1 (13) Asianumero 524/10.02.03/2018 Aluenumero 130306 Siuntionportti Asemakaavan muutos 54. kaupunginosa, Kilo Osa korttelia 54144 Asemakaavan muutoksen selostus Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 19. päivänä marraskuuta 2018 päivättyä Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksessa laadittua asemakaavakarttaa, piirustusnumero 7192. Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Suur-Leppävaarassa Kilon kaupunginosassa Friisinmäen alueella osoitteessa Siuntionportti 4 / Siuntionkuja 8. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä: Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallisille lähetetyllä 1.10.2018 päivättyllä kuulemiskirjeellä. Laatija Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. Postiosoite: PL 43 02070 ESPOON KAUPUNKI Sari Metsälä Markus Pasanen (liikenne) Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@espoo.fi Faksi 09-816 24016 puh. 046 8772772 puh. 043 8247351
2 (13) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ... 3 1.1 Alueen nykytila... 3 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus... 3 1.3 Suunnittelun vaiheet... 3 2 LÄHTÖKOHDAT... 4 2.1 Suunnittelutilanne... 4 2.1.1 Maakuntakaava... 4 2.1.2 Yleiskaava... 4 2.1.3 Asemakaava... 5 2.1.4 Rakennusjärjestys... 6 2.1.5 Tonttijako... 6 2.1.6 Rakennuskiellot... 6 2.1.7 Pohjakartta... 6 2.2 Selvitys alueesta... 6 2.2.1 Alueen yleiskuvaus... 6 2.2.2 Maanomistus... 6 2.2.3 Rakennettu ympäristö... 6 2.2.4 Luonnonolosuhteet... 7 2.2.5 Suojelukohteet... 8 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät... 8 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 9 3.1 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet... 9 3.2 Osallisten tavoitteet... 9 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus... 9 4.2 Mitoitus... 9 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö... 9 4.3.1 Maankäyttö... 9 4.3.2 Liikenne...10 4.4 Ympäristön häiriötekijät...11 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET...11 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön...11 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen...11 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan...12 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)...12 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto...12 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS...12 6.1 Rakentamisaikataulu...12 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet...12 7 SUUNNITTELUN VAIHEET...12 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset...12 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma...12 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot...12 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus...12 Sivu LIITTEET: Liite 1 Seurantalomake Luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista Suunnitteluaineistoon kuuluu asemakaavan muutos (kartta) ja selostus liitteineen.
3 (13) 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Alueen nykytila Suunnittelualueen vehreä kiinteistö sijaitsee Friisinmäen alueella asuinpientalokorttelin 54144 keskellä rajautuen pohjoisessa Siuntionkujaan ja eteläpuolella osin Siuntionportti katuun. Muutoin suunnittelualue rajautuu korttelin asuinpientalokiinteistöihin, joiden rakennukset ovat yksi- ja kaksikerroksisia ja ovat rakentuneet vuosikymmeninä 1940-2010. Suunnittelualueen kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1992 valmistunut asuinrakennus ja talousrakennus. Käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä noin 234 k-m 2. Kiinteistö rajoittuu pohjoisosaltaan Siuntionkujaan, josta kulku kiinteistölle on järjestetty, sekä Siuntionporttiin, joka sijaitsee kiinteistön eteläpäässä. Kaavamuutoksen kohteena olevalla kirvesvarsiosalla ei ole merkittävää kasvillisuutta. Viheralueilla kaavamuutosalueen itä- ja länsipuolilla noin 300 m etäisyyksillä sijaitsevat metsäiset kukkulat Ruutuskallio ja Myyrinkallio. Kuva: Ote ortokartasta ja kiinteistöistä (webmap 11/2018) Espoon kaupunki. 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on poistaa kaavassa osoitettu istutettava tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä alueen osa kiinteistön kapean kaistaleen osalta ja mahdollistaa näin ajoyhteys kiinteistölle Siuntionportti kadun puolelta. Muilta osin nykyinen voimassa oleva asemakaava jää voimaan vanhentuneet kaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan. Kaava-alueen kokonaispinta-ala 2072 m 2. Kokonaiskerrosala on 415 k-m 2. Asemakaavamuutoksella ei muuteta suunnittelualueen kiinteistön rakennusoikeutta eli muutos on 0 k-m 2. 1.3 Suunnittelun vaiheet Asemakaavan muutosta on 31.1.2018 hakenut kaavamuutosalueen omistaja. MRA 30 :n mukainen kuuleminen on järjestetty osallisille 22.10.2018 lähetetyllä kuulemiskirjeellä.
4 (13) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Suunnittelutilanne 2.1.1 Maakuntakaava Voimassa olevat: Uudenmaan maakuntakaava kattaa koko maakunnan alueen ja se sisältää kaikkien maankäyttömuotojen osalta alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Lainvoiman kaava sai korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vuonna 2007. Vireillä oleva: Uusimaa-kaava 2050 kokoaa yhteen kaikki maankäytön keskeiset teemat, jotka tulee ratkaista maakuntakaavalla. Tullessaan voimaan Uusimaa-kaava korvaa nyt voimassa olevat Uudenmaan ja entisen Itä-Uudenmaan alueen maakuntakaavat. Uusimaa-kaavan luonnos oli julkisesti nähtävillä 8.10.- 9.11.2018. Voimassa olevassa maakuntakaavassa suunittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Kuva: Ote voimassa olevasta maakuntakaavayhdistelmästä (11/2018). Lähde Uudenmaan Liiton karttapalvelu. 2.1.2 Yleiskaava Voimassa olevat: Espoon eteläosien yleiskaava Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden suuralueet. Kaava sai lainvoiman vuonna 2010. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos on yleiskaavassa osoitettu asuntoalueeksi (A), jolla asemakaavaa muutettaessa turvataan nykyisen rakennuskannan säilyminen ja ympäristökuvaan soveltuva kehittäminen.
5 (13) 2.1.3 Asemakaava Kuva: Ote voimassa olevasta yleiskaavasta (webmap 11/2018) Espoon kaupunki. Alueella on voimassa Kellarimäki-Friisinmäki asemakaava (lainvoimainen 3.4.1991). Korttelin 54144 kiinteistö 49-422-1-289 on siinä osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi, jolle saa rakentaa erillisiä ja kytkettyjä pientaloja 1 asunto /750 m 2 tonttiala. Rakennusoikeus on osoitettu tehokkuusluvulla e=0.2 ja suurin sallittu kerrosluku II (kaksi). Kaavamuutosalueen kiinteistöä rajaa istutettava tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä alueen osa etelärajalla, osin itärajalla sekä eteläsuuntaan sijoittuvalla kirveenvarsiosalla. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa kulkee kiinteistön itäja etelärajan tuntumassa. Kuva: Ote voimassa olevasta asemakaavasta (webmap 11/2018) Espoon kaupunki.
6 (13) 2.1.4 Rakennusjärjestys Valtuusto hyväksyi Espoon kaupungin rakennusjärjestyksen 12.9.2011 ( 112). Rakennusjärjestys astui voimaan 1.1.2012. 2.1.5 Tonttijako Asemakaava-alueelle on hyväksytty tonttijako 15.8.1991. 2.1.6 Rakennuskiellot Asemakaava-alueella ei ole rakennuskiletoa. 2.1.7 Pohjakartta Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Espoon kaupunkitekniikan keskuksen laatima ja se täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54a :n vaatimukset. 2.2 Selvitys alueesta 2.2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen vehreä kiinteistö (2076 m 2 ) sijaitsee Friisinmäen alueella asuinpientalokorttelin 54144 keskellä rajautuen pohjoisessa Siuntionkujaan ja eteläpuolella osin Siuntionportti katuun. Muutoin suunnittelualue rajautuu korttelin asuinpientalokiinteistöihin, joiden rakennukset ovat yksi- ja kaksikerroksisia ja ovat rakentuneet vuosikymmeninä 1940-2010. Suunnittelualueen kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1992 valmistunut yhden asunnon asuinrakennus (167 k- m 2 ) ja talousrakennus (14 k-m 2 ). Käyttämätöntä rakennusoikeutta on jäljellä noin 234 k-m 2. Kulku kiinteistölle on Siuntionkujalta. Viheralueilla kaavamuutosalueen itä- ja länsipuolilla noin 300 m etäisyyksillä sijaitsevat metsäiset kukkulat Ruutuskallio ja Myyrinkallio. 2.2.2 Maanomistus Korttelin 54144 kiinteistön 49-422-1-289 omistaa Asunto Oy Ainola. Ympäröivät asuinpientalokiinteistöt ovat yksityisessä tai asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden omistuksessa. Katualueet omistaa Espoon kaupunki. 2.2.3 Rakennettu ympäristö Maankäyttö Suunnittelualueen kiinteistöllä sijaitsee vuonna 1992 valmistunut yhden asunnon asuinrakennus (167 k-m2) ja talousrakennus (14 k-m2). Käyttämätöntä rakennus-oikeutta on jäljellä noin 234 k-m2. Yhdyskuntarakenne Alueen yhdyskuntarakennetta määrittävät paljolti lähellä kulkevat Turunväylä ja Friisinmäentie sekä asuntokadut ja niiden raajaamat asuinpientalokorttelit, joissa rakennusoikeutta on jonkin verran jäljellä osassa kiinteistöjä. Alueen lähellä, muutaman sadan metrin etäisyydellä sijaitsee kolme päiväkotia. Kaavamuutosalueen korttelissa sijaitsee myös pieni toteutumaton liikerakennusten tontti. Heti alueen kortteleiden ulkopuolella, idässä ja lännessä sijaitsevat laajahkot metsäiset viheralueet. Liikenne Ajoneuvoliikenne Suunnittelualue rajautuu pohjoisosastaan Siuntionkujaan ja eteläosastaan Siuntionporttiin. Kulku kiinteistölle on järjestetty pohjoisen Siuntionkujan kautta. Siuntionkuja on lyhyt päättyvä tonttikatu, joka erkanee Siuntiontiestä. Siuntiontie puolestaan on yksi Kirkkonummentien ja Siuntionportin kolmihaaraliittymän kaduista. Kirkkonummentie ja Siuntionportti yhdistyvät molemmat Friisinmäentiehen, joka on paikallinen kokoojakatu.
7 (13) Friisinmäentien liikennemäärä on nykytilanteessa noin 5 300 ajoneuvoa vuorokaudessa (v. 2015). Ennustetilanteessa vuonna 2050 liikennemäärän arvioidaan olevan noin 6 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Jalankulku ja pyöräily Alueen lähikaduista Siuntiontien, Siuntionkujan ja Siuntionportin varressa on jalankäytävä tai jalankulku- ja pyörätie. Alueen eteläpuolella sijaitsevan Friisinmäentien varressa kulkee molemmin puolin yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Lisäksi eteläpuolella on pyöräilyn tavoiteverkon 2050 mukainen seutureitti. Friisinmäentieltä lähtee myös pyöräilyn seutureitti, joka kulkee Siuntionportin ja Siuntiontien kautta kohti Kilonpurontietä. Alueen sisäinen liikenne ja paikoitus Suunnittelualueelle saavutaan Siuntionkujalta. Pysäköinti on järjestetty tontilla. Alueella läheisyydessä on kaksi yleiseen pysäköintiin tarkoitettua aluetta. Siuntionkujan alkupäässä on yleiseen pysäköintiin tarkoitettu LP-1 alue, jonka kautta on sallittu ajo päiväkotitontille. Toinen yleinen pysäköintialue sijaitsee noin 100 metriä edellisestä pohjoiseen Siuntiontien varressa. Molemmat edellä mainituista pysäköintialueista sijaitsevat päiväkodin vieressä, joten on oletettavaa, että ainakin päiväkodin saattoliikenne käyttää näitä pysäköitialueita. Yleisten pysäköintialueiden lisäksi muun muassa kaavamuutoskiinteistön kohdalla on kadunvarsipysäköintiä. Julkinen liikenne Lähin bussipysäkkipari on Friisinmäenaukion pysäkkipari, jotka sijaitsevat Friisinmäentiellä vajaan 200 metrin päässä suunnittelualueelta. Pysäkkiparia liikennöivät seuraavat linjat: 203 (N) Laajalahti Uusmäki (Nuijala Uusmäki) 206 (A) Kamppi - Kera 543 Leppävaara Kivenlahti Palvelut 2.2.4 Luonnonolosuhteet Alueen lähellä, muutaman sadan metrin etäisyydellä sijaitsee kolme päiväkotia. Lähimmät peruskoulut sijaitsevat noin kilometrin päässä. Päivittäistavarakauppa löytyy Nihtisillasta vajaa kahden kilometrin etäisyydeltä ja laajemmat kaupalliset ja muut palvelut Leppävaaran keskustasta noin kahden kilometrin etäisyydeltä. Yhdyskuntatekninen huolto Suunnittelualue on kunnallisteknisten verkostojen piirissä. Suunnittelualueen kiinteistö on kasvillisuudeltaan vehreä asuinkorttelin keskellä sijaitseva pihapiiri. Maaperä on siltin ja saven peittämää moreenia, rakennettavuusluokitus on 2 (normaalisti rakennettava).
8 (13) Kuva: Ote maaperäkartasta ja rakennettavuusluokituksesta (webmap 11/2018) Espoon kaupunki. 2.2.5 Suojelukohteet Kiinteistön läheisyydessä on liito-orava-alue ja olemassa oleva sekä kehitettävä liito-oravareitti. Kaavamuutoksen mukainen ajoyhteyden toteuttaminen ei vaikuta liito-oraviin. 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät Kuva: Ote liito-oravaiedoista (webmap 11/2018) Espoon kaupunki. Alueen suurin ympäristön häiriötekijä on Turunväylän liikennemelu. Turunväylän varteen rakennettujen meluesteiden ansioista liikennemelu ei ylitä ohjearvoja.
9 (13) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 3.1 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet Tavoitteena on mahdollistaa ajoyhteys kiinteistölle Siuntionportti kadun puolelta, kiinteistön tonttijaon muuttaminen sekä asuntorakentamisen edistäminen hyvän saavutettavuuden alueella. 3.2 Osallisten tavoitteet Kiinteistön omistaja esittää, että asemakaavaa muutetaan kiinteistön Siuntionporttiin rajoittuvan kirveenvarsialueen osalta. Alueelta tulisi poistaa istutettava-alueenosa, jotta kiinteistölle voidaan osoittaa kulku Siuntionportin kautta. Näin kiinteistön tonttijakoa voidaan muuttaa jakamalla tonttijakotontti 13 kahdeksi tontiksi. 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus 4.2 Mitoitus Asemakaavan muutoksen tavoitteena on poistaa kaavassa osoitettu istutettava tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä alueen osa kiinteistön kapean kaistaleen osalta ja mahdollistaa näin ajoyhteys kiinteistölle Siuntionportti kadun puolelta ja kiinteistön tonttijaon muuttaminen. Kaava-alueen kokonaispinta-ala 2072 m 2. Asemakaavan muutoksella ei ole vaikutusta alueen rakennusoikeuteen. 4.3 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö 4.3.1 Maankäyttö Korttelialueet Asemakaavan muutoksella poistetaan kaavassa osoitettu istutettava tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä alueen osa kiinteistön kapean kirvesvarsikaistaleen osalta. Muilta osin nykyinen voimassa oleva asemakaava jää voimaan vanhentuneet kaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan. Asuinpientalojen korttelialue (AP) Kaavassa osoitetaan rakennusala, rakennusoikeus tehokkuusluvulla e=0.20 (noin 415 k-m 2 ) ja kerrosluku II (kaksi). Kaavamuutosalueen kiinteistöä rajaa istutettava tai luonnonmukaisesti kasvullisena ja huolitellussa kunnossa pidettävä alueen osa etelärajalla ja osin itärajalla. Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa kulkee kiinteistön itä- ja etelärajan tuntumassa. Asuntoja saa rakentaa 1 as/750 m 2 tonttiala. Hulevesistä on annettu määräys. Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden mitoitustilavuuden tulee olla yksi kuutiometri (1 m 3 ) jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä (100 m 2 ) kohden. Viivytyspainanteiden, -altaiden tai -säiliöiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään ja niihin tulee suunnitella hallittu ylivuoto. Velvoitteet koskevat myös rakentamisen aikaisia hulevesiä.
10 (13) 4.3.2 Liikenne Asemakaavamuutoksen liikenteellisenä tarkoituksena on osoittaa suunnittelualueen Siuntionportti-kadun puolelle ajoliittymä. Uusi liittymä mahdollistaa uuden tonttiliittymän Siuntionportti-kadulta. Autopaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 2 ap / asunto Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään seuraavasti: 1 pp / 30 k-m², kuitenkin vähintään 2 pp / asunto. Asemakaavamuutoksella ei ole uutta ajoliittymää lukuun ottamatta vaikutuksia alueen liikennejärjestelyihin tai toimivuuteen. Kuva: Suunnittelualueen sijainti ajoneuvo- ja raideliikenteen tavoiteverkossa.
11 (13) Kuva: Suunnittelualueen sijainti jalankulun ja pyöräilyn tavoiteverkossa. 4.4 Ympäristön häiriötekijät Turunväylän (Vt1) Turvesolmun eritasoliittymä, tiesuunnitelmassa (2011) esitetyn meluselvityksen mukaan Turunväylän varteen rakennettu melueste estää melun leviämistä tontille niin, ettei melulle annetut ohjearvot ylity. 5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET 5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Asemakaavan myötä kiinteistölle ajo mahdollistuu Siuntionportti kadun kautta ja kiinteistön toimiva jakaminen sekä rakentuminen mahdollistuu. 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan piirissä. Kaavamuutoksella ei ole uutta ajoneuvoliittymää lukuun ottamatta liikenteellisiä vaikutuksia.
12 (13) 5.3 Vaikutukset luontoon ja maisemaan Suunnittelualueelle mahdollistuu ajaminen myös Siuntionportti kadun kautta. Ajoyhteyden toteuttaminen ei vaikuta liito-oraviin eikä ajoyhteydellä ole merkittäviä maisemallisia vaikutuksia. 5.4 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, esteettömyyteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) Liikuminen kaavamuutosalueen kiinteistölle mahdollistuu ja siten lisääntyy Siuntionportin kautta, mutta muutos on vähäinen. 5.5 Kaavataloudelliset vaikutukset ja energiahuolto Rakentaminen tapahtuu olemassa olevan yhdyskuntatekniikan piirissä. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Rakentamisaikataulu Asemakaavan muutoksen toteutuminen tulee mahdolliseksi asemakaavan muutoksen saatua lainvoiman. Toteutumisen aikataulusta vastaa maanomistaja. 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet Toteuttamisohjeet löytyvät kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä ja toteutusta seuraa ja valvoo Espoon kaupungin rakennusvalvonta. 7 SUUNNITTELUN VAIHEET 7.1 Suunnittelua koskevat päätökset Asemakaavamuutoksen hakemus on päivätty 31.1.2018. Sopimukset Asemakaavan muutos ei edellytä maankäyttösopimusta. 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutosten vaikutusten ollessa vähäisiä voidaan MRL 63.2 :n mukaisesti jättää osallistumis- ja arviointisuunnitelma laatimatta. MRA 30 :n mukainen kuuleminen järjestettiin kaavamuutosalueen naapurikiinteistöjen omistajille 22.10.2018 lähetetyillä kuulemiskirjeillä. Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä suunnitelmista 12.11.2018 mennessä. 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot Suunnittelu Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen asemakaavayksikössä kaavan valmistelusta on vastannut asemakaavainsinööri Sari Metsälä, liikennesuunnitteluyksiköstä suunnitteluinsinööri Markus Pasanen sekä maisema-arkkitehti Marie Nyman. 7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus Ajankohta Käsittelytieto 22.10.2018 MRA 30 :n mukaisen kuulemiskirjeen lähettäminen. 29.10.-12.11.2018 MRA 30 :n mukainen kuuleminen kuulemiskirjeillä. Määräaikaan mennessä ei jätetty mielipiteitä. 19.11.2018 Kaavakartta on laadittu. 19.11.2018 Kaupunkisuunnittelujohtaja hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti.
ESPOON KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS Sari Metsälä Asemakaavainsinööri Torsti Hokkanen Kaupunkisuunnittelujohtaja