Työelämä 2020 -hankkeen hallinnollinen toimintakertomus vuodelta 2014 T:\organisaatiohakemistot\SAHA\Työelämähanke\Toimintakertomukset Tässä kuvataan Työelämä 2020 -hankkeen toiminta pääpiirteissään toimintavuonna 2014. Toiminnan tätä yksityiskohtaisempi kuvaus ja seuranta on kuvattu erillisessä liitteessä Rullaava toimintasuunnitelma seurantatietoineen. Työelämä 2020 -hankkeen taustatiedot Hanke aloitti toimintansa tammikuussa 2013 ja otti nimekseen Työelämä 2020 -hanke huhtikuussa 2013. Hanke on valtioneuvoston hyväksymän työelämästrategian toimeenpanohanke. Hanke on määritelty verkostohankkeeksi. Sen keskeinen tehtävä on mahdollistaa eri työelämätoimijoita tavoittamaan työpaikkoja yhteistyössä muiden työelämätoimijoiden kanssa, helpottaa työpaikkoja tunnistamaan ja löytämään tarpeitaan vastaavia palveluja entistä helpommin ja olla työelämästrategiaa tukevien työelämäasioiden viestinviejänä. Hankkeen viitekehyksenä on työelämästrategia, jonka - visiona on Suomen työelämä Euroopan paras vuonna 2020, - missiona rakentaa tulevaisuuden työpaikkoja ja - painopistealueina innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö, työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima. Keskeisenä periaatteena on, että hankkeessa mukana olevien kohteena ovat työpaikat ja kehittämistä tehdään työpaikkojen omista lähtökohdista. Yleisenä lähtökohtana on, että samanaikaisesti parannetaan tuottavuutta ja työelämän laatua yhteistyössä henkilöstön kanssa. Hanke organisoitui siten, että sillä on - hankehallinnosta vastaava ja toimeenpaneva sihteeristö, - asiasisältöjä valmisteleva valmisteluryhmä (pj hankejohtaja Margita Klemetti), - hanketoiminnoista ja sisällöistä päättävä johtoryhmä (pj työministeri Lauri Ihalainen) sekä - neuvoa-antava ja ohjaava neuvottelukunta (pj Berner Oy:n hallituksen pj George Berner). Hankehallinnointi on työ- ja elinkeinoministeriön vastuulla. Liitteessä 1 on koko hankeorganisaation nimiluettelo. Vuonna 2014 keskityttiin hankkeen toimeenpanon jälkeen toteuttamaan sovittuja toimeenpanopolkuja, joiden tavoitteena on ollut 1) aikaansaada laaja-alaista voimaa työelämän kehittämiseksi (työelämätoimijoiden työ), 2) luoda yhteistoimintarakenteita ja toimintaprosesseja (alueverkostot, toimialaverkostot, tiedeverkosto ja kansainvälinen verkosto), 3) tarjota tietoa ja toimintamalleja ja työkaluja työpaikoille (kehittäjät) sekä 4) innostaa ja kannustaa työpaikkoja ja toimijoita työelämän kehittämiseen (viestijät). Toimijaverkostot ja toimintatavat sitoutumiseen Hankehallinnoinnin keskeiseksi toimintatavaksi sovittiin yhteistyölupausten solmiminen. Yhteistyölupauksissa kukin toimija on kuvannut ja lupautunut toteuttamaan ne toiminnot, joilla se osallistuu Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteiden toteuttamiseen. Yhteistyölupaukset on tehty - ensin ydintoimijoiden kanssa ml. alueverkostot ja - myöhemmin laajentaen muihin toimijoihin.
2 (15) Näin menetellen hankkeessa on pystytty hahmottamaan eri toimijoiden työelämän kehittämiseen liittyvät osallistumis-, osaamis- ja palvelualueet ja etsimään sen jälkeen hankkeessa saavutettavat synergiaedut työpaikkojen tavoittamiseksi. Yhteistyölupaukset on käsitelty ja sisältö hyväksytty hankkeen valmisteluryhmässä. Allekirjoitettuja ydintoimijoiden ja toimijoiden yhteistyölupauksia yhteistyölupauksia oli vuoden lopussa 42, alueellisia yhteistyölupauksia oli vuoden 2014 loppuun mennessä solmittu 13 (alueita 15). Liitteessä 2 on lueteltu yhteistyölupauksen tehneet toimijat. Hankkeen kumppaneita (16) yhdistää puhutteleva missio ja/tai työelämäinnovaatio, jonka he haluavat jakaa muiden työelämätoimijoiden ja työpaikkojen kanssa. Työpaikkarajapinnassa työskentelevien työelämätoimijoiden muodostamat alueverkostot (15 alueverkostoa, alueena ELY-alue) aloittivat työnsä, samoin tiede- ja kansainvälinen verkosto (vrt. erillinen liite). Alueverkostojen tavoitteena on tunnistaa alueensa työpaikkojen työelämän kehittämistarpeet ja etsiä niihin yhdessä ratkaisuja. Alueverkostoissa on mukana alueellisia toimijoita, jotka tekevät työtä asiakas- ja työpaikkarajapinnassa tarjoten työelämäpalveluita ja työkaluja tai työelämän kehittämisrahoitusta. Alueverkostojen tavoitteena on lisäksi tehdä työtänsä tunnetuksi niin, että työpaikat tietävät ja osaavat ottaa yhteyttä työelämätoimijoihin tarpeidensa mukaan. Alueverkostovastaaville järjestettiin verkostojohtamiskoulutuspäivät maaliskuussa ja syyskuussa 2014. Hankkeesta on osallistuttu kaikkien alueiden yhteistyölupausten allekirjoitustilaisuuksiin ja syksyn 2014 aikana käyty jokaisen alueverkoston seurantakokouksessa. Alueverkostojen erillisselvitys valmistui elokuussa 2014. Erillisselvityksen perusteella määritettiin alueverkostojen yhteiset tulosmittarit vuodeksi 2015 ja päätettiin ohjausrakenteesta: hanke toimii alueverkostotoiminnan tukirakenteena eikä ohjaa alueita yksityiskohtaisesti vaan alueille mahdollistetaan alueen työpaikkojen tarpeita vastaava toiminnan joustavuus työelämän kehittämiseksi. Sovittiin, että alueverkostojen on vuonna 2015 raportoitava siitä, kuinka hyvin ne ovat tavoittaneet työpaikkoja, miten ne ovat osanneet jakaa tietoa ja vastuuta sekä miten yhteinen oppiminen on edistynyt vuoden aikana: eli vastata siihen, onko työpaikkojen tavoittamisessa edistytty ja kuinka verkostoituminen on kehittynyt. Tiedeverkoston tehtävänä on tuottaa tutkimukseen ja tieteelliseen keskusteluun pohjautuvaa tietoa Työelämä 2020 -hankkeelle hankkeen kehittämisen ja päätöksenteon tueksi työelämän ajankohtaisista ja työelämän tulevaisuuden kehityksen kannalta merkittävistä kysymyksistä, toimia tarvittaessa neuvoa-antavana elimenä Työelämä 2020 -hankkeelle erityisesti tieteellistä asiantuntemusta vaativissa kysymyksissä, tehdä Työelämä 2020 -hanketta sekä siihen liittyviä mahdollisia muita valtioneuvoston työelämän tutkimukseen kohdistuvia hankkeita koskevia kehittämisehdotuksia ja edistää omalta osaltaan Työelämä 2020 -hankkeen tavoitteiden toteutumista, ml. tutkimustiedon nykyistä parempaa hyödyntämistä työpaikoilla. Tiedeverkostolla on koordinaatioryhmä tehtävän toteuttamiseksi. Tiedeverkoston työn tarkentamiseksi toteutettiin keväällä 2014 sidosryhmille kysely keskeisistä käsiteltävistä alueista. Tiedeverkosto on pyrkinyt vahvistamaan työelämätutkimuksen asemaa osana strategista tutkimusta (Suomen Akatemia). Kansainvälisen verkoston tehtävänä on koostaa ja välittää tietoa hankkeelle sovituin väliajoin hankkeen tavoitteenasettelun kannalta tärkeistä kansainvälisistä innovaatioista ja toisaalta välittää tietoa Suomen työelämästä muille, ensisijaisesti eurooppalaisille työelämätoimijoille. Vuoden 2014 aikana on luotu kansainvälisen verkoston tueksi englanninkielinen verkkosivusto ja työtä jatketaan vuonna 2015. Työelämäbrändi -työryhmä asetettiin ja sen työtä esiteltiin marraskuun johtoryhmässä ja työtä jatketaan vuonna 2015. Lisäksi vuoden 2014 aikana luotiin kansainvälisen toimintaympäristön seurantamittarit, jotka käsitellään tammikuun 2015 johtoryhmässä. Hanketta on esitelty eurooppalaisissa työelämäkokouksissa ja hankkeessa on vieraillut eurooppalaisia delegaatioita. Johtamisenkehittämisverkostoa (JKV) ja Työhyvinvointifoorumia (THF) hallinnoi sosiaali- ja terveysministeriö ja käytännön työtä tehtiin Työterveyslaitoksessa. Liideri - Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa -ohjelmasta vastasi Tekes ja Työelämä 2020 hankkeen johtoryhmä toimi
3 (15) ohjelman ohjaavana neuvottelukuntana. Kaikilla em. kehittämisohjelmilla on oma toimintasuunnitelmansa, joihin niiden toiminta perustui. JKV keskittyi johtamiskriteereiden loppuunsaattamiseen, THF :n rahoittamaa Työhyvinvointi(TYHY)verkoston huoneentaulutyötä jatkettiin. Liideri käynnisti vuonna 2014 kampanjan Suomi tarvitsee 5 000 000 johtajaa yhteistyössä alueverkostojen kanssa. Kampanjan tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1141 henkilöä eri puolilla Suomea. Kampanja jatkuu vuonna 2015. JKV:n, THF:n ja Liiderin yhteistilaisuus hyvistä käytännöistä ja työkaluista järjestettiin työelämätoimijoille tammikuussa 2014. Viestintäyhteistyön tiivistäminen aloitettiin vuonna 2014. Kohdennettu toiminta vuonna 2014 Vuoden 2014 kohdennetuksi toiminnaksi tunnistettiin - toimialojen kehittämisohjelmien laatiminen, - potentiaalisten kasvuyritysten työelämäpalvelujen ja palvelukanavien tunnistaminen, - hyvää perustasoa tavoittelevien työpaikkojen tavoittaminen. Toimialoille järjestettiin yhteisseminaari lokakuussa 2014.Toimialoista kunta-ala, kirkko, Finanssiala, Kemianteollisuus, olivat uusia ja aktiivisia toimijoita oman alansa kehittämisohjelman valmistelussa. Potentiaalisten kasvuyritysten työelämätarpeiden ja palvelukanavien tunnistamiseksi tehtiin selvitys, jonka päätelmänä toimeenpanoa odotetaan ESR -hankehakuna ja -kokeiluna tapahtuvaksi vuonna 2015. Hyvää perustasoa tavoittelevien työpaikkojen työelämän kehittymisen esteistä ja ratkaisumahdollisuuksista tehtiin toimintasuunnitelma eri hallinnonaloille. Tiedon, toimintamallien ja työkalujen tarjonta työelämätoimijoille vuonna 2014 Vuoden 2013 lopulla johtoryhmässä sovittiin, että yhteistyölupaukset käydään läpi mahdollisten strategisten työelämän kehittämisen katvealueiden löytämiseksi ja näin myös vuonna 2014 tehtiin: selvityksen perusteella vähiten toimia oli kohdistettu työelämästrategian innovointi ja tuottavuus painopisteeseen. Vuoden 2014 aikana Tekesissä jatkettiin MEADOW -tutkimustulosten analysointia ja tehtiin tuloksiin perustuvat ehdotukset innovoinnin ja tuottavuuden edistämistoimiksi Suomessa. Työtä jatketaan muiden työelämästrategian painopisteiden osalta vuonna 2015. Työelämätietoa - hyviä työpaikkaesimerkkejä, toimintamalleja jne. tarjottiin työelämätoimijoille Työelämä 2020 verkkosivuston ja sosiaalisen median keinoin. Eri työryhmissä valmisteltiin työelämästrategiasta nousevia kärkiteemoja viestinnän tueksi. Maaliskuussa 2014 järjestettiin hankkeen eri toimijoiden verkostoitumispäivä työelämän kehittämismallien jakamiseksi. Eri toimijoiden välillä aloitettiin uusia innovatiivisia yhteistyöhankkeita (esim. Puhtausala ja Filosofian Akatemia). Syksyllä 2014 aloitettiin eri toimijoiden järjestämänä säännönmukaiset verkostotapaamiset, joissa tavoitteena on ensin tutustuminen toistensa tapaa tehdä työelämätyötä ja sitten kartoittaa yhteistyömahdollisuudet. Vuonna 2014 aloitettiin työpaikkojen itsearviointityökalun valmistelu. Suppeamman itsearviointityökalun lisäksi työtä jatketaan vuonna 2015 tätä laajemman itsearviointityökalun aikaansaamiseksi. Työturvallisuuskeskuksen laatima Työkaarimalli pilotoitiin eri ELY -alueilla järjestetyissä tilaisuuksissa. Hanketukea annettiin uusille toimialakohtaisille kehittämisohjelmille projektoinnissa, rahoituksen suunnittelussa ja viestinnässä. Työturvallisuuskeskuksessa valmisteltiin kehittämisopas toimialojen kehittämisohjelmien tueksi.
4 (15) Työelämä 2020 -hankkeen viestintä Vuoden 2014 aikana vahvistettiin hankkeen viestintää eri kanavissa. Erityisesti painotettiin hankkeen työelämätoimijoiden ja yhteistyöverkostojen viestinnän aktivoimista, mediaviestinnän vahvistamista ja verkkoviestinnän kehittämistä. Työelämätoimijoiden valmiuksia viestiä työelämästrategiaan liittyvistä asioista vahvistettiin mm. laatimalla viestintäohjeistus ja järjestettiin viestinnän työpaja. Lisäksi lisättiin sisäistä viestintää työelämätoimijoiden viestintävastaaville. Työelämätoimijoille tarjottiin näkyvyyttä hankkeen sosiaalisen median kanavissa ja levitettiin heidän tuottamaa hyvää sisältöä. Alueverkostojen viestintävalmiuksia pyrittiin lisäämään tarjoamalla ohjeita oman viestinnän suunnitteluun ja toteutukseen sekä tarjottiin valmiita julkaistavia sisältöjä. Alueverkostojen avulla saavutettiin tärkeää alueellista näkyvyyttä paikallismedioissa. Yhteistyöverkostoista toinen iso ryhmä, toimialakohtaiset hankkeet, olivat merkittävästi näkyvillä syksyllä järjestetyn seminaarin yhteydessä. Aiheesta tiedotettiin laajasti medialle osana TEM:n viestintää. Toimialakohtaisille hankkeille tarjottiin myös näkyvyyttä hankkeen verkkosivuilla. Mediaviestintää tuettiin ulkopuolisen mediatoimiston avulla loppusyksystä. Tästä tuloksena syntyi muutamia suurempia mediaosumia isoissa talousmedioissa. Työelämä 2020 -hanke sai myös hyvin näkyvyyttä Yle Puheen Työ ja elämä -radio-ohjelmasarjassa. Hankkeessa mukana olevat asiantuntijat, hankejohtaja ja työministeri Ihalainen antoivat myös useita radio-, lehti- ja tv-haastatteluja työelämästrategian aiheisiin liittyen. Verkkoviestintää vahvistettiin uudistamalla verkkosivuston työpaikoille tarkoitettua osiota enemmän työpaikkoja puhuttelevaksi kesän 2014 aikana. Aloitettiin työpaikoilla tehtävää kehittämistyötä esittelevä Tarinoita työpaikoilta -juttusarja syksyllä 2014. Lisäksi jatkettiin vuonna 2013 alkanutta blogikampanjaa ja aloitettiin uusi asiantuntijanäkökulmia esittelevä blogipalsta. Vuoden aikana osallistuttiin kolmeen isoon tapahtumaan: Work goes happy, SuomiAreena ja Henry Foorumi. Tapahtumat toteutettiin yhteistyössä hankkeen toimijoiden kanssa. Hankkeen neuvottelukunnan jäsenet ovat mahdollisuuksiensa mukaan osallistuneet hankkeen viestintään. Seurantajärjestelmät Keväällä 2013 Tempo Economics tuotti hankkeelle yhteistyössä ydintoimijoiden edustajien kanssa työelämän kehittämisstrategian vaikuttavuusmittariselvityksen, jonka pohjalta hankkeen toiminnan vaikuttavuutta seurataan. Seurantajärjestelmät sovittiin johtoryhmässä kesäkuussa 2013. Liitteessä 3 on kuvattu tähän selvitystyöhön perustuvat Työelämä 2020 -hankkeen seurantaindikaattorit ja mittarit ja kuvattu lyhyesti vuonna 2014 tehty toiminta. Hankkeen operatiivisen ohjauksen erillisselvitys aloitettiin ja alustavat tulokset käsitellään hankkeen johtoryhmässä tammikuussa 2015. Kehittämislinjaukset tehdään hankkeen johtoryhmässä maaliskuussa 2015. Muu työskentely hankkeessa Hankehenkilöstö on osallistunut vuonna 2014 hanketoiminnan lisäksi mm. palvelujärjestelmien kehittämistyöhön, joka koskee työelämän laatuun liittyviä kysymyksiä (RTT-hanke), erilaisten työja ohjausryhmien työhön, Yrityssuomi.fi -yhteistyöhön, uuden rakennerahastokauden valmistelutyöhön, erilaisten työelämän kehittämistyökalujen valmistelutyöhön.
5 (15) Hankerahoitus vuonna 2014 Työelämä 2020 -hankkeen toimintoja rahoitettiin työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalta vuonna 2014 seuraavasti: euroa Viestintä 326 700 IT-, Konsultti ja asiantuntijapalvelut 63 700 Verkostot 14 400 Henkilöstömenot 389 100 Tukipalvelut 13 000 Siirto v. 2015 viestintään 181 100 Siirto Seniorit työssä - ohjelmaan 12 000 Yht. 1 000 000
6 (15) Liite 1: Hankeorganisaation nimiluettelo Liite 2: Yhteistyölupauksen tehneet toimijat Liite 3: Työelämä 2020 -hankkeen seurantaindikaattorit ja mittarit Erillinen liite: Rullaava toimintasuunnitelma seurantatietoineen Liite 1. Hankeorganisaation nimiluettelo Sihteeristö Hankejohtaja Margita Klemetti työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 50 47032, margita.klemetti@tem.fi Työmarkkinaneuvos Pirjo Harjunen työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 50 48007, pirjo.harjunen@tem.fi Erityisasiantuntija Pirkko Jukka työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 50 48981, pirkko.jukka@tem.fi Hankekoordinaattori Kirsi Sjöholm työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 504 8264, kirsi.sjoholm@tem.fi Hankesuunnittelija Anne Vainio työ- ja elinkeinoministeriö, puh. 029 50 60068, anne.vainio@tem.fi Ylitarkastaja Ismo Suksi sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 029 51 63464, ismo.suksi@stm.fi Ylitarkastaja Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö, puh. 029 53 30375, paivi.bosquet@okm.fi Ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen Tekes, puh. 029 50 55949, nuppu.rouhiainen@tekes.fi Asiantuntija Risto Tanskanen Työturvallisuuskeskus, puh. 050 67 266, risto.tanskanen@ttk.fi Valmisteluryhmä Puheenjohtaja: Hankejohtaja Margita Klemetti, työ- ja elinkeinoministeriö Jäsenet: Asiantuntija Simopekka Koivu, Elinkeinoelämän keskusliitto EK (1.11.2014 alkaen) Asiantuntija Seppo Saukkonen, Elinkeinoelämän keskusliitto EK (31.10.2014 saakka) Kehittämispäällikkö Terttu Pakarinen, KT Kuntatyönantajat Neuvotteleva virkamies Päivi Lanttola, Valtion työmarkkinalaitos Neuvottelupäällikkö Oili Marttila, Kirkon työmarkkinalaitos Kehittämispäällikkö Juha Antila, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Asiantuntija Tarja Arkio, Akava Lainopillinen asiamies Harri Hellstén, Suomen Yrittäjät Työmarkkinaneuvos Pirjo Harjunen, työ- ja elinkeinoministeriö Ylitarkastaja Ismo Suksi, sosiaali- ja terveysministeriö Ylitarkastaja Päivi Bosque, opetus- ja kulttuuriministeriö Ohjelmapäällikkö Nuppu Rouhiainen, Tekes Asiantuntija Risto Tanskanen, Työturvallisuuskeskus (9.9.2013 alkaen) Johtava asiantuntija Rauno Pääkkönen, Työterveyslaitos (15.1.2014-18.11.2014) Hankekoordinaattori Kirsi Sjöholm, työ- ja elinkeinoministeriö (1.1.2014 alkaen) Erityisasiantuntija Pirkko Jukka, työ- ja elinkeinoministeriö
7 (15) Johtoryhmä Puheenjohtaja: Työministeri Lauri Ihalainen, työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja: Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori, työ- ja elinkeinoministeriö, 6.6.2014 alkaen Valtiosihteeri Timo Korpijärvi, työ- ja elinkeinoministeriö, 1.1. -31.5.2014 saakka Jäsenet (suluissa varajäsenet): Puheenjohtaja Lauri Lyly, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK (Kehittämispäällikkö Juha Antila, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Edunvalvontajohtaja Minna Helle, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK (Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi, STTK) Puheenjohtaja Sture Fjäder, Akava (Johtaja Maria Löfgren, AKAVA) Johtaja Lasse Laatunen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK (Lakiasiain johtaja Markus Äimälä, EK) Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, KT Kuntatyönantajat (Neuvottelupäällikkö Jorma Palola, KT Kuntatyönantajat) Työmarkkinajohtaja Juha Sarkio, Valtion työmarkkinalaitos (Finanssineuvos Leena Lappalainen, Valtion työmarkkinalaitos, 1.4.2014 saakka) Työmarkkinajohtaja Vuokko Piekkala, Kirkon työmarkkinalaitos (Neuvottelupäällikkö Oili Marttila, Kirkon työmarkkinalaitos) Johtaja Rauno Vanhanen, Suomen Yrittäjät (Lainopillinen asiamies Harri Hellsten, Suomen Yrittäjät) Toimitusjohtaja Marjatta Varanka, VATES-säätiö (Kehittämispäällikkö Jukka Lindberg, VATES-säätiö) Osastopäällikkö Leo Suomaa, sosiaali- ja terveysministeriö (Neuvotteleva virkamies Päivi Mattila-Wiro, sosiaali- ja terveysministeriö) Osastopäällikkö Outi Antila, sosiaali- ja terveysministeriö (Johtaja Kari Ilmonen, sosiaali- ja terveysministeriö) Neuvotteleva virkamies Taina Eckstein, Valtiovarainministeriö (Budjettineuvos Juha Majanen, valtiovarainministeriö) Hallitusneuvos Tarja Kröger, työ- ja elinkeinoministeriö (Ylijohtaja Pekka Timonen, työ- ja elinkeinoministeriö) Ylitarkastaja Tiina Hanhike, työ- ja elinkeinoministeriö (Ylitarkastaja Katri Lehtonen, työ- ja elinkeinoministeriö) Osastopäällikkö Tuija Oivo, työ- ja elinkeinoministeriö (Työmarkkinaneuvos Teija Felt, työ- ja elinkeinoministeriö) Työmarkkinaneuvos Päivi Järviniemi, työ- ja elinkeinoministeriö (Neuvotteleva virkamies Seppo Kangaspunta) Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen, opetus- ja kulttuuriministeriö Neuvotteleva virkamies Merja Niemi, opetus- ja kulttuuriministeriö Pysyvät asiantuntijat (suluissa varajäsenet): Toimitusjohtaja Kenneth Johansson, Työsuojelurahasto (Tutkimusasiantuntija Anne-Marie Kurka, Työsuojelurahasto) Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos (Toiminta-alueen johtaja Anna-Liisa Pasanen, Työterveyslaitos) Toimitusjohtaja Jorma Löhman, Työturvallisuuskeskus (Kehittämispäällikkö Tiina-Mari Monni, Työturvallisuuskeskus) Johtava asiantuntija Tuomo Alasoini, TEKES (Asiantuntija Nuppu Rouhiainen, TEKES)
8 (15) Neuvottelukunta Puheenjohtaja Hallituksen puheenjohtaja George Berner, Berner Oy Varapuheenjohtajat Toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth, Kone Oyj 1.4.2014 alkaen Toimitusjohtaja Matti Alahuhta, Kone Oyj 31.3.2014 saakka Pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampereen kaupunki Jäsenet Pääsihteeri Maarit Aarni-Sirviö, Hallitusammattilaiset ry Toimitusjohtaja Juha Gröhn, Atria Oyj Pääjohtaja Taavi Heikkilä, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta Työministeri Lauri Ihalainen, työ- ja elinkeinoministeriö Hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo, Lappset Group Oy Piispa Tapio Luoma, Suomen evankelis-luterilainen kirkko Toimitusjohtaja Veli-Matti Mattila, Elisa Oyj Toimitusjohtaja Pekka Mattila, Aalto Education Valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori, työ- ja elinkeinoministeriö, 6.6.2014 alkaen Valtiosihteeri Timo Korpijärvi, työ- ja elinkeinoministeriö, 1.1.-31.5.2014 Kunnanjohtaja Anna Mäkelä, Kittilän kunta Kansliapäällikkö Päivi Nerg, sisäasiainministeriö Toimitusjohtaja Pekka Ojanpää, Lassila-Tikanoja Oyj Osastopäällikkö Petri Peltonen, työ- ja elinkeinoministeriö Executive Director Tuija Talvitie, Crisis Management Iniative (CMI) Osastopäällikkö Pekka Timonen, työ- ja elinkeinoministeriö Toimitusjohtaja Ari Rämö, Sick Oy Hallituksen puheenjohtaja Hannu Salonen, HH-kiinteistöpalvelut Oy Konserninjohtaja Christoph Vitzthum 1.1.2014 alkaen Toimitusjohtaja Olli Vormisto, Osuuskauppa Hämeenmaa, 16.6.2014 alkaen Hallituksen puheenjohtaja Satu Wrede, Metro-Auto Group Oy Pääsihteeri Hankejohtaja Margita Klemetti, työ- ja elinkeinoministeriö Sihteeri Erityisasiantuntija Pirkko Jukka, työ- ja elinkeinoministeriö
9 (15) Liite 2. Yhteistyölupauksen tehneiden ja kumppaneiden luettelo Ydintoimijat Elinkeinoelämän Keskusliitto Valtion työmarkkinalaitos / Valtiovarainministeriö KT Kuntatyönantajat Kirkon työmarkkinalaitos Suomen Yrittäjät Akava SAK STTK Tekes Työturvallisuuskeskus VATES-säätiö Työsuojelurahasto Työterveyslaitos Työ- ja elinkeinoministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Toimijat FIBS yritysvastuuverkosto HENRY ry Keskuskauppakamari KKI - Kunnossa kaiken ikää Kuntoutussäätiö Laatuyhdistys ry MTK - Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto Metanoia Instituutti Perheyritysten liitto ry ProCom - Viestinnän ammattilaiset ry Savon Sydänpiiri ry / Savuton Kunta Sitra SOSTE - Suomen sosiaali ja terveys ry Suomalaisen Työn Liitto Suomen Mielenterveysseura SSTL Puhtausala ry Tutkintomestarit Työeläkevakuuttajat Tela Työtehoseura Valo Valtiokonttori / Kaiku VTT Väestöliitto Yhteistoiminta-asiamiehen toimisto Yksi elämä -hankkeet Kumppanit Corporate Spirit CxO Mentor Oy
10 (15) Dialogi Filosofian Akatemia Firstbeat Technologies Ltd. Great Place to Work HRM Partners Oy Humap Kokousbarometri Novetos Oy Rapid Action Group Smartum Tamora Oy Wellmo Work Goes Happy Yhteistoimintaluotsit
11 (15) Liite 3. Yhteistyöhankkeen seurantaindikaattorit ja -mittarit ohjauksen tueksi/tilanne joulukuu 2014 TAVOITTEET Työelämän eri toimijoiden koordinointi, ohjaus ja seuranta (verkostojen vahvistaminen) PANOSINDIKAATTORIT a) Ydintoimijoiden yhteistyölupaukset - määrä - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus b) Uusien toimijoiden yhteistyölupaukset - määrä - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus TUOTOS- JA TULOSIN- DIKAATTORIT Yhteistyölupauksissa kuvattu työelämän kehittämisstrategian mukainen toiminta (painopistealueet ja eri kehitystasoilla olevat työpaikat) - määrä - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus Uusien toimijoiden yhteistyölupauksissa kuvattu työelämän kehittämisstrategian mukainen toiminta (painopistealueet ja eri kehitystasoilla olevat työpaikat) - määrä (58) - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa - kattavuus & osuvuus SEURANTATAPA, AIKATAULU JA VAS- TUUTAHO (tot.2014) Yhteistyölupausten sisällön kokonaisanalyysi suhteessa työelämästrategiaan 1X vuodessa: tehty alkuvuodesta 2014 (valmistelu Suksi, Bosquet, Tanskanen; analyysi partit) Yhteistyölupausten päivittäminen (hankeorganisaatio, toimijat) 1X vuodessa: tehty 7 päivitystä loppuvuodesta 2014 (hankejohtaja) Uusien toimijoiden yhteistyölupausten sisällön kokonaisanalyysi 1X vuodessa: tehty alkusyksy 2014 (valmistelu Suksi, Bosquet, Tanskanen; analyysi partit) Uusien toimijoiden yhteistyölupausten päivittäminen (hankeorganisaatio, toimijat) 1X vuodessa: tehty ensimmäisen kerran syksyllä 2014 (hankejohtaja) c) Verkostoyhteistyö - toimintasuunnitelmat (15 alueellista, 1 asiantuntijaverkoston ja 1 kvverkoston suunnitelma) Toimintasuunnitelmien laatiminen ja toteutuminen - uudet tai tiiviimmät yhteistyön muodot - uudet tai tehokkaammat toimintatavat ja palvelut - uusien työpaikkojen tavoittaminen Verkostotoimijoiden oma seuranta & raportointi hankkeelle (hankeorganisaatio, toimijat) 1X vuodessa vuosikellon mukaan Erillisselvitys verkos-
12 (15) toista v. 2014 kevät: erillisselvitys tehty Työelämätoimijoiden mahdollisuudet tavoittaa entistä useammat työpaikat ja niiden tarpeet siirtyä kehitysvaiheelta toiselle (työpaikkojen tavoitettavuus) a, b) Yhteistyölupauksissa ja alueverkostojen toimintasuunnitelmissa olevat toimenpiteet Yhteistyölupauksissa ja toimintasuunnitelmissa kuvatun työelämän kehittämisstrategian painopisteiden mukaisen toiminnan toteutuminen ja tuki työpaikkojen siirtymiseksi kehitystasolta toiselle Toteutuneet toimenpiteet - määrä, käytetyt resurssit & tehokkuus - laatu & vastaavuus työpaikan tarpeiden kanssa Mukana olevien toimijoiden oma seuranta & raportointi hankkeelle (lupaajat ja alueverkostovastaavat) 1X vuodessa: alueverkostojen toimintatapa valmisteltu ja esitelty 18.3.2014 pidetyssä tilaisuudessa Laadulliset mittarit sovittu vuodeksi 2015/työpaikkojen saavuttaminen, viestinnän tavat, oppiminen verkostossa Alueverkostojen toimintasuunnitelmien seuranta/raportointi 1Xvuodessa:seuranta toteutettu syksyllä 2014 c) Hankkeeseen liittyvät verkko-sivut ja sosiaalisen median keskustelut Hankkeen verkkosivujen käyttö Yhteistyölupausten seurantatapaamiset (lupaajat & hankeorganisaatio) 1X vuodessa: seuranta toteutettu 2014 (yhteistyölupausten toteutuminen, työpaikkojen tavoittaminen ja yhteistyö verkostossa) Hankkeen verkkosivujen kävijämäärien sekä verkkokeskusteluun osallistumisen ja asiakastyytyväisyyden seuranta kolmen kuukauden välein Ydintoimijoiden verkkosivujen kävijämäärien seuranta (ydintoimijoiden rapor-
13 (15) tointi hankkeelle) puolen vuoden välein. Työelämä 2020 - sivuilla kävijöitä viikoittain n. 1000 kävijää. Facebook seuraajia 502 Twitterissä aktiivista toimintaa ja retwiittauksia paljon. Seuraajia 2798 Ydintoimijoiden hankkeeseen liittyvien verkkosivujen käyttö - kävijämäärää ei kartoitettu Viestintäseurantaa kehitetty vuoden 2014 aikana (ks. luvut taulukon alla) c) Itsearviointityökalu yrityksille Itsearviointityökalun käyttö - käyttäjämäärä - käyttäjäprofiili - asiakastyytyväisyys - jatkotoimenpiteiden määrä Itsearviointityökalun käyttäjämäärien, käyttäjäprofiilin, asiakastyytyväisyyden ja jatkotoimenpiteiden seuranta puolen vuoden välein INDIKAATTORIT TÄS- MENTYVÄT, KUN TYÖ- KALU KÄYTÖSSÄ työkalun valmistelu aloitettu 2014 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikaiseen kehittämiseen kannustaminen ja innostaminen (viestintä) a) Työelämän kehittämisstrategiaa ja työelämä 2020 - hanketta käsittelevät kirjoitukset, esitelmät ja tapahtumat - kirjoitusten, esitelmien ja tapahtumien määrä Työelämän kehittämisstrategiaa ja työelämä 2020 - hanketta käsittelevien kirjoitusten, esitelmien ja tapahtumien lukijat/osallistujat Hankkeen tapahtumien seuranta ja mediaseuranta Lehdissä 45 artikkelia Sähköisissä viestimissä ml. hankejohtajan blogikirjoitukset noin 100 artikkelia Työministeri puhunut 11 asiasta järjestetyssä tilaisuudessa, hankejohtaja 61:ssä, kuulijoita yht. noin 5800; esim. VATES puhunut 11 tilaisuu-
14 (15) a) Viestintäkampanjat Kampanjakohtaiset määrittelyt Esim. työelämän arvopohja - monipuolisen keskustelun aikaansaaminen tulevaisuuden työelämästä dessa, kuulijoita noin 210; kaikissa hankkeen tilaisuuksissa ollut kuulijoita yli 9000 henkilöä TV-ohjelman suunnittelu meneillään (ulostulo 2016) Seniori työssä TVohjelman uusi tuotantokausi keväällä 2015 Kampanjakohtainen viestinnän seuranta. b) Erityisteeman mukainen viestintä Erityisteeman mukaiset määrittelyt Esimerkiksi - näkyvyys - viestinnän monipuolisuus & toimijoiden välinen yhteistyö Teemakohtainen viestinnän seuranta
15 (15) Työelämä 2020 -hankkeen nettisivujen käyttäjämääristä. (1.1. 16.12.2014) Istunnot kertoo kuinka montaa kertaa sivustolla on käyty. Käyttäjät jaetaan uusiin ja palaaviin, joita on ollut suhteessa 65,3% ja 34,7% Tämä kertoo, että sivustolla on käynyt myös paljon ns. uutta kansaa. Sivut/istunto luku on myös melko hyvä eli yhdellä vierailulla on katsottu myös muuta sisältöä, kun se joka on ensimmäiseksi auennut eteen. Tosin huolestuttavan iso on tuo välitön poistuminen (56,56%). Noin iso bounce-aste kertoo siitä, että sivusto ei ole koukuttanut tutustumaan sisältöön riittävästi.