Lempäälän kunta Strateginen yleiskaava 2040 Selostus Ehdotusvaihe 2.1.2019
Sisällys 1. Lempäälä vuonna 2040... 2 2. Lähtökohdat ja tavoitteet... 3 2.1. Kaavan keskeiset vaiheet ja osallistuminen... 3 2.2. Suunnitteluorganisaatio... 3 2.3. Yleiskaavan sisältövaatimukset... 5 2.4. Lähtökohtia strategiselle yleiskaavalle... 6 3. Strategisen yleiskaavan kuvaus... 7 3.1. Pääteemat... 7 3.2. Kehityskuvat ja väestötavoite... 8 3.3. Perusrakenne... 9 3.4. Asuminen taajamat ja kylät... 9 3.5. Yhdyskuntarakenne ja liikkuminen...12 3.6. Elinkeinot...15 3.7. Luonto ja kulttuuriympäristö...17 4. Vaikutusten arviointi...21 4.1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen...21 4.2. Vaikutukset asumiseen ja viihtyisyyteen...22 4.3. Vaikutukset elinvoimaan, yrittäjyyteen ja palveluihin...24 4.4. Vaikutukset liikkumiseen ja saavutettavuuteen...27 4.5. Vaikutukset luontoon...29 4.6. Vaikutukset ilmastoon...30 5. Suunnitelmasta toteutukseen...34 Liitemateriaali 1. Tulevaisuustarinat 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Tavoitteet ja lähtötiedot -raportti 4. Työpajojen yhteisraportti Johtoryhmän työpaja Kunnanhallituksen ja yhdyskuntalautakunnan työpaja Nuorisovaltuuston työpaja Tulevaisuusvaliokunnan työpaja aloitusvaiheessa Kunnanvaltuuston työpaja Tulevaisuusvaliokunnan järjestämä työpaja (luonnoksen ollessa nähtävillä) 5. Palauteraportti Karttaliite 1. Kulttuuriympäristön arvoalueet ja kohteet Karttaliite 2. Arvokkaat luontokohteet ja maisemakokonaisuudet 1
1. LEMPÄÄLÄ VUONNA 2040 Lempäälässä strategisen yleiskaavan valmistelutyössä on mietitty sitä, mitkä tekijät tekevät Lempäälästä tunnetun paikallisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti sekä toisaalta sitä, mitkä tekijät vaikuttavat vetovoimaisuuteen nyt ja tulevaisuudessa. Strategisen yleiskaavan valmistelussa yhdessä kuntalaisten, päättäjien ja viranhaltijoiden kanssa on noussut esiin neljä vahvaa teemaa, joskin eri yhteydessä hieman eri sanoin: asuminen, elinkeinot, luonto ja liikkuminen. v Lempäälä on pitkään ollut lapsiperheiden suosiossa, ja kuntaan on muuttanut runsaasti uusia asukkaita. Joissain tutkimuksissa on todettu näiden asumistoiveiden muuttumista, muuttuvatko ne Lempäälässä? v Lempäälä on tunnettu myös Ideaparkista sekä muusta yrittäjämyönteisestä ilmapiiristä. Millainen on kunnan vetovoima jatkossa? v Lempääläläiset itse ovat arvostaneet luontoa ja luonnonläheisyyttä asuinympäristössään. Kaupungistumisen jatkuessa Suomessa voimakkaana, onko tilaa myös lähiluonnolle ja laajoille luontoalueille? v Lempäälä sijaitsee liikenteellisesti hyvällä paikalla, valtatien 3 ja pääradan varrella, lyhyen matkan päässä Tampereelta, mikä mahdollistaa niin junalla ja linja-autolla liikkumisen kuin autoilunkin pyöräilyä ja kävelyä unohtamatta. Millaista on tulevaisuuden liikkuminen? Yhteiskunnassa samaan aikaan ihmisten tavat elää, liikkua ja tehdä töitä ovat muutoksessa. Millainen siis on Lempäälä vuonna 2040? Entä millainen on Pirkanmaa ja Suomi? Varmaa vastausta näihin kysymyksiin ei ole, varmaa kuitenkin on se, että muutoksia tapahtuu. Se, muuttuvatko kaikkien lapsiperheiden toiveet, muuttuvatko elinkeinot tai liikkumisen tavat, ja miten Lempäälä lopulta vastaa tähän kehitykseen, jää tulevaisuudessa nähtäväksi. Aktiivisesti pyrimme kuitenkin vastaamaan ja ennakoimaan ennakkoluulottomasti, kuinka Lempäälästä saadaan yhä tulevaisuudessa vetovoimainen ja elinvoimainen kunta, johon asukkaat ja yritykset haluavat asettua pitkäksi aikaa. Tämä vaatii sekä joustavuutta, ennakointikykyä että reagointikykyä. Lempäälää tuleekin yhdessä kehittää alueena, jossa mikään tila ei sementoidu vain yhteen tarkoitukseen vaan mahdollistaa muuntumisen toiminnasta toiseen vastaten sekä meidän nykyisin täällä olevien että tulevien asukkaiden, työntekijöiden, yritysten ja vierailijoiden tarpeisiin. Kuva 1. Lempäälä on osa kehittyvää Pirkanmaata, mutta yhtäaikaisesti siihen vaikuttavat kansainvälisetkin muutokset. Laajemmin yleiskaavan tavoitteita ja lähtökohtia on taustoitettu seuraavissa asiakirjoissa: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Lähtötiedot ja tavoitteet -raportti Muita kaavatyöhön liittyviä raportteja: Valmisteluvaiheen työpajojen yhteisraportti Palauteraportti Valmisteluvaiheen kehityskuvaraportti (liitteenä valmisteluvaiheessa) 2
2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 2.1. Kaavan keskeiset vaiheet ja osallistuminen Kaavatyö on käynnistynyt vuoden 2017 syksyllä ja eteni luonnosvaiheeseen kevätkesällä 2018. Kaavaluonnos oli nähtävillä kesäkuusta elokuuhun 2018. Kaavaehdotusta on työstetty mielipiteiden ja lausuntojen sekä tarkentuneiden tavoitteiden pohjalta syksyllä 2018. Lopullinen kaava on tarkoitus saada hyväksyttyä keväällä 2019. Kaavatyön yhteydessä on eri osapuolille niin kuntalaisille, luottamushenkilöille kuin kunnan viranhaltijoille järjestetty vuorovaikutteisia tilaisuuksia. Näiden työpajojen ja muun vuorovaikutuksen yhtenä tarkoituksena on tehdä kaikille osallisille tutuksi kaavoitusta ja strategiseen maankäytön suunnitteluun liittyviä teemoja. Tilaisuuksien etenemistä ja tuloksia on esitelty laajemmin erillisliitteissä: työpajojen yhteisraportti sekä tavoitteet ja lähtötiedot. Erityisen tärkeänä tavoitteena on ollut myös vuorovaikutteisesti yhdessä eri osapuolien kanssa tuoda esiin ajatuksia ja ideoita siitä, millaista Lempäälän maankäyttö on tulevien runsaan 20 vuoden aikana ja mitkä ovat tärkeimmät aihepiirit yleiskaavassa huomioitavaksi. Työpajojen ja muun vuorovaikutuksen tavoitteena on lisäksi luoda kaavahankkeen ympärille positiivinen keskusteluilmapiiri ja sitouttaa valtuutetut sekä muut osalliset mukaan kaavahankkeen etenemiseen ja viemään strategisen kaavan toteutus käytännöksi yleiskaavan kaavan vahvistuttua. 2.2. Suunnitteluorganisaatio Strategisen yleiskaavan ohjausryhmänä on toiminut kunnan johtoryhmä: kunnanjohtaja Heidi Rämö, hallintojohtaja Jarmo Hagman (06/2018 asti), toimitusjohtaja Kari Löytty/Lempäälän kehitys Oy, sivistysjohtaja Nina Lehtinen, talousjohtaja Kari Auvinen, hyvinvointijohtaja Vesa Helin, henkilöstöjohtaja Auli Nevantie sekä yhdyskuntajohtaja Tiia Levonmaa. Kaavan suunnittelutyöstä ja kaavoituksen etenemisestä ovat vastanneet yhdyskunnan palvelualueelta maankäytön suunnittelusta yleiskaavasuunnittelija Katariina Pahkasalo sekä kaavoituspäällikkö Teija Mäkelä (06/2018 alkaen) ja kaavoituspäällikkö Ilari Rasimus (11/2018 asti). Kaavoitustyössä on ollut mukana myös muu maankäytön suunnittelun henkilökunta sekä muut yhdyskunnan palvelualueen toimialat. Kuva 2. Tulevaisuusvaliokunnan järjestämä avoin tilaisuus to 23.8.2018 Virta-kampuksella, jolloin kaikilla kiinnostuneilla oli mahdollista antaa palautetta kaavaluonnoksesta. Tilaisuuden alustuksesta vastasi tutkija Otto-Wille Koste Demos Helsinki -ajatushautomosta. 3
Kaavan keskeiset vaiheet 4
Tulevat vaiheet 2.3. Yleiskaavan sisältövaatimukset Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) ohjaavat kaikkien yleiskaavojen laatimista. Sisältövaatimukset määrittelevät osaltaan sen, mitä kysymyksiä yleiskaavassa tulee käsitellä ja ratkaista. Lempäälän strateginen yleiskaava kattaa koko kunnan alueen. Siinä käsitellään niitä aihepiirejä, jotka nähdään oleellisimmiksi koko kunnan kehityksen kannalta. Tätä tarkempia MRL:n mukaisia kaavatasoja ovat osayleiskaavat ja asemakaavat. Maankäyttö- ja rakennuslaissa ja -asetuksessa esitetyt tavoitteet, säädökset vuorovaikutuksesta kaavoja valmisteltaessa sekä kaavojen sisältöön ja asiakirjoihin kohdistuvat vaatimukset muodostavat kokonaisuuden, jonka pohjalta arvioidaan yleiskaavoituksen sisältöä, laatua ja tarkoituksenmukaisuutta. Kuva 3. Strateginen yleiskaava kattaa koko kunnan alueen ja ohjaa tarkempaa suunnittelua. Ylipäätään hyvä strateginen suunnitelma on visionäärinen, joustava ja ohjeena tarkemmalle suunnittelulle ottaen kantaa kriittisiin kysymyksiin. Se myöskin tasapainoilee mahdollisuuksien ja halun välillä ja auttaa määrittelemään prioriteetit. Strateginen yleiskaava ei sinänsä ole itseisarvo, vaan tärkeää on muodostaa näkemys siitä, mitä ja millaista halutaan. Strateginen yleiskaava on siinä yksi työkalu, joka kokoaa yhteen näkemyksen, miten hallitaan Lempäälän kasvua. Yleiskaavan toteuttaminen voidaan aloittaa kaavan tultua maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen kaavaprosessin päätteeksi lainvoimaiseksi kuulutuksella. Oikeusvaikutteinen yleiskaava tulee ohjaamaan kunnan osayleiskaavoitusta, asemakaavoitusta ja muuta maankäytön suunnittelua. 5
2.4. Lähtökohtia strategiselle yleiskaavalle Strateginen yleiskaava pohjautuu olemassa oleviin laajempiin suunnitelmiin ja tavoitteisiin kohdentaen ne Lempäälän alueelle. Strategista yleiskaavaa ei ole luotu tyhjästä vaan taustalla on myös ajatus useampina vuosina eri yhteyksissä tehtyjen sitoumusten tuomisesta entistä näkyvimmiksi. Näitä on esitelty laajemmin Tavoitteet ja lähtötiedot -raportissa (liite 2). Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti strategista yleiskaavaa ohjaavat vuonna 2018 uudistuneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) sekä vuonna 2017 hyväksytty ja voimaantullut Pirkanmaan maakuntakaava. Lempäälän kunta on sitoutunut Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmaan. Samoin kunnan maapoliittisessa ohjelmassa (2016) on jo hahmoteltu kunnan tärkeimpiä kehityskohteita. Lempäälän kuntastrategiassa (2017) on otettu kantaa mm. tavoiteltavaan kasvuprosenttiin ja kehittämiskohteisiin. Myös tavoite hiilineutraalista kunnasta on tuotu esiin kuntastrategiassa. Lempäälä on liittynyt marraskuussa 2018 HINKU-kuntien verkostoon. Hinku-kunnat ovat sitoutuneet tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Kunnat pyrkivät vähentämään ilmastopäästöjään lisäämällä uusiutuvan energian käyttöä ja parantamalla energiatehokkuutta. Kunnat kannustavat myös paikallisia yrityksiä ja asukkaita ilmastotekoihin. Strateginen yleiskaava tarkentaa siis näitä ja muita valtakunnallisia, seudullisia ja suunnitelmia konkretisoiden niitä kaavakartalla. Kuva 4. Strategisessa yleiskaavassa pyritään tuomaan yhteen eri lähtökohdista tulevia tavoitteita. 6
3. STRATEGISEN YLEISKAAVAN KUVAUS Strategisessa yleiskaavassa on pyritty hahmottamaan suuntaviivoja, joilla Lempäälää kehitetään tulevien 20 vuoden aikana. Vaikka muutoksen ennustaminen on vaikeaa, on kaavatyön pyrkimyksenä kuitenkin olla mahdollistamassa paras mahdollinen kehitys Lempäälälle. Kaupungistuminen ja muuttoliike (maassamuutto ja maahanmuutto) ovat viime vuosina jatkuneet vahvana ja on oletettu, että Lempäälä osana Tampereen kaupunkiseutua on merkittävä muuttovoittoalue Suomessa. 3.1. Pääteemat Strategisen yleiskaavan pääteemoja on mietitty niin kuntalaisten, eri luottamuselinten kuin kunnan johtoryhmän kanssa työpajoissa. Kaikissa työpajoissa nousi pitkälti esiin samoja teemoja toki hieman eri painotuksin ja toivein. Työpajoista on laadittu erilliset raportit. Teemat, jotka toistuivat hieman eri muodoissa, mutta kuitenkin tunnistettavina yhtenäisinä aihepiireinä olivat: elinkeinot/yrittäminen/yritysalueet/työpaikat/elinvoimaisuus liikenne/liikkuminen/kulkuyhteydet/asemat/lähijuna/liikkumisen uudet tavat luonto/viheryhteydet/luontoyhteys/lähiluonto/birgitan polku asuminen/asumisen uudet muodot/tiivistyvät taajamat/elinvoimaiset kylät Näitä teemoja on käsitelty strategisessa yleiskaavassa ei niinkään erillisinä kaavamääräyksinä vaan toisiinsa limittyvinä teemoina. Ulkopuolelle jäi lukuisia teemoja, mutta niitä voidaan käsitellä myöhemmin koko kunnan alueella esimerkiksi teematarkasteluina. Kuva 5. Lempäälän tiiveimmin asutut alueet sijoittuvat nykyisin pitkälti autovyöhykkeelle (ruskea), osin joukkoliikennevyöhykkeelle (vihreä) sekä pohjoisimmilta osin intensiiviselle joukkoliikennevyöhykkeelle (sininen). (Ruutuaineisto Suomen ympäristökeskus 2018, pohjakartta MML 2018) Kuva 6. Työpajoissa esiin nousseet pääteemat ja strategisen yleiskaavan painopisteet. 7
3.2. Kehityskuvat ja väestötavoite Kaavaluonnoksen pohjaksi laadittiin kehityskuvia, joissa hahmoteltiin tavoiteltavaa asukaslukua olemassa olevien ennusteiden ja tavoitteiden pohjalta. Kaavatyössä ei lähdetty luomaan erilaisia rakenteellisia kehityslinjoja, sillä eri työpajoissa alueelliset painopisteet olivat huomattavan samantyyppiset painottaen nauhataajamaa ensisijaisena kehityskohteena kylien elinvoimaisuutta unohtamatta yritysalueiden sijoittuessa Marjamäkeen ja uusien väylien varrelle Puskiaisten oikaisun ja 2-kehän läheisyydessä. Valmisteluvaiheessa laaditut kehityskuvat olivatkin lähinnä sanallisia ja numeraalisia tavoitteita siitä, miten paljon asutusta ja minkä tyyppistä taajamarakennetta Lempäälään tavoitellaan. Kehityskuvia käsiteltiin kaavan ohjausryhmässä eli kunnan johtoryhmässä. Alustavien kehityskuvien pohjalta laadittiin kaksi tavoitteellista kehityskuvaa, joka pyritään mahdollistamaan strategisella yleiskaavalla. Nämä toimivat tulevaisuuden skenaarioina, miten paljon Lempäälä haluaa tavoitella uutta asutusta. Strategisen kaavan ehdotusvaiheessa saadun palautteen perusteella arvioitiin uudelleen asumisen painopisteitä. Taulukon lukuja tarkasteltaessa on huomattava, että luvuista puuttuu 700 asukkaan tiedot (noin 3 % kunnan väestöstä). Tämä johtuu mm. turvakielloista, puuttuvista osoitetiedoista, laitoshoidon asukkaista sekä rekisterin puutteista. Asumisen painopisteet perustuvat mm. kuntastrategiaan, seudulliseen rakennesuunnitelmaan ja maakuntakaavaan. Näissä on noussut esiin erityisesti Lempäälän kuntakeskuksen ja Sääksjärven rooli merkittävinä asumisen painopistealueina. Muu nauhataajama on jo nyt melko yhtenäinen, joten se on myös kuvattu yhtenäisenä. Huomioitavaa on, että asumisen painopisteiden taulukko toimii nimenomaan strategisen yleiskaavan tausta-aineistona eri alueiden keskinäisten suhteiden suuruusluokkien hahmottamiseen. Lopullinen asukasmäärä kullakin alueella täsmentyy vasta suunnittelun edetessä. Taajama-alueilla tätä määritellään asemakaavojen laatimisen yhteydessä, kun taas haja-asutusalueilla ja kylissä voidaan asumisen sijoittumista harkita ja hahmottaa esimerkiksi suunnittelutarveratkaisuin, alueellisin suunnittelutarveratkaisuin kyläalueilla (MRL 137a ), kyläosayleiskaavoin tai asukaslähtöisin kyläsuunnitelmin. Kylien väestömäärän kehittymisen arvioiminen on haastavaa, koska siihen vaikuttaa myös kunnasta riippumattomia seikkoja, kuten rakennuspaikkojen tarjonta, maanomistajien tasapuolinen kohtelu, asumistoiveiden mahdolliset muutokset, väestön ikääntyminen ja mahdollinen poismuutto kunnan maapoliittisen ohjelman ja valtuuston hyväksymien hajarakentamisen periaatteiden lisäksi. nykyisin* osuus tavoite lisäys osuus keskusta 4720 20 % 10000 5280 27 % Hakkari-Kulju 8230 35 % 10000 1770 27 % Sääksjärvi 3390 15 % 8000 4610 22 % Annisto 40 0 % 2000 1960 5 % muu taajama 3310 14 % 3500 190 10 % kylät ja haja-asutusalueet 2800 12 % 3000-3800 200-800 8-10 % yhteensä 23200 36500 13300 Taulukko 1. Tavoiteltava asukasmäärän suuruusluokka kunnan eri osa-alueilla. Yhteenlaskettu tavoiteltu asukasmäärä on seudullisen rakennesuunnitelman mukainen. Asetetussa väestötavoitteen saavuttamisessa on haastetta, sillä viime vuosina Lempäälän kasvuprosentti on jäänyt tavoitellusta (2 %). Vuonna 2018 Lempäälän asukasluku kasvoi 10 kuukaudessa 345 asukkaalla, mikä ennustaa hieman alle kahden prosentin kasvua koko vuodelle. Syinä tavoiteltua pienemmälle kasvulle lienee mm. tarjonnan puute, sillä asuntotonttien kaavavaranto on ollut melko pieni, sekä asumispreferenssien muuttuminen entistä kaupunkimaisemmiksi, jolloin kehyskuntien houkuttelevuus vähenee. Asiaa ei kuitenkaan ole tutkittu perusteellisesti. Strateginen yleiskaava lähtee osaltaan vastaamaan haasteeseen tarjota lisää asumisvaihtoehtoja ja mahdollistamaan asuntotarjonnan laajentamisen. Luonnollisesti lopulliseen asukasmäärään vaikuttavat tarjolla olevien rakennuspaikkojen määrä, toteutunut rakennuskanta (omakoti-, rivi- vai kerrostaloja) ja alueelle muuttavat asukkaat sekä taloudelliset suhdanteet. Jo nyt on havaittavissa, että esimerkiksi keskustaan on rakentunut melko pieniä kerrostaloasuntoja ja iäkkäämmän väestönmäärä on nousemassa alueella. Monipuolisella asuntotarjonnalla ja tarjolla olevien palvelujen myötä voidaan jonkin verran vaikuttaa alueen houkuttelevuuteen tavoitelluille asukasryhmille, mutta lopulliseen asukasprofiiliin tai asukasmäärään ei täysin voida vaikuttaa. On pidettävä mielessä, että taloudel- 8
liset vaihtelut voivat myös tuoda mukanaan yllättäviä käänteitä, jos esimerkiksi Tampereen seutu ei jatkossa houkuttelisikaan muuttajia muualta Suomesta tai ulkomailta. Taulukko 2. Asukkaiden osuus talotyypeittäin Lempäälän eri alueilla, nykytilanne. Huom. Luokka muu sisältää myös vapaa-ajan asunnoiksi aineistossa luokitellut rakennukset, mikä osaltaan selittää kylien ja haja-asutusalueen talotyyppien jakaumaa. 3.3. Perusrakenne Kaavakarttaa tulkitessa tulee huomioida, että kaavakartalla rajaukset (esim. taajamien helmet, työpaikka-alueet) ja symbolimerkinnät (esim. kylät, potentiaaliset seisakkeet) ovat likimääräisiä. Kaava on laadittu mittakaavassa 1:80 000. Vasta tarkemmassa suunnittelussa näiden aluerajaukset ja sijoittumispaikat täsmentyvät. Strategisella yleiskaavalla ohjataan yhdyskuntarakenteen tavoitteellista kehittämistä Lempäälässä erityisesti asumisen, liikkumisen, elinkeinojen ja luonnon näkökulmista. Yleiskaavan lähtöoletuksena on, että Lempäälä jatkaa kasvu-urallaan ja siten houkuttelee asuin- ja yrityskuntana jatkossakin; kaavalla tavoitellaan runsaan 13 000 asukkaan lisäystä sekä lisää monimuotoisia yrityksiä niin esimerkiksi kotoa käsin tehtävää työtä (esim. palvelu- tai asiantuntijayrityksiä) kuin tilaa vaativaa yritystoimintaakin. 3.4. Asuminen taajamat ja kylät Yleiskaavan keskeinen tavoite on ohjata suurin osa yleiskaavan tavoitteen mukaisesta noin 36 500 asukasmäärästä hallitusti siten, että kunnan taajamarakenne kehittyy tasapainoisesti vahvistaen erityisesti keskustan ja Sääksjärven aluekeskuksia. Kasvun ohjaamisen tavoite perustuu mm. kuntastrategian (2017) sekä kunnan maapolittiisen ohjelman (2016) linjauksiin suunnata kasvua nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään. Kaavassa on osoitettu nauhataajaman helmet: kuntakeskus, Hakkari-Vanattara-Moisio-Kulju ja Sääksjärvi sekä lisäksi Annisto, joka sijoittuu rakenteellisesti enemmän osaksi Tampereelle ulottuvaa taajamakokonaisuutta. Kuntakeskuksen ja Sääksjärven ympärille on osoitettu intensiivisesti kehitettävä alue, jonka vaikutusalue on noin 1,5 km (tulevalta) lähijunaseisakkeelta. Nauhataajamassa intensiivisin rakentaminen sijoittuu ensisijassa Tampereentien vaikutusalueelle. Anniston osalta keskipisteenä puolestaan on Tampereen puolella oleva Vuoreksen taajama. Näille alueille tulee sijoittumaan suurin osa suunnitelmallisesta kasvusta. 9
Kuva 7. Asuminen painottuu jatkossakin nauhataajamaan, joiden rinnalla on perinteisesti vahva kyläasutus. Alueet etelästä pohjoiseen: keskusta, Hakkari, Vanattara, Kulju, Sääksjärvi ja Annisto. Lempäälän kuntakeskuksesta ja Sääksjärvestä tavoitellaan vireitä keskuksia, joissa asuminen, palvelut ja työpaikat yhdistyvät. Kaavatyön alussa järjestetyssä kyselyssä myös kuntalaisilta saatiin palautetta, jossa toivottiin kunnan olevan jatkossa enemmänkin edistyksellinen futuristi kuin perinteisiin nojaava elinympäristön osalta. Alueen rakennuskannasta tavoitellaankin rohkeaa, tulevaisuuteen katsovaa ja kaupunkimaista, lähinnä kerrostaloja ja kaupunkipientaloja. Lähijunaliikenteen toimivuus edellyttää korkeaa aluetehokkuutta (jopa e=0,7 asuinrakentamisen osalta). Lempäälän keskusta ja Sääksjärvi voivat toimia jatkossa myös liityntäpysäköinnin noodeina, joista on sujuva yhteys esimerkiksi Tampereen keskustaan tai vastaavasti etelään Helsingin suuntaan. Kuva 8. Pienehkön FiksuAssa-kyselyn tuloksia, joissa asukkaat saivat osoittaa miellyttäviä paikkoja ja Sääksjärvellä uuden asutuksen paikkoja (04/2018). Hakkarin, Vanattaran, Kuljun ja Anniston osalta tavoitellaan hieman maltillisempaa kasvua, mutta kuitenkin riittävän tiivistä (keskitehokasta rakentamista, e=0,5 asuinrakentamisen osalta), jotta myös näillä alueilla olisi edellytykset alakeskuksen ja mahdollisen lähijunaliikenteen synnylle. Tulevien asemanseutujen kävelyetäisyydelle sijoittuvan rakentamisen tulee olla kuitenkin riittävän tehokasta, jotta mahdollisuudet lähijunaliikenteen syntymiselle ovat todelliset. Näiden potentiaalisten asemanseutujen lähiympäristön kehittäminen tullee ajankohtaiseksi vasta vuoden 2030 jälkeen, kun lähijunaliikenteen kehittämisen ajankohta selvenee. Tätä ennen painopiste on linja-autoliikenteeseen perustuvassa julkisessa liikenteessä. Ylipäätään Tampereentien varresta on pyrkimys luoda taajamakuvaltaan hallittu keskitehokas asumisen ympäristö. 10
Kuva 9. Pienehkön FiksuAssa-kyselyn tuloksia, joissa asukkaat saivat osoittaa Hakkarissa ja Kuljussa miellyttäviä paikkoja sekä uuden asutuksen paikkoja (04/2018). Kuva 10. Esimerkki Pirkkalan Ratsutilantien alueen keskitehokkaasta rakentamisesta. Kaikilta taajama-alueilta tulee varmistaa yhteydet ulkopuolisille virkistysalueille ja toisaalta kehittää niistä itsestäänkin viihtyisiä alueita, joilla myös liikenneturvallisuus ja esteettömyys koetaan hyviksi. Taajamavihreän tulisi olla lähellä jokaista asukasta ja työpaikkaa. Alueita on tarkoitus kehittää siten, että niin lähiluonto kuin kulttuuriympäristö huomioidaan myönteisesti vahvuuksia korostaen. Tiivistyvän taajaman vastapainona on osoitettu suurimmat Lempäälän kylät: Säijä, Nurmi, Mattila, Kelho ja Lastunen. Merkintä osoittaa symbolina kyläkeskuksen likimääräisen sijoittumispaikan, mutta ei esimerkiksi aluerajausta. Kyliä tavoitellaan kehitettävän maaseutumaisina alueina, joissa lisärakentaminen on mahdollista erityisesti kylän lähialueilla. Tavoitteena on toisaalta se, että kylissä on jatkossakin tilaa hengittää ja tehdä töitä erityisesti maaseutumaisissa elinkeinoissa tai muissa yrityksissä, joissa sijainti voi olla myös taajamarakenteen ulkopuolella. Ahtialan ja Kuivaspään kylät sijoittuvat lähelle olemassa olevaa taajamarakennetta, joten nämä on osoitettu omalla erityismerkinnällään. Näillä on myös erityistä paikallista kulttuuriympäristön merkitystä perinteisenä maaseutualueena Lempäälän taajamakuvan vastapainona, jolloin suunnittelussa tulee erityisellä huolella huomioida kylämiljöön säilyminen ja harkittu rakentaminen. Taajamien helmiin tai kyliin sijoittuvien palveluiden osalta kaavassa ei ole otettu kantaa esimerkiksi kouluverkkoon vaan niiden osalta toimitaan mm. valtuuston määrittelemien periaatteiden pohjalta. Sivistystoimen palveluverkkoselvitys on ollut käsiteltävänä kasvatus- ja opetuslautakunnassa ja valtuustossa toukokuussa 2016. Tällöin on hahmoteltu kehittämislinjauksia vuosille 2016 2021 mm. oppilaaksiottoalueiden tarkastelun ja kolmannen yläkoulun sekä kyläkoulujen pedagogisten järjestelyjen edellytyksien osalta. Sivistystoimessa on myös laadittu kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma vuosille 2017 2021. Väestömäärän kasvun myötä tullee tarpeita kehittää kouluverkkoa, näitä tarpeita voidaan katsoa esimerkiksi erillisen kouluverkkotarkastelun myötä osayleiskaavoituksen pohjaksi. Alustavasti on arvioitu, että vuoden 2019 aikana tulee tarkasteltavaksi kouluverkon mahdollinen kehittäminen. Asumiseen ensisijaisesti liittyvät merkinnät: Keskustan helmi o Merkinnällä on osoitettu kuntakeskuksen alue, johon tavoitellaan noin 10 000 asukasta. 11
Sääksjärven helmi o Merkinnällä on osoitettu Sääksjärven alakeskuksen alue, johon tavoitellaan noin 8 000 asukasta. Taajamahelmet o Merkinnällä on osoitettu nauhataajaman helmet (Hakkari-Vanattara-Moisio-Kulju), joihin tavoitellaan yhteensä noin 10 000 asukasta, sekä Annisto, johon tavoitellaan noin 2 000 asukasta. Lempäälän kylät o Merkinnällä on osoitettu perinteiset Lempäälän kylät: Säijä, Nurmi, Mattila, Miemola, Lastunen. o Kylien ja muun haja-asutusalueen asukasmäärän arvioidaan nousevan noin 200 800 asukkaalla. Taajaman läheinen kylämiljöö o Merkinnällä on osoitettu Ahtialan ja Kuivaspään kylien alueet, jotka sijoittuvat lähelle nykyistä taajamarakennetta. o Kylien ja muun haja-asutusalueen asukasmäärän arvioidaan nousevan noin 200 800 asukkaalla. Joukkoliikenteen kehittäminen on myös yksi keskeisistä palveluista. Joukkoliikenne toteutetaan kaavan alkuvuosina pääosin linja-autoliikenteenä, mutta mitoituksessa ja toimintojen sijoittelussa varaudutaan myös lähijunaliikenteen laajempaan toteuttamiseen. Nykyisin Lempäälän kuntakeskuksessa pysähtyy juna 1-2 kertaa tunnissa päiväaikaan, mutta hyvin toimiva ja laajempia massoja houkutteleva joukkoliikenne edellyttäisi tiheämpää vuoroväliä. Lempäälän kuntakeskus ja Sääksjärvi on osoitettu ensisijaisina lähijunaliikenteen seisakkeina. Näiden ympärille on jo nykyisin keskittynyt melko paljon asutusta ja keskustan kehittäminen on jo hyvässä vauhdissa. Sääksjärven osalta osayleiskaavoitus on myös aloitettu. Muut tavoitteelliset uudet potentiaaliset lähijunaseisakkeet on osoitettu Hakkariin, Vanattaraan ja Kuljuun. Näistä viimeksi mainittu on osoitettu Pirkanmaan maakuntakaavassa. Hakkari puolestaan seudun rakennesuunnitelmassa. Vanattaran sijaintia puoltaa sijainti Marjamäen kauppaja työpaikka-alueen lähettyvillä alueella, jossa on potentiaalia myös asumisen sijoittumiselle. Kaikkien lähijunaseisakkeiden ympärillä ylipäätään on jo nykyisin asutusta mutta toisaalta myös kehittämispotentiaalia. Asumisen ympäristöt vaativat liikenneyhteyksien parantamista eri tasoilla. Noin viiden kilometrin etäisyydellä seisakkeista on koko Lempäälän taajama. 3.5. Yhdyskuntarakenne ja liikkuminen Koko tiivistyvää taajaman aluetta kehitetään tasapainoisena yhdyskuntana, jossa palvelut ovat hyvin saavutettavissa palvelutarve ja tulevaisuuden mahdollisuudet huomioiden. On todennäköistä, että osa palveluista muuttaa muotoaan digitaalisen kehityksen myötä verkkokaupassa näin on jo osin käynyt mutta osa palveluista tarvitaan hyvin saavutettavissa paikassa kotiympäristössä, kuten päivähoitoa. Kuva 11. Strategisen yleiskaavan liikenteelliset ratkaisut tarjoavat sujuvan liikkumisen ratkaisuja. Kaavassa osoitetut nauhataajaman runkoyhteydet muodostavat eräänlaisen rangan nauhataajamalle. Näitä reittejä on tarkoitus kehittää taaja- 12
maliikenteen väylinä, joissa nopeudet ovat maltillisia. Liikenteen aiheuttamia haittoja, kuten melua, pyritään vähentämään aktiivisesti eri keinoin. Näistä yksi edullisimmista ja nopeimmin toteutettavista voisi olla nopeuksien alentaminen. Yhdyskuntarakenteen täydentäminen viihtyisyyttä ja elinvoimaa lisäävällä tavalla edellyttää myös sisäisen ja keskinäisen kytkeytymisen parantamista kehittämällä mm. kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita. Tätä on kehittyvän nauhataajaman kaavamääräyksissä pyritty tuomaan esiin. Lisäksi pyöräily-yhteyksiä taajaman laidoilta runkoyhteyden varteen sijoittuville joukkoliikennepysäkeille on osin tarve parantaa. Sisäistä ja kuntien välistä liikennettä palvelevat myös joukkoliikenteen tai pitkällä aikavälillä myös muun yhteisliikenteen potentiaaliset kehittämislinjat, jotka ovat runkoyhteyttä tukeva joukkoliikenteen kehittämissuunta. Nämä mahdollistavat kylien linkittymisen Lempäälän nauhataajamaan. Kaavassa on myös osoitettu radan länsipuolella Kannistontie/Sorvalammentie, jolla voi olla jatkossa mahdollisuuksia kehittyä myös yhdeksi runkoyhteydeksi. Teiden ja yhteyksien rooli jäsentyy vasta myöhemmässä suunnittelussa. Turuntie taajamasta valtatielle 3, Helsingintie (seututie 130) Valkeakoskelle sekä eteläinen osuus valtatiestä 3 on osoitettu kehittyvinä tieympäristöinä, joiden maisemakuvassa on korostettu perinteisiä laajoja maalaismaisemia ja yritysalueiden kehittämistä teiden lähialueilla. Laajemmassa mittakaavassa Lempäälän liikenteellinen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla on erinomainen sijaitseehan se liikenteen solmupisteessä, josta on hyvä yhteydet niin autolla kuin junalla sekä linjaautoin sekä Tampereelle että eteläiseen Suomeen. Moottoritie on ollut ja on jatkossakin merkittävä tekijä ja mahdollisuus Lempäälälle. Moottoritien ympäristöä on tavoitteellista kehittää houkuttelevana yritysten sijoittumisvyöhykkeenä, jonka maisemakuvassa vaihtelevat perinteinen lempääläläinen maalaismaisema sekä monimuotoiset yritysalueet. Moottoritien estevaikutusta ja meluhaittoja on tarkoitus pyrkiä aktiivisesti vähentämään kunnan sisäisesti sekä seudullisessa sekä valtakunnallisessa yhteistyössä, sillä moottoritie on osa valtakunnallista pääverkostoa, joka kuitenkin halkaisee Lempäälän taajamaa. Koko kaupunkiseudun mittakaavassa maankäytön suurimmat muutostekijät ovat läntinen ratayhteys, järjestelyratapihan siirto, valtatien 3 oikaisu sekä 2-kehä, jotka muokkaavat Lempäälän nykyistä, pääosin rakentamatonta maaseutumaista ympäristöä. Kuva 12. Pirkanmaan maakuntakaavan liikenteelliset perusratkaisut, ydinkaupunkiseudun liikennejärjestelmä (Pirkanmaan liitto, 2017). Valtatien 3 oikaisu on suunniteltu toteutettavaksi Puskiaisista Pirkkalan Linnakallioon. Valtatien 3 oikaisun linjausta on tutkittu viimeisimmän maakuntakaavatyön yhteydessä (vrt. Pirkanmaan liitto, Pirkanmaan maakuntakaava 2040). Valtatien 3 oikaisu jakaa liikennettä nykyisen valtatien 3 ja uuden valtatieyhteyden välillä ja vähentää nykyisen tieyhteyden kehittämistarpeita. Uusi tie- ja ratainfra luo mahdollisuuksia uusille työpaikka- ja teollisuusaluevarauksille, jotka tuovat kaupunkiseudulle uuden toiminnallisen painotuksen. Toteutuessaan työpaikka-alueet ja väylähankkeet muuttavat ympäristöä merkittävästi. Uusi maankäyttö on kuitenkin nivottu viheryhteyksien, virkistyskäytön ja kävelyn, pyöräilyn sekä joukkoliikenteen kehittämiseen. Kehittyvät yhteydet edistävät Lempäälää laajemmin Tampere-Pirkkalan lentoaseman saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta avaten samalla uudenlaisia, kansainvälisesti ja valtakunnalli- 13
sesti kiinnostavia logistisia mahdollisuuksia osin myös Lempäälälle. Uusien väylien ja taajama-alueiden haittapuolena on, että ne aiheuttavat estevaikutuksia ja pirstovat luontokokonaisuuksia. Alueen tärkeimmät ekologiset yhteydet on kuitenkin turvattu kaavaratkaisussa. Valtatien 3 oikaisu Lempäälän Puskiaisista Pirkkalan Linnakallioon on valtakunnallinen hanke, jonka toteutukseen vaaditaan yhteistyötä. Toinen merkittävä toteutettava linjaus on 2-kehä, joka kerää liikenteen Lempäälän ja Pirkkalan uusilta maankäyttöalueilta ja yhdistää ne seudun pääväyliin. Tie myös parantaa lentoaseman saavutettavuutta. 2-kehä ympäristöineen tarjoaa Lempäälälle myös potentiaalisia yritysalueita. Tämän tien kehittäminen voinee edetä kuntien ja ELY:n seudullisena yhteistyönä jopa nopeammin kuin valtatien 3 oikaisu. Reittiä kehitettäessä on tarve huomioida poikittaisen joukkoliikenteen sujuvuus. Ensisijaisesti tavoitteena on toimiva linja-autoliikenne, mutta Tampereen raitiotien selvityksissä on ollut esillä myös vaihtoehtoja, joissa raitiotie ulottuisi Vuorekseen (vrt. Vuoreksen puistokadun raitiotien tilavaraus- ja maankäyttösuunnitelmat, 2016). Tämä voi mahdollisesti tuoda uusia näkökulmia myös 2-kehän kehittämiselle. Valtatien 3 rinnalla toinen valtakunnallisesti merkittävä yhteysreitti on päärata, jota Lempäälässäkin on syytä kehittää. Päärata on Suomen eniten liikennöity raideyhteys, jolla on sekä pitkän matkan että lähiliikenteen henkilöliikennettä, mutta myös merkittävää tavaraliikennettä. Strategisessa yleiskaavassa on esitetty, että rataympäristöä kehitettäessä huomioidaan varaukset lähijunaseisakkeiden sijoittumiselle sekä varaus neljään raiteeseen, joiden sijoittumista on alustavasti selvitetty maakuntakaavan yhteydessä sekä sidosryhmätyöskentelyissä. Lempäälän keskustassa on jo henkilöliikenteen asema, mutta tavoitteena on ensivaiheessa saada myös Sääksjärvelle seisake, joka voisi toimia Tampereen seudun merkittävänä liikenteen solmupisteenä. Myöhemmin tavoitteena on myös Kuljuun ja Hakkariin saada seisakkeet. Lempäälän strategisessa yleiskaavassa on siis tavoitteena lähijunaliikenteen mahdollistaminen Sääksjärvellä mahdollisimman pian. Kuljun asema voisi olla seuraava seisake noin vuonna 2030 2035 Lempäälän kunnan näkökulmasta alueelle voisi sijoittua riittävää asutusmäärää määrätietoisen ja tehokkaan kaavoituksen myötä. Vanattaraan on strategisessa yleiskaavassa osoitettu myös potentiaalinen aseman paikka. Näiden myötä Hakkari olisi luontainen jatkumo lähijunaseisakkeiden ketjussa. Rataympäristöä kehitettäessä tulee lisäksi huomioida mahdollisuudet eri liikennemuotojen liityntäpysäköinnille. Alkuvaiheessa tämä koskee erityisesti henkilöautoja ja pyöräilyä, mutta matkaketjujen kehittyessä ja liikennemuotojen mahdollisesti automatisoituessa on pidettävä silmällä myös muiden tarpeiden esiin nousua. Kaavatyön työpajoissa nousi esiin myös radan maisemallinen merkittävyys, joka nyt koetaan osin jopa heikoksi Lempäälässä. Tämän vuoksi on haluttu tuoda näkyväksi tavoite, jotta pääradan ratamaisemaan kiinnitetään huomiota niin junamatkustajien kuin maastossa liikkuvien näkökulmasta. Lähijunaliikenteeseen liittyvien varikoiden sijaintia on alustavasti kartoitettu Liikenneviraston kanssa yhteistyössä tehdyissä selvityksissä keväällä 2018 (Ramboll 2018). Tässä työssä on noussut esiin muutamia mahdollisia varikkojen paikkoja myös Lempäälässä (Sääksjärvi ja Lempäälä eteläinen). Näistä strategiseen yleiskaavaan on päädytty esittämään eteläisempää vaihtoehtoa likimääräisenä kehittämismerkintänä, sillä Sääksjärveä on tarkoitus kehittää asumisen ja palveluiden alueena eikä niinkään liikenteen varikkoalueena. Tosin selvityksessä todetaan, että ensisijainen vaihtoehto varikolle on Tampereen ratapiha. Kaavassa on varauduttu maakuntakaavan mukaisesti läntisen ratayhteyden ja yhdysradan toteuttamiseen sekä järjestelyratapihan siirtoon. Kaavassa on kehittämismerkintänä osoitettu oikorata sekä siihen linkittyvä ratapiha. Läntinen ratayhteys erkanee pääradasta Lempäälän Kuljun asemakylän eteläpuolella ja kulkee mahdollisimman läheltä lentoasemaa sen itäpuolelta. Maakuntakaavatyön yhteydessä on todettu, että varsinainen hanke voi muodostua vasta kokonaiskannattavuuden ja rahoituksen varmistuttua. Toteutuminen voi siirtyä vuoden 2040 jälkeiseen aikaan, mutta tämä on syytä huomioida jo nykyisessä maankäytön suunnittelussa. Jos varautumista ei tässä vaiheessa toteutettaisi, olisi maankäyttöpaineen kasvaessa tällaisen ratalinjauksen toteuttaminen tulevaisuudessa vaikeaa tai jopa mahdotonta. Oman merkityksensä yhdyskuntarakenteen kehittymiselle tuo myös puolustusvoimien toiminnan sijoittuminen Lempäälän ja Tampereen raja-alueelle lähellä Uutta-Eurooppaa ja Annistoa sekä Lempäälän ja Pirkkalan 14
raja-alueella Säijän pohjoisosassa. Puolustusvoimien toiminnan edellyttämät suojavyöhykkeet tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa, mikä asettaa rajoitteita toimintojen sijoittelussa molempien kohteiden ympäristössä. Yhdyskuntarakenteeseen ja liikkumiseen ensisijaisesti liittyvät merkinnät: Kehittyvä nauhataajama Taajamarakenteen runkoyhteydet o Merkinnällä on osoitettu merkittävimmät taajaman sisään sijoittuvat kadut ja tiet. Yhteisliikenteen potentiaalinen kehittämislinja Kasvun kehä I o Merkinnällä on osoitettu 2-kehä vaikutusalueineen. Kasvun kehä II o Merkinnällä on osoitettu valtatien 3 oikaisu. Kehittyvä moottoritieympäristö Kehittyvä tieympäristö Merkittävästi parannettava valtakunnallinen rata ja asema/uusi seisake Potentiaalinen seisakkeen sijainti Potentiaalinen ratavarikko Puolustusvoimain alue Ratavaraus Tärkeä seutu- tai yhdystie o Merkinnällä on osoitettu merkittävät seututiet ja yhdystiet sekä niihin kuuluvat katuosuudet ja yhdystieluonteiset kadut. Uusi tie o Merkinnällä on osoitettu 2-kehän jatko Sääksjärveltä Pirkkalaan kohti Tampere-Pirkkalan lentoasemaa. Moottoriväylä o Merkinnällä on osoitettu moottoritie, valtatie 3. Merkittävästi parannettava moottoriväylä o Merkinnällä on osoitettu olevien moottoriteiden lisäkaistat. Uusi moottoriväylä o Merkinnällä on osoitettu valtatien 3 oikaisu, Puskiaisista kohti Pirkkalan Linnakalliota. 3.6. Elinkeinot Lempäälän kunta on saanut kiitosta toimintatavoista, joihin kuuluvat kattavat yrityspalvelut ja kaikkien yritysten tarpeiden huomioiti niin isojen kuin pienimpien. Strateginen yleiskaava jatkaa Lempäälän yrittäjämyönteistä suhtautumista onhan yksi kunnan elinvoimaisuuden merkittävä tekijä lisääntyvä yritysten määrä. Tämä puolestaan lisää investointeja, mikä mahdollistaa puolestaan uusien asukkaiden asettumisen kuntaan. Strategisessa yleiskaavassa elinkeinoja ei nähdä pelkästään erillisinä alueina vaan yritystoiminta voi muodostua monenlaisista toimijoista, joiden tarpeet voivat vaihdella. Strategisella yleiskaavalla tavoitellaan lisää monimuotoisia yrityksiä niin taajamarakenteen sisään kuin erillisille yritysalueille. Useat yritykset voivat sijoittua erityisesti taajamiin mutta myös kyliin, esimerkiksi palvelu- ja asiantuntijayritykset, ja olla siten vahvistamassa kunnan elinvoimaisuutta. Lempäälän kuntakeskus ja Sääksjärvi keskuksina ovatkin potentiaalisia sijoittumispaikkoja lukuisille yrityksille, mitä tavoitetta on yleiskaavassa haluttu edistää. Strategisessa yleiskaavassa ei ole otettu erikseen kantaa kaupan mitoitukseen, sillä sitä on käsitelty maakuntakaavassa sekä osayleiskaavoissa sekä voimassa olevissa asemakaavoissa. Näiden pohjalta kehitetään alueita eteenpäin. Kuntakeskuksesta on muodostumassa hallinnollisten palveluiden lisäksi elävä päivittäispalvelujen keskittymä. Alueen asukasluku on noussut ja jatkaa nousuaan. Uudisrakentaminen on lähinnä kerrostaloja ja kaupunkipientaloja tavoitellen korkeaa aluetehokkuutta ja siten riittävää asukasmäärää, joka mahdollistaa myös palvelujen kivijalkatoiminnot. Ylipäätään alueella varataan tilaa yleisille alueille sekä monipuolisesti kaupoille ja palveluille. 15
Marjamäkeä puolestaan pyritään jatkossakin kehittämään monipalvelukeskittymänä. Alueelle sijoittuu monipuolisia pääasiassa työpaikkatoimintoja, kaupallisia palveluja, kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintoja sekä tuotantotoimintaa. Marjamäki, jonne on Ideaparkin lisäksi sijoittunut lukuisia eri alojen yrityksiä, on jo nykyään seudullisesti merkittävä sijaintipaikka lukuisille yrityksille. Strategisessa yleiskaavassa Marjamäki on haluttu nivoa kiinteämmin osaksi Lempäälän taajamarakennetta korostamalla kevyen liikenteen paikallista saavutettavuutta, sillä siellä sijaitsee lempääläläisten arjen palveluita. Marjamäestä pyritään kehittämään lisäksi osana liikkumisen matkaketjua kartoittaen esimerkiksi liittymispysäköinnin mahdollisuuksia. Sääksjärvellä on potentiaalia kehittyä toimivaksi alakeskukseksi, jonne voi sijoittua palveluja ja työpaikkoja. Sääksjärven keskustaa ympäristöineen tiivistetään ja kehitetään vireänä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen keskittymänä. Intensiivisin täydennysrakentaminen kohdistetaan tulevan seisakkeen läheisyyteen. Uudisrakentaminen on lähinnä kerrostaloja ja kaupunkipientaloja tavoitellen korkeaa aluetehokkuutta ja siten riittävää asukasmäärää, joka mahdollistaa myös palvelujen kivijalkatoiminnot. Ylipäätään alueella varataan tilaa yleisille alueille sekä monipuolisesti kaupoille ja palveluille. Lempäälällä on vahva maaseutuelinkeinojen perinne. Olemassa olevat isot maatilat sijoittuvat taajaman ulkopuolelle, mikä turvaa näiden toimintaedellytyksiä jatkossakin. Toisaalta strateginen yleiskaava antaa taajaman ulkopuolella mahdollisuuksia yrityksille. Kyliin voi sijoittua hyvinkin monipuolisesti erilaisia pienyrityksiä tai -palvelujentuottajia. Näitä onkin viime vuosikymmeninä joitakin jo sijoittunut Lempäälään. Luonto ja siihen liittyvä matkailu on tärkeässä roolissa Lempäälässä. Kaavakartalla on erikseen osoitettu Vaihmalan läheisyydessä luontomatkailun ydinalue tukemaan alueen kehitystä. Alueella sijaitsee jo nyt Vaihmalan hovi sekä golfkenttä, joiden lisäksi alueella on myös kehittämispotentiaalia. Tiiviin yhdyskuntarakenteen ulkopuolella olevia yritysalueita kehitetään ensisijaisesti pitkän kantaman logistiikkayritysten sekä sellaista ympäristöhäiriötä tuottavan toiminnan käyttöön, jota ei voida sijoittaa asutuksen läheisyyteen. Valtatien 3 oikaisun ja 2-kehän jatkon varrelle on osoitettu mahdollisuuksia yritysalueiden kehittämiselle. Nämä sijoittuvat hyvien liikenneyhteyksien päähän ja melko kiinteästi osaksi nykyistä yhdyskuntarakennetta. Kehä 2 ympäristöineen on kaavassa osoitettu kasvukehänä, joka toimii yritys- ja tutkimustoiminnan sekä asumisen vyöhykkeenä. Tien ympäristöön sijoittuvia on kannattavaa rakentaa vaiheittain kiinnittäen huomiota toteutusjärjestykseen. Lisäksi tien varrelle sijoittuvien alueiden osalta on syytä varmistaa saavutettavuus Sääksjärven keskustasta. Kuva 13. Erilaisia uusia työpaikkoja voi sijoittua sekä nauhataajamaan, kyliin että erillisille työpaikka-alueille omien vahvuuksiensa ja tarpeidensa mukaan. Valtatien 3 oikaisun varteen sekä seututien 130 varteen on osoitettu maankuntakaavan mukaisesti yritysalueet, joita kehitetään tehokkaana yritys- ja tuotantotoiminnan kohteena. Alueille voi sijoittua yritys-, teollisuus- ja tuotantotoimintoja sekä logistisia toimintoja ja palveluja sekä kiertotalouden toimintoja. Alueilla voidaan luoda myös edellytyksiä uusiutuvan energian tuotantoon. Näistä valtatien 3 oikaisun osalta maankäytön suunnittelussa tavoitellaan tiivistä maankäyttöä sekä edistetään toimintojen saavutettavuutta eri liikkumistavoin. Tien ympäristöön sijoittuvia 16
alueita on tarpeen rakentaa vaiheittain kiinnittäen huomiota toteutusjärjestykseen sekä varmistaa hyvä saavutettavuus. Alueen suunnittelun yhteydessä tulee varmistaa myös virkistys- ja viheryhteyksien jatkuvuus. Valtatien 3 liittymiin Ahtialaan (pohjoisempi) ja Koivistoon (eteläisempi) on osoitettu pitkän aikavälin varaukset yritysalueille. Nämä tarjoavat yhdyskuntarakenteesta hieman irti olevia paikkoja näkyvillä paikoilla moottoritien varressa. Alueiden lopullista sijoittumista tulee tarkastella huolella risteyksen ja teiden varsille. Alueiden kehityksessä on huomioitava erityisellä huolella liikenneyhteyksien toimivuus ja saavutettavuus, läheisten kulttuuriympäristöjen arvot sekä turvattava luontoarvojen säilyminen. Alueen toteutuminen edellyttää, että muut kaavassa osoitetut yritysalueet ovat toteutumassa tai muutoin todettu epätavoiteltaviksi. Läntisen ratayhteyden varrelle on etsitty sijainti uudelle järjestelyratapihalle, joka korvaisi toteutuessaan nykyisen Tampereen keskustan tuntumassa sijaitsevan järjestelyratapihan. Uudella sijainnilla Lempäälässä ratapihan ympäristö esitetään teollisuusalueena, jonne voi sijoittua raideliikenteen läheisyydestä hyötyvää teollista ja kuljetusintensiivistä liiketoimintaa aivan eri mittakaavassa kuin nykyisellä sijainnilla on mahdollista. Järjestelyratapiha liittyvine toimintoineen voi tarjota esimerkiksi seudullisille ja valtakunnallisille yrityksille logistiikan alan sijoittumismahdollisuuksia. Tärkeää on myös huomata, että Lempäälästä liikutaan paljon töihin naapurikuntiin ja toki kauemmaksikin. Lähes 6400 lempääläläistä käy kunnanrajojen ulkopuolella töissä, kun taas Lempäälään tulee noin 3500 muualla asuvaa töihin. Tampere naapurikuntana tarjoaa useille mielekkäitä työmahdollisuuksia, mutta myös Lempäälä muissa kunnissa asuville työpaikkoja sekä nyt että tulevaisuudessa. Elinkeinoihin ensisijaisesti liittyvät erityismerkinnät: Merkittävä monipalvelukeskittymä Tuotantotoiminnan yritysalue Tulevaisuuden yritysalue / selvitysalue 2040 Kasvukehä I o Merkinnällä on osoitettu 2-kehä vaikutusalueineen. Kasvukehä II o Merkinnällä on osoitettu valtatien 3 oikaisu. Ratapihan ympäristö Luontomatkailun ydinalue 3.7. Luonto ja kulttuuriympäristö Lempäälän imagotutkimuksissa on noussut vahvasti esiin luonto. Täällä luonto on lähellä jokaista ja luonnossa liikuntaan paljon eri tavoin. Tätä luontoyhteyttä on tuotu esiin myös kaavan kehittämismääräyksissä. Yleisesti viheralueet ovat tärkeä osa kuntien tarjoamia kaikille avoimia julkisia tiloja ja palveluja. Tavoitteena strategisessa yleiskaavassa ei ole pelkästään viheralueiksi laskettavien alueiden pinta-alan kasvattaminen vaan myös laadullisten ominaisuuksien lisääminen, sillä saattaa olla tilanteita, joissa jopa pienemmällä pinta-alalla voidaan saavuttaa sekä käyttäjien että luonnon kannalta parempi ratkaisu. Strategisessa yleiskaavassa on osoitettu kaksi luonnonrauhan ydinaluetta, joita tulee kehittää luontoarvojen ehdoilla. Merkintä painottaa alueen merkitystä virkistykseen ja luonnon monimuotoisuuden säilymiseen. Pohjoisemman Koipijärven lähelle sijoittuvan alueelle sijoittuu mm. Koipitaipaleen-Kirskaanniemen luonnonsuojelualue, joka on pinta-alaltaan selvästi suurin yhtenäinen metsäalue, jonka Lempäälän kunta omistaa ja se on suojeltu METSO-ohjelman puitteissa vuonna 2017. Lisäksi alueelle sijoittuu Salmuksen Natura 2000 -alue. Salmuksen alue muodostaa useiden luontotyyppien kokonaisuuden kahden järviketjun muodostamalla valuma-alueella. Siellä on vanhoja metsiä, luonnontilaisia rantasoita, puroja ja lehtoja, järvet ovat puolestaan karuja ja kirkasvetisiä. Alueen poikki kulkee myös maakunnallisesti houkuttelevat Birgitan polut, jotka osaltaan nivovat yhteen muitakin viheryhteyden kannalta merkityksellisiä alueita. Toinen luonnonrauhan ydinalue sijaitsee keskustan läheisyydessä Ahtialanjärvellä, joka on merkittävä, rehevä lintujärvi. Taajamaympäristön kehittämisessä tuleekin huomioida tämä. Tämän alueen haasteena on sijainti lähellä keskustaa ja osin astutuksen ympäröimä, mutta samalla se tarjoaa lukuisille ihmisille mahdollisuuden luontoyhteyteen. Hakkarista Vanattaraan ulottuva alue on osoitettu metsäalueena. Tämä on aktiivisessa liikunta- ja virkistyskäytössä. Lisäksi alueelle sijoittuu lukuisia arvokkaita luontokohteita, mm. Siisjärvenkukkulan arvokas kallioalue sekä Sorvalammin ja Siisjärven alueet (monibiotooppi, vesistöketju 17
Sorvalammilta Pikku-Siisjärven kautta Siisjärveeen, metsäisiä avolouhikoita, puroja ja noroja, lehtoja, kallioalueita). Samoin kunnan koillisosaan osoitetun alueen kohdalla on lukuisia arvoalueita. Metsäalueiden kaavamerkinnällä ei oteta kantaa esim. metsänhakkuihin ja metsätalouteen vaan pikemminkin sillä pyritään turvaamaan alueen säilyminen normaalina metsäalueena, jonne ei tulisi sijoittaa luonnon monimuotoisuutta vähentäviä toimintoja. yhteydet puolestaan sijoittuvat osaksi tiivistä ja täydentyvää taajamarakennetta. Yhteyden tarkempi sijoittuminen, sen säilyttämismahdollisuudet sekä kehittämismahdollisuudet sekä kehittämistavat tulee arvioida tarkemmassa suunnittelussa. Erityisesti Puskiaisten oikaisun kohdalla on todettu, että yhteyden turvaaminen pyritään yhteensovittamaan maakuntakaavan tavoitteisiin siten, että yhteys toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista vaarantamatta. Kuva 15. Seudullinen metsäekologinen verkosto Lempäälässä tarkastelualueella (Tampereen kaupunkiseutu, 2018, alustava raportti). Vihreällä paksulla viivalla on osoitettu pääverkosto, ohuemmalla tukeva verkosto. Kuva 14. Luontoon liittyvät merkinnät tukeutuvat tärkeimpiin paikallisesti ja seudullisesti merkittävimpiin luontoarvoihin. Taajaman läheisyydessä on osoitettu kahdentyyppisiä viheryhteyksiä: olemassa olevat tärkeät ekologiset yhteyksiä sekä kehitettäviä ekologisia yhteyksiä. Nämä pohjautuvat aikaisempiin luontoselvityksiin, maakuntakaavaan sekä vuoden 2018 aikana laadittuun seudulliseen viherverkkoselvitykseen. Olemassa olevien tärkeiden yhteyksien osalta on tavoitteena säilyttää ja kehittää sitä tarkemmassa suunnittelussa. Nämä sijoittuvatkin pääosin metsäisille tai muutoin luonnontilaisille alueille. Kehitettävät ekologiset Birgitan polku kiertää Lempäälän taajamaa pääosin metsäisillä alueilla. Strategisessa yleiskaavassa pyrkimyksenä on mahdollistaa reitin kehittäminen yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa. Tärkeää olisi kehittää sitä seudullisesti houkuttelevana reittinä, jossa on mahdollista sekä lyhytkestoinen lähiretkeily että pidempimatkainen patikointi reitin eri osissa. Kunnan ainoat hiljaisimmat alueet sijoittuvat kunnan koillisosaan sekä Nurmen ja Säijän alueille. Näille alueille tai niiden lähisyyteen tulee välttää sijoittamasta toimintoja, jotka merkittävästi lisäävät alueen melua. 18
Kuva 16. Hiljaiset alueet Lempäälän kunnassa sijoittuvat kauaksi pääväylistä (Lempäälän ympäristövalvonta 2018, alustava raportti). Luontoon liittyy myös luontomatkailun ydinalueen merkitä, joka tukee alueen kehittämistä matkailuun, mutta samanaikaisesti muistuttaa alueen arvoista. Lempäälän kunnalla on erilaisten inventointien ja kulttuuriympäristöohjelman ansiosta varsinkin rakennetusta kulttuuriympäristöstä melko kattava yleispiirteinen selvitysaineisto. Arkeologista kulttuuriperintöä koskeva selvitysaineisto on osaksi riittävä, mutta osassa kuntaa selvitysaineisto on vanhentunutta tai puutteellista. Kaavaa laadittaessa on päädytty siihen, että kulttuuriympäristön osalta kaavakartalle merkitään maakunnallisesti ja seudullisesti merkittävät kohteet aja alueet. Paikallisesti arvokkaat kohteet arvioidaan tarkemman suunnittelun yhteydessä. Kulttuuriympäristön merkitystä on kuitenkin pyritty korostamaan taajamien ja kylien merkinnoissa, jotta myös paikallisesti arvokas ympäristö tulee huomioiduksi alueita kehitettäessä. Arvojen säilymisen edellyttämä toimenpiteiden huomioiminen, kuten maisemanhoito, rakennusten kunnostaminen, matkailun- ja kulttuuriympäristön kehittäminen, tulee huomioiduksi aluevarausyleiskaavoissa ja asemakaavoissa. Kaavakartalla on esitetty aluevarauksena Hauralassa sijaitseva laaja arkeologinen alue. Lisäksi kaavakartalla on esitetty valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita alueita ja kohteita: Alueet: Vesilahden-Lempäälän kulttuurimaisema, valtakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema, ehdotettu laajennettavaksi (vrt. Pirkanmaan maakuntakaava 2040) Aimalan-Nurmen kulttuurimaisema, maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Ahtialan-Lastusten-Vaihmalan kulttuurimaisema, maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Hiidenvuolteen kulttuurimaisema, maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Perälän-Tanhuanpäänvainion kulttuurimaisema, maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema Lempäälän vesireitit ympäristöineen / Lempäälän kanavan ympäristö ja Kuokkalan kosken ympäristö, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Mottisen kulttuurimaisema, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Vesilahden ja Lempäälän kartanot ja suurtilat, kolme näistä Lempäälän puolella: Lastunen, Kelho ja Sotavalta, maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Kohteet: selostuksen liitekartan nro 1. Lempäälän rautatieasema, valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö selostuksen liitekartan nro 2. Sääksjärven rautatiepysäkki, valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö selostuksen liitekartan nro 3. Lempäälän kirkon ympäristö, maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö selostuksen liitekartan nro 4. Lahdenkylän ryhmäkylä, maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö 19
selostuksen liitekartan nro 5. Penttilän pihapiiri, maakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö Luontoon ja kulttuuriympäristöön ensisijaisesti liittyvät erityismerkinnät: Luontomatkailun ydinalue Luonnonrauhan ydinalue Metsävyöhyke o o Merkinnällä on osoitettu laajat yhtenäiset metsäalueet. Alueelle sijoittuvat merkittävimmät ja arvokkaimmat luontokohteet ja -alueet. Olemassa olevat tärkeät ekologiset yhteydet Kehitettävät ekologiset yhteydet Birgitan polku o Pohjavesialue o Merkinnällä osoitetaan merkittävä ulkoilureittiyhteys. Birgitan polku yhdistää Lempäälän eri luonto- ja virkistyskohteita. Merkinnällä on osoitettu vedenhankintaa varten tärkeät ja vedenhankintaan soveltuviksi luokitellut pohjavesialueet. Hiljainen alue o Merkinnällä on osoitettu Lempäälän hiljaiset alueet. Kulttuuriympäristön merkittävä arvoalue o Merkinnällä on osoitettu merkittävät laajat, yhtenäiset kulttuuriperinnön maakunnallisesti ja valtakunnallisesti arvokkaat tihentymät. Alueet sisältävät arvokasta kulttuuriperintöä, joka voi olla luonteeltaan arkeologista, historiallista tai maisemallista rakennettua kulttuuriympäristöä. o Kulttuuriympäristön hyvinvointivaikutukset ovat tärkeä Lempäälän vetovoimaa. 20
4. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 4.1. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Strategisen yleiskaavan eräänä tehtävänä on ollut tukea Lempäälän roolia Tampereen kaupunkiseudulla. Kaava vahvistaa tätä osoittamalla kehittämispotentiaalia Tampereen eteläpuolella oivallisten liikenneyhteyksien varrella. Toisaalta kaava vahvistaa Lempäälän omaa identiteettiä ja vetovoimaisuutta tuomalla esiin kunnan vahvuuksia: merkittäviä virkistys- ja luontokohteita, monipuolisia asumismahdollisuuksia sekä vahvoja elinkeinoelämän nykyisiä alueita sekä kehittymismahdollisuuksia. Kaavaratkaisu tukee Lempäälän nauhataajaman vahvistuvaa kehitystä ja harkittua laajenemista ja siten hidastaen rakenteen suunnitelmatonta hajautumiskehitystä. Taajaman kehitystä pyritään hallitsemaan osin vaiheistamalla alueiden toteutusta ja kehittämällä myös olemassa olevia alueita. Maaseudulla ja haja-asutusalueilla rakentamista ohjataan erityisesti kyliin, nykyisten toimintojen tuntumaan. Kaava tiivistää erityisesti keskustaajamaa ja Sääksjärveä sekä elävöittää niiden miljöötä. Keskustassa on jo käynnissä merkittävissä määrin täydennysrakentamista, mikä tulee jatkumaan seuraavina vuosina ja vuosikymmeninä. Sääksjärven asukasluku tulee kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Tämä puolestaan heijastuu alueen palvelutarpeeseen ja -tarjontaan. Kaava tukee myös Kuljun, Vanattaran, Hakkarin ja Anniston kehittämistä. Oletettavaa on, että erityisesti kuntakeskuksen lisäksi Sääksjärvellä lisääntyy päivittäispalveluiden tarjonta asukasmäärän nousun myötä. Sääksjärven merkittävä kehittäminen tulee vaikuttamaan kunnan investointikustannuksiin, joita muuttuva yhdyskuntarakenne synnyttää. Väestönkasvun myötä lisääntyvä palvelujen tarjonta lisää kunnalle kohdistuvia kustannuksia. Jos palvelut tarjotaan jatkossakin kuntavetoisesti. Lisääntynyt yksityinen palveluntarjonta esimerkiksi päiväkotien kohdalla voi kuitenkin helpottaa jatkossa kunnan palvelutaakkaa. Merkittävimmät keskukset ovat kiinnostavia kohteita myös yksityisille palveluntarjoajille. Merkittävät rautatieseisakkeiden kehityshankkeet ovat kiinnostavia myös valtakunnallisessa mielessä. Yhdyskuntarakenteen muutoksesta syntyvien kustannusten ei näin ollen oletettaisi kohdistuvan vain yksittäiselle kunnalle, vaan ratkaisumalleista neuvotellaan mm. tulevissa MAL-sopimuksissa. Yleisesti taajama-alueille voi sijoittua ympäristöhäiriöitä tuottamattomia yrityksiä, mikä parantaa työllistymismahdollisuuksia kotikunnan alueella sekä vastaa rakennesuunnitelman tavoitteeseen uusista työpaikoista keskusta-alueilla. Kaavaratkaisussa on pyritty määrittelemään taajamat selkeästi. Taajama-alueilla lisärakentaminen tukeutuu nykyiseen infrastruktuuriin ja palveluihin, joita kuitenkin tulee kehittää vastaamaan lisääntyvää asukas- ja yritysmäärää. Tämä lisää kunnalle kohdistuvia kustannuksia. Toisaalta merkittävä väestömäärän lisäys nimenomaan taajama-alueen ulkopuolella ja hallitsematon hajarakentaminen lisäisi huomattavasti enemmän kunnalle kohdistuvia yksikkökohtaisia kustannuksia (mm. koulukyydit, ikääntyneiden palvelut, kunnallistekniikan rakentaminen). Lisäksi tämä aiheuttaa usein ennalta suunnittelemattomia palvelutarpeita asemakaava-alueiden ulkopuolelle. Asemakaavoittamattomilla alueilla vesihuolto järjestetään tavallisesti kiinteistökohtaisesti tai yksittäisillä aluekohtaisilla ratkaisuilla. Kunnan vastuulla olevien keskitettyjen järjestelmien tarve kasvaa sitä suuremmaksi, mitä tiiviimmäksi asutus vuosien mittaan muuttuu. On työlästä ja kallista rakentaa kunnallistekniikka hajanaisesti toteutuneille alueille jälkikäteen. Asutuksen lisääntyessä lisääntyvät myös tarpeet yksityisteiden ja valtion ylläpitämien yleisten teiden liikenneturvallisuuden parantamiseen, kevyen liikenteen väylien, valaistuksen ja tieparannusten toteuttamiseen. Samalla kasvavat kuntien ja valtion paineet avustaa yksityisteitä. Yleisistä teistä vastaavan ELY-keskuksen määrärahat ovat pienentyneet merkittävästi, eivätkä ne riitä yleisten teiden turvallisuuden parantamishankkeisiin. Suunnittelematon hajaasutus lisää aina liikennettä. Se lisää myös asukkaiden liikkumiskustannuksia sekä kunnan ja valtion kuljetuskustannuksia. Osa kasvun tuomasta väestöstä hakeutunee joka tapauksessa taajaman ulkopuolisille alueille maaseutumaisen elämäntavan houkuttelemana. Riskinä olevaa yhdyskuntarakenteen hajautumista kunnallistaloudellisine vaikutuksineen on kaavassa pyritty hallitsemaan nostamalla eri puolilta maaseutua kaavakartalle Lempäälän perinteisiä kyliä, joissa maaseutumaista rakentamista voidaan ohjata olemassa olevan infrastruktuurin läheisyyteen. Taajaman ulkopuolisilla alueilla rakentaminen onkin tavoitteena ohjata ensisijaisesti näiden kylien läheisyyteen. Maaseudun asukasmäärän nousu on kuitenkin viime aikoina ollut melko maltillista. Haja-asutusalueille suuntautuva uusi väkimäärä ei välttämättä kaikkialla korvaa luonnollisen poistuman aiheuttamaa vähenemää. Riskinä onkin, 21
että uudisrakentamisen elinvoimaisuutta lisäävät vaikutukset jäävät ainakin joissain paikoin heikoiksi. Kaavaratkaisu pyrkii nivomaan hieman taajamarakenteen ulkopuolelle sijoittuvan Marjamäen osaksi hallittua yhdyskuntarakennetta. Muut erilliset työpaikka-alueet sijoittuvat hallitusti tiiviimmän asutustaajaman lievealueille. Kaavassa on lisäksi osoitettu kaksi uutta yritysaluetta moottoritien varrella eteläisessä Lempäälässä. Nämä ovat taajamista ja kylistä irrallisia kunnallistaloudellisesti kalliita kehittämisalueita, jotka muodostavat eräänlaiset satelliitit nauhataajaman ulkopuolelle. 4.2. Vaikutukset asumiseen ja viihtyisyyteen Yleiskaavan lähtöoletuksena on, että Lempäälän houkuttelee asuin- ja yrityskuntana jatkossakin; kaavalla tavoitellaan noin 14 000 asukkaan lisäystä sekä lisää monimuotoisia yrityksiä niin esimerkiksi kotoa käsin tehtävää työtä, esimerkiksi palvelu- tai asiantuntijayrityksiä, kuin tilaa vaativaa yritystoimintaakin. Kaavalla tuetaan Lempäälän elinvoimaisuutta tarjoamalla asuinmahdollisuuksia lukuisille uusille asukkaille sekä yrityksille tiloja toiminnoille onhan Lempäälä vetovoimainen kunta. Toisaalta kaavalla tuetaan nykyisten alueiden omaleimaisuuden ja lähiluonnon säilymistä, mikä yleisesti lisää asukkaiden tyytyväisyyttä ja viihtyisyyttä sekä halua asettua asuinalueelleen. Kaava toteutuessaan tarjoaa asumismahdollisuuksia lukuisille uusille asukkaille, mikä tuo välillisesti elinvoimaa koko Lempäälän kunnalle. Lempäälä tarjoaa jatkossakin houkuttelevia vaihtoehtoja eri asukasryhmille, joskin kaavaratkaisu muuttaa Lempäälän taajamarakennetta kohti entistä yhtenäisempää yhdyskuntarakennetta ja toisaalta tiiviimpää rakentamistapaa. Asuminen tulee jatkossa keskittymään entistä enemmän tulevien lähijunaseisakkeiden lähiympäristöön. Tämä muuttaa Lempäälän taajamakuvaa tiiviimmäksi ja kaupunkimaisemmaksi, mikä mahdollistaa kaupunkikylien synnyn, mutta vaatii suunnittelulta ja toteutukselta entistä harkitumpaa suunnittelutyötä, jotta asuinympäristön laatu pysyy hyvänä. On myös muistettava, että hyville sijainneille keskittyvä rakentaminen aiheuttaa jossain määrin epätasaista kehitystä eri alueiden välillä, jolloin on mahdollista, että jotkin jo rakentuneet alueet voivat jäädä jälkeen muusta kehityksestä ja menettää houkuttelevuuttaan. ikäjakauma Piiponraitti Kiimakallio Lempäälä 0-6 4 % 11 % 10 % 7-16 2 % 19 % 16 % 17-21 2 % 7 % 5 % 22-29 10 % 10 % 7 % 30-49 17 % 36 % 29 % 50-64 15 % 13 % 18 % 65-75 22 % 3 % 10 % 75-28 % 1 % 6 % Taulukko 3. Ikäjakauma nykyisin tarkasteluna kahdella pienellä, erityyppisellä alueella (Piiponraitti kuntakeskuksessa, Kiimakallio Kuljun kupeessa Tampereentien varressa nauhataajamassa) sekä koko Lempäälässä. 22
Erilaiset asuinalueet houkuttelevat nykyisin Lempäälässä eri ikäluokkia. Tehdyissä tarkasteluissa on huomattu, että esimerkiksi kuntakeskuksessa nykyisin väestöstä suuri osa on vanhusväestöä, kun taas uudehkoilla pientaloalueilla on hyvin paljon lapsia ja nuoria. Väestön ikärakenne on muutoksessa, mikä heijastuu myös Lempäälään. Toisaalta on myös arvioitu, että asumistoiveet ovat muutoksessa nuoret ja vanhemmat yhä paremmin kaupungeissa ja keskustoissa palveluiden äärellä. Tähän vaikuttavat niin demografiset kuin taloudellis-sosiaaliset muutokset sekä elämäntapojen kirjon kasvaminen. Strateginen yleiskaava antaa mahdollisuuden vastata näihin muuttuviin asumispreferensseihin, mutta vasta tarkemman suunnittelun myötä hahmottuu kunkin alueen luonne. Erityiset kehittämisen painopistealueet ovat keskusta ja Sääksjärvi. Näiden laajentamis- ja täydentämistoimenpiteillä luodaan mahdollisuuksia uusille asukkaille sekä välillisesti pyritään parantamaan kasvavan taajamaväestön päivittäisen elinympäristön laatua sekä välillisesti parannetaan kasvavan taajamaväestön elinympäristön laatua keskustahakuisten erikoispalvelujen kehittämisellä. Sääksjärven ja kuntakeskuksen kehittämisellä houkutellaan myös alueella asioimaan ja vierailemaan myös kunnan ulkopuolelta. Yleisesti tällainen keskuksien monimuotoinen ympäristö, jossa on myös palveluja saatavilla asutuksen lomassa, edesauttaa sujuvan ja kestävän arjen toteutumista sekä vähentää jokapäiväistä liikkumistarvetta. Riittävän suuri asukasmäärä taajamassa luo mahdollisuuden entistä paremmalle joukkoliikenteelle, mikä mahdollistaa aiempaa paremmin kestävien elämäntapojen, kuten autottomuuden, toteuttamisen arjessa. Uudistuvat taajamat tarjoavat rakentuessaan lisää asuinpaikkoja erityisesti niille, jotka kaipaavat urbaania ympäristöä. Tällaisten asumistoiveiden määrä on tutkimusten valossa ollut kasvussa viime vuosina. Lempäälässä halutaan kuitenkin jatkossakin tarjota myös muita asumisvaihtoehtoja. Strategisella yleiskaavalla ei yksityiskohtaisesti oteta kantaa alueiden estetiikkaan tai rakennuksiin, vaikka kaavamääräyksin on pyritty takaamaan alueiden viihtyvyys ja liikenneturvallisuus, jotta alueilla olisi mielekästä asua ja yrittää sekä uusien että alueella jo nyt olevien asukkaiden ja yrittäjien. Merkittävä muutos rakennetussa ympäristössä voi olla kuitenkin haaste osalle asukkaille kuten vanhuksille tai aistirajoittuneille henkilöille. Ikäystävällisyyttä ja itsenäistä selviytymistä voidaan kuitenkin edistää taajamarakenteen hahmotettavuutta hallitsemalla sekä käveltävyyttä, esteettömyyttä sekä turvallisuutta parantamalla. Tällä on entistä suurempi merkitys väestön ikääntyessä. Taajamarakenteen vastaparina kaavassa on lisäksi osoitettu perinteiset isoimmat maaseutumaiset, elinvoimaiset Lempäälän kylät: Säijä, Nurmi, Mattila, Kelho ja Lastunen sekä Kuivaspää ja Ahtiala. Nämä ja muut maaseutualueet tarjoavat väljempää asumisvaihtoehtoa Tampereen kaupunkiseudulla. Kylien harkitun ja suunnitelmallisen kasvun mahdollistaminen lisää asumisen monimuotoisuutta ja vaihtoehtoja. Kaava mahdollistaa kylien elinvoimaisuuden säilymisen ja kehittämisen myös esimerkiksi kyläyhdistys- tai asukaslähtöisenä toimintana. Tämän tyyppisestä toiminnasta onkin jo olemassa hyviä kokemuksia Lempäälässä. Lempäälän rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman arvoalueet keskittyvät kunnan eteläosiin, erityisesti Lempäälän keskustaan tai sen tuntumaan, jonne myös kohdistuvat kaavan suurimmat kehitystarpeet. Intensiivisen kehittämisen alueella suunnitellaan tiivistä täydennysrakentamista, kaupunkimaista rakentamisentapaa ja korkeaa aluetehokkuutta. Lempäälän kuntakeskuksessa on useita herkkiä, pienimittakaavaisia alueita, kuten asemanseutu, kirkon ympäristö, torpat ja rantojen rakennuskanta. Arvoalueiden suojelun ja voimakkaan kehittämisen välillä vallitsee paikoin voimakas ristiriita. Riskinä on, että alueiden voimakas kehittäminen ja maanarvon nousu aiheuttavat kulttuuriarvojen katoamista. Muutos voidaan kokea elinympäristön viihtyisyyden vähenemisenä, erityisesti jos uudisrakentamisen laatu ei vastaa ihmisten odotuksia. Sääksjärven seudun arvioidaan kestävän muutoksia paremmin. Maaseutualueilla rakentamista on tarkoituksenmukaista keskittää kyläkeskuksiin. Tällä tuetaan kylien elävyyttä, vaikkakin se edellyttää uudisrakentamisen huolellista sovittamista maalaismaisemiin ja kylien rakennettuun kulttuuriympäristöön, jotta olemassa olevia arvoja ei menetetä vaan pikemminkin vahvistetaan. Kyläläiset ovat tuoneet esiin oman kylän sosiaalisen yhteisön merkittävyyden näiden alueiden vahvuutena. Yleiskaavaratkaisulla tuetaan kuntalaisille tärkeiden ulkoilu- ja virkistysalueiden säilymistä. Nauhataajaman länsipuolinen alue Hakkarin läheisyydessä sekä keskustan läheinen Ahtialanjärvi toimivat lukuisten kuntalaisten virkistysalueina. Näiden säilyminen ympäristöineen tuo mahdollisuuksia omaehtoiselle arkiliikunnalle. 23
Muutoinkin kaavan tavoitteena on, että lähivirkistys on mahdollista kaikkialla myös taajama-alueilla. Nämä ratkaisut tukevat asukkaiden hyvinvointia. terveyttä ja liikkumismahdollisuuksia. Väestönkasvu ja taajaman tiivistäminen luovat myös tarpeita virkistysmahdollisuuksien parantamiselle. Uusien yritys- ja asuinalueiden suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää varmistaa viher- ja virkistysyhteyksien jatkuvuus myös hyvinvoinnin ja terveellisten elämäntapojen osatekijänä luonnon monimuotoisuuden lisäksi. Taajamiin on kaavassa osoitettu täydennysrakentamista, mikä tiivistää yhdyskuntarakennetta sekä tukee lähipalveluiden ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Alueiden rakentuminen muuttaa totuttuja maisemia, mutta kehittämisperiaatteeksi on kirjattu kulttuurimaisemien säilyminen, mikä toteutuessaan säilyttää ja luo uusia miellyttäviä, moniulotteisia ja historiallisesti kerroksellisia maisemia. Arkimaisemien myönteistä muutosta tuetaan kaavan määräyksin ylipäätään niin taajamassa, rataympäristössä kuin valtateilläkin, mikä lisää hyvinvointia. Ratamaiseman ja moottoritiemaiseman näkymissä oleellista on uusien toimintojen sijoittelussa huomioida se, että toiminnot eivät suoranaisesti käännä selkäänsä valtateillä ja raiteilla kulkijoille, vaan rakennukset muodostavat mielenkiintoista kaukomaisemaa ja kuntaimagoa. Radat, kuten yleensäkin merkittävät liikenneväylät, ovat maisemassa usein vieraita elementtejä, jotka sopivat yleensä ympäristöönsä heikosti. Asukkaille radat muodostuvat kulkuesteiden ja meluhäiriön lisäksi myös joskus visuaalisesti epämiellyttävää ympäristöä esimerkiksi korkeiden meluaitojen vuoksi. Radan läheisyyteen on lisäksi osoitettu taajamakeskittymiä, joita tulee kehittää tiiviinä alueina, jotta saadaan riittävä väestöpohja lähijunaliikenteelle. Tämä muuttaa asukkaiden tuntemaa paikkaa ja taajamakuvaa. Taajamakuvan kannalta eräs keskeinen haaste on lisäksi lähijunaliikenteen toteuttamisen epävarmuus. Alkuvaiheessa liikenne toteutetaankin linja-autoilla. Linja-autoliikenteen vaativien joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen rakentuminen kytkeytyy taas tiiviisti yleisesti taajamamiljöön suunnitteluun, johon tulee panostaa, jottei merkittäviä kielteisiä muutoksia pääse syntymään. Erilliset työpaikka-alueet rakentuessaan ja laajetessaan voivat tuoda häiriöitä joidenkin asukkaiden lähiympäristöihin, mikä vähentää asuinympäristön miellyttävyyttä, mutta näitä häiriöitä on syytä pyrkiä minimoimaan. Tiiviin yhdyskuntarakenteen ulkopuolella olevia yritysalueita kehitetään ensisijaisesti pitkän kantaman logistiikkayritysten sekä sellaista ympäristöhäiriötä tuottavan toiminnan käyttöön, jota ei voida sijoittaa asutuksen läheisyyteen. Tämä vähentää asutukselle kohdistuvia haittoja. Ratapihan siirtyessä maakuntakaavassa osoitettuun Lempäälässä mahdollisen onnettomuuden vaikutukset vähenevät merkittävästi seudun mittakaavassa, mutta vastaavasti lisääntyvät Lempäälässä. Tämä lisää lähialueiden asukkaisiin ja työntekijöihin kohdistuvia riskejä, joskin asutus ratapihan ympäristössä on hyvin vähäistä eikä alueella ole työpaikkoja. 4.3. Vaikutukset elinvoimaan, yrittäjyyteen ja palveluihin Kaava vastaa sekä kunnallisiin että seudullisiin maankäytön kehittämistavoitteisiin elinkeinoelämän osalta. Lempäälän kuntakeskuksen ja Sääksjärven mutta laajemmin myös muun taajaman helmien ja kylien kehittäminen mahdollistaa uusia mahdollisuuksia erityisesti palveluille ja asiantuntijayrityksille sijoittua Lempäälään. Taajamien tiivistämisellä on myönteisiä vaikutuksia, sillä se tuo yrityksille potentiaalista työvoimaa ja kontakteja sekä oikein toteutettuna kohentaa alueen viihtyisyyttä. Toisaalta taajamien tiivistyminen saattaa tuottaa rajoitteita joillekin nykyisille toimijoille tai niiden toiminnan laajentamiselle. Kylissä taas on tilaa erityyppisille pienyrityksille ja -toimijoille. Tavoiteltu väestönkasvu vääjäämättä edellyttää palveluiden lisätarjontaa. Palveluiden kysyntä tulee taajamassa lisääntymään väkiluvun kasvun myötä, joskin sen yksityiskohtainen ennakoiminen pitkällä aikavälillä on haastavaa, sillä kysyntään vaikuttavat mm. muutokset syntyvyydessä, maahanmuuttajien mahdollisesti erilainen palvelutarve ja asukkaiden monipakkaistuminen. Joka tapauksessa kasvu edellyttänee palvelutarjonnan kehittämistä erityisesti sivistys- ja varhaiskasvatuspalveluiden sekä vanhuspalveluiden osalta. Kaavaratkaisu tukee nykyisten palveluiden säilymistä taajamassa ja toisaalta pyrkii nivomaan yhteen nyt hieman taajamarakenteen ulkopuolelle sijoittuvan Marjamäen osaksi hallittua yhdyskuntarakennetta. Marjamäki tarjoaa mahdollisuuden monipuoliselle palveluiden keskittymän kehittymiselle. Marjamäki mahdollistaa alueen kaupallisen palvelutason kohe- 24
nemisen ja monipuolistumisen. Samoin kehittäminen tarjoaa mahdollisuuden joukkoliikenteen solmupisteen muodostumiselle ja siten palvelutarjonnan lisäämiselle. Keskeisinä uusia yritystoiminnan kehittämispaikkoina kaavassa nousevat esille valtatien 3 varrelle sijoittuvat yritysalueet sekä Puskiaisten oikaisun (valtatie 3) ja 2-kehän varret. Seudullisesti tarkasteltuna kaupunkirakenteessa tapahtuvat muutokset, kuten saavutettavuutta parantavat väylähankkeet luovat uusia kiinnostavia mahdollisuuksia erilaisille rakentamishankkeille erityisesti 2-kehän ja valtatien 3 oikaisun varrella. Maankäytön kehittämisen sekä tiehankkeiden ja myös mahdollisen järjestelyratapihan siirron vaikutuksesta Lempäälän ja osin myös Pirkkalan välialueelle syntyy yksi Etelä-Suomen logistisesti edullisimmin saavutettavista jakelu- ja varastointitoimintojen laajoista aluekokonaisuuksista. Tälle alueille voi sijoittua merkittävästi uusia asukkaita ja työpaikkoja. Maakuntakaavaa laadittaessa on arvioitu, että potentiaalinen kasvu pitkällä aikavälillä voi olla koko alueella jopa 19 000 työpaikkaa. Teollisuusja logistiikkatoiminnoille luontaisinta aluetta ovat järjestelyratapihan lähialueet, joille voidaan osoittaa myös ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa teollisuutta. Kaavassa on pyritty huomioimaan vaiheittaisesti uuden 2-kehän muodostuminen. Tällä vaiheittaisella rakentumisella edistetään vahvan yrityskulttuurin syntymistä jo ennen kuin uusi tielinjaus on kokonaisuudessaan toteutunut. Uusi ratapiha tukee lähialueen kehittymistä alueeksi, jolla on laajat sijoittumismahdollisuudet sekä teolliselle että kuljetusintensiiviselle tuotannolliselle toiminnalle. Laajasti katsottuna radan, uusien tieyhteyksien ja lentoaseman vaikutusalueelle syntyy logistinen solmupiste, joka tukee elinkeinoelämän kehittymistä ja uusien toimintojen sijoittumista. Merkittävät infrastruktuurin investoinnit, kuten tie- ja rataverkon kehittäminen, tuovat alueelle sekä työpaikkoja että välillisiä elinkeinovaikutuksia palvelutarpeen kasvaessa. Toisaalta ne tuovat kunnalle myös merkittäviä rakentamiskustannuksia, mikäli kunta on mukana rahoittamassa ja toteuttamassa hankkeita esimerkiksi 2-kehän osalta. Vuonna 2014 arvioitiin, että 2-kehän kustannusarvio on 30 40 miljoonaa euroa (Sääksjärvi Pirkkala-väli) riippuen siitä, toteutetaanko tie 1- vai 2- ajorataisena. Lähinnä Pirkkalan puolelle sijoittuvilla länsipään vaihtoehtoisilla linjauksilla ei ole merkittävää kustannuseroa. Samassa yhteydessä arvioitiin, että valtatien 3 oikaisun kustannukset ovat noin 110 miljoonaa euroa (Tampereen läntiset väylähankkeet, Pirkanmaan ELY, 2014). Läntisen radan ja yhdysradan rakentamisen kustannusarvio on 613 miljoonaa euroa ja järjestelyratapihan siirtämisen kustannukset ovat aikaisempien suunnitelmien mukaan noin 850 miljoonaa euroa. Lisäksi järjestelyratapihan siirrossa on huomioitava muut tarvittavat ratajärjestelyt. Jotta investointi olisi kannattava, vaatii se merkittäviä nykyisen järjestelyratapihan uudelleen käytöstä saavutettavia hyötyjä. Hankkeiden toteuttamiskustannuksia on arvioitu esimerkiksi maakuntakaavan yhteydessä (www.maakuntakaava2040.pirkanmaa.fi). Kaavassa osoitettuja keskustan ja Sääksjärven seisakkeisiin kustannuksia on arvioitu seuraavasti: keskusta 3-raiteinen, välilaiturilla 3,9 Me keskusta 4-raiteinen, reunalaitureilla 8,1 Me Sääksjärvi, 3. raiteen jatkaminen ja reunalaiturit 7,1 Me Sekä Sääksjärven että Lempäälän kustannusarvioissa on arvioitu nykyisen turvalaitejärjestelmän parantamisen kustannuksiksi 1,2 M, joka sisältää paljon epävarmuutta. Hakkarin, Vanattaran ja Kuljun asemien osalta kustannusarvioita ei ole saatavilla. (Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu, Tampereen kaupunkiseutu, 2016). Kaavassa on osoitettu kaksi uutta yritysaluetta moottoritien varrella eteläisessä Lempäälässä. Nämä ovat taajamista ja kylistä irrallisia kunnallistaloudellisesti kalliita kehittämisalueita, jotka muodostavat eräänlaiset satelliitit nauhataajaman ulkopuolelle. Molempien alueiden kehittämisessä on huomattavia haasteita, jotka voivat vaikuttaa alueen toteuttamismahdollisuuksiin ja -tapoihin. Alueiden toteuttamiskustannukset todennäköisesti nousevat merkittäviksi. Pitkän aikavälin varauksina ne voivat toteutuessaan toimia mahdollisesti erikoistuneina yritystoiminnan paikkoina. 25
Eteläisemmän Koiviston alueen toteuttamisen haastetta aiheuttaa se, sillä yritysalue sijoittuu osittain Lempäälä-Mäyhäjärvi C pohjavesialueelle. Mikäli alue rakentuu, tulee pohjaveden muodostumisalueiden säilyminen varmistaa. Tällöin voidaan varmistaa, että pohjavettä muodostuu riittävästi oman kunnan tarpeisiin, eikä jouduta ostoveteen esimerkiksi naapurikunnista, joissa juomavesi saadaan pintavedestä. Lisäksi alue sijoittuu maakunnallisesti arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön, Sotavallan ratsutilalle (Lempäälän kartanot ja suurtilat), mikä asettaa alueen kehittämiselle erityisiä haasteita. Pohjoisemman Ahtialan haasteena puolestaan on liikenneyhteyksien järjestäminen ja sijoittuminen asutuksen lähialueille. Lisäksi alueen läheisyyteen sijoittuu viheryhteyksiä sekä Birgitan polku, jonka merkitys Lempäälälle on huomattava. Ahtialan alue on saavutettavuuden kannalta haasteellinen, koska alueelle ei voida järjestää liittymää valtatieltä 3, moottoritieltä ilman huomattavia investointeja. Nykyisin alueelle joutuu kiertämään melko pieniä paikallisteitä pitkin, jotka eivät sellaisenaan sovellut esimerkiksi raskaalle liikenteelle. Myöskin uuden tieyhteyden muodostaminen voi olla haasteellista, sillä Turuntieltä moottoritielle johtavat rampit ovat osa moottoritietä. Periaatteessa Ahtialaan voisi liikenne osin suuntautua jopa Helsingintien (kantatie 130) kautta uutta tielinjaa pitkin. Molempien pitkän aikavälin varauksina esitettyjen yritysalueiden kehittämiseen haasteita tuovat myös ajoneuvoliikenteen järjestelyjen lisäksi myös jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien toteuttamiskustannukset. Kummallekin alueelle joukkoliikenteen järjestäminen on hankalaa. Tämän vuoksi näiden toteuttamistapa ja -ajankohta tulee selvittää huolellisesti ennen niiden toteuttamista. Toisaalta nämä alueet tarjoavat tilaa tilaa vaativille toiminnoille, joiden halutaan sijoittuvan taajaman ulkopuolisille alueille, ja toiminnoille, jotka sijoittuvat näkyvälle paikalle moottoritien varteen. Oikoradan ja ratapiha osalta merkittävimmät vaikutukset muodostuvat ratapihan ja sen ympäristön teollisuus- ja työpaikka-alueiden toiminnasta. Lisäksi vaarallisten aineiden kuljetusten vaatima suojavyöhyke (VAK-suojavyöhyke) antaa luontevasti tilaa muille häiriötä aiheuttavien toimintojen kuten teollisuuden sijoittumiselle ratapihan läheisyyteen. Vaarallisten aineiden kuljetusten järjestelystä aiheutuu suuronnettomuusriski. Tällä on vaikutusalueella merkittävä vaikutus ihmisten turvallisuuteen. Maakuntakaavaa laadittaessa on arvioitu, että Lempäälän uuden ratapihan sijainti on esitetty niin, että mahdollisella vaikutusalueella sijaitsee mahdollisimman vähän herkkiä toimintoja. Vyöhykkeen sisälle ole myöskään osoitettu uutta suuronnettomuusriskin näkökulmasta herkkää toimintaa. Luontomatkailulle esitetty kehittämisaluemerkintä tukee alueen arvojen säilymistä, mutta mahdollistaa myös alueen kehittämisen matkailun vetovoimaisena kohteena. Alueella on todettu olevan joitain kulttuuriympäristö- ja luontoarvoja, jotka tulee selvittää tarkemmin alueen suunnittelun edetessä. Kaavaratkaisussa riskinä on luontomatkailun ja virkistystoiminnan aiheuttamat haitat reittien varsilla sekä virkistyksen ja matkailun keskeisissä kehityskohteissa. Tätä on pyritty estämään luontoarvoja tukevin kaavamääräyksin. Nykyiset suurimmat maatilat sijoittuvat taajama-alueen ulkopuolelle, mikä luo näille paremmat toimintaedellytykset, kun uusi asutus ei sijoitu liian lähelle. Tällöin sekä maatiloilla on paremmat edellytykset toimia ja ne eivät aiheuta haittaa (esimerkiksi melu- tai hajuhaittoja) uudelle asutukselle eikä uusi asutus puolestaan sijoitu liian lähelle toimivia maatiloja aiheuttaen mahdollisia konflikteja. Metsätalouteen liittyen kaavassa ei ole esitetty suoria rajoitteita tai kehittämismääräyksiä. Strateginen yleiskaava on luonteeltaan erilainen kuin tarkemmat osayleiskaavat, jossa varataan alueita maa- ja metsätalouskäyttöön. Strategisella yleiskaavalla ei ole suoraa vaikutusta metsätalouteen. Maaseudulla kehittämistä on osoitettu kylähelmiin, jotka eivät ole metsätalouden ydinaluetta. Kulttuuriympäristön arvoalueilla metsänhoitoa ohjaavat tarvittavilta osin metsälaki, maakuntakaava tai alueella mahdollisesti voimassa oleva oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Työnteon murrosta ja megatrendien vaikutusta (mm. digitalisaatio, keinoäly) työtekoon on ennakoitu tapahtuvan seuraavan 20 vuoden aikana, jolloin esimerkiksi työpaikan fyysisen sijainnin merkityksen väheneminen on mahdollista. Tämä edellyttää sekä reagointikykyä että ennakointikykyä kunnan maankäytöltä ja -politiikalta, joskin muutosten näkeminen on haastavaa. Tämä voi tarjota Lempäälälle myös ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, sillä laadukkaat elinympäristöt ja toimivat liikennejärjestelyt voivat olla merkittävä veto- ja pitovoimatekijä sekä yrityksille että heidän työntekijöilleen. Näiden vaikutusta maankäyttöön on kuitenkin haasteellista arvioida. 26
4.4. Vaikutukset liikkumiseen ja saavutettavuuteen Yleiskaavaratkaisu suuntaa kasvua nauhataajamaan vyöhykkeelle, joka on jo nyt melko hyvin saavutettavissa joukkoliikenteellä alkuvaiheessa pääosin linja-autoin ja Lempäälän keskustassa junalla, myöhemmin laajemmaltikin lähijunin. Tälle kasvualueelle on mahdollista sijoittaa Lempäälän mittakaavassa huomattavasti uutta asuin-, työpaikka- ja palvelurakentamista. Tämä on myös varautumista tulevaan kehitykseen, kun on odotettavissa työn luonteen muuttumista entistä enemmän tuotannosta palveluihin ja asiantuntijuuteen. Asutuksen ja työpaikkojen keskittyminen entistä voimakkaammin taajaman keskuksien lähelle mahdollistaa entistä toimivamman joukkoliikenteen kehittämisen. Kylien joukkoliikennettä voi olla mahdollista kehittää esimerkiksi kutsuliikenteen tai muun palveluliikenteen ehkäpä työpajoissa esitetyn robottiliikenteen avulla, mikä parantaisi toteutuessaan myös näiden alueiden saavutettavuutta. Yleisesti maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämisen lähtökohtana on kestävien liikennemuotojen mahdollistaminen; sujuvat joukkoliikenteen reitit, riittävän tehokas maankäyttö joukkoliikenteen reittien varrella ja pysäkkien lähellä, sujuvat, houkuttelevat ja turvalliset väylät kävelylle ja pyöräilylle, toimivien matkaketjujen ja liityntäpysäköinnin mahdollistaminen sekä innovatiivisten liikenneratkaisujen ja liikkumisen ohjauksen kehittäminen. Joukkoliikenteen lisäksi pyöräily-yhteyksiä pyritään parantamaan erityisesti taajamarakenteen sisällä. Viimeaikaisissa tutkimuksissa (2017) on pyöräilyetäisyytenä pidetty noin 2 5 kilometriä. Muun muassa SYKE:n tutkijat (2017) ovat todenneet, että kestävän liikkumisen kaupunkirakenteen potentiaali toteutuu alle viiden kilometrin keskustaetäisyydelläsijaitsevassa taajamarakenteessa, jossa toiminnot on mahdollista saavuttaa lyhyin pyörämatkoin. [ ] Tulevaisuusanalyysin mukaan kaupunkiseutujen pyöräilyverkoston kehittäminen on tärkeää kaikilla kaupunkiseuduilla erityisesti 2 5 kilometrin etäisyydellä sijaitsevilla asuinalueilla. Tätä vasten on tarkasteltu saavutettavuutta tulevilta seisakkeilta, jotka muodostavat jatkossa selkeämmin alueidensa keskuksia. On todettavissa, että nykyistä tieverkkoa pitkin on nykyinen ja tuleva nauhataajamarakenne hyvin saavutettavissa kevyen liikenteen verkkoa ja katuverkkoa pitkin. Annistosta on mahdollista kulkea myös Hervantaan tulevan raitiovaunulinjan äärelle. Kuva 17. 5 km:n vyöhyke junaseisakkeilta teitä ja pyöräteitä pitkin (pohjakartta MML 2018, Digiroad Liikennevirasto 2018). Kaavan tavoite kävelyn ja pyöräily edistämisestä parantaa merkittävästi koko liikennejärjestelmän toimivuutta. Niiden lisäämisellä voidaan vähentää autoliikenteen ruuhkia ja parantaa koko liikennejärjestelmän sujuvuutta. Kävely ja pyöräily ovat tärkeä osa erityisesti joukkoliikenteen matkaketjuja. Joukkoliikenteen toimivuus paranee, jos matkaketjujen kaikki osat muodostavat järkevän kokonaisuuden. Pyöräilyn määrän riittävä lisääntyminen vähentää autojen ja pyörien välisten onnettomuuksien todennäköisyyttä. Kävely- ja pyöräilyolosuhteiden kehittäminen turvallisemmiksi vähentää liukastumis- ja kaatumistapaturmia sekä muita kävelyn ja pyöräilyn onnettomuuksia. Ympäristön laatuun kiinnitetään usein enemmän huomiota kävelyn ja pyöräilyn lisääntyessä. Liikenneturvallisuuteen liittyviä kysymyksiä nousi esiin kaavaa valmisteltaessa. Näihin on pyritty löytämään ratkaisuja korostamalla liikenneympäristöjen kehittämistä esteettöminä kävely ja pyöräily huomioiden sekä tavoitteella minimoida aktiivisesti liikenteen tuomia haittoja. Liikenteen melua sekä koettua turvattomuutta on mahdollista ratkaista esimerkiksi 27
nopeuksia alentamalla, mutta tämä puolestaan hidastaa autoliikennettä. Muita toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi suojateiden määrän lisääminen, erilliset polkupyöräväylät tai hidaskadut, joilla ei ole eroteltuja kaistoja eri liikennemuodoille. Nämä toimenpiteet parantaisivat koettua turvallisuutta ja mahdollistaisivat osaltaan omaehtoisen liikkumisen lisääntymisen. Esteettömyyteen voidaan löytää ratkaisuja luomalla yhtenäisiä ja jatkuvia reittejä sekä parantamalla kevyen liikenteen väylien tasoa. Myös nämä toimenpiteet parantaisivat useiden käyttäjäryhmien liikkumiskokemusta ja mahdollistaisivat omaehtoista liikkumista entistä paremmin, mikä puolestaan heijastuu ihmisten hyvinvointiin ja sitä kautta myös kuntatalouteen. Moottoritie ja rautatie tuovat hyötyjen lisäksi mukanaan myös ongelmia. Estevaikutus on merkittävä itä-länsisuunnassa ja liikenne tuo mukanaan mm. melu- ja tärinäongelmia. Näiden ratkaisemista pyritään kaavan määräyksillä edistämään, mutta toteutus on riippuvainen useista osapuolista eikä siten kunnan yksin ratkaistavissa. Kaavassa siis on osoitettu uusia tielinjauksia sekä näiden varrelle sijoittuvia yritysalueita. Nämä kaikki vaativat merkittäviä lisäkustannuksia. Osa yritysalueista tukeutuu 2-kehään, osa valtatien 3 oikaisuun Puskiaisesta Pirkkalan Linnakallioon. Näiden teiden toteutumiseen liittyy eräitä epävarmuustekijöitä, sillä niiden lopullisesta linjauksesta ja rahoituksesta ei ole vielä päätöksiä. 2-kehän jatkaminen länteen kohti Pirkkalaa edellyttää tielinjauksen sijainnin ratkaisemista seudullisessa yhteistyössä, jotta siitä saadaan sujuva yhteys esimerkiksi Pirkkalan lentoaseman suuntaan. Toteutuessaan yritysalueet sijoittuvat houkuttelevaan paikkaan. Kaavaratkaisussa on osoitettu Lempäälän keskustan, Kuljun, Vanattaran, Hakkarin ja Sääksjärven paikallisjunaseisakkeet. Tähän liittyy riskejä, sillä toistaiseksi Tampereen seudulla ei kuitenkaan ole tehty päätöksiä lähijunaliikenteen aloittamisesta ja sen ajankohdasta tai lopullisista tulevista seisakkeista. Vuonna 2016 valmistuneessa lähijunaliikenteen kehittämisselvityksessä on todettu, että kysynnän ja maankäytön kehittymisen kannalta tarjonnan lisäämiselle Nokialle ja Lempäälään sekä liikenteen aloittamiselle Mänttään on edellytyksiä. Toisaalta selvityksissä on todettu, että tarvitaan uusia ohituspaikkoja sekä lisäraiteita toimivan junaliikenteen takaamiseksi niin lähi-, kauko- kuin tavaraliikenteen osalta. Pirkanmaa ja Tampereen kaupunkiseutu ovat hakeneet mukaan Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) pilotointiin, jolla saataisiin seudulle nopeasti lisää lähijunaliikennettä. Vuosina 2020 2022 toteutettavaan pilottiin on esitetty yhtenä suuntana Tampere Lempäälä Akaa -väliä. Pilotin myötä Tampereen kaupunkiseutu kehittyisi merkittävästi kohti eurooppalaista joukkoliikennekaupunkia. Lähijunaliikennettä puoltaa asutuksen keskittyminen kaavaratkaisussa seisakkeiden lähelle. Lisäksi erityisesti Sääksjärvi on potentiaalinen asema seudullisen liityntä- ja vaihtoliikenteen kehittämiseen. Lempäälän keskustan ja Sääksjärven seisakkeet sijoittuvat keskelle olemassa olevaa asutusta, samoin jossain määrin Hakkari. Kuljun ja Vanattaran seisakkeet sijoittuvat hieman nykyisen rakenteen ulkopuolelle. Yhtäältä tämä mahdollistaa tiiviimmän rakentamisen tulevan seisakkeen ympärille, mutta toisaalta sijainti sisältää myös merkittäviä riskejä. Voi olla haasteellista synnyttää osin uutta taajamatihentymää nykyisen rakenteen reunalle. Uusien seisakkeiden haasteena on myös se, että kannattava lähijunaliikenne vaatii riittävää asukasmäärää lähijunaseisakkeiden pyöräily- ja kävelyetäisyydellä. Tätä tavoitetta strateginen yleiskaava tukee, mutta olevassa olevan asutuksen muuttaminen tehokkaammaksi ja tiivistäminen toisaalta voivat muuttaa joidenkin mielestä nykyistä taajamarakennetta liian tiiviiksi. Tämän vuoksi suunnitteluun on tärkeä panostaa, jotta saadaan aikaiseksi hyvää ja laadukasta asuinympäristöä. Lempäälässä on koettu, että luonto ja luontoyhteydet ovat lähellä. Virkistys- ja luontoyhteydet tulisi pystyä säilyttämään jatkossakin, mutta tiivistyvä rakennuskanta voi tuoda haasteita. Uudet seisakkeet tukevat maankäytön kehittymistä ja toisaalta maankäytön kehitys seisakkeiden ympäristössä edistää seisakkeiden kehitysmahdollisuuksia. Raideliikenteen avulla pyritään vastaamaan kasvavan väestön liikkumistarpeisiin. Erityisesti työmatkaliikenteen siirtyminen raideliikenteeseen edistäisi laajasti sekä yhdyskunta- että energiatalouden tavoitteita. Laajemman lähijunaliikenteen kehittäminen edellyttää lisäraideinvestointeja tulevaisuudessa. Raideliikenteen investointi on seudullisestikin 28
suuri, mutta ne mahdollistavat rakenteen kehittymisen ja kasvavan väestön liikkumisen. Isoina kynnysinvestointeina liikennehankkeilla on vaikutuksia yhdyskuntatalouteen. Mikäli lähijunaliikenne ei toteudu, on vaarana, että väestönkasvua ei saavuteta autoliikenteen muuttuessa yhä häiriöherkemmäksi lisääntyvän liikenteen takia. Lähijunaliikenteen toteutumisella tai toteutumattomuudella on myös ilmastollisia vaikutuksia. 4.5. Vaikutukset luontoon Lempäälässä luonnon koetaan olevan lähellä ja erityisesti Birgitan polku eri osuuksineen niin taajamassa kuin metsäisemmillä alueilla on koettu tärkeäksi. Tämä onkin ollut yhtenä lähtökohtana kaavassa. Birgitan polkuverkosto on koettu tärkeäksi vetovoimatekijäksi, joten se on kuvattu kaavassa omalla merkinnällään. Tällä tuetaan sen huomioimista lähialueiden maankäytön suunnittelussa. Reitti näin toimii jatkossakin asukkaiden hyvinvoinnin ja virkistyksen lähteenä. Ylipäätään luonto on kaavaprosessin aikana noussut eri yhteyksissä tärkeäksi Lempäälän vetovoimatekijäksi, minkä merkittävä heikentyminen heikentäisi myös kunnan asukkaiden ja muiden toimijoiden toimintaympäristöä. Koko Lempäälää tarkasteltaessa asutuksen ja työpaikka-alueiden leviäminen nykyisestä kuitenkin kaventaa luontoalueita ja vähentää paikoin luonnon monimuotoisuutta nykyisestä, mutta saavutettavien hyötyjen voidaan nähdä olevan kuitenkin merkittäviä. Pirkanmaan on ollut pitkään muuttovoittomaakunta ja tässä tarkasteluskaalassa uuden astutuksen sijoittuminen Lempäälään voidaan nähdä myönteisenä asiana, vaikkakin paikallisesti joitain kielteisiä vaikutuksia muodostuukin. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee huomioitaviksi luonnon erityisten arvoalueiden turvaaminen. Kaavassa on osoitettu Höytämöjärven itäpuolelle alue, missä tavoitteena on luonnon rauhallisuuden ja monimuotoisuuden säilyttäminen. Samoin Ahtialanjärvi on nostettu vastaavaksi alueeksi. Nämä toimivat luonnon omina alueina tukien eläinten ja kasvien säilymismahdollisuuksia, mutta myös asukkaiden ja vierailijoiden virkistyskohteina tukien Lempäälän ominaispiirteiden säilymistä myös tuleville sukupolville. Yleisesti merkinnät edistävät alueiden luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja painottavat virkistyskäyttöä. Kuva 18. Ahtialanjärvi kuntakeskuksen itäpuolella on osoitettu luonnonrauhan ydinalueena. Kaavassa on osoitettu lisäksi merkittävä metsäinen luontoalue lähellä taajamaa. Tämä Hakkarin metsäinen alue mahdollistaa erityisesti virkistyskäytön taajamien läheisyydessä. Keskeiset ulkoilureitit noudattavat viherverkon päälinjoja. Suurimmat yhtenäiset hiljaiset alueet sijoittuvat kunnan koillisosiin, joita tulisikin kehittää luontonäkökulmasta. Taajamissa on tärkeää ottaa kiinnittää huomiota myös vihreän infrastruktuurin merkitykseen. Vihreä infrastruktuuri sisältää sekä luonnontilaiset alueet, kuten metsät ja purot että rakennetut viheralueet, kuten puistot, viherkatot ja hulevesirakenteet. Vihreä infrastruktuuri lisää taajama-alueiden ilmastonkestävyyttä ja auttaa kuntia sopeutumaan muuttuvan ilmaston haasteisiin. On kuitenkin huomattava, että taajaman vihreä infrastruktuuri ei ole vain kunnan ylläpitämien yleisten alueiden vaan myös kiinteistöt ratkaisuineen vaikuttavat asiaan. Näihin seikkojen toteutumiseen taas strategisella yleiskaavalla ei pystytä suoraan vaikuttamaan vaan vasta myöhemmin tarkemmalla suunnittelulla. Kaava muuttaa merkittävästi Sääksjärven länsipuolista aluetta toteuttaen maakunnallisia tavoitteita taajaman ja liikenneverkon kehityksestä. Rakennettaville alueille ei sijoitu merkittäviä tiedossa olevia maisema- tai luontoarvoja, joskin uudisrakentaminen pienentää asukkaiden lähivirkistysalueita. Lopulliset kaavaratkaisut täsmentyvät vasta osayleiskaavoissa ja asemakaavoissa sekä muussa suunnittelussa. Haasteellinen 29
kohta on Puskiaisten oikaisun ja nykyisen valtatien 3 erkanemiskohdassa, jossa on nykyisin puustoinen viheryhteys, mutta tien toteutumisen myötä sen säilymisedellytykset vähenevät. Kohdassa olisikin pyrkiä yhteensovittamaan viheryhteys maakuntakaavan tavoitteisiin siten, että viheryhteys toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla maakuntakaavan tavoitteiden toteutumista vaarantamatta. Yleisesti kaavalla ohjataan maankäyttöä soveltuville vyöhykkeille. Maaperää muokkaavia toimintoja, kuten maa-aineksen ottoa, ohjataan pois ekologisesti tai virkistyksellisesti merkittävimmiltä alueilta. Tämä ehkäisee maa-aineksen oton aiheuttamia ongelmia ja tukee luonnon monimuotoisuuden säilymistä, mutta toisaalta rajoittaa toiminnalle soveltuvien alueiden löytämistä. 4.6. Vaikutukset ilmastoon Yhdyskuntarakenne Yhdyskuntarakenteen vaikutukset ilmastoon määräytyvät rakenteen koko elinkaaren aikaisen energian ja raaka-aineiden kulutuksen sekä aiheutuvien päästöjen ja kustannusten perusteella, joihin kaikkiin ei yleiskaavoituksella voida vaikuttaa. Tutkimusten mukaan yhdyskuntasuunnitteluun liittyvillä valinnoilla on kuitenkin merkittävä vaikutus yhdyskuntarakenteen kestävyyteen. Tärkeimmät valinnat asuntoalueita tarkasteltaessa liittyvät eri alueiden sijaintiin, aluetehokkuuteen, asumisväljyyteen, rakennusten energiatehokkuuteen, rakennustyyppeihin ja rakennusmateriaaleihin, lämmitystapoihin ja energiajärjestelmiin. Näistä alueiden sijaintiin ja jossain määrin aluetehokkuuteen voidaan vaikuttaa yleiskaavoitusvaiheessa. Puolestaan merkittävimmät epävarmuustekijät liittyvät teknologian kehittymiseen (vrt. esim. Wahlgren 2017). Strategisessa yleiskaavassa painopisteet asumiselle ovat erityisesti kuntakeskus ja Sääksjärvi sekä myös Tampereentien varteen sijoittuva joukkoliikennevyöhykkeen asuinalueet, joskin haja-asutusalueilla kasvu on maltillista mutta mahdollista. Asutusta on pyritty ohjaamaan siten, että palvelut voivat sijoittua keskushelmiin. Työpaikkoja Lempäälässä on sijoittunut niin Sääksjärvelle kuin kuntakeskukseen ja osin myös muualle nauhataajamaan mutta paljon myös Marjamäkeen. Viimeksi mainittu sijaitsee hieman irti nykyisestä taajamasta sijaiten moottoritien itäpuolella. Alue ei nykytilanteessa ole joukkoliikenteellä erityisen hyvin saavutettavissa, mutta alueella on potentiaalia kehittyä monipalvelukeskittymäksi ja siten myös matkaketjujen solmupisteeksi. Laajat ja häiriötä tuottavat työpaikka-alueet pyritään lähtökohtaisesti erottamaan häiriötekijöidensä vuoksi erilleen asumisen alueista. Tämän vuoksi alueet eivät aina sijoitu optimaalisella tavalla kestävien kulkumuotojen käyttämiseksi. Sijoittumista on mahdollista huomioida kuitenkin työpaikkaintensiivisillä aloilla niin, että työntekijöiden on mahdollista tehdä kestäviä valintoja. Yleiskaavatasolla tätä on kuitenkin vaikeaa ohjata. Kaavakartalla on osoitettu työpaikka-alueita mm. uusien tieyhteyksien varrella. Kaavassa on pyritty siis minimoimaan yhdyskuntarakenteen hajautumista erityisesti asumisen osalta, mutta todennäköisesti autovyöhyke (vrt. kuva 5) laajentuu jonkin verran, vaikka painopiste on erityisesti joukkoliikennevyöhykkeellä (nauhataajama) sekä jalankulkuvyöhykkeellä (Lempäälän keskusta). Hiilinielujen ja hiilivarastojen määrä todennäköisesti pienenee yhdyskuntarakenteen laajentuessa ja tiivistyessä. Tätä voidaan kuitenkin kompensoida tekemällä esimerkiksi istuttamalla puita nykyisillä viheralueilla tai parantamalla muutoin viheralueiden kykyä toimia hiilinieluna. Liikkuminen Liikenteestä aiheutuu noin 20 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. Toistaiseksi liikenne on lähes täysin riippuvainen fossiilisista polttoaineista, joskin pyrkimyksenä on päästöttömän liikenteen lisääntyminen. Lempäälän kunta on sitoutunut kuntastrategiassaan pyrkimään hiilineutraaliuteen. Lempäälä on perinteisesti yksityisautoiluun voimakkaasti tukeutunut kunta. Strategisen yleiskaavan yhtenä tavoitteena on kuitenkin mahdollistaa eläminen myös joukkoliikenteeseen tukeutuen taajama-alueella, jolloin oma auto ei ole välttämättömyys. Strategisella yleiskaavalla on siis pyritty hakemaan asumisen painopisteitä paikoista, joissa liikkuminen on mahdollista myös julkisen liikenteen avulla nauhataajamassa lähtökohtaisesti linja-autoilla mutta mahdollisesti myöhemmin paikallisjunalla (kuntakeskus, Hakkari, Vanattara, Kulju, Sääksjärvi) tai raitiovaunulla (Annisto). Lisääntyvä asutus Lempäälässä todennäköisesti nostaa yksityisautoilun määrää varsinkin, jos toimivaa lähijunaliikennettä ja sitä tukevaa linjaautoliikennettä ei saada koko seudun alueelle, sillä läheskään kaikki matkat eivät suuntaudu Lempäälästä Tampereen keskustaan tai toisinpäin 30
muualta kaupunkiseudulta Lempäälän kuntakeskukseen. Lempäälästä perinteisesti pendelöidään paljon Tampereen suuntaan ja toisaalta naapurikunnista myös Lempäälään. Lisääntyvä asutus edellyttää siis joukkoliikenteeltä nykyistä parempaa palvelutasoa; seudullisia sekä kuntatason investointeja joukkoliikenteen nykyistä parempaan palvelutasoon, jolloin yhteydet näiden naapuritaajamien välillä lisääntynevät. Mikäli junaliikenteen käynnistyminen tai lähijunaliikenne uusilla seisakkeilla ei toteudu tai kunnan rautatieaseman junaliikenteen tarjonta ei asukasmäärän kasvun mukaisesti parane, on todennäköistä, että kielteiset ilmastovaikutukset lisääntyvät lisääntyvien autoliikenteen liikennemäärien vuoksi. Strategisella yleiskaavalla pyritään siis ohjaamaan merkittävä uusi asutus ja palvelutyöpaikat joukkoliikennereittien läheisyyteen, mikä on yleisesti sekä infrastruktuurin hyödyntämisen, ympäristövaikutusten että ilmastonvaikutusten kannalta myönteinen asia. Asutusta tiivistettäessä erityisesti keskustassa ja Sääksjärvellä luodaan mahdollisuus kivijalkaliikkeille ja niiden mukanaan tuomille työpaikoille, jotka elävöittävät alueita. Tällöin tarjotaan myös mahdollisuus autottomaan arkipäiväiseen elämäntapaan. Yleisesti kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen vastaa osaltaan kuntastrategian tavoitteeseen vähentää 80 % kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä. Strategisen yleiskaavan periaatteissa, on pyritty siihen, että saavutetaan hyvää kävely- ja pyörätieverkostoa, joka on tärkeä osa ilmastomyönteistä yhdyskuntarakennetta. Tarkemmassa asemakaava- ja liikennesuunnittelussa kävelijät ja pyöräilijät tulisikin asettaa etusijalle ja väylät tulisi pitää hyvässä kunnossa. Yleisesti kaavaratkaisun mukainen kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen on todennettu toiseksi kustannustehokkaimmaksi toimenpidekokonaisuudeksi liikenteen ilmastotoimien joukossa (vrt. Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma, LVM 2018). Henkilöautoliikenteen korvaaminen kävelyllä ja pyöräilyllä vähentää ilmanlaadun kannalta haitallisia päästöjä ja melua sekä lisää ympäristön viihtyisyyttä ja liikenteen turvallisuutta. Lisäksi henkilöautoliikenteen vähentämisellä on mahdollista osoittaa esimerkiksi pysäköinnin vaatimia maa-alueita tehokkaampiin ja kuntaa paremmin hyödyttävimpiin käyttötarkoituksiin. Kävelyn ja pyöräilyn lisäämistä tukevat toimenpiteet ovat osoittautuneet kustannustehokkaiksi keinoiksi lisätä myös terveyden ja fyysisen toimintakyvyn kannalta välttämätöntä fyysistä aktiivisuutta, jonka puute lisää kroonisia sairauksia ja vähentää väestön terveiden elinvuosien määrää ja aiheuttaa inhimillistä haittaa. Sähköpyörien kehityksen seurauksena pyöräilyn etäisyydet ovat kehittyneet, ja siten yhä suurempi osa kunnasta on liikunnallisin kulkumuodoin näin saavutettavissa. Kaavaa valmisteltaessa on pyritty kuntastrategian mukaisesti mahdollistamaan elävät kylät. Kaikille kyläalueille ja erityisesti kylien ulkopuolisille haja-asutusalueelle ei pääsääntöisesti ole mahdollista järjestää kustannustehokkaasti toimivaa joukkoliikennettä. Lempäälän kylistä osa kuitenkin sijoittuu melko hyvien yhteyksien varrelle. Esimerkiksi Lastunen sijaitsee Helsingintien eli kantatien 130 varrelle, jota pitkin kulkevat pääsääntöisesti linja-autoyhteydet Valkeakoskelle. Taajamien ulkopuolella voi olla mahdollista kutsu- tai tilausliikenteen kehittyminen, mutta tämä vaatinee uusia innovaatioita. Tällaiset voisivat toteutuessaan tuoda myönteisiä ilmastovaikutuksia. Kylien ja haja-astusalueiden kohdalla eritysesti on esiin nostettu myös uudet liikkumisen tavat ja teknologiat. Taajamien ulkopuolella liikkumisja kuljetuspalveluille luonteenomaista ovat pitkät etäisyydet ja ohuet kuljetusvirrat, jotka tuottavat haasteita palveluiden järjestämiselle. Digitalisaatio ja uudet teknologiat voivat kuitenkin mahdollistaa joukko- tai kutsuliikenteen, mikä mahdollisesti voi vähentää kielteisiä ilmastovaikutuksia. Tämä voisi Lempäälässä palvella esimerkiksi joitain työpaikkaintensiivisiä yrityksiä heikompien joukkoliikenneyhteyksien saavutettavissa. Robottiautot ovat yksi merkittävä muuttuja, sillä ne vapauttavat kuljettajat ajamisesta. Robottibussit puolestaan voivat mahdollistaa joukkoliikenteen palvelutason nostamisen, kun ne toimivat erityisesti syöttöliikenteessä. Samoin sähköavusteiset polkupyörät nopeuttavat ja keventävät pyörällä tehtäviä matkoja, joten ne voivat taajama-alueiden lisäksi lisätä haja-asutusalueiden saavutettavuutta ilman autoilua. Yksityishenkilöiden liikkumisen lisäksi ammattiliikenteessä energiatehokkuus on erityisen tärkeää, sillä matkakilometrejä kertyy paljon enemmän kuin yksittäisillä ihmisillä. Strategisessa yleiskaavassa ensisijaisesti kehitettävät erilliset työpaikka-alueet, kuten Marjamäki, sijoittuu taajamarakenteen reunalle riittävän lähelle muuta yhdyskuntaa ja asumista, jotta saavutettavuus on lähiseudun asukkaille hyvä, mutta toisaalta paikkaan, joka on logistisesti hyvin saavutettavissa ja palveltavissa ilman turhaa autoilua. 31
Uudet tieyhteydet mahdollistavat uusia työpaikka-alueita nykyisen rakenteen ulkopuolella lähinnä 2-kehän ja valtatien 3 oikaisun varrella. Nämä vaativat uusia maa-alueita nykyisen taajamarakenteen ulkopuolella ja aiheuttavat lisää liikennettä. Myös pidemmän aikavälin varaukset moottoritien risteyskohdissa aiheuttanevat lisää liikennettä. Nämä lisäävät kielteisiä ilmastovaikutuksia. Alueiden suunnittelussa tuleekin jatkossa huomioida kielteisten ilmastovaikutusten minimointi. Alueelle tulisi sijoittua ensisijaisesti yrityksiä, jotka vaativat tilaa ja joissa asiointitiheys on harvempaa kuin taajamaan sijoittuvissa yrityksissä. Tällöin kielteiset ilmastovaikutukset jäävät vähäisemmiksi kuin, jos alueelle sijoittuisi esimerkiksi päivittäispalveluiden toimintoja. Lisäksi ilmastovaikutuksissa tulee laajoilla alueilla huomioida myös viheralueiden hiilinielujen vähenemisen vaikutus. Paikallinen energiantuotanto Jotta energiantuotanto olisi kestävää, sen on perustuttava uusiutuviin energianlähteisiin. Strategisessa yleiskaavassa on pyritty tuomaan esiin uusiutuvien energiatuotannon mahdollisuuksia erityisesti yritys- ja työpaikka-alueilla. Yleisesti uusiutuvan energian käyttöä pyritään energiaja ilmastostrategian sekä hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti lisäämään nykyisestä. Esimerkiksi biokaasulaitos voisi palvella Lempäälän Lämmön jakeluverkon asiakkaita laajasti. Biokaasulaitoksissa tuotetaan orgaanisista raaka-aineista anaerobisessa mädätysprosessissa biokaasua. Käytetyt raaka-aineet ovat esimerkiksi kasvibiomassoja ja maatalouden lantoja. Pääosin tuotettu biokaasu syötetään puhdistettuna kaasun suunniteltuun jakeluverkkoon edelleen hyödynnettäväksi, mutta osa kaasusta voidaan käyttää laitosprosessin lämmön tuotantoon. Biokaasulaitoksella Lempäälässä voitaisiin yhdistää maaseudun syötepotentiaali ja kaupunkiseudun kulutuskysyntä. Lempäälässä on tutkittu aurinkoenergiapotentiaalia ja geoenergiapotentiaalia, joka mahdollistaa yksittäisten toimijoiden paikallisen energiantuotannon jo nykymenetelmin. Tiedot ovat saatavissa kunnan verkkosivujen kautta sekä suoraan karttapalvelusta: http://www.arcgis.com/apps/minimalist/index.html?appid=ed3ae1c9bd67439698bf4bf1a74dac77 Kuva 19. Kuvankaappaus karttapalvelusta, jossa näkyy rakennusten aurinkoenergiapotentiaali. Aurinkoenergiapotentiaalia on tutkittu ja esitetty rakennuskohtaisesti. Kartalla näkyy rakennuksen kattopinta ja mitä keltaisempi väri sitä enemmän on saatavilla kyseisellä katon kohdalla aurinkoenergiaa vuositasolla. Karttapalvelussa on mahdollista tiedoissa nähdä tarkempi erittely sekä kattopinnalle säteilevästä energiamäärästä että säteilyenergia sähköenergiaksi tai lämpöenergiaksi muutettuna. Tiedoista löytyy myös, kuinka suuri osuus kattopinnasta on aurinkoenergian tuotantoon soveltuvaa. On nähtävissä, että monin paikoin pienimotoiseen paikalliseen energiantuotantoon on mahdollisuuksia Lempäälässä. 32
itärajalla, jonne voisi parhaimmillaan mahduttaa arviolta 5 kpl 3 MW:n tuulivoimaloita. Näitä alueita ei kuitenkaan ole maakuntakaavassa merkitty tuulivoimatuotantoon soveltuviksi alueiksi. Kuva 20. Kuvankaappaus karttapalvelusta, jossa näkyy geoenergiapotentiaali Lempäälässä. Geoenergian osalta selvityksessä on todettu, että Lempäälän geoenergiapotentiaali on pääosin hyvä ja paikoin jopa erinomainen. Keskinkertaisiksi luokitellut alueet ovat geoenergian hyödyntämisen kannalta myös suositeltavia. Potentiaaliltaan tyydyttäviin ja heikkoihin alueisiin kuuluu pääosin yksittäisiä alueita, mutta niillä energiakaivojen suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota haluttujen energiamäärien saamisen varmistamiseksi. Maakuntakaavan yhteydessä on todettu, ettei Lempäälässä vaikuta olevan potentiaalia teollisen tuulivoiman tuotannolle riittävästä tuulisuudesta huolimatta kuin ehkä aivan yksittäisille tuulivoimaloille lähinnä kunnan 33