TOPINOJAN UOMAKUNNOSTUS

Samankaltaiset tiedostot
Espoonjoen kunnostuksen YS ja vesilain mukainen lupahakemus

RYMÄTTYLÄN NUIKONLAHDEN PASKAJÄRVEN KOSTEKKOSUUNNITELMA

ILMAJOEN KUNTA Yksityisteiden perusparannus - Kullaanmäentie - Lauttajärventie - Joupinkuja - Kuruntie - Tuohistonmäentie - Opistontie

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Järvirovantien parantaminen ja pysäköintialueen rakentaminen, Kittilä / Levi. Katusuunnitelma RAKENNUSTAPASELOSTUS. Liite 1

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta JÄNIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

I = 0,002 lk = 1:2 pl = 0,8 m Kaivumassat m³ktr Pengermassat 410 m³rtr. I = 0,004 lk = 1:2 pl = 0,8 m

KYRÖÖNTIE. Sadevesiviemärin saneeraussuunnitelma Plv SUUNNITELMA- JA MITOITUSSELOSTUS

Hulevesien suunnittelu ja rakentaminen Kakessa, kohteena Gräsanoja

Saloistenjärven ja Kyynäräjärven vedenkorkeuden noston rakennussuunnitelma

+90. F=1.6 km2 HQ=0.50 m3/s. v= 0.33 m/s HQ=0.33 m3/s t=0.91 m A=2.0 m ljhs +80. ljhs ljhs. i= i= lk=1:2. kaivu uuteen paikkaan

Op

NURMIOJAN PERUSKUIVATUS

Pienvesirakentamisella tulvat kuriin Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Pellon vesitalous kohdilleen, VILKKU-tilaisuus

Alue on pääosin asemakaavoittamatonta ja sijoittuu Espoon eteläosien yleiskaavassa virkistysalueelle.

Ylöjärven kaupunki. Kolmenkulman hulevesisuunnitelman täydentäminen. Raportti

PIRKKALAN RIEKONLAHDEN KOSTEIKKOSUUNNITELMA

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Pienempien kosteikkokohteiden rakentaminen

HOLLOLAN KUNTA RAIKKOSEN KATUYHTEYS

Järvikylän uusjako Peruskuivatushanke vaihe 2 Uomat 12-14

Kokkosuon vesiensuojelusuunnitelma Kiuruvesi

Luonnonmukaisen peruskuivatuksen tavoitteena maatalousuomien luontoarvojen turvaaminen esimerkkinä Sipoon Ritobäcken

JÄNGENOJAN PERUSKUIVATUS

Myllyojan kosteikon ja Hylönojan laskeutusaltaan rakennussuunnitelma

KAIVANTOJEN SEKÄ KATUJEN TUENTA- JA PERUSTAMISTAPALAUSUNTO

Pylvään ja Jylhän tilusjärjestelyalue Peruskuivatus uomat 1-5 muutos putkiojaksi

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

SEIPIÖOJAN PERUSKUIVATUS

Kunta: Liminka. Isoniityn uusjako. Ängesleväjoen pohjoispuolen viljelystiesuunnitelma. Suunnitelmaselostus. Nykytilanne

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

KATUSUUNNITELMASELOSTUS 2018 MÄNTYHARJUN KUNTA

Kohdevaluma-alueet, yleissuunnitelmat ja mallikohteet

HUOPAKINOJAN PERUSKUIVATUS

Luonnonmukainen peruskuivatus Esimerkkinä Ritobäcken, Sipoo. Luonnonmukainen vesirakentaminen -seminaari Kauttuan klubi, Eura

Harri Aulaskari, Uusimaa Regional Environment Centre

Sievin Kiiskilän uusjako salaojahanke vaihe 2

TURUN KAUPPATORI TARKASTELU TORISEUDUN VESIHUOLLOSTA SUUNNITELMASELOSTUS. Turun kaupunki Ympäristö- ja kaavoitusvirasto Suunnittelutoimisto 26.1.

Ritobäckenin luonnonmukainen peruskuivatushanke, Sipoo. Luonnonmukaisen peruskuivatushankkeen toteuttaminen, SYKE

NASTOLAN KUNTA HATTISENRANNAN KAAVA-ALUEEN ESISELVITYS

Peruskunnostustyön aloittaminen -Ojitusyhteisöjen aktivointi

K3 Yritysrinne, K3J plv m. K3 Yritysrinne, K3J plv

Kosteikon rakentaminen eituotannollisena

Alueellinen hulevesisuunnitelma Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Kotiseutukosteikko Life hanke Kotka, Saviponnin kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

[Kirjoita teksti] Tn:o Pinta-ala yhteensä

PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

Liperin kunta. Tohtorintien peruskorjaus plv Rakennussuunnitelma SUUNNITELMASELOSTUS

Tulvauoman pituusleikkaus 1:4000 / 1: ,00

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

KCF PALTAMO HULEVESIEN HALLINNAN ESISUUNNITELMA

Kosteikon suunnitteleminen: Rakennepiirrokset ja mitoitus

Niittylahdenranta IV kunnallistekniikan yleissuunnitelma

Kotiseutukosteikko Life hanke Salo, Vuorelan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Peruskunnostustyön aloittaminen -tukimahdollisuudet

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

Haukiperänojan PERUSKUIVATUS OJITUSSUUNNITELMA RAAHE (PATTIJOKI)

1 Täydentävä suunnitelma aiemmin päivättyyn Järvikylän uusjaon aartamin siivouskaivuhankeeseen.

1 1 T I PAS OJ Y1M M Yksityistiealueen raja 4.1. M1 suunnitelma alkaa pl Liittymän rakennettava pituus 14,5 m

Hulevesiallas case Espoon Ringside Golf

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

ISONIITYN UUSJAKO UOMIEN KUNNOSTUS

Kaukjärven kuormituksen vähentämisen toimenpidesuunnitelma

Järvikylän uusjako Aartamin siivouskaivuhanke

Porttipuiston kauppakeskuksen tontin. alustava hulevesiselvitys. Vantaa, Helsinki

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI SUNNY CAR CENTER

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

VIREÄ MALISJOKI 2: PIENEMPIEN KOSTEIKKOKOHTEIDEN SUUNNITTELU

FCG Finnish Consulting Group Oy. Tammelan kunta HEINIJÄRVEN POHJAPATO. Rakennussuunnitelma P11912

OK Ojat kuntoon. Hankkeen esittely. Evo,

Riuskanojan ja Hahjärven laskuojan valuma-alueiden ojakunnostukset

Nuutajärven kartanon kosteikko

Niittykummun koirapuisto

Kotiseutukosteikko Life hanke Ruovesi, Kulmalan kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema Biodiversiteetti

Kotiseutukosteikko Life hanke. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma

Viisarinmäen kaava-alueen hulevesiselvitys

VT4 VEHNIÄN ETL HULEVESISELVITYS. Destia Oy

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Suunnitelma laskeutusaltaan sijoittamisesta ja mitoittamisesta

RAVINNERESURSSI-PÄIVÄ Vesien hallinta säätösalaojituksen avulla. Janne Pulkka Etelä-Suomen Salaojakeskus

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN HULEVESISELVITYS

Pientareet Suojakaistat Suojavyöhykkeet

Mäntyläntien kunnallistekniikan saneerauksen yleissuunnitelma

Peltojen vesitalous hallintaan - Hyötyjä tuotantotaloudelle ja ympäristölle

METSÄLUONNONHOITOHANKE ISON SOUKKAJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN ALUEELLINEN SUUNNITELMA

1) Tulvavahinkojen väheneminen Vaikutus merkittävillä tulvariskialueilla

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Kaivannaisjätesuunnitelma

Raportti VISULAHDEN HULEVESIEN HALLINTASUUNNITELMA

Kotiseutukosteikko Life hanke Härmälän kosteikko. Elinympäristö Tulvasuojelu Vesiensuojelu Virkistyskäyttö Maisema - Biodiversiteetti

Pintavesien virtausmalli

Peruskuivatussuunnitelma

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

1) Tulvavahinkojen väheneminen

Kainulan asemakaava-alueen kunnallistekniikan

Transkriptio:

TOPINOJAN UOMAKUNNOSTUS Toim. No. 107 331 Kunta: Turku Hanke: Topinojan uomakunnostus Tilaaja: V-S ELY-keskus Ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue RANKU -hanke PL 236 20101 Turku Näsilinnankatu 48 D PL 97, 33101 Tampere p. 020 747 2815 www.etela-suomensalaojakeskus.fi

SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 HANKKEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS... 1 3 TOPINOJAN PERKAUS- JA KUNNOSTUSHISTORIA... 1 4 ALUEEN NYKYTILA JA KUNNOSTUSTARVE... 1 5 HANKE-ALUEELLA SIJAITSEVAT JOHDOT JA KAAPELIT... 2 6 HANKKEEN TAVOITTEET... 2 7 SUUNNITELLUT KUNNOSTUSTOIMENPITEET... 3 7.1 Yleiset työohjeet... 3 7.2 Uomakunnostus... 4 7.3 2 -tasouomarakenne... 4 7.4 Muut vesienhallinta rakenteet... 5 7.5 Kaivettavat massat... 5 8 VALUMA-ALUE JA VIRTAAMA... 6 9 RAIVAUKSET... 6 10 RUMMUT... 6 11 UOMAN JA RAKENNELMIEN SEURANTA SEKÄ KUNNOSSAPITO... 6 12 EROOSIOSUOJAUS... 7 13 SUUNNITTELIJAN YHTEYSTIEDOT... 7 14 SIJAINTIKARTTA... 8 15 TOIMENPIDEALUE... 9 Piirustukset: 1. W738900_1 Suunnitelmakartta, MK 1:3000, koko suunnittelualue 2. W738900_2 Suunnitelmakartta, MK 1:1000, uomalaajennus 3. W738900_3 Suunnitelmakartta, MK 1:1000, laskeutusallas 4. W738900_4 Pituusleikkaus, MK 1:4000 / 1:100 5. W738900_5 Uoman poikkileikkaus, MK 1:100 / 1:100, (pl.500 ja 683) 6. W738900_6 Uoman poikkileikkaus, MK 1:100 / 1:100, (pl. 750 ja 850) 7. W738900_7 Uoman poikkileikkaus, MK 1:100 / 1:100, (pl. 930 ja 1140) 8. W738900_8 Uoman poikkileikkaus, MK 1:100 / 1:100, (pl. 1200 ja 1300) 9. W738900_9 Mittaussuunnitelma, MK 1:1000, uomanlaajennus 10. W738900_10 Mittaussuunnitelma, MK 1:1000, laskeutusallas

Topinojan uomakunnostus 1 1 YLEISTÄ Topinojan kunnostussuunnitelman on laatinut suunnittelija Timo E. Niemelä Etelä-Suomen Salaojakeskuksesta. Topinojan kunnostussuunnitelman pohjana olevat maastomittaukset on suoritettu GNSS - satelliittimittalaitteella 20.7.2017 ja korkeudet on esitetty N2000 -korkeusjärjestelmässä. 2 HANKKEEN SIJAINTI JA YLEISKUVAUS Topinoja sijaitsee Turun kaupungin keskustaajaman koillispuolella Orikedon ja Halisen asuinalueiden välissä Koroistenkaaren asemakaava-alueella. Pitkälle kehätien taakse ulottuva Topinojan valuma-alue on melko peltovaltainen mutta myös taajama-alueen hulevesillä on huomattavaa merkitystä virtaamanmuodostuksen kannalta. Topinojasta vedet laskevat myöhemmin Vähäjoen kautta Aurajokeen. Toimenpidealueen tarkempi sijainti selviää suunnitelmakartalta (liitepiirustus 1) sekä kohdekartoista (s. 8 9). Topinojaa on tarkoitus kunnostaa laaditun suunnitelman mukaisesti alajuoksulta Kardinaalinkadun kohdalta yläjuoksulle aina Turun kehätielle saakka noin 1330 m pituudelta. 3 TOPINOJAN PERKAUS- JA KUNNOSTUSHISTORIA Topinojaa on ylläpidetty ja kunnostettu aina kulloisenkin tarpeen mukaan, jotta uoman vaikutuspiirissä olevien yläpuolisten valuma-alueiden sekä alueen välittömässä läheisyydessä olevien peltojen kuivatukseen liittyvä vedenjohtaminen on saatu turvattua. Kunnostamiseen liittyvät toimet ovat olleet pääsääntöisesti uoman pohjan kasvillisuuden poistoon liittyvää puhdistusperkausta. 4 ALUEEN NYKYTILA JA KUNNOSTUSTARVE Topinojan perkauksesta on tiettävästi kulunut jo useita vuosia. Uoman vedenjohtokykyä ovat heikentäneet ruohottuminen sekä ojan liettyminen, minkä seurauksena alueella on esiintynyt runsaampien sateiden jälkeen pienimuotoisia tulvia. Alueen alavimmat pellot ovat myös osin kärsineet heikentyneestä kuivatuksesta. Topinojan kunnostushankkeen toteuttaminen parantaisi uoman vedenjohtokykyä ja vähentäisi tulvimisriskiä, mikä tarjoaisi paremmat lähtökohdat jatkossa muuttuvan maankäytön ja taajama-alueen kehittämisen edellyttämälle kuivatukselle ja vesien johtamiselle.

Topinojan uomakunnostus 2 5 HANKE-ALUEELLA SIJAITSEVAT JOHDOT JA KAAPELIT Kunnostettavan uoman eteläpuolella sijaitsee voimajohtoverkko. Paaluvälillä 70 400 uoman työalueella sijaitsee voimajohtoverkon tukirakenteita sekä uoman ylitse rakennettu lämpökanaali sekä kaivorakenteita. Ojan alta menee käytöstä poistettu vesijohto, joten sitä ei tarvitse varoa. (Tarvittaessa putken voi katkaista, mutta päät pitää tulpata.) Muut risteävät putket on esitetty suunnitelmakartassa. kuva: lämpökanaalin ylityskohta 6 HANKKEEN TAVOITTEET Laaditun kunnostussuunnitelman tavoitteena on parantaa toimenpidealueella (1330 m) sijaitsevan uomaston vedenjohtokykyä ja ylläpitää alueen kuivatustilaa. Kunnostussuunnitelma vastaa myös osaltaan uudessa Koroistenkaaren asemakaavassa

Topinojan uomakunnostus 3 esitetyn maankäytön muutoksen aiheuttamiin hulevesien hallinnan tarpeisiin. Uusi rakentaminen alueella luo tarvetta kuivatusjärjestelmien laajentamiseen, hulevesien viivytykseen ja tulvahallintaan. Suunnitelmassa esitettyjen kunnostustoimenpiteiden tavoitteena on parantaa uomaston vedenjohtokykyä, vähentää tulvimisriskejä sekä edistää vesiensuojelua muun muassa kiintoaineksen talteenottoa parantamalla. Uomaston varteen toteutettavat vesienhallintarakenteet lisäävät myös luonnon monimuotoisuutta elinympäristöjen monipuolistumisen myötä. 7 SUUNNITELLUT KUNNOSTUSTOIMENPITEET Suunnitellut toimenpiteet on esitetty suunnitelmakartoilla sekä pituus- ja poikkileikkauskuvissa. Toimenpiteet on kohdennettu maastoon suunnitelmakartoissa esitettyjen paalulukemien avulla (esim. PL 700). Laadittujen poikkileikkauksien lukusuunta on ylävirran suunnasta katsottuna vasemmalta oikealle. 7.1 Yleiset työohjeet Ennen varsinaisen kaivutyön aloittamista rakennuttajan (Turun kaupunki) on hyvä selvittää ja merkitä maastoon työalueella sijaitsevat rajapyykit ja, mikäli jokin rajapyykki on vaarassa tuhoutua kaivutyön aikana, tulee se siirtää turvallisempaan paikkaan työn toteuttamisen ajaksi. Kaivutyön sujuvuuden kannalta on myös tärkeää, että mahdollisten hulevesiviemäreiden ja salaojien purkuaukot on merkitty ennalta maastoon, mikäli ne ovat tiedossa. Suunniteltujen kaivutöiden toteutusta helpottaa, että toteuttavien rakenteiden korkeustasot, leveydet sekä rajaukset luiskineen on merkitty maastoon asianmukaisella tavalla. Käytännön kaivutyöt tulee tehdä mahdollisimman kuivana ajanjaksona, jotta hankkeen vesistövaikutukset jäisivät mahdollisimman vähäisiksi. Sulan maan aikana toteutettu perkaus tuottaa useimmiten laadullisesti paremman lopputuloksen talviaikaiseen perkaukseen verrattuna. Uomastojen parannustyö aloitetaan pääsääntöisesti alajuoksulta, ellei maiden karkaaminen pakota suorittamaan perkausta yläjuoksulta käsin. Yläjuoksulta kohti alajuoksua toteutettavan perkaustyön ongelmana on, että työ joudutaan toteuttamaan vedenalaisena kaivuna, mikä heikentää kaivujäljen laatua. Suunnitellut kaivutyöt voidaan suorittaa tavanomaisella telakaivinkoneella, jossa puomin pituus on vähintään 8 9 metrin luokkaa. Uoman sekä uoman yhteyteen kaivettavien rakenteiden tekemiseen ei ole tiedossa olevia maaperästä johtuvia kaivuesteitä. Rakennuttajan tulee myös osoittaa soveltuvat massojen välivarastointi ja läjittämisalueet, sillä

Topinojan uomakunnostus 4 kaikkia massoja ei voida läjittää tulevalle kaava-alueelle. Kaivutyön toteuttamisen yhteydessä urakoitsijan tulee varmistaa, että kaivupuolen pintavedet pääsevät esteettä valumaan kohti parannettua uomaa. Lisäksi suositellaan, että jatkossa suunniteltavalta kaava-alueelta johdetaan mahdollisimman paljon hule- ja kuivatusvesiä paaluluvun 700 yläpuoliselle alueelle. Tällöin suunnitelluista rakenteista saadaan mahdollisimman suuri hyöty vesien hallinnan kannalta. 7.2 Uomakunnostus Uomaa kunnostetaan 1330 metrin matkalla paaluvälillä 70 1400. Ojan alajuoksulla plv. 70-200 suoritetaan vain uoman puhdistusperkaus ojaan muodostuneen kasvimassan poistamiseksi. Paaluvälillä 200 400 suoritetaan ojan puhdistamisen lisäksi nykyisen ojan pohjan syventämistä pituusleikkauksessa (piirnro 4) osoittamassa laajuudessa. Esitetyt kunnostustyöt on suunniteltu toteutettavaksi veden virtaussuuntaan katsottuna uoman vasemmalta puolelta. Kaikki työt tulee suorittaa siten, että niillä aiheutetaan mahdollisimman vähän vahinkoa kaivualueen ulkopuoliselle alueelle. Uomasta poistettavat kaivumassat lastataan kyytiin ja siirretään etukäteen sovitulle läjitysalueelle tai maa-aines maisemoidaan kaivualueen läheisyyteen. 7.3 2 -tasouomarakenne Ojaa kunnostetaan 2-tasouomarakenteen periaatteen mukaisesti mutta samalla nykyistä ojapohjan tasoa pudotetaan pituusleikkauksessa esitettyyn tasoon. Ojan tasausviivan pudottamisella varmistetaan tulevan kaavarakentamisen edellyttämä kuivatustarve. 2-tasouomarakennetta on suunniteltu paaluväleille 400 572, 739 1080 sekä 1178 1400 yhteensä 735 m pituudelle. Kunnostettavan uomaosuuden tasausviivan korkeusasema sekä muut uoman rakennetta koskevat keskeiset mitoitustiedot on esitetty yksityiskohtaisesti pituusleikkauksessa sekä esitetyissä poikkileikkauksissa.

Topinojan uomakunnostus 5 7.4 Muut vesienhallinta rakenteet Uoman paaluvälille 5+72 7+39 (167 m pituudelle) on suunniteltu uomalaajennus kaavassa varatulle vesienkäsittelyalueelle (HULE). Uomalaajennus monipuolistaa uomarakennetta ja tehostaa vesiensuojelua kiintoaineksen pidättymisen myötä. Tämän lisäksi rakenne monipuolistaa maisemakuvaa ja luo elinympäristöjä kosteikkolajistolle. Uoman paaluvälille 10+80 11+78 (98 m pituudelle) rakennetaan erillinen laskeutusallas. Allas sijoitetaan kaavassa varatulle vesien käsittely alueelle. Altaan avulla parannetaan huomattavasti varsinkin Turun kehätien yläpuoliselta valumaalueelta tulevan kiintoaineksen talteenottoa. Rakenteista on esitetty erilliset suunnitelmakartat (piirnro. 1 ja 2) sekä muut rakenteita koskevat keskeiset mitoitustiedot on esitetty yksityiskohtaisesti pituusleikkauksessa sekä laadituissa leikkauskuvissa. 7.5 Kaivettavat massat Poistettavat massat on esitetty paalukohtaisesti rakennettaville toimenpiteille plv, m3 toimenpide 0+70 2+05 puhdistusperkaus 2+05 4+00 50 puhdistusperkaus sekä tsv:n muutos 4+00-5+72 602 2- tasouomaa 5+72 7+39 3900 uomalaajennus 7+39 10+80 1905 2- tasouomaa 10+80 11+78 3400 laskeutusallas 11+78 14+00 937 2- tasouomaa yht. 10 794 m3

Topinojan uomakunnostus 6 8 VALUMA-ALUE JA VIRTAAMA Valuma-alue on 375 ha. MHQ 0,43 m3/s (HQ 1/20)= 0,79 m3/s (keskiylivirtaama) (ylivirtaama) Uoman vedenjohtokyky riittää myös äkillisissä rankkasateiden aiheuttamissa huippuvirtaamissa (2,97 m3/s) kunhan uoman kunnossapidosta on huolehdittu. 9 RAIVAUKSET Kunnostettava uomaosuus plv. 070 400 raivataan tarvittavilta osin, jotta kaivutoimenpiteet voidaan toteuttaa turvallisesti ja sujuvasti. Käytännössä tämä tarkoittaa puuston poistamista ojan kaivupuolelta, luiskista sekä vastapenkereen laelta vähintään noin 2 metrin etäisyydeltä. 10 RUMMUT Työalueen vaikutusalueella on neljä eri rumpua. Rumpujen tarkemmat sijainnit, asennustasot ja koko on esitetty suunnitelmakartassa sekä pituusleikkauksessa. Rummut on kuvattu merkinnällä R1, R2, R3 ja R4. Nykyisten rumpujen asennustaso on riittävä suoritettavalle parannustyölle. 11 UOMAN JA RAKENNELMIEN SEURANTA SEKÄ KUNNOSSAPITO Uomaan kohdistuva huolto ja kunnossapito suoritetaan tarpeen mukaan. Tämän lisäksi huolehditaan 2-tasouoman osalta kasvimassan niitosta. Niiton yhteydessä kasvimassa kerätään uomasta talteen ja siirretään ennalta sovittuun jatkokäsittely paikkaan. Uomalaajennuksen sekä laskeutusaltaan osalta huolehditaan tarpeen mukaan kohteissa olevien lietetilojen tyhjennyksestä. Esimerkin omaisesti tyhjennystarve voi olla kerran kahdessa vuodessa tai harvemmin. Ratkaisevaa on millaisia toimia yläpuolisella valuma-alueelle tehdään ja kuinka se vaikuttaa kiintoaineksen kulkeutumiseen. Uoman toiminnan kannalta on suuri merkitys, että kunnossapitoon liittyvät toimet suoritetaan oikea-aikaisesti.

Topinojan uomakunnostus 7 Lisäksi huolehditaan yleisesti kyseisten alueiden maisemakuvasta tarvittavien niittojen ja muiden kunnossapitotoimien avulla. 12 EROOSIOSUOJAUS Mahdollisesti valmiin kaivun jälkeistä rakennetta ja tähän kasvavaa kasvimassaa voidaan nopeuttaa esim. kylvämällä joka suoritettaisiin heti kevätvalunnan jälkeen. Kylvössä voidaan käyttää esim. laidunnurmiseosta (seos voi sisältää esim. nurminataa, raiheinää, punanataa, niittynurmikkaa sekä muita monivuotisia kasveja). Jatkossa kaava-alueelta tulvien hulevesien johtamiseen rakennetut putkilinjat ja niiden tulevat purkupisteet suunnitellaan kaavaan liittyvän jatkosuunnittelun yhteydessä. Tulevien purkukohtien kohdalla on syytä varautua siihen, että niiden ympärykset ja veden purkautumiseen liittyvä vaikutusalue on perustettu erillisellä suojausrakenteella. Rakenne voidaan toteuttaa nyt suoritetun parannuksen yhteyteen siten, että ao. kohdalle asennetaan suodatinkangas jonka päälle verhoillaan luonnonkivistä (#50-300 mm) noin 20-40 cm vahvuinen kerros. 13 SUUNNITTELIJAN YHTEYSTIEDOT Tampere, 21.9.2017 Timo E. Niemelä suunnittelija gsm 043 824 9612 s-posti: timo.e.niemela@proagria.fi

Topinojan uomakunnostus 8 14 SIJAINTIKARTTA

Topinojan uomakunnostus 9 15 TOIMENPIDEALUE