Yhdessä tekemisen taidot - Yhteistyötä samassa veneessä MERJA MÄKISALO-ROPPONEN terveystieteiden tohtori, kansanedustaja
Osallisuus edellytyksenä yhdessä tekemiselle ( Jokainen on tärkeä. ) Osallisuus on enemmän kuin osallistuminen. Yhdessä tekeminen on enemmän kuin yhteistyö. Osallisuudessa ja yhdessä tekemisessä korostetaan mukana olemisen, kuulluksi tulemisen ja asioihin vaikuttamisen tunnetta ja kokemusta siitä, että mielipiteellä on merkitystä. Osallisuuden toimintakulttuurissa toimijat ovat tasavertaisia yhteistyökumppaneita ja kaikilla on omat asiantuntija-alueensa. Osallisuus edellyttää voimaantumista (empowerment) ja itsensä johtamisen taitoa. Osallisuus toimintatapojen suunnittelussa ja kehittämisessä (omat ja yhteiset) Osallisuus yhteiskunnassa 6.2.2019 Merja Mäkisalo-Ropponen 2
Mihin yhdessä tekemistä tarvitaan? Joskus kannattaa miettiä, ollaanko liikaa omissa porukoissa? (sektorikohtaisuuden purkaminen esim. ilmiöpohjaisen budjetoinnin avulla). Epäkohtien tunnistamisessa laaja-alaisesti (tarvitaan ilmiöiden eri puolelta katsomista) Yhteisen tilannekuvan luomisessa, suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa Arvokeskusteluissa (varmistetaan, että ollaan samoilla linjoilla ) Vision, strategian, päämäärien ja tavoitteiden määrittelyssä Vaikuttavien toimintatapojen valinnassa (teoriatiedon ja asiatuntijatiedon lisäksi tarvitaan käytännöllistä ja kokemuksellista tietoa) Käytäntöjen kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen jakamiseen Vaikuttamistyössä (yksi ihminen tulee huonommin kuulluksi kuin isompi porukka) Yhteiskehittäminen Johtaja on yhdessä tekemisen este tai mahdollisuus. 6.2.2019 Merja Mäkisalo-Ropponen 3
Erilaiset tiedon muodot Näyttöön perustuva tieto (tutkimus, pilotointien kautta saadut kokemukset, asiantuntijoiden konsensus) Näyttöön perustuva toiminto Näyttöön perustuva johtaminen Näyttöön perustuva päätöksen teko Tarvitaanko uudenlaista komiteatyöskentelyä? 6.2.2019 Merja Mäkisalo-Ropponen 4
Ilmiön ymmärtämiseen tarvitaan Täsmätietoa Ilmiö kuvata mahdollisimman läheltä sulkematta silmiä yksityiskohdilta ja sattumanvaraisuuksilta. Se on usein silminnäkijätietoa. Hiljaista tietoa Viittaa sellaiseen luonnolliseen tietoon, kokemukseen ja osaamiseen, joihin ihmiset käytännöissään ja toiminnoissaan nojaavat, mutta joita on vaikea verbalisoida. Hiljainen tieto on henkilökohtaista ja se liittyy ihmisen muistiin, kokemuksiin, tuntemuksiin, osaamiseen, mielikuvitukseen, toimintaan ja menettelytapoihin. Oikeiden kysymysten esittäminen on hiljaisen tiedon esiin saamisen kannalta olennaista. Vastatietoa Haastaa ja kyseenalaistaa vakiintuneisiin näkemyksiin perustuvia omaksumia, niiden asettamia ehtoja ja kehyksiä. Horjuttamalla virallisen tiedon itsestään selvyyksiä ja paljastamalla sen sisäisiä ristiriitoja vastatieto raivaa tilaa vaihtoehtoisille näkemyksille. Heikkoa tietoa Tietoisuus tietämisen rajoista ja pohdintojen perusteettomuudesta, se miettii inhimillistä olemista vaikeissa sosiaalisissa tilanteissa. Se voi tulla esille omakohtaisissa kertomuksissa ja toisten kuuntelussa. Aito kohtaaminen, hiljentyminen ja kuuntelemisen taito ovat heikon tiedon välttämätön edellytys. 6.2.2019 Merja Mäkisalo-Ropponen 5
Miten kuullaan kansalaisia? Kokemusasiantuntijat ja kokemuskouluttajat = järjestöjen ja yhdistysten kuuleminen Käyttäjäneuvostot ja asiakasraadit Vertaispalautekäytännöt Asiakassafarit Keskusteluryhmät netissä ja joukkoistaminen Sitran erätauko -konsepti 6.2.2019 Merja Mäkisalo-Ropponen 6
Esteitä osallisuudelle ja yhdessä tekemiselle Asenteet ( ei tarvita, ei ole aikaa, minä olen vain töissä ) Vääränlainen professionaalisuus (vain ammattilainen tietää) Asioiden omiminen itselle Vanhentuneet työtavat ( meillä on aina tehty näin ) Osallisuuden työkalut puuttuvat (esim. digitaalisuus tutuksi ) Liika työmäärä suhteessa resursseihin 6.2.2019 Merja Mäkisalo-Ropponen 7
Yhdessä tekemisen taidot Kysymys on aina vuorovaikutuksesta (vuorotellen vaikutamme toisiimme) ja kohtaamisesta. Vuorovaikutuksessa voimme oppia toinen toisiltamme ja sitä pitää tavoitella. Prosessi on yhteisen tavoitteen lisäksi tärkeä! Aina samaa mieltä oleminen tai vain oman mielipiteen oikeana pitäminen estävät oppimisen. Tavoitteena on yhteisymmärryspäätös (edellyttää joustamista kaikilta). 6.2.2019 Merja Mäkisalo-Ropponen 8
Oppiminen Jos vuorovaikutus ja viestintätaitomme ovat heikot, meille käy kuin kahdelle appelsiinista riitelevälle sisarukselle. Kun he lopulta pääsivät yksimielisyyteen appelsiinin jakamisesta, toinen otti oman puolikkaansa, söi hedelmän ja heitti kuoren pois. Toinen otti myös oman puolikkaansa, hän heitti hedelmän pois ja raastoi kuoren kakun mausteeksi. (Hilkka Laukka-Sinisalo) 6.2.2019 Merja Mäkisalo-Ropponen 9
Erilaiset mielipiteet ovat vahvuus Kaksi henkilöä menee talvi-iltana ulos. Toinen heistä näkee tähtitaivaan ja toinen hohtavat hanget. Keskusteltuaan näkemästään ja kokemastaan, molemmille muodostuu laajempi kuva todellisuudesta. Tällaisessa tilanteessa on turha väitellä, kumpi näkee maailman oikein. Kumpikin näkee oikein, mutta eri näkökulmasta. 6.2.2019 Merja Mäkisalo-Ropponen 10
Onnistuneen vuorovaikutuksen lyhyt oppimäärä Puhu minä-kielellä. Älä tulkitse kysy, jos et ymmärrä. Älä loukkaa, älä loukkaannu turhasta. Puhu vain omasta puolestasi. Vältä me olemme täällä sitä mieltä ilmaisuja. Opettele perustelemaan mielipiteesi. Kunnioita ja arvosta toista ihmistä ja hänen mielipidettään. Tiedosta sanattoman viestinnän merkitys. Vuorovaikutus = vuorotellen vaikutamme toisiimme. 6.2.2019 Merja Mäkisalo-Ropponen 11