PIRKKALAN RIEKONLAHDEN KOSTEIKKOSUUNNITELMA

Transkriptio

1 PIRKKALAN RIEKONLAHDEN KOSTEIKKOSUUNNITELMA Kunta: Pirkkala Tilaaja: Pirkkalan kunta c/o Vesa Vanninen PL Pirkkala Näsilinnankatu 48 D PL 97, Tampere p

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 SUUNNITTELU- JA MITTAUSAINEISTO SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT Sijainti, maankäyttö ja ympäristön ominaispiirteet Omistusolot Luontoarvot Infrastruktuuri TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET KOSTEIKON RAKENNE- JA MITOITUSTIEDOT RAKENTAMISTYÖT JA TEKNISET TYÖOHJEET HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI SUUNNITTELIJAN YHTEYSTIEDOT RIEKONLAHDEN KOSTEIKON SIJAINTIKARTTA, MK 1: LIITEPIIRUSTUKSET: 1. kosteikon suunnitelmakartta, MK 1: kosteikon leikkaus (A A), MK 1:500 / 1: pohjapatorakenteen periaatteelliset tyyppileikkaukset MUUT LIITTEET: kosteikon erillinen kustannusarvio

3 Pirkkala, Riekonlahden kosteikkosuunnitelma 1 1 SUUNNITTELU- JA MITTAUSAINEISTO Kosteikkosuunnitelman perustana olevat alueen maastomittaukset on tehty GNSS - satelliittimittalaitteella ja osin takymetrimittauksena Laadittu kosteikkosuunnitelma on esitetty ETRS TM35FIN -koordinaattijärjestelmässä ja N2000 -korkeusjärjestelmässä. 2 SUUNNITTELUALUEEN PERUSTIEDOT 2.1 Sijainti, maankäyttö ja ympäristön ominaispiirteet Riekonlahden kosteikko on tarkoitus rakentaa Riekonlahdentien rajaaman ojan varteen noin 200 metriä ojan luusuasta ylävirtaan (ks. sijaintikartta s. 8 ja liitepiirustus 1). Lehtomainen ja kostea mm. tervaleppää kasvava metsikkökuvio jää rakennettavan kosteikon alajuoksun puolelle. Varsinainen kosteikkosuunnittelualue on osin alavaa ja kosteapohjaista kuusivaltaista metsää ja osin kivikkoista ja vaikeakulkuista suurjännitelinjan rajaamaa notkoa. Kosteikkosuunnittelualueen yläjuoksulla on muun muassa hevostila ja aktiiviviljelyssä olevia peltoja, jotka lisäävät ojavesien ravinne- ja kiintoainepitoisuuksia. Kohteen yläpuolisen valuma-alueen laajuus perustettavan kosteikon rakentamispaikalla on noin 116 hehtaaria. 2.2 Omistusolot Kosteikko perustetaan Riekko ( ) -nimisen tilan mailla. Maanmittauslaitoksen kiinteistötietojärjestelmän mukaan ko. tilaa omistaa: Pirkkalan kunta (Y-tunnus: ) PL Pirkkala 2.3 Luontoarvot Kosteikkosuunnittelualueella ei ole erityisiä luonto- tai suojeluarvoja suunnittelun yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella.

4 Pirkkala, Riekonlahden kosteikkosuunnitelma Infrastruktuuri Perustettava kosteikko rajautuu pohjois- ja itäreunaltaan Riekonlahdentiehen, joka toimii muun muassa Pyhäjärven rantakiinteistöjen ainoana kulkutienä. Kosteikon itäpää jää kohteella Fingrid Oyj:n omistaman ja hallinnoiman 400 kv:n suurjännitelinjan alla olevalle joutomaa-alueelle. Suurjännitelinjan tukirakenteet eivät sijaitse kosteikon suunnittelualueen läheisyydessä. Kosteikon perustamispaikan infrastruktuurista johtuen kosteikon rakennuttajalla on velvollisuus hankkia kosteikon rakentamista varten tarvittavat asianmukaiset luvat sekä suorittaa työaluetta koskevat kaapeliselvitykset noin kaksi viikkoa ennen kosteikon kaivutöihin ryhtymistä. 3 TOIMENPITEIDEN TAVOITTEET Työn tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen perusteella alueelle on tavoitteena saada perustetuksi vesien hallintaa ja vesiensuojelua edistävä kosteikko, joka avulla voitaisiin osaltaan vähentää Riekonlahteen päätyvä valuma-alueperäistä kuormitusta ja parannettua siten lahden vesienhoidollista tilaa. 4 KOSTEIKON RAKENNE- JA MITOITUSTIEDOT Riekonlahden kosteikon kokonaispinta-ala perustettavine penkereineen on noin 0,20 hehtaaria. Padotuksen (+82.50) ja kaivutoimenpiteiden myötä muodostuva kosteikon vesipinta-ala on noin 0,13 hehtaaria. Suunnitelmaan perustuvat kosteikon mitoitustiedot on esitetty kokonaisuudessaan taulukossa 1. Virtaama-arvojen laskennassa käytetty ylivaluma (Hq 1/20) perustuu järvettömän valumaalueen (Hq 1/20) nomogrammiin (Nissinen 1984, julkaisematon). Kosteikon sijaintialueen lumen vesiarvo on määritetty Jaakko Perälän ja Marja Reunan julkaisussa (lumen vesiarvon alueellinen ja ajallinen vaihtelu, ympäristöhallinnon julkaisuja 56, Helsinki 1990) esitettyä lumen vesiarvokarttaa apuna käyttäen.

5 Pirkkala, Riekonlahden kosteikkosuunnitelma 3 Taulukko 1. Riekonlahden kosteikon mitoitustiedot. Valuma-alueen pinta-ala (F) 1,16 km 2 Valuma-alueella peltoa Kosteikon vesipinta-ala Kosteikon kokonaispinta-ala 34,17 ha 0,13 ha 0,20 ha Ylivaluma (Hq 1/20) 236,25 l/s/km 2 Keskisyvyys 0,50 m Kosteikon pinta-ala valuma-alueesta 0,11 % Pellon pinta-ala valuma-alueesta 29,46 % Ylivirtaama (HQ 1/20) 0,274 m 3 /s Keskiylivirtaama (MHQ) 0,151 m 3 /s Keskivirtaama (MQ) 0,012 m 3 /s Pintakuorma Viipymä 0,417 m/h 1,2 h Tilavuus 650 m 3 Kosteikon perustamiseksi rakennetaan noin 90 metriä pitkä savisydäminen pato, jonka harjakorkeus on Padon harjan leveys on noin 3 metriä, jotta penkereen niittoja yms. hoitotoimenpiteitä voitaisiin suorittaa tavanomaisia maatalouskoneita apuna käyttäen. Padon kosteikon puoleisen etuluiskan kaltevuus on 1:4 ja takaluiskan 1:2. Kosteikon vesien poisjohtamiseksi patopenkereeseen rakennetaan savesta pohjakynnys, jonka kiviverhoillun harjan korkeusasema määrää kosteikon vallitsevan vedenkorkeuden tason (ks. kuva 1). Pohjakynnyksen harja rakennetaan tasoon , jolloin vesi nousee suoraan ilman kaivua alueen alavimpien maiden päälle. Rakennettavan pohjapadon kokonaisleveys on noin 3,3 metriä ja pituus noin 13 metriä. Padon virtausaukon pohjan vaakasuora leveys on noin 2 metriä ja sivusuuntainen luiskakaltevuus 1:2 patopenkereen harjaa vasten. Pohjapadon etuluiskan kaltevuus vastaa muun patopenkereen kosteikon puoleisen etuluiskan kaltevuutta 1:4. Pohjakynnyksen takaluiskasta rakennetaan loivempi luiskakaltevuuden ollessa noin 1:6. Kiviverhouksen paksuuden tulee olla vähintään mm ja kosteikon kerran kahdessakymmenessä vuodessa toistuvan ylivirtaaman perusteella määritetyn verhoilukivien koon tulee edustaa vaihtelevasti mm läpimittaluokkaa. Edellä kuvatut mitoitustiedot on esitetty myös pohjapatorakenteen periaatteellisissa tyyppileikkauksissa liitepiirustuksessa 3.

6 Pirkkala, Riekonlahden kosteikkosuunnitelma 4 Kuva 1. Esimerkki patopenkereeseen rakennetusta pohjakynnyksestä mutkittelevine virtausuomineen. Kosteikon yläjuoksulle muotoiltavan syvänteen pohja kaivetaan tasoon Tällöin alueelle muodostuu noin 0,8 metrin syvänne, josta kosteikkoalueelle kerääntyvä kiintoaine on helppo poistaa osana kohteen säännöllistä hoitoa. Kosteikkoalueen niemekkeiden ja saarekkeen avulla lisätään kosteikon rakenteellista ja maisemallista monimuotoisuutta sekä parannetaan kosteikon vesiensuojelutehokkuutta veden viipymäaikaa pidentämällä. Niemekkeistä ja saarekkeista rakennetaan matalia (+82.70) ja loivaluiskaisia (tavoitekaltevuus vähintään 1:4). Perustettava kosteikko on melko matala keskisyvyyden ollessa noin 0,5 metriä. Kosteikon padotustaso on suunniteltu siten, että rakennettavat patopenkereet pysyvät suhteellisen matalina ja alueen maisemaan soveltuvina. Kaivusyvyyksien suunnittelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota kosteikon sisäiseen massatasapainoon ja siihen, että traktorisiirtoa edellyttävien massojen määrä pysyisi mahdollisimman pienenä ja kosteikon rakentamisen kustannukset sitä kautta kohtuullisina. Tarkemmat tiedot kosteikon muodosta, alueen syvyyssuhteista ja rakenteellisista yksityiskohdista on esitetty kosteikon suunnitelmakartalla ja leikkauksessa (A-A), liitepiirustukset 1 2.

7 Pirkkala, Riekonlahden kosteikkosuunnitelma 5 5 RAKENTAMISTYÖT JA TEKNISET TYÖOHJEET Riekonlahden kosteikko rakennetaan patoamisen ja kaivun yhdistelmänä. Patopenkereen rakentamiseen tarvittavien massojen määräksi on arvioitu kohteella noin 400 k-m 3 ja kaivualueilta kertyvien massojen määräksi vastaavasti noin 170 k-m 3. Rakennuttajan valittavaksi jää kaivetaanko patoon tarvittavat loput maamassat padon edestä kosteikon puolelta, kosteikkoalueelle suunniteltuja kaivualueita laajentaen vai tuodaanko tarvittavat patomassat kohteelle alueen ulkopuolelta. Kohteen rakennustyöt kannattaa suunnitella jo kustannussyistä siten, että ennen kosteikkoalueen kaivutöiden aloittamista valmistellaan suunnitelman mukaiset pengeralueet patomassojen vastaanottoa varten. Koska patorakenteesta pitää saada kestävä ja hyvin vettä pidättävä, edellyttää se, että pengerlinjalta poistetaan ensimmäisenä pintamaat ja muut padon rakentamiseen soveltumattomat vettä johtavat materiaalit, kuten kannot ja puiden juurakot. Padon rakentaminen voidaan aloittaa vasta homogeenisen ja mielellään vettä hyvin pidättävän pohjamaan päältä. Padon takaluiskan ja padotuskorkeuden yläpuolisen patopenkereen rakennusmateriaaliksi soveltuvat pintamaat siirretään ensimmäisessä vaiheessa padon taakse suojaan. Pengerlinjan alta tai kosteikkoalueen kaivutöiden yhteydessä esiin tulevat isot maakivet voidaan sijoittaa patopenkereen takaluiskaan padon vahvistukseksi. Erityisen arvokkaita ne ovat patopenkereen tukena maaston alavimmalla kohdalla, jossa syntyvä veden paine pengertä vasten on muutoinkin suurimmillaan. Kun patorakentamiseen liittyvät valmistelevat työt on saatu tehtyä, voidaan rakentamisessa edetä suunnitelman mukaisten kosteikkoalueen kaivutöiden toteutukseen. Tällöin patorakentamiseen soveltuvat saviset tai savensekaiset hyvin vettä pidättävät kaivumassat saadaan eroteltua jo heti niiden ensimmäisen käsittelyvaiheen aikana, jolloin ne saadaan kustannustehokkaimmin siirretyksi maansiirtotraktorin peräkärryyn ja kuljetettavaksi edelleen suunnitellulle pengerlinjalle padon rakennusmateriaaliksi. Massanajossa on huomioitava se, että kaivinkoneen on kertyneen cm massakerrosvahvuuden jälkeen käytävä muotoilemassa, tasaamassa ja tiivistämässä siirrettyjä maamassoja, jotta pato saadaan rakennetuksi tiiviiksi ja vedenpitäväksi. Patomaiden laadulla ja niiden vedenpidätysominaisuuksilla on korostunut merkityksensä erityisesti nostettaessa patoa homogeenisen pohjamaan päältä tavoitteeksi asetettuun padotuskorkeuteen. Mikäli hyvälaatuisista patomaista on kohteella pulaa, kannattaa patorakennustyössä keskittyä ensisijaisesti siihen, että padon kosteikon puoleisen luiskan alueelle (noin 1/3 padon koko leveydestä) saadaan koko padon pituudelle hyvin vettä pidättävät massat. Kosteikon alavimmilla alueilla, joissa rakennettava pato on korkeimmillaan, voidaan harkinnan mukaan padon eteen jättää noin 3 metriä leveä koskematon maakannas tukirakenteeksi. Järjestelylle ei ole kuitenkaan tarvetta, mikäli pato on matala tai, mikäli massojen laatu huomioon ottaen riskiä massaepätasapainon syntymisestä voidaan muutoin pitää kohteella vähäisenä. Kosteikon padotuskorkeuden (+82.50) yläpuoliset patomassat, kuten myös padon takaluiskan massat kokonaisuutena, voidaan rakentaa tarpeen vaatiessa myös vedenpidätyskyvyltään huonompilaatuisista mutta edelleen muodossaan pysyvistä maamassoista. Padon pintakerrokset on usein perusteltua verhoilla alkuvaiheessa poiskaivetuilla ja padon taakse välivarastoiduilla eloperäisillä ja runsasmultaisemmilla

8 Pirkkala, Riekonlahden kosteikkosuunnitelma 6 pintamailla, jolloin pengertä lujittavan pintakasvillisuuden kasvuun lähtö on nopeampaa kuin yksinomaan savesta rakennetuissa patopenkereissä. Kun patopenger on saavuttanut tavoitekorkeutensa, viimeistellään sen luiskarakenteet oikeaan muotoon ja kaltevuuteen kaivinkoneen kauhalla liippaamalla. Pohjapadon rakentamisessa on tärkeää, että patorunko rakennetaan kokonaisuudessaan tiiviistä savimaista. Suodatinkankaan helma tulee ankkuroida patorakenteessa liitepiirustuksessa 3 esitetyin periaattein pohjamaahan asti. Kangas tulee ulottaa myös sivusuunnassa riittävän ylös padon luiskarakenteessa ja mieluiten siten, että kankaan reuna saadaan käännettyä vasta luiskan päällä patomassojen sisään. Pohjapadon virtausuoman kiviverhoilu tulee tiivistää huolellisesti ja siten, että kivet asettuvat tiivisti lomittain. Virtausuoman pohjan tiiveys viimeistellään yleensä kalliomurskeella 0 32 mm, jotta kosteikon vedenkorkeus toteutuu suunnitellusti, jotta vesi saadaan virtaamaan padon pintaa pitkin. Mikäli kosteikkoalueen kaivutyössä kertyy sellaisia kaivumaita, joita ei saada sijoitetuksi järkevästi suunniteltuihin kosteikkorakenteisiin, tulisi tällaiset maamassat läjittää ja maisemoida kosteikon lähiympäristöön siten, ettei niistä muodostu korkeita maapenkkoja kosteikon rantaviivaan tai rannan välittömään läheisyyteen. Toinen vaihtoehto on kuljettaa tällaiset maamassat kokonaan pois alueelta. 6 HANKKEEN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kosteikko perustetaan yhden tilan maille patoamisen ja kaivun keinoin. Suunnitelmassa kuvattuja padotustasoja ja vedenjohtamisjärjestelyjä noudattamalla vedennosto voidaan toteuttaa suunnittelualueella hallitusti ja aiheuttamatta vahinkoa tai haittaa lähiympäristön muille maanomistajille tai alueen muulle maankäytölle. Hankkeen toteuttamisesta seuraavat vesiympäristön muutokset eivät aiheuta sellaisia vesilain yleisessä luvanvaraisuussäännöksessä (VL 3:2) tarkoitettuja seurauksia, joista aiheutuisi yleisen tai yksityisen edun loukkauksia. Tässä suunnitelmassa esitetyt kosteikon kaivutyöt voidaan toteuttaa pääosin kuivakaivuna, jolloin rakentamisvaiheen aikana syntyvät lyhytaikaiset ja väistyvät vesistövaikutukset jäävät kohteella erittäin vähämerkityksellisiksi. Toimenpiteistä ei siten aiheudu näkemyksemme mukaan myöskään ympäristönsuojelulain 4 luvun 28 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua vesistön pilaantumista. Suunnitelmassa tarkoitettu toimenpidealue ei sijaitse pohjavesialueella, eikä kosteikon perustamisella ole vaikutuksia pohjavesiesiintymien laatuun tai riittoisuuteen. Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole sellaisia muinaismuistolain

9 Pirkkala, Riekonlahden kosteikkosuunnitelma 7 (295/1963) perusteella rauhoitettuja suojelukohteita, joita kosteikon rakentaminen voisi uhata. Toimenpidealueella tai sen välittömässä lähiympäristössä ei ole sellaisia luontoarvoja, joita kosteikon rakentaminen voisi vaarantaa tai heikentää. Kaivetulla ja kooltaan vähäisellä valtaojauomalla ei ole myöskään kalataloudellista arvoa. Kosteikon perustaminen lisää elinympäristöjen vaihtelua alueella sekä edistää luonnon monimuotoisuutta. Suunnittelualueen läheisyydessä ei sijaitse Natura verkostoon kuuluvia suojelualueita, joten perusteita Natura-arvioinnin tarveharkinnalle ei ole. 7 SUUNNITTELIJAN YHTEYSTIEDOT Tampere, Timo E. Niemelä suunnittelija gsm s-posti: timo.e.niemela@proagria.fi

10 Pirkkala, Riekonlahden kosteikkosuunnitelma 8 8 RIEKONLAHDEN KOSTEIKON SIJAINTIKARTTA, MK 1:

11 A3 1:500 kosteikon kokonaispinta-ala n. 0,20 ha kosteikon vesipinta-ala n. 0,13 ha padon etuluiska 1:4 saareke luiska 1: peltoa niemeke luiska 1:4 padon takaluiska 1:2 patopenkereen harja (padon pituus n. 90 m) Vp Op syv nne kiintoaineen talteenottoa varten - altaan luiskat 1:3 syv nteen tulo-ojaa reunustava luiska kivet n eroosiohaittojen est miseksi kosteikon pohjakynnys (+82.50) virtausuomineen - harjan vaakasuora leveys 2 m - sivusuuntainen luiskakaltevuus 1:2 - takaluiskan kaltevuus 1:6 tervalepp metsikk j rakennettavan kosteikon alajuoksun puolelle padotustason mukainen kosteikon rantaviiva Vp Op Vp Op Vj Vp Op nykyinen avo-oja Vj Vp Op RIEKONLAHDEN KOSTEIKKO Piir.no. 1. Tilaaja: Pirkkalan kunta c/o Vesa Vanninen PL Pirkkala Mittakaava 1:500 Piirrustuksen sis lt Suunnitelmakartta Suunnitellut P iv ys Etel -Suomen Salaojakeskus Tark. Ty Timo E. Niemel Janne Pulkka Koord.j rj ETRS-TM35FIN / N2000 TN dgn

12 +90 1:500 / 1:100 Pituusleikkaus A-A alueen nykyinen maanpinta +85 kosteikon patopenger (harja , leveys 3 m) Riekonlahdentie kosteikon padotustaso syv nne saareke RIEKONLAHDEN KOSTEIKKO Piir.no. 2. Tilaaja: Pirkkalan kunta c/o Vesa Vanninen PL Pirkkala Mittakaava Piirrustuksen sis lt 1:500 / 1:100 kosteikon leikkaus (A-A) Suunnitellut P iv ys Etel -Suomen Salaojakeskus Tark. Ty Timo E. Niemel Janne Pulkka Koord.j rj ETRS-TM35FIN / N2000 TN dgn

13 Muutos Pohjapatorakenteen periaatteelliset tyyppileikkaukset luonnonkiviverhouksen vahvuus mm (kivikoko mm) homogeeninen pohjamaa harjan pituus 1 m virtaussuunta suodatinkangas KL3 patomassat savesta suodatinkankaan helma akkuroidaan pohjakynnyksen eteen teht v n kaivantoon pohjapadon leveys p lt 3,3 m tyyppileikkauksen mitoituslukemat vastaavat todellisuutta mutta rakennekuvat eiv t ole mittakaavassa! penkereen harja virtausaukon pohjan leveys noin 2 metri suodatinkangas KL3 RIEKONLAHDEN KOSTEIKKO Tilaaja: Piir. no. 3. harja patomassat savesta Pirkkalan kunta c/o Vesa Vanninen PL Pirkkala Etel -Suomen Salaojakeskus Piirrustuksen sis lt pohjapatorakenteen periaatteelliset tyyppileikkaukset Suunnitellut Timo E. Niemel Tark. Janne Pulkka P iv ys