 6 143) Elintarvikealan (n = 2 216) Hiusalan (n = 4 225) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 1 052) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 7 997) Liiketalouden (n = ) Maatalousalan (n = 3 679) Metsäalan (n = 1 668) Musiikkialan (n = 961) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 1 450) Pintakäsittelyalan (n = 2 118) Prosessiteollisuuden (n = 570) Rakennusalan (n = ) Sähkö- ja automaatiotekniikan (n = 7 438) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 1 437) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 3 792) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 72

73 Tutkinnon osan näytön arvosana Audiovisuaalisen viestinnän (n = 1 933) Autoalan (n = 6 613) Elintarvikealan (n = 2 306) Hiusalan (n = 4 388) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 1 055) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 8 368) Liiketalouden (n = ) Maatalousalan (n = 3 786) Metsäalan (n = 1 700) Musiikkialan (n = 994) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 1 461) Pintakäsittelyalan (n = 2 132) Prosessiteollisuuden (n = 576) Rakennusalan (n = ) Sähkö- ja automaatiotekniikan (n = 8 269) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 1 492) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 4 137) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 73

74 Liite 2. Ammattiosaamisen näyttöjen arvosanojen perustunnusluvut arviointikohteittain vuosina toteutetuissa oppimistulosarvioinneissa tutkinnoittain Perustutkinto Työprosessin hallinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto perustut- Elintarvikealan kinto Hiusalan perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto N Keskiarvo 2,51 2,52 2,49 2,61 2,55 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,619 0,604 0,613 0,573 0,599 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,26 2,27 2,17 2,3 2,29 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,622 0,616 0,625 0,618 0,611 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,54 2,55 2,44 2,58 2,57 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,571 0,564 0,607 0,565 0,559 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,42 2,41 2,38 2,51 2,45 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,603 0,610 0,614 0,578 0,592 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,29 2,35 2,2 2,33 2,31 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,664 0,632 0,696 0,677 0,667 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,43 2,46 2,41 2,53 2,49 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,644 0,622 0,633 0,617 0,620 Puuttuvia tietoja Liiketalouden perustutkinto N

75 Perustutkinto Työprosessin hallinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana perustut- Maatalousalan kinto Metsäalan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto Prosessiteollisuuden perustutkinto Keskiarvo 2,44 2,56 2,37 2,57 2,5 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,630 0,588 0,640 0,598 0,615 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,39 2,41 2,24 2,43 2,39 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,627 0,630 0,649 0,611 0,619 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,18 2,21 2,13 2,34 2,24 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,666 0,661 0,667 0,627 0,640 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,64 2,57 2,6 2,72 2,65 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,555 0,569 0,573 0,505 0,537 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,59 2,55 2,33 2,65 2,6 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,574 0,594 0,659 0,557 0,571 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,34 2,33 2,22 2,38 2,35 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,623 0,623 0,633 0,641 0,622 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,42 2,36 2,12 2,49 2,41 Mediaani Moodi

76 Perustutkinto Työprosessin hallinta Työmenetelmien, - välineiden ja materiaalin hallinta Työn perustana olevan tiedon hallinta Elinikäisen oppimisen avaintaidot Tutkinnon osan näytön arvosana Rakennusalan perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Keskihajonta 0,642 0,634 0,664 0,631 0,631 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,2 2,28 2,13 2,24 2,25 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,613 0,596 0,613 0,593 0,586 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,3 2,34 2,22 2,39 2,32 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,635 0,629 0,647 0,608 0,633 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,37 2,4 2,34 2,5 2,43 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,670 0,645 0,668 0,617 0,629 Puuttuvia tietoja N Keskiarvo 2,39 2,46 2,38 2,5 2,46 Mediaani Moodi Keskihajonta 0,659 0,626 0,660 0,625 0,637 Puuttuvia tietoja

77 Liite 3. Ammattiosaamisen näytön arvosanasta päättäneet tutkinnoittain Audiovisuaalisen viestinnän (n = 1 860) Autoalan (n = 6 267) Elintarvikealan (n = 2 053) Hiusalan (n = 4 174) Hotelli- ja ravintola-alan (n = 4 473) Kone- ja metallialan (n = 3 473) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 1 013) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 8 112) Liiketalouden (n = ) Logistiikan (n = 2 923) Maatalousalan (n = 3 619) Metsäalan (n = 1 631) Musiikkialan (n = 934) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 1 459) Pintakäsittelyalan (n = 2 114) Prosessiteollisuuden (n = 572) Rakennusalan (n = ) Sosiaali- ja terveysalan (n = 8 731) Sähkö- ja automaatiotekniikan (n = 7 576) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 1 446) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 4 123) % 20% 40% 60% 80% 100% Opettaja Työelämän edustaja Opettaja ja työelämän edustaja 77

78 Liite 4. Ammattiosaamisen näytön tavoitteiden mukauttaminen tutkinnoittain Perustutkinto n % Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Autoalan perustutkinto Elintarvikealan perustutkinto Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Liiketalouden perustutkinto Metsäalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Pintakäsittelyalan perustutkinto perustut- Prosessiteollisuuden kinto Rakennusalan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Kyllä 9 4,0 Ei ,0 Yhteensä ,0 Kyllä 40 3,8 Ei ,2 Yhteensä ,0 Puuttuvia tietoja 130 Kyllä 7 3,4 Ei ,6 Yhteensä ,0 Kyllä ,6 Ei ,4 Yhteensä ,0 Puuttuvia tietoja 60 Kyllä 53 14,1 Ei ,9 Yhteensä ,0 Puuttuvia tietoja 92 Kyllä 35 3,0 Ei ,0 Yhteensä ,0 Puuttuvia tietoja 96 Kyllä 17 18,1 Ei 77 81,9 Yhteensä ,0 Kyllä 1 0,6 Ei ,4 Yhteensä ,0 Puuttuvia tietoja 2 Kyllä 55 15,3 Ei ,7 Yhteensä ,0 Puuttuvia tietoja 13 Ei ,0 Yhteensä ,0 Puuttuvia tietoja 22 Kyllä 10 2,7 Ei ,3 78

79 Perustutkinto n % Yhteensä ,0 Puuttuvia tietoja 25 Kyllä 6 3,7 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Ei ,3 Yhteensä ,0 Puuttuvia tietoja 80 Kyllä 13 2,6 Ei ,4 Yhteensä ,0 Puuttuvia tietoja 78 79

80 Liite 5. Tutkintokohtaiset ammattiosaamisen näyttöjen arvosanajakaumat mukautetuissa ja ei mukautetuissa näytöissä Työprosessin hallinta, mukautetut näytöt Autoalan (n = 40) Elintarvikealan (n = 7) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 800) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 51) Liiketalouden (n = 28) Metsäalan (n = 17) Pintakäsittelyalan (n = 52) Rakennusalan (n = 7) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 5) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 13) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Työprosessin hallinta, ei-mukautetut näytöt Audiovisuaalisen viestinnän (n = 209) Autoalan (n = 941) Elintarvikealan (n = 191) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 673) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 313) Liiketalouden (n = 1 106) Metsäalan (n = 74) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 166) Pintakäsittelyalan (n = 302) Prosessiteollisuuden (n = 80) Rakennusalan (n = 331) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 148) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 483) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 80

81 Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta, mukautetut näytöt Autoalan (n = 40) Elintarvikealan (n = 7) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 801) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 51) Liiketalouden (n = 27) Metsäalan (n = 17) Pintakäsittelyalan (n = 52) Rakennusalan (n = 7) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 5) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 13) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Työmenetelmien, -välineiden ja materiaalin hallinta, ei-mukautetut näytöt Audiovisuaalisen viestinnän (n = 209) Autoalan (n = 925) Elintarvikealan (n = 191) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 673) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 316) Liiketalouden (n = 1 105) Metsäalan (n = 73) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 166) Pintakäsittelyalan (n = 302) Prosessiteollisuuden (n = 80) Rakennusalan (n = 341) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 148) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 480) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 81

82 Työn perustana olevan tiedon hallinta, mukautetut näytöt Autoalan (n = 40) Elintarvikealan (n = 7) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 800) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 51) Liiketalouden (n = 29) Metsäalan (n = 17) Pintakäsittelyalan (n = 52) Rakennusalan (n = 7) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 5) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 13) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Työn perustana olevan tiedon hallinta, ei-mukautetut näytöt Audiovisuaalisen viestinnän (n = 209) Autoalan (n = 925) Elintarvikealan (n = 191) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 673) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 313) Liiketalouden (n = 1 106) Metsäalan (n = 72) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 166) Pintakäsittelyalan (n = 240) Prosessiteollisuuden (n = 79) Rakennusalan (n = 324) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 140) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 479) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 82

83 Elinikäisen oppimisen avaintaidot, mukautetut näytöt Autoalan (n = 40) Elintarvikealan (n = 7) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 802) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 51) Liiketalouden (n = 28) Metsäalan (n = 17) Pintakäsittelyalan (n = 52) Rakennusalan (n = 7) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 6) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 13) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Elinikäisen oppimisen avaintaidot, ei-mukautetut näytöt Audiovisuaalisen viestinnän (n = 209) Autoalan (n = 922) Elintarvikealan (n = 191) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 673) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 316) Liiketalouden (n = 1 104) Metsäalan (n = 75) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 166) Pintakäsittelyalan (n = 302) Prosessiteollisuuden (n = 80) Rakennusalan (n = 335) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 142) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 479) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 83

84 Tutkinnon osan näytön arvosana, mukautetut näytöt Autoalan (n = 40) Elintarvikealan (n = 7) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 813) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 51) Liiketalouden (n = 27) Metsäalan (n = 17) Pintakäsittelyalan (n = 55) Rakennusalan (n = 10) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 6) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 13) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) Tutkinnon osan näytön arvosana, ei-mukautetut näytöt Audiovisuaalisen viestinnän (n = 214) Autoalan (n = 965) Elintarvikealan (n = 196) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 662) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 320) Liiketalouden (n = 1 095) Metsäalan (n = 74) Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 166) Pintakäsittelyalan (n = 242) Prosessiteollisuuden (n = 80) Rakennusalan (n = 361) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 154) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 490) % 20% 40% 60% 80% 100% Tyydyttävä (1) Hyvä (2) Kiitettävä (3) 84

85 Liite 6. Erityisopiskelijoiden ammattiosaamisen näytön suorituspaikka tutkinnoittain Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen (n = 167) Liiketalouden (n = 1 235) Prosessiteollisuuden (n = 104) Elintarvikealan (n = 203) Kotityö- ja puhdistuspalvelujen (n = 1 598) Tieto- ja viestintätekniikan (n = 585) Autoalan (n = 1 139) Metsäalan (n = 94) Audiovisuaalisen viestinnän (n = 223) Rakennusalan (n = 396) Tekstiili- ja vaatetusalan (n = 236) Pintakäsittelyalan (n = 372) Käsi- ja taideteollisuusalan (n = 467) % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Työpaikka Oppilaitos Työpaikka ja oppilaitos 85

86 Liite 7. Ammattiosaamisen näytöille asetettujen laatuvaatimusten toteutuminen perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa Arviointikohde Tutkinto N Tavoitteiden mukaisten työssäoppimispaikkojen saatavuus Tavoitteiden mukaisten näyttöpaikkojen saatavuus Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,84 0, Musiikkialan perustutkinto 15 3,47 0, Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,58 0, Liiketalouden perustutkinto 48 4,19 0, Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,30 0, Autoalan perustutkinto 44 3,80 0, Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,83 0, Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,17 0, Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,58 0, Elintarvikealan perustutkinto 24 4,13 0, Rakennusalan perustutkinto 47 4,10 0, Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,63 0, Maatalousalan perustutkinto 25 4,12 0, Metsäalan perustutkinto 18 3,72 0, Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 36 3,83 0, ,13 0, Hiusalan perustutkinto 32 4,06 0, Yhteensä 495 3,87 0, Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,66 0, Musiikkialan perustutkinto 15 3,80 0, Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,42 0, Liiketalouden perustutkinto 48 3,90 0, Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,16 0, Autoalan perustutkinto 44 3,32 0, Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,16 0, Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,75 0, Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 2,85 0, Elintarvikealan perustutkinto 24 3,92 0, Rakennusalan perustutkinto 47 3,44 0, Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,26 0, Maatalousalan perustutkinto 25 3,88 0, Metsäalan perustutkinto 18 3,72 0, Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,61 0, Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 4,00 0, Hiusalan perustutkinto 32 3,75 0, Yhteensä 495 3,53 0,

87 Näyttöjen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi yhteistyössä työpaikkojen kanssa Laaja-alaisen osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytöissä Tavoitelähtöinen ja kriteeriperusteinen arviointi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 4,03 0, Musiikkialan perustutkinto 15 3,73 0, Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,68 0, Liiketalouden perustutkinto 48 4,17 0, Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,87 0, Autoalan perustutkinto 44 3,25 1, Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,36 0, Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,67 0, Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,18 0, Elintarvikealan perustutkinto 24 3,88 0, Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,84 0, Maatalousalan perustutkinto 25 3,60 0, Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 35 4,11 0, ,19 0, Hiusalan perustutkinto 32 3,56 0, Yhteensä 429 3,74 0, Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,82 0, Musiikkialan perustutkinto 15 4,27 0, Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,90 0, Liiketalouden perustutkinto 48 3,77 0, Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,65 0, Autoalan perustutkinto 44 3,30 0, Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,13 0, Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,75 0, Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,43 0, Elintarvikealan perustutkinto 24 4,08 0, Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,79 0, Maatalousalan perustutkinto 25 3,68 0, Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 35 3,80 0, Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 4,56 0, Hiusalan perustutkinto 32 3,72 0, Yhteensä 429 3,70 0, Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 4,11 0, Musiikkialan perustutkinto 15 4,20 0, Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 4,05 0, Liiketalouden perustutkinto 48 4,08 0, Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,95 0, Autoalan perustutkinto 44 3,64 0, Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,48 0, Prosessiteollisuuden perustutkinto 11 3,55 0, Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,71 0,87 1,5 5 Elintarvikealan perustutkinto 24 4,04 0,

88 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 4,26 0, Maatalousalan perustutkinto 25 3,74 0, Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 4,06 0, Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 4,50 0, Hiusalan perustutkinto 32 3,97 0, Yhteensä 429 3,93 0,

89 Liite 8. Näyttötoiminnan laatua koskevien itsearviointien tulokset perustunnuslukujen mukaan eri tutkinnoissa TEEMA I Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja koulutuksen järjestäjän linjaukset N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvä suunnittelu Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,53,59 2,0 4,0 Metsäalan perustutkinto 18 3,50,92 1,0 5,0 Ammattiosaamisen näyttöihin liittyvän pedagogisen toiminnan johtaminen Liiketalouden perustutkinto 48 4,28,81 3,0 6,0 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 16 4,25,86 2,0 5,0 38 4,21,74 3,0 5,5 Hiusalan perustutkinto 32 4,02,97 2,0 5,5 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,95,94 2,0 5,5 Musiikkialan perustutkinto 15 3,90 1,09 2,0 5,5 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,82,99 1,5 5,5 Elintarvikealan perustutkinto 24 3,71,75 2,0 5,5 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,70,85 2,0 5,5 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,63,77 2,0 5,0 Maatalousalan perustutkinto 25 3,60,68 3,0 5,5 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,58,75 1,5 5,0 Autoalan perustutkinto 44 3,55,91 1,0 5,5 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,54 1,06 1,5 6,0 Rakennusalan perustutkinto 47 3,44,85 1,0 5,0 Yhteensä 495 3,78,89 1,0 6,0 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 4,44,81 3,0 6,0 Elintarvikealan perustutkinto 24 4,17,96 3,0 6,0 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 4,11,86 3,0 6,0 Musiikkialan perustutkinto 15 4,03,79 3,0 5,5 Liiketalouden perustutkinto 48 3,90,98 2,0 6,0 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,87 1,07 1,5 5,5 Hiusalan perustutkinto 32 3,73 1,10 1,5 5,5 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,71,99 1,5 6,0 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,63 1,23 1,0 6,0 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,62 1,06 1,0 5,5 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,58,97 2,0 6,0 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,37,96,5 5,0 Metsäalan perustutkinto 18 3,36,87 2,0 5,0 Autoalan perustutkinto 43 3,36 1,26 1,0 6,0 Maatalousalan perustutkinto 25 3,28,79 2,0 5,5 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,25,97 2,0 5,0 Rakennusalan perustutkinto 47 3,24 1,13 0,0 5,0 Yhteensä 494 3,65 1,06 0,0 6,0 89

90 TEEMA I Ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelu ja koulutuksen järjestäjän linjaukset Toimielimen rooli N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 4,44 1,21 2,0 6,0 Elintarvikealan perustutkinto 24 4,08 1,25 1,5 6,0 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 18 3,92 1,25 1,0 5,5 Pintakäsittelyalan perustutkinto 23 3,91 1,35 1,5 6,0 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 36 3,89 1,24 1,0 6,0 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,79 1,50 0,0 6,0 Musiikkialan perustutkinto 15 3,57 1,28 1,5 5,5 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,54 1,41 1,0 6,0 Liiketalouden perustutkinto 48 3,53 1,47 1,0 6,0 Maatalousalan perustutkinto 25 3,48 1,28 1,0 5,5 Hiusalan perustutkinto 32 3,44 1,57 0,0 5,5 Autoalan perustutkinto 43 3,41 1,40 0,0 6,0 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 36 3,32 1,42 0,0 6,0 41 3,03 1,29 0,0 5,5 Rakennusalan perustutkinto 47 3,02 1,42 1,0 6,0 Metsäalan perustutkinto 18 2,92 1,44 1,0 6,0 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 2,83 1,40 0,0 5,0 Yhteensä 491 3,49 1,41 0,0 6,0 TEEMA II Ammattiosaamisen näyttöjen laatu Keskihajonta Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen työpaikoilla Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto N 90 Keskiarvo Minimi Maksimi 16 5,00,73 3,0 6,0 Liiketalouden perustutkinto 48 4,63,71 3,0 6,0 Elintarvikealan perustutkinto 24 4,42 1,14 1,5 6,0 Musiikkialan perustutkinto 15 4,30 1,18 2,0 6,0 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 18 4,28,81 3,0 5,5 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 4,26,92 2,0 6,0 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 4,16,82 1,5 5,5 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,13,61 3,0 5,0 Maatalousalan perustutkinto 25 4,00 1,26 0,0 5,5 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,92 1,17 1,5 5,5 Hiusalan perustutkinto 32 3,88 1,31 1,0 5,5 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,84 1,19 2,0 6,0 Metsäalan perustutkinto 18 3,78 1,11 1,0 6,0 Autoalan perustutkinto 44 3,68 1,33 0,0 6,0 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,50 1,08 1,5 5,5 Rakennusalan perustutkinto 47 3,35 1,11 1,0 5,0 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,34 1,09 0,0 5,0 Yhteensä 494 3,97 1,14 0,0 6,0

91 TEEMA II Ammattiosaamisen näyttöjen laatu Keskihajonta Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen oppilaitoksessa Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Ammattiosaamisen näyttöjen integrointi työssäoppimiseen N Keskiarvo Minimi Maksimi Musiikkialan perustutkinto 15 5,17,72 4,0 6,0 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 4,79,84 3,0 6,0 Hiusalan perustutkinto 32 4,63 1,09 1,5 6,0 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 4,58,79 3,0 6,0 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 4,33 1,05 2,0 6,0 Metsäalan perustutkinto 18 4,28,89 3,0 5,0 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 4,26,84 3,0 5,5 Maatalousalan perustutkinto 25 4,26,91 2,0 5,5 Rakennusalan perustutkinto 47 4,15 1,04 1,0 6,0 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 40 4,10,77 3,0 5,5 Liiketalouden perustutkinto 44 4,06,97 2,0 6,0 Autoalan perustutkinto 44 4,00 1,05 2,0 6,0 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 34 3,99 1,06 1,5 6,0 Elintarvikealan perustutkinto 23 3,98 1,22 1,0 5,5 14 3,93 2,09 0,0 6,0 37 3,92,80 2,0 5,5 Prosessiteollisuuden perustutkinto 11 3,73 1,49 0,0 5,0 Yhteensä 484 4,22 1,05 0,0 6,0 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 5,31,87 3,0 6,0 Liiketalouden perustutkinto 48 5,15,72 3,0 6,0 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 5,08 1,00 3,0 6,0 Elintarvikealan perustutkinto 24 5,00 1,06 1,5 6,0 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 36 4,75 1,16 1,5 6,0 38 4,70,89 3,0 6,0 36 4,60 1,04 1,5 6,0 19 4,53 1,52 0,0 6,0 18 4,50 1,03 2,0 6,0 Maatalousalan perustutkinto 25 4,46 1,02 2,0 6,0 Hiusalan perustutkinto 32 4,41 1,21 1,0 6,0 Autoalan perustutkinto 44 4,19 1,69 0,0 6,0 Metsäalan perustutkinto 18 4,00 1,19 2,0 6,0 Musiikkialan perustutkinto 15 3,83 1,23 1,0 5,5 Rakennusalan perustutkinto 46 3,80 1,10 1,0 6,0 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,65 1,17 0,0 6,0 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,63 1,13 1,5 5,5 Yhteensä 492 4,42 1,24 0,0 6,0 91

92 Elinikäisen oppimisen avaintaitojen integrointi ammattiosaamisen näyttöön Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien integrointi ammattiosaamisen näyttöön Yhteisten tutkinnon osien integrointi ammattiosaamisen näyttöön Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Opiskelijan ohjaus ja tuki ammattiosaamisen näytössä ja työssäoppimisessa Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto ,38,50 5,0 6,0 38 4,92,97 3,0 6,0 Liiketalouden perustutkinto 48 4,54,97 2,0 6,0 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 4,47 1,11 2,0 6,0 Hiusalan perustutkinto 32 4,47 1,18 2,0 6,0 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 4,44 1,14 1,5 6,0 Maatalousalan perustutkinto 25 4,42,94 3,0 6,0 Elintarvikealan perustutkinto 23 4,37 1,18 1,5 6,0 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 37 4,35 1,04 1,5 6,0 18 4,33 1,00 3,0 6,0 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,13,86 3,0 5,0 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,94 1,44 0,0 6,0 Autoalan perustutkinto 44 3,70 1,26 1,0 6,0 Metsäalan perustutkinto 18 3,44 1,34 1,0 6,0 Musiikkialan perustutkinto 15 3,30 1,01 1,5 5,0 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,26 1,10,8 5,0 Rakennusalan perustutkinto 47 2,93 1,09 0,0 5,0 Yhteensä 493 4,10 1,25 0,0 6,0 Metsäalan perustutkinto 18 1,72 1,36 0,0 4,0 Maatalousalan perustutkinto 25 1,68 1,19 0,0 5,0 Hiusalan perustutkinto 32 1,53 1,21 0,0 4,0 Rakennusalan perustutkinto 45 1,37 1,11 0,0 4,0 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 1,16,97 0,0 4,0 Yhteensä 161 1,44 1,14 0,0 5,0 16 2,06 1,39 0,0 5,0 19 1,47 1,42 0,0 5,0 Prosessiteollisuuden perustutkinto 11 1,00,78 0,0 2,0 Yhteensä 46 1,57 1,32 0,0 5,0 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 19 4,95,88 3,0 6,0 16 4,75,58 4,0 6,0 38 4,59,82 3,0 6,0 Liiketalouden perustutkinto 48 4,58,77 3,0 6,0 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,58,51 4,0 5,0 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 19 4,58,75 3,0 6,0 37 4,55,79 3,0 6,0 Elintarvikealan perustutkinto 24 4,54,93 3,0 6,0 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 4,36 1,20 1,5 6,0 Musiikkialan perustutkinto 15 4,30,90 3,0 6,0 Hiusalan perustutkinto 30 4,27,97 2,0 6,0 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 4,17,96 2,0 6,0

93 Opiskelijan oppimisen arviointi työssäoppimisessa Opiskelijan osaamisen arviointi ammattiosaamisen näytössä Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 4,08,75 3,0 6,0 Maatalousalan perustutkinto 25 4,06,83 3,0 6,0 Autoalan perustutkinto 44 4,02 1,26 1,0 6,0 Metsäalan perustutkinto 18 3,89,90 3,0 6,0 Rakennusalan perustutkinto 46 3,79 1,00 2,0 6,0 Yhteensä 492 4,32,96 1,0 6,0 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 19 4,58,99 3,0 6,0 38 4,46,97 1,5 6,0 16 4,31 1,01 2,0 6,0 Elintarvikealan perustutkinto 24 4,29,91 2,0 6,0 Musiikkialan perustutkinto 15 4,23 1,16 1,5 6,0 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 36 4,11 1,12 2,0 5,5 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,08,79 3,0 5,0 Liiketalouden perustutkinto 48 4,06 1,00 0,0 5,5 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 4,00 1,24 1,0 6,0 Hiusalan perustutkinto 30 3,97,84 2,0 6,0 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,96,96 1,5 6,0 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,94 1,30 1,5 6,0 Maatalousalan perustutkinto 25 3,88,99 2,0 5,5 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,88 1,15 2,0 5,5 Autoalan perustutkinto 44 3,80 1,10 1,5 6,0 Metsäalan perustutkinto 18 3,64,84 2,0 6,0 Rakennusalan perustutkinto 47 3,55 1,12 1,0 6,0 Yhteensä 492 4,01 1,07 0,0 6,0 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 5,13,72 4,0 6,0 Elintarvikealan perustutkinto 24 4,83,73 3,5 6,0 Liiketalouden perustutkinto 47 4,81,69 3,5 6,0 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 4,74 1,02 3,0 6,0 37 4,72,78 3,0 6,0 38 4,68,87 3,0 6,0 19 4,68,93 3,0 6,0 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 4,67,65 4,0 6,0 Hiusalan perustutkinto 32 4,63,82 3,0 6,0 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 35 4,59,88 3,0 6,0 Musiikkialan perustutkinto 15 4,57,84 3,0 6,0 Maatalousalan perustutkinto 25 4,56,79 3,0 6,0 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 4,21,73 2,5 5,5 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 4,13 1,01 2,5 6,0 Autoalan perustutkinto 43 4,06 1,12 1,5 6,0 Metsäalan perustutkinto 18 3,94 1,16 1,0 5,0 93

94 Opiskelijan arvioinnin laadun varmistaminen Rakennusalan perustutkinto 47 3,88 1,07 1,0 6,0 Yhteensä 492 4,48,94 1,0 6,0 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 4,81,66 4,0 6,0 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 4,37 1,09 3,0 6,0 Elintarvikealan perustutkinto 24 4,33,82 3,0 6,0 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 37 4,27,96 2,0 6,0 Liiketalouden perustutkinto 48 4,18,88 2,0 6,0 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 4,16,84 2,0 5,5 Hiusalan perustutkinto 32 4,14 1,12 1,0 6,0 Metsäalan perustutkinto 18 4,08,84 3,0 5,0 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 4,05,83 1,5 5,0 Musiikkialan perustutkinto 15 4,03 1,16 2,0 6,0 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,88 1,39 0,0 6,0 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 3,71,86 3,0 5,0 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,67 1,20 1,0 6,0 Autoalan perustutkinto 43 3,60 1,13 1,0 5,5 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 40 3,54 1,13 0,0 5,5 Rakennusalan perustutkinto 47 3,41 1,13 1,0 6,0 Maatalousalan perustutkinto 24 3,38,85 1,5 5,0 Yhteensä 491 3,93 1,08 0,0 6,0 94

95 TEEMA III Seuranta ja arviointi N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Elintarvikealan perustutkinto 24 3,67 1,17 1,5 5,5 Liiketalouden perustutkinto 48 3,53 1,17 1,0 6,0 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,53 1,25 1,0 6,0 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 3,37 1,19 1,5 5,5 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,33 1,24 1,0 6,0 Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 3,31 1,40 1,0 6,0 Musiikkialan perustutkinto 15 3,30 1,08 2,0 5,5 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 3,30 1,03 1,5 5,0 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,28 1,31 1,0 6,0 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 40 3,22 1,22 0,0 6,0 Hiusalan perustutkinto 32 3,17 1,63 0,0 6,0 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,15 1,28 0,0 6,0 Maatalousalan perustutkinto 25 2,98 1,36 0,0 6,0 Autoalan perustutkinto 44 2,93 1,22 1,0 5,5 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 2,92 1,16 1,0 5,0 Metsäalan perustutkinto 18 2,72 1,07 1,0 5,0 Rakennusalan perustutkinto 47 2,65 1,32 1,0 6,0 Yhteensä 494 3,18 1,27 0,0 6,0 TEEMA IV Kehittäminen N Keskiarvo Keskihajonta Minimi Maksimi Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto 16 3,94 1,06 2,0 6,0 Elintarvikealan perustutkinto 24 3,71,81 2,0 6,0 Liiketalouden perustutkinto 47 3,62 1,07 1,0 6,0 Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto 38 3,51 1,15 1,5 6,0 Hiusalan perustutkinto 31 3,48,96 1,5 5,5 Sähkö- ja automaatiotekniikan perustutkinto 41 3,48,99 1,0 6,0 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 19 3,47 1,06 1,5 6,0 Musiikkialan perustutkinto 15 3,30,77 2,0 5,0 Kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkinto 36 3,28 1,13 1,5 6,0 Pintakäsittelyalan perustutkinto 24 3,25 1,33 1,0 5,5 Metsäalan perustutkinto 17 3,18 1,19 1,0 5,0 Maatalousalan perustutkinto 25 3,08,92 1,0 5,0 Tekstiili- ja vaatetusalan perustutkinto 19 2,95 1,29 0,0 6,0 Rakennusalan perustutkinto 47 2,95 1,16 1,0 6,0 Autoalan perustutkinto 44 2,93 1,16 0,0 5,0 Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto 37 2,92,90 1,5 5,0 Prosessiteollisuuden perustutkinto 12 2,75,87 1,0 4,0 Yhteensä 492 3,28 1,10 0,0 6,0 95

96 96

97 97

98 Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) on itsenäinen koulutuksen arviointivirasto. Se toteuttaa koulutukseen sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toimintaan liittyviä arviointeja varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Lisäksi arviointikeskus toteuttaa perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen oppimistulosten arviointeja. Keskuksen tehtävänä on myös tukea opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä ja korkeakouluja arviointia ja laadunhallintaa koskevissa asioissa sekä kehittää koulutuksen arvi- Tämä raportti on yksi kolmesta ammatillisen koulutuksen arviointijärjestelmän meta-arvioinnin osa-raportista. Raportti tiivistää yhteen vuosina toteutettujen ammatillisen koulutuksen oppimistulosarviointien keskeisimmät tulokset ja havainnot. Raportissa kuvataan ammattiosaamisen näyttöjen arvosanat sekä niiden toteuttamis- ja arviointikäytännöt 21 perustutkinnossa. Lisäksi raportissa esitellään tuloksia koulutuksen järjestäjien näyttötoiminnan, näyttösuunnitelmien ja näyttöjen laadusta. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus PL 28 (Mannerheiminaukio 1 A) HELSINKI Puhelinvaihde: Faksi: karvi.fi 98