PÄÄTÖS Nro 63/07/1 Dnro ISY-2006-Y-63 Annettu julkipanon jälkeen 21.6.2007 ASIA Haapasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Leivonmäki LUVAN HAKIJA Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Haapasuon turvetuotantoa. Tuotanto Haapasuolla on aloitettu vuonna 1975. Tuotannosta oli vuoden 2005 tuotantokauden loppuun mennessä poistunut 107,7 ha. Hakemus koskee jäljellä olevaa tuotantokelpoista pinta-alaa 190,3 ha, joka on kokonaan tuotantokunnossa. Haapasuo sijaitsee Leivonmäen kunnassa lyhimmillään 2 km:n päässä Leivonmäen kuntakeskuksesta, Rutajärven eteläpuolella. Tuotantoalueen pohjoispuolitse kulkee Harjunlahdentie. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Vapo Oy on toimittanut ympäristölupavirastolle hakemuksen ympäristöluvan myöntämiseksi Haapasuon turvetuotantoalueelle 31.3.2006. Hakemusta on täydennetty 12.4.2006, 15.6.2006, 16.8.2006 ja 24.11.2006.
2 Vesioikeuden päätöksessä nro 83/99/1, 31.12.1999, jolla on myönnetty lupa Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen, on edellytetty, että luvan saaja panee viimeistään 31.3.2006 vireille luvan ehtojen tarkistamista koskevan hakemuksen. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan koko toimintaan on haettava ympäristölupaa, kun ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraiseen toimintaan aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET, LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 83/99/1, 31.12.1999 myöntänyt hakijalle luvan Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen Rutajoen ja Kostamonjoen vesistöalueille. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 00/0062/4, 31.1.2001 muuttanut vesioikeuden päätöstä luvan saajan maksettavaksi määrättyjen korvausten osalta. Vesioikeus on velvoittanut luvan saajan suorittamaan kertakaikkiset korvaukset turvetuotannon ennen lupapäätöksen antamista kalataloudelle aiheuttamista vahingoista sekä Haapalahden alueen ja Kostamonjärven rantakiinteistöjen virkistyskäytölle aiheuttamista haitoista. Vesioikeus on katsonut, että luvan myöntämisen jälkeiseltä ajalta ei ennalta arvioiden aiheudu kalatalousmaksulla hyvitettävän kalastushaitan lisäksi muita vesilain mukaan hyvitettäviä edunmenetyksiä. Vesioikeus on määrännyt luvan saajan suorittamaan vuosittain kalatalousmaksua 4 000 mk käytettäväksi Kitka- Kostamonjoen ja Harjujärvenojan vesistöalueiden sekä Rutajärven eteläisten osien ja Angesselän Sairastenlahden kala- ja rapukantojen elinmahdollisuuksia parantaviin toimenpiteisiin. Turvetuotannon haittavaikutusten vähentämistä palvelevaan tutkimustoimintaan on määrätty maksettavaksi vesiensuojelumaksua 2 200 mk vuosittain.
3 Hakijalla on Haapasuolla halussaan 323,0 ha, josta se omistaa 154,7 ha ja hallitsee vuokrasopimuksen perusteella 168,3 ha. Keski-Suomen seutukaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 2.8.1999, Haapasuo on merkitty turvetuotantoon varattuna alueena merkinnällä EO/tu. Haapasuon länsipuolella, lähimpänä tuotantoalueen pohjoisosaa, on Leivonmäen kansallispuisto, joka on seutukaavassa varustettu merkinnällä SL. Haapasuon pohjoispuolitse kulkevan Harjunlahdentien ja Rutajärven välinen alue kuuluu Rutajärven rantaosayleiskaavaan, jossa alueelle on osoitettu mm. loma-asuntojen rakennuspaikkoja. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Yleiskuvaus Haapasuon ympäristö edustaa keskisuomalaista maisemaa, jossa on metsiä, mäkiä, järviä ja suoalueilta. Alueen ympäristö kuuluu pohjamoreenialueeseen, jossa on paikoitellen turvekerrostumia ja kapeita harjumuodostumia. Alueella on runsaasti järviä, joista osa on hyväkuntoisia ja karuhkoja, mutta osa rehevöityneitä. Tuotantoalue rajoittuu pääasiassa metsäalueisiin. Pohjoisessa Haapasuo ulottuu lähelle Rutajärven Haapalahtea. Haapasuon kuivatusvedet johdetaan laskuojaa 1 pitkin pohjoiseen Rutajärven Haapalahteen ja laskuojaa 2 pitkin etelään Kitkanjokeen ja edelleen Kostamonjärveen ja Kostamonjokea Angesselkään. Asutuksen sijoittuminen Hankealueen pohjoispuolella alle 500 m:n etäisyydellä tuotantoalueesta sijaitsee 6 kiinteistöä, jotka ovat lähinnä kesämökkejä. Tuotantoalueen itäpuolella on 2 kiinteistöä, joilla on asuinrakennuksia.
Suojelukohteet 4 Tuotantoalueen läheisyydessä ja tuotantoalueen pohjoisosassa siihen rajoittuen on Haapasuo Syysniemi Rutajärvi Kivijärvi -niminen Natura-alue (FI0900074), joka muodostaa Leivonmäen kansallispuiston rungon. Tähän alueeseen kuuluu luonnontilainen osa Haapasuota. Haapasuon turvetuotantoalue on ollut toiminnassa jo ennen Natura-alueesta päättämistä. Turvetuotantoalueen sijainti ja vesistövaikutukset on otettu Naturaa koskevassa päätöksenteossa huomioon. Turvetuotannosta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia, joilla olisi merkitystä Natura-alueen suojeluarvojen kannalta. Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin vuonna 1993 tekemän pienvesiselvityksen mukaan hankealueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pienvesiä. Pohjavesialueet Haapasuon turvetuotantoaluetta lähimpänä sijaitseva pohjaveden muodostumisalue sijaitsee Haapasuon luonnontilaisen osan länsipuolella. Alue on kapea harjujakso, joka kuuluu samaan harjumuodostumaan Selänpohjan vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi luokitellun pohjavesialueen kanssa. Vesistöt Haapasuon pohjoisosa on Suurpäijänteen alueella ja siihen kuuluvalla Rutajärven vesistöalueella (14.236), jonka pinta-ala on 180,31 km 2 ja järvisyys 14,61 %. Haapasuon eteläosa sijaitsee Sysmän reittiin kuuluvalla Rautaveden alueella, tarkemmin Kostamonjoen vesistöalueella (14.838), jonka pinta-ala on 50,97 km 2 ja järvisyys 2,51 %. Hankealueen velvoitetarkkailusta ja ympäristöhallinnon HERTTA-tietokannasta saatujen tietojen perusteella on arvioitu purkuvesistön tilaa. Rutajärvi on suuri, kirkasvetinen ja paikoin syväkin. Järven rannoilla on runsaasti kesäasutusta ja myös vakituista asutusta. Keskisyvyys on 5,3 m. Rutajärven Haapalah-
5 den pintaveden kokonaisfosforipitoisuudet ovat olleet alhaisia. Haapalahden veden laatu on ollut hyvää. Rutajärvi on Haapalahden keskimääräisten ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella luokiteltavissa lähinnä karuksi järveksi, jossa ei ole havaittavissa veden laadun heikkenemistä verrattaessa vuosijaksojen 1978 1997 ja 1998 2005 keskimääräisiä vedenlaatutietoja keskenään. Kostamonjärvi on suurehko, mutta hyvin matala järvi, jonka syvin kohta on alle 3 m. Haapasuon kuivatusvedet johdetaan 79,9 ha:n tuotantoalueelta järven pohjoispäähän Kitkanjokea pitkin. Järven rannoilla on runsaasti kesäasutusta ja myös vakituista asutusta. Kostamonjärvi on vedenlaadultaan lievästi hapan ja ruskeavetinen. Ravinne- ja a-klorofyllipitoisuuksien perusteella vesi on lievästi rehevää. Kalasto ja kalastus Rutajärvi, Kostamonjärvi, Kostamonjoki ja Angesselkä ovat merkittäviä kalavesiä. Kostamonjärvessä ja Kostamonjoen yläosassa on myös rapuja. Hankealueiden alapuolisten vesistöjen kalastoa ja kalastusta on selvitetty velvoitetarkkailuun sisältyneillä alueen talouksille lähetetyllä kyselyllä sekä koekalastuksilla ja -ravustuksilla. Rutajärven tärkeimmät saaliskalat ovat ahven, hauki, lahna ja särki. Kostamonjärven tärkeimmät saalislajit ovat ahven, hauki ja särki ja Kostamonjoen ahven ja hauki. Angesselän tärkeimmät saalislajit ovat hauki, ahven ja särki. Saalistietojen perusteella rapukanta on Kostamonjärvellä ja Kostamonjoella harva ja muualla erittäin harva. Kyselytutkimuksen perusteella kalastukselle koetaan aiheutuvan pyydysten likaantumisesta eniten haittaa kaikilla selvitysalueilla. Kostamonjärvellä ja Kostamonjoella koetaan lisäksi aiheutuvan jonkin verran haittaa vesikasvillisuuden runsaudesta, veden heikosta laadusta ja kalakantojen heikosta tilasta. Turvetuotantoalueen alapuolisiin vesistöihin on tehty kalaistutuksia, lähinnä on istutettu siikaa ja kuhaa. Rutajärveen on istutettu myös rapuja.
SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA 6 Haapasuon tuotantokenttien ojitus on aloitettu vuonna 1973. Tuotanto on aloitettu vuonna 1975. Laajimmillaan alueen tuotantokelpoinen ala on ollut 298,0 ha, josta on vuoden 2006 tuotantokauden alkuun mennessä poistunut 107,7 ha. Nykyinen tuotantokelpoinen pinta-ala, 190,3 ha, on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa. Valmistelussa olevia alueita ei hankealueella ole. Turvetuotannon arvioidaan Haapasuolla päättyvän vuonna 2025. Haapasuolla tuotetaan energiaturvetta pääasiassa jyrsinpolttoturpeena ja vähemmässä määrin palaturpeena. Energiaturve toimitetaan tuotantoalueelta käyttäjille pääasiassa lämmityskauden (syyskuu - huhtikuu) aikana noin 800 rekkakuormana. Rekat kulkevat tuotantoalueen pohjoispäästä Harjulahdentieltä 4-tielle ja edelleen Jyväskylään ja tuotantoalueen keskiosasta Haapasuontien kautta 4-tielle ja edelleen Heinolaan. Osa työmaalle tulevista rekoista ajaa suon eteläosaan johtavan Metsäpirtintien kautta, mutta kuormattuja rekkoja ei kulje tätä kautta. Työmaateiden varressa ei ole asutusta, mutta Harjulahdentien, Haapasuontien ja Metsäpirtintien varrella on muutamia kartassa asutuiksi merkittyjä kiinteistöjä. Henkilöautoliikenne on pääosin työmatkaliikennettä touko-syyskuussa. Tuotantotoiminnassa käytettävä vetokoneet tuodaan keväällä työmaalle ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana. Haapasuolla kuluu nykyisen tuotantomäärän (95 000 m 3 /v) tuottamiseen polttoainetta noin 95 000 l, voiteluöljyä noin 570 l ja muita voiteluaineita 124 kg vuodessa. Tuotantoalueelle on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Jäteöljy, kiinteä öljyinen jäte ja akut toimitetaan käsiteltäviksi Ekokemin laitokselle Riihimäelle ja sekajäte Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen. Aumamuovi varastoidaan mahdollista myöhem-
7 pää hyötykäyttöä varten ja romurauta toimitetaan romun välitysliikkeelle. Työmaalla syntyvät kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettavaksi. Hakija on esittänyt, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus olisi tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä. HANKKEEN YMPÄRÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja niiden vesistövaikutukset Laskuojaan 1 johdettavien vesien käsittely Haapasuon lohkoilta 4 ja 5, yhteensä 110,4 ha, tulevat kuivatusvedet johdetaan laskuojaan 1. Laskuojaan 1 johdettavat kuivatusvedet on vuodesta 1995 alkaen puhdistettu roudattomana aikana kemiallisesti. Esiselkeytys ennen kemikalointia tapahtuu sarkaojaaltaiden, päisteputkipidättimien ja laskeutusaltaan (pumppausallas) avulla. Kemiallisessa käsittelyssä käytetään saostuskemikaalina alumiiniferrisulfaattia. Tarvittaessa lisätään happamuuden säätämiseksi kalkkia, mutta sitä ei esimerkiksi vuonna 2005 tarvittu lainkaan. Saostusreaktion seurauksena valtaosa kiintoaineksesta ja liukoisista humusyhdisteistä saostuu ja laskeutuu selkeytysaltaan pohjalle. Samalla vesi kirkastuu. Liete tyhjennetään ajoittain altaan pohjalta viereiseen lietealtaaseen. Puhdistunut vesi johdetaan settipadon yli laskuojaan 1 ja edelleen Rutajärven Haapalahteen. Runsassateisina aikoina tuotantoalueelta tuleva virtaama ylittää pumppaamon tuoton, jolloin vettä varastoituu tuotantoalueen ojastoon. Kemiallisen käsittelyn vuotuinen käyttöaika on ollut keskimäärin 200 vrk ja käsitellyn veden määrä keskimäärin 373 000 m 3 vuodessa. Talviaikaan kemiallista käsittelyä ei voi käyttää veden ja kemikaalien jäätymisen vuoksi. Pumppaamoa käytetään silloin ilman kemikaalien syöttöä eli vesi pumpataan selkeytysaltaan kautta Rutajärven Haapalahteen.
Laskuojaan 2 johdettavien kuivatusvesien käsittely 8 Haapasuon tuotantoalueen lohkoilta 1 3, yhteensä 79,9 ha, tulevat kuivatusvedet johdetaan yhteensä 7 laskeutusaltaan ja 7 valunnan säätöaltaan kautta laskuojaan 2. Sarkaojissa on sarkaoja-altaat ja päisteputkipidättimet. Laskeutusaltaat ja valunnan säätöaltaat on varustettu vettä padottavalla patorakenteella. Laskeutusaltaissa on lisäksi pintapuomi. Vesiensuojelun tehostaminen Hakemuksessa on todettu, että tuotantoalueen pohjoisosan kuivatusvedet on vuodesta 1995 lähtien puhdistettu parasta mahdollista vesiensuojelutekniikkaa käyttäen eli kemiallisesti. Eteläosaan on kuluneella lupakaudella rakennettu 7 valunnan säätöallasta. Vesiensuojelun edelleen tehostamiseen on Haapasuolla vain rajalliset mahdollisuudet, kun otetaan huomioon tehostamisen kustannukset ja tuotantoalueen jäljellä oleva toiminta-aika. Tulevalla lupakaudella lohkoilta 4 ja 5 laskuojaan 1 johdettavat kuivatusvedet puhdistetaan kemiallisesti kuten aikaisemminkin sulan maan aikaan eli noin puolet vuodesta. Talviaikaan kuivatusvedet pumpataan samaa reittiä laskuojaan 1, mutta ilman kemikaalien annostelua. Valuma-alueen länsilaidalla on noin 28 ha tukialueita ja vanhoja tuotantokenttäalueita, joilta turvekerros on jo tuotettu loppuun. Osa alueista on jo luovutettu takaisin maanomistajille. Näiltä alueilta tulevat vedet johdetaan jatkossa veden luonnollisen virtaussuunnan mukaan metsäojiin kemikaloinnin tarpeen vähentämiseksi. Lohkoilta 1 3 laskuojaan 2 johdettavia kuivatusvesiä ei ole mahdollista puhdistaa pintavalutuksen avulla, koska hakijalla ei ole hallussaan tähän tarkoitukseen soveltuvaa maata. Kemikalointipuhdistus ei ole mahdollista, koska se edellyttäisi toisen pumppaamon ja kemikalointiaseman perustamista tuotantoalueen eteläpäähän, mikä tulisi kustannuksiltaan kohtuuttoman kalliiksi ottaen huomioon tuotantopinta-alan nopea supistuminen. Kaikkien kuivatusvesien johtaminen alueen pohjoispään kemikalointiasemalle taas edellyttäisi mittavia ojitusjärjestelyjä tai toisen pumppaamon perusta-
mista ja nykyisen käsittelylaitoksen laajentamista, mikä myös olisi kustannuksiltaan kallis toimenpide eikä maankäytön puolesta ehkä olisi mahdollinenkaan. 9 Laskuojaan 2 johdettavien kuivatusvesien käsittelyä tehostetaan rakentamalla tuotantoalueen eteläpäähän 2 uutta kosteikkoallasta, joiden kautta kuivatusvedet ympäri vuoden johdetaan olemassa oleviin laskeutusaltaisiin ja edelleen laskuojaan. Kosteikot tehdään nykyiselle tuotantoalueelle. Tehostetun vesienkäsittelyn ulkopuolelle jää 3,6 ha:n suuruinen alue laskeutusaltaiden 2 ja 6 pohjoispuolella. Tältä alueelta kuivatusvedet johdetaan edelleen laskeutusaltaiden 2 ja 6 kautta. Alueen turvekerros on jo merkittävästi ohentunut ja hakija arvioi, että lähes puolet siitä poistuu tuotannosta lähimmän 5 vuoden kuluessa. Osa lohkojen 1 3 alueista on ollut jo vuosia poissa tuotannosta ja luovutettu takaisin maanomistajille. Pois luovutettujen alueiden vedet johdetaan vielä valunnan tasausaltaiden ja laskeutusaltaiden kautta laskuojaan 2. Hakija on esittänyt, että lohkon 3 länsilaidan luovutetun ja poistuneen alueen, noin 12 ha, vedet johdetaan jatkossa tuotantoalueen eristysojiin ja edelleen metsäojien kautta alapuoliseen vesistöön. Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen kuivatusvesistä 59,6 % (110,4 ha) käsiteltäisiin kemikaloinnin avulla, 38,5 % (71,4 ha) kosteikko- ja valunnan tasausaltaiden avulla ja 1,9 % (3,6 ha) laskeutusperiaatteen eli perustason mukaisesti. Hakija on katsonut, että edellä kuvattu vesienkäsittely täyttää BAT-periaatteen vaatimukset, kun otetaan huomioon alueiden koko, tuotannon loppuajan kesto, olosuhteet sekä mahdollisuudet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien toteutukselle ja käytölle. Tuotannossa käytetään uusinta teknologiaa olevia menetelmiä ja koneita. Tuotannosta poistuvien alueiden kuivatusvesien johtaminen Haapasuon pohjoisosan tuotannosta poistuneiden alueiden vedet johdetaan nykyään yhdessä tuotantoalueen vesien kanssa kemikalointiasemalle ja edelleen Rutajärveen. Jatkossa tuotannosta poistuneen alueen vesiä 14,4 ha:n alueelta ohjataan olemassa olevan laskeutusaltaan kautta Rutajärveen. Muut Haapasuon pohjoisosan tuotannosta
10 poistuneiden alueiden vedet johdetaan edelleen kemikalointiin. Mikäli jatkossa on mahdollisuus johtaa lisää tuotannosta poistuvien alueiden vesiä vanhan altaan kautta, niistä esitetään suunnitelma ennen hankkeen toteutusta Keski-Suomen ympäristökeskukselle. Haapasuon eteläosan länsilaidan tuotannosta poistuneen noin 12 ha:n alueen vedet johdetaan nykyisin olemassa olevien vesienkäsittelyrakenteiden (laskeutusaltaat, valunnan säätöaltaat) kautta. Kun vesiensuojelun tehostamistoimenpiteitä toteutetaan, nämä vedet ohjataan eristysojan kautta alapuoliseen vesistöön. Alueet ovat olleet vuosia poissa tuotannosta ja ojat ovat kasvittuneet, joten vesienkäsittely ei tarvitse muita toimenpiteitä. Jatkossakin alueen länsilaidalta vapautuvien tuotantoalueiden vedet johdetaan kasvittuneiden ojien kautta tuotantoalueen ulkopuolelle. Haapasuon eteläpään keskiosan tuotannosta poistuneiden ja osin maanomistajille luovutettujen alueiden vedet johdetaan nyt ja tulevaisuudessa eteläosan altaiden kautta alapuolisiin vesiin kuten tähänkin saakka. Vesienkäsittely tuotantokenttien mataloituessa Tuotantoalueella on jo runsaasti matalia tuotantokenttiä, joissa ojat ulottuvat kivennäismaahan. Myös sarkaojissa olevien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon edellyttämät kaivutyöt tai sarkojen kuivatuksen edellyttämä ojitus ulottuu osittain kivennäismaahan. Matalilla kentillä on vesiensuojelussa ongelmia. Hakija on esittänyt, että tuotantokenttien mataloituessa: sarkaojat voidaan kaivaa kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen sarkaoja-altaita ei kaiveta kivennäismaahan vesiensuojelumenetelminä käytetään edelleen sarkaoja-altaita, päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, kosteikkoja, valunnan säätöaltaita ja kemiallista käsittelyä sarkaojia ei puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi
Vesistökuormituksen määrä 11 Haapasuon pohjoisosan vesistökuormitus on arvioitu kemikaloinnin yhteydessä mitattujen pitoisuuksien ja vuotuisen vesimäärän sekä talviajan osalta Vapo Oy:n Länsi- Suomen tarkkailusoiden talvisen kuormituksen keskiarvojen perusteella. Muilta osin vesistökuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen kuormitustarkkailun ominaiskuormituslukujen ja suon nykyisen tuotantokelpoisen pinta-alan (Haapasuon eteläosa 79,9 ha) mukaan. Kysymyksessä on nettokuormitus eli luvuissa ei ole mukana suolta tuleva luonnontasoa vastaava kuormitus. Näillä perusteilla laskettu Haapasuon pohjoisosan aiheuttama vesistökuormitus on seuraava: Tuotantoalue ha Kiintoaine kg/v Typpi kg/v Fosfori kg/v Kemikalointi 110,4 1 388 595 2,0 26.4. 16.11. talviaika 110,4 1 464 323 10,3 yhteensä 110,4 2 852 918 12,3 Haapasuon eteläosan laskennallinen vesistökuormitus on nykyisellä vesienkäsittelytasolla ja kosteikkoaltaiden käyttöönoton jälkeen seuraava: Tuotantoalue ha Kiintoaine kg/v Typpi kg/v Fosfori kg/v nykyinen 79,9 1 204 477 13,6 Tuleva 79,9 1 100 431 11,4 Haapasuon aiheuttama vesistökuormitus tulee alenemaan lähivuosina, kun alueita poistuu tuotannosta.
Vaikutukset veden laatuun 12 Haapasuon kuormitus kohottaa fosforin, typen ja kiintoaineen määrää lievästi Rutajärvessä ja Kostamonjärvessä. Valtaosa kuormituksesta näihin järviin tulee muista lähteistä kuin turvetuotannosta. Kuormitusarvion mukaan Haapasuon turvetuotannon aiheuttamat laskennalliset keskimääräiset pitoisuuslisäykset Rutajärven Haapalahden ja Kostamonjärven veden laadussa ovat seuraavat: Haapalahti Kostamonjärvi, nykyinen Kostamonjärvi, tuleva Tuotantoala Kiintoaine Typpi Fosfori ha % mg/l % µg/l % µg/l 110,4 6 0,08 5 26 4 0,4 79,9 5 0,12 5 46 6,5 1,3 79,9 4 0,10 5 41 5 1,0 Haapasuon vesistövaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Rutajärven pohjoisosaan kemiallisen käsittelyn ulkopuolisena aikana ja ympärivuotisesti Kitkanjokeen sekä Kostamonjärveen ja Kostamonjokeen. Turvetuotannosta johtuva ravinnekuormitus aiheuttaa vesistöissä rehevöitymistä ja humuskuormitus lisää veden hapenkulutusta. Rutajärvessä ja Kostamonjärvessä vaikutukset ovat lieviä eivätkä muuta vesistön yleiskuvaa. Kuivatusvesien johtamisesta ei hakijan mukaan aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia niiden alapuolisten vesistöjen rantakiinteistöjen käytölle, että niistä aiheutuisi korvausvelvollisuus. Koska hakija pitää laskuojat niiden hyvän toiminnan edellyttämässä kunnossa, ei ojiin rajoittuville maa- ja metsätalouskiinteistöille aiheudu vettymishaittoja. Hakijan tietojen mukaan hankkeen vaikutusalueen vesistöjen vettä ei käytetä talousvetenä, joten turvetuotannolla ei ole vaikutuksia talousvesien käyttökelpoisuuteen.
Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen 13 Turvetuotannosta aiheutuva ravinnekuormituksen lisäys Rutajärveen ja Kostamonjärveen on vähäinen eikä sillä ole merkittävää vaikutusta järvien kalastoon tai kalastukseen. Kuluneella lupakaudella hakija on maksanut kalatalousmaksua. Kun hakemuksessa esitetyt vesiensuojelun tasoa parantavat toimenpiteet on tehty ja lisäksi otetaan huomioon tuotannosta poistuvat alueet, tuotantoalueen kuormitus alenee niin, että kalatalousmaksulle ei ole hakijan käsityksen mukaan enää perusteita. Pöly- ja meluvaikutukset ja niiden rajoittaminen Haapasuon tuotantoalueesta enintään 500 m:n päässä sijaitsee 8 rakennusta, joista 6 on loma-asuntoa ja yksi vakituinen asunto. Yhden rakennuksen käyttötarkoituksesta hakijalla ei ole tietoa. Alueesta noin 60 km pohjoiseen sijaitsevalla sääasemalla tehtyjen tuulihavaintojen perusteella todennäköisintä pölyn leviäminen on kesäaikaan eteläkaakkosuuntaisten ja pohjoistuulten vallitessa. Pölyhaitan syntymistä on pyritty ehkäisemään pidättäytymällä pölyävistä toimenpiteistä Haapasuon pohjoisosassa silloin, kun tuulen suunta on etelästä ja pölyä voisi kulkeutua Rutajärveen päin. Pölyn leviämistä vähentävät metsäiset suojavyöhykkeet tuotantoalueen ympärillä. Hankkeesta ei hakijan mukaan aiheudu lähiasutukselle sellaista kohtuutonta haittaa, jota ei olisi velvollisuutta sietää. Tuotantoalueen pohjoisreunasta on Rutajärven Haapalahden rantaan 100 300 m. Haapajärvi sijaitsee tuotantoalueen länsipuolella noin 200 m:n päässä. Tuotantoalueen eteläreunasta on Kostamonjärveen noin 3 km. Pölyä muodostavan toiminnan rajoittaminen Haapasuon pohjoisosassa etelätuulilla vähentää myös toiminnasta aiheutuvaa melua. Jatkossa tuotantotoiminnan supistuminen vähentää melua. Näillä perusteilla hakija on katsonut, että tuotantotoiminnasta ei aiheudu lähiasutukselle kohtuutonta ja ohjearvot ylittävää meluhaittaa.
POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN 14 Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO 9002 -standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaiselle toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. Haapasuon turvetuotantoalueen toiminnalle on otettu ympäristövahinkovakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on ilmoittanut, että Haapasuo kuuluu Vapo Oy Energian Länsi-Suomen yksikköä koskevaan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan, joka on käynnistynyt vuonna 1999 ja jota on päivitetty vuonna 2004. Hakemussuunnitelmaan on liitetty tarkkailuohjelman tekstiosa. Kemikalointiasemalle tulevan ja sieltä poistuvan veden laatua on analysoitu osana kemikalointiaseman toiminnallista tarkkailua. Hakija on ilmoittanut, että se ei pidä jatkuvaa, ympärivuotista päästötarkkailua Haapasuolla tarpeellisena. Kemikalointiaseman toimintaa seurataan edelleen aseman käyttöaikana ottamalla puhdistukseen tulevasta ja lähtevästä vedestä näytteet 2 kertaa kuukaudessa. Lisänäytteitä otetaan mahdollisten toimintahäiriöiden yhteydessä. Tulokset otetaan huomioon kuormituslaskennassa. Muuten vesistökuormitus lasketaan yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi otetaan kahtena vuotena vesinäytteitä Haapasuon eteläpäästä laskeutusallas nro 2:n lähtöpäästä toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Ensimmäinen tarkkailu tehdään luvan lainvoimaiseksi tuloa seuraavalla kesäkaudella. Analyysit tehdään yhteistarkkailuohjelman laajan kuormitusanalyysivalikoiman mukaan.
15 Hakija on esittänyt, että vesistötarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloudellista tarkkailua on suoritettu hakemussuunnitelmaan liitetyn, Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Hakija on esittänyt, että tarkkailua jatketaan entisen ohjelman mukaisesti. Hakija on katsonut, että pöly-, melu- tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ei ole tarvetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Leivonmäen ja Joutsan kunnissa 6.9. 6.10.2006 sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu 6.9.2006 Joutsan Seutu -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Leivonmäen ja Joutsan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Leivonmäen ja Joutsan kunnanhallituksilta. Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden lupahakemusten käsitteleminen erikseen Tiedoksi annettu hakemus koskee sekä tässä päätöksessä tarkoitettua Haapasuon turvetuotantoaluetta että sen lisäksi Kailasuon turvetuotantoaluetta, jonka ympäristölupaa koskevan asian ympäristölupavirasto ratkaisee eri päätöksellä. Vaikka Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueita koskien on tehty yksi yhteinen hakemus, johon molempia tuotantoalueita koskevat hakemussuunnitelmat sisältyvät, ympäristölupavirasto on päättänyt antaa kumpaakin tuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan erikseen, koska näillä tuotantoalueilla ei ole ympäristössä sellaisia yhteisvai-
kutuksia, että ympäristölupa-asioiden ratkaiseminen samassa päätöksessä olisi tarpeen. 16 Seuraavassa selostetaan lausuntoja ja muistutuksia niiltä osin, kuin ne koskevat Haapasuon tuotantoaluetta. Kailasuon osalta lausuntoja ja muistutuksia on selostettu Kailasuon tuotantoalueen ympäristölupaa koskevassa päätöksessä. Lausunnot 1) Keski-Suomen ympäristökeskus on ilmoittanut, että hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty Leivonmäen kansallispuiston rajausta. Hakemusta on täydennettävä kansallispuiston kartalla ja voimassa olevalla Rutajärven rantaosayleiskaavan kartalla hankkeen kannalta oleellisin osin. Vesistöjen veden laadusta ympäristökeskus on lausunut, että Rutajärvi on kirkasvetinen karu järvi, jonka ravinnepitoisuudet ovat alhaisia. Uuden vesistön käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Rutajärven Kirkkoselkä (Haapasuon pohjoisosan kuivatusvesien johtamisreitti) kuuluu luokkaan erinomainen ja Rutajärven länsiallas kuuluu luokkaan hyvä. Kostamonjärvi on ruskeavetinen. Loppukesällä Kostamonjärven fosforipitoisuudet ovat olleet keskimäärin yli 20 µg/l eli rehevän puolella, mutta talvella lievästi rehevän vesistön puolella. Kostamonjärven a-klorofyllipitoisuus on ollut keskimäärin 14,5 µg/l eli sen mukaan järvi olisi rehevä. Kostamonjärvi kuuluu käyttökelpoisuusluokituksessa luokkaan tyydyttävä. Arvioitaessa tulevaa kuormitusta on otettava huomioon, että kosteikkojen toimivuudesta, mitoituksesta ja reduktioprosenteista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. Näin ollen hakijan kuormitusarvio kosteikkoaltaiden käyttöönoton jälkeen sisältää epävarmuustekijöitä. Haapasuon kuivatusvedet aiheuttavat Rutajärvessä ja Kostamonjärvessä ravinteisuuden ja humuspitoisuuden nousua. Hakija on esittänyt laskennalliset ainekuormituksen pitoisuuslisäykset Rutajärven länsi- ja itäosaan ja Kostamonjärveen keskivirtaamatilanteessa, joihin ympäristökeskuksella ei ole huomauttamista.
17 Vesienkäsittelymenetelmien osalta ympäristökeskus on edellyttänyt, että Haapasuon pohjoisosassa tuotannosta poistuneen 14,4 ha:n alueen vedet tulee edelleen käsitellä kemiallisesti. Vesiensuojelun kannalta, ottaen huomioon myös alapuolisen vesistön luonne, tuotannosta poistuneiden alueiden vedet on parempi vielä johtaa turvetuotannon vesiensuojelurakenteiden kautta, varsinkin kun tällä hetkellä ei pystytä määrittelemään kuormituksen loppumisen täsmällistä aikaa. Haapasuon eteläosan länsilaidan jo poistuneen alueen ja jatkossa poistuvan alueen vesien johtamisesta ympäristökeskus on lausunut, että vedet voidaan johtaa eristysojan kautta alapuoliseen vesistöön, mikäli alue on jo kasvitutunut. Muiden eteläosan tuotannosta poistuvien alueiden vesien johtamiseen eristysojien kautta tulee olla ympäristökeskuksen hyväksyntä. Ympäristökeskus on ilmoittanut, että sille ei ole tullut ilmoituksia pöly- tai meluhaitoista. Turvetuotannossa tulee käyttää mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheuttavia koneita ja laitteita. Päätökseen on annettava määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että siitä on asutukselle mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja. Ympäristökeskuksella ei ole huomautettavaa hakijan esittämästä tarkkailuohjelmasta. Ympäristökeskuksen tulee voida tehdä tarkkailuihin tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Keski-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen. Lisäksi ympäristökeskuksen tulee voida tarvittaessa antaa jälkihoidon vesistötarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Haapasuon alueen jälkikäyttösuunnitelmat on hakemuksessa esitetty melko yleisellä tasolla. Nyt kun osa alueista on jo luovutettu takaisin maanomistajille, koko turvetuotantoalueen jälkikäyttö tulisi suunnitella tarkemmin. Asian tärkeyttä lisää alueen sijoittuminen Leivonmäen kansallispuiston läheisyyteen. Yksi tärkeimmistä lähtökohdista on se, että osa tuotantoalueesta tulee vesittymään, kun kuivatusvesien pumppaaminen lopetetaan. Tästä syystä tuotantoalueen pohjoispään osalta onkin mietitty sen perusta-
18 mista lintuvedeksi. Kyseinen jälkikäyttömuoto soveltuisi erinomaisesti kansallispuiston naapurissa olevalle tuotantoalueelle. Tähänastiset kokemukset joistakin toteutetusta vesittämiskohteesta osoittavat, että ainakin muutamana perustamisen jälkeisenä vuonna tekojärven aiheuttama ravinnekuormitus voi olla melko suuri. Siksi tämänkin jälkikäyttömuodon osalta on huolehdittava siitä, että purkuvedet ohjataan riittävän kauan vesiensuojelujärjestelmien kautta. Viimeisessä luvassa voitaisiin määrätä tulevat jälkihoitotoimet ja vahvistaa alueelle mahdolliset jälkikäyttömuodot hakijan suunnittelemien esitysten pohjalta ainakin hakijan omistaman maan osalta. Lupaehtojen tarkistusajankohdaksi on määrättävä vuosi 2016. 2) Keski-Suomen TE-keskus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemussuunnitelmassa esitetyistä Haapasuon vesienkäsittelyä koskevista muutoksista. Kemiallisen puhdistamon toimivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: 1) Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden osalta yhteensä 1 000 euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen hankkeen vaikutusalueella. 2) Hakija velvoitetaan tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3) Hakijalle ei tule myöntää lupaa johtaa luovutettujen tai poistuneiden alueiden vesiä metsäojia pitkin alapuoliseen vesistöön vaan ne tulee koko toiminnan ajan edelleen johtaa kuivatusvesien tapaan kemiallisen puhdistamon tai laskeutus- tai kosteikkoaltaiden kautta. Haapasuon turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesialueita ja sillä on ilmeisiä vaikutuksia kalastoon ja kalatalouteen. Kiintoaineen lisääntyminen Haapasuon ja Kailasuon
19 turvetuotannon kuormituksen johdosta aiheuttaa kutu- ja pyyntipaikkojen liettymistä etenkin Kostamonjärvessä ja Rutajärven Haapalahdessa. Liettyminen haittaa lisäksi virtakutuisten kalojen elinolosuhteita Kostamonjoessa ja Kivipurossa. Myös Kostamonjoen rapukannalle kiintoaineesta ja liettymisestä aiheutuva haitta on huomattava. Veden väri ja humuspitoisuus ovat huomattavasti korkeampia verrattuna turvetuotantoa edeltäneeseen vesistön tilaan. Alapuolisissa vesissä esiintyy myös hapenvajausta. Hoitotoimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla vesialueilla, joten kalojen istutustoiminta on kohdistettu lähinnä Rutajärveen ja Angesselkään. Rehevöitymisen vaikutuksesta kalasto on muuttunut ahven- ja särkivaltaiseksi ja rapukanta on taantunut vuosina 1996 2005. Hankkeesta aiheutuu yleiselle edulle kala- ja raputaloudellista vahinkoa, joka voidaan kompensoida Haapasuon ja Kailasuon osalta yhteensä 1 000 euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tarkoituksenmukaista. Tuotantopinta-alan vähentyminen ei johda haittojen ja niiden kompensaatiotarpeen vähenemiseen, koska haitat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja järveen aiemmin joutuneet ravinteet aiheuttavat kalataloudellista haittaa sisäisen kuormituksen vuoksi. 3) Leivonmäen kunta on Haapasuon turvetuotantoalueen osalta lausunut, että se edellyttää vesienkäsittelyn tehokkuutta. Päästöt Rutajärveen on talviaikana pyrittävä estämään nykyistä tehokkaammin. Kemikalointi on laajennettava mahdollisuuksien mukaan koskemaan myös talviaikaa. Rutajärven ranta-asemakaavan alueelle kohdistuviin ympäristövaikutuksiin tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Kunta on osaltaan huolehtinut vesi- ja jätevesihuollosta Rutajärven alueella rakentamalla vesi- ja viemärirunkolinjan vesiosuuskunnan kanssa. 4) Leivonmäen kunnan maaseutulautakunta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että hakemuksessa esitetyt vesiensuojelutoimet ovat riittävät jo toteutettujen lisäksi. 5) Joutsan kunta on todennut, että Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kuntien terveysvalvontaviranomaisena sekä Joutsan ja Luhangan kuntien ympäristönsuojeluviran-
omaisena toimiva yhtymähallitus on esittänyt lausuntonaan Haapasuon turvetuotannon osalta seuraavaa: 20 "Haapasuolta laskuojan 2 kautta johdettavat jätevedet johdetaan rehevöityneeseen Kostamonjärveen, jossa viimeksi kesällä 2006 oli havaittavissa voimakas sinileväkukinta. Tämän vuoksi tulisi järven ravinnetasoa pyrkiä vähentämään. Maatalous järven valuma-alueella on vähentynyt ja vakituisten ja vapaa-ajan asuntojen viemäröintiä ollaan voimakkaasti parantamassa lainsäädännön perusteella. Tämä tulee koskemaan myös jo rakennettuja kiinteistöjä. Edellä olevaan viitaten yhtymähallitus katsoo, että koska Haapasuon turvetuotantoalueella on kemiallinen puhdistamo ja Rutajärveen laskevat jätevedet roudattomana aikana puhdistetaan kemiallisesti, tulisi koko Haapasuon turvetuotantoalueen jätevedet käsitellä roudattomana aikana lainsäädännön edellyttämällä tavalla eli parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa käyttäen ja näin ollen myös laskuojan 2 kautta virtaavat jätevedet pumpattaisiin roudattomana aikana kemialliseen puhdistamoon. Lisäksi luvan myöntämisen ehtona tulisi olla huollon ja valvonnan tehostamiseksi ehto sarkaoja-altaiden lietteenpidättimien ja laskeutusaltaiden vuosittainen tyhjentämisvelvoite turvetuotantokauden lopuksi. Valvonnan helpottamiseksi tulisi luvansaaja velvoittaa ilmoittamaan valvovalle ja paikalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosihuollon ajankohta mahdollista tarkastustoimenpidettä varten. Luvanhakija tulee velvoittaa osallistumaan alapuolisten vesistöjen vedenlaadun seurantaan ja mahdollisiin vesistöjen kunnostuskustannuksiin, lisäksi luvan voimassaoloaika tulisi olla enintään 10 vuotta, jotta jätevesienkäsittelyn tasoa ja vaikutuksia alapuolisiin vesistöihin voidaan seurannasta saatavien tulostan perusteella arvioida." Joutsan kunta on yhtynyt yhtymähallituksen lausuntoon. Muistutukset 1) Leivonmäen osakaskunta on vaatinut, että hakija tehostaa Haapasuon laskuojan 1 alueen vesienkäsittelyä ainakin rakentamalla toisen selkeytysaltaan nykyisen rinnalle, jotta turvataan riittävä kapasiteetti runsaampien virtaamien aikana. Kemikalointia tulee edelleen suorittaa. Lisäksi on tutkittava uusia keinoja kivennäismaan eroosion estämiseksi. Talvikauden vesienpuhdistuksen turvaamiseksi on rakennettava uusi kosteikko. Käytöstä poistuneiden alueiden osalta on noudatettava vesioikeuden päätöksen nro 83/99/1 lupaehtoa, jonka mukaan käytöstä poistettujen alueiden tulee olla kasvillisuuden peittämiä ennen kuin alueiden vedet johdetaan puhdistusjärjestelmien ulkopuolelle.
21 Hakija on velvoitettava maksamaan Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden osalta Keski-Suomen TE-keskukselle 2 000 euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu, joka käytetään Rutajärven ja Harjujärven kalastolle ja kalastukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Hakija on velvoitettava laatimaan tarkkailuohjelma, jonka mukaan seurataan toiminnan vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen. TEkeskuksen on hyväksyttävä ohjelma ja siitä on toimitettava tieto osakaskunnalle. Lupa on myönnettävä määräaikaisena, esim. viideksi vuodeksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat tarpeen turvetuotannon haittojen vähentämiseksi. Tuotantoalueen laskuvesistöillä on suuri merkitys virkistysalueena. Kalataloushaitat eivät vähene, vaikka tuotantopinta-ala vähenee. Järvissä esiintyy sisäistä kuormitusta. Jatkuvan kiintoainekuormituksen kutualueille aiheuttama haitta on pysyvä. Osakaskunta on rehevöitymisen estämiseksi aloittanut roskakalojen hoitokalastuksen ja ruovikkojen niiton, joita jatketaan tarpeen mukaan. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon nämä hoitotoimenpiteet. Osakaskunta on myös säännöllisesti istuttanut Rutajärveen kuhaa ja siikaa luontaisen kudun korvaamiseksi. 2) AA ja BB Haapalahden rannalla sijaitsevan Sammalrannan tilan RN:o 36:1, Leivonmäen kunnan Leivonmäen kylässä, omistajina ovat ilmoittaneet, että turvetuotanto alentaa kiinteistön arvoa ja haittaa sen virkistyskäyttöä. Lupaehtoja on tiukennettava. Haapasuon laskuojan 1 alueen kuivatusvesien käsittelyä on tehostettava rakentamalla lisää selkeytysallaskapasiteettia. Kemikalisoinnin on oltava käytössä ympäri vuoden. Kivennäismaan eroosio on estettävä kaikin keinoin. Käytöstä poistuvien alueiden osalta on noudatettava vesioikeuden päätöksen nro 83/99/1 lupaehtoa, jonka mukaan käytöstä poistettujen alueiden tulee olla kasvillisuuden peittämiä ennen kuin alueiden vedet johdetaan puhdistusjärjestelmien ulkopuolelle. Meluhaitta on minimoitava. Toimintaa voidaan harjoittaa arkisin klo 6.00 23.00 ja viikonloppuisin klo 7.00 20.00 välisenä aikana. Pölyhaitat on rajoitettava mahdollisimman vähäisiksi. Haapasuon pohjoisosalla ei saa suorittaa pölyävää toimintaa etelätuulella.
Lupa on myönnettävä näillä ehdoilla viideksi vuodeksi. Ennen luvan myöntämistä on suoritettava ympäristökatselmus. 22 Rutajärveä käytetään virkistykseen ja kalastukseen. Turvetuotannosta aiheutuu haittoja, jotka keväisin ovat silmin havaittavissa veden tummuuden ja kiintoainepitoisuuden vuoksi. Rutajärvi on kansallispuistoon kuuluva virkistysalue. Kiintoaine kerääntyy rannoille ja aiheuttaa järven pohjan rehevöitymistä. Toiminta painottuu kesäaikaan, jolloin myös ranta-asukkaat haluaisivat nauttia luonnonrauhasta ja käyttää järveä virkistykseen. 3) CC Telkkärannan tilan RN:o 2:370 omistajana sekä 4) DD ja 5) EE Kuusirannan tilan RN:o 36:4 omistajina ovat ilmoittaneet, että heidän Leivonmäen kunnan Leivonmäen kylässä sijaitsevat tilansa ovat Haapalahden rannalla. He ovat tehneet samansisältöisen muistutuksen kuin 2) muistutus. 6) FF ja GG Haapalahden rannalla sijaitsevan Pihlajarannan tilan RN:o 36:2, Leivonmäen kunnan Leivonmäen kylässä, omistajina ovat vaatineet, että Haapasuon turvetuotantoalueen Rutalahteen johdettavat kuivatusvedet on puhdistettava myös talviaikaan. Ympäristölupa on myönnettävä enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Ennen luvan myöntämistä on Rutajärven ja erityisesti Haapalahden tilanne tutkittava ja toimitettava ympäristökatselmus. Haapalahti on rehevöitynyt ja sen veden laatu huonontunut niiden 13 vuoden aikana, joina muistuttajat ovat sen rannalla asuneet. Tämä johtuu turvetuotantoalueen kuivatusvesien riittämättömästä käsittelystä. Jos veden laatu huonontuu entisestään, muistuttajat tulevat vaatimaan korvausta kiinteistön arvon alenemisen perusteella. Rutajärvellä on suuri merkitys virkistysalueena. 7) HH ja JJ Kirkkoselän rannalla Haapasuon laskuojan suulta noin 1 km:n päässä sijaitsevan Aaltolan tilan RN:o 2:587, Leivonmäen kunnan Leivonmäen kylässä, omistajina ovat vaatineet, että Vapo Oy on velvoitettava maksamaan heille korvaukseksi
vesiosuuskuntaan liittymisestä aiheutuneet kustannukset, jotka tulevat olemaan noin 8 000, ja kiinteistön arvon alenemisesta 12 000 eli yhteensä 20 000. 23 Uutta ympäristölupaa ei tule myöntää. Vapo Oy on sen sijaan velvoitettava korjaamaan aiheutuneet vahingot ja ruoppaamaan Rutajärven pohjasta sinne tuotantoalueelta kulkeutunut muta sekä ennallistamaan ja maisemoimaan tuotannosta poistuva alue. Yhtiölle on asetettava kalanistutusvelvoite. Haapasuon tuotantoalueen aiheuttaman kuormituksen vuoksi ovat Rutajärven veden laatu ja kiinteistön ranta huonontuneet jatkuvasti viimeksi kuluneiden noin 25 vuoden aikana. Rutajärven vesi on niin sameaa, että se on uimavedeksi huonoa eikä sovi pesuvedeksi lainkaan. Kalanpyydykset limoittuvat ja saaliiksi saadaan vain roskakalaa. Kiinteistön myyntiarvo on alentunut. Turvetuotantoalueesta aiheutuu maisema-, pölyja meluhaittaa. Haapasuolta poimittiin aikaisemmin lakkoja. Turvetuotantoalueelta nousee tuulella ja koneiden käydessä sankkaa pölyä, jota kulkeutuu järven pinnalle. Pöly likaa katot, terassit, ulkokalusteet ja kulkuneuvot. Koneiden melu kuuluu kauas etenkin tyyninä kesäiltoina. 8) KK Haapajärven rannalla Haapasuon turvetuotantoalueen länsipuolella, Leivonmäen kansallispuiston sisällä sijaitsevan Haapalehdon tilan omistajana on vaatinut, että Vapo Oy lopettaa turvetuotannon mahdollisimman nopeasti ja suunnittelee alueen jälkikäytön kansallispuiston ja siihen liittyvien elinkeinojen näkökulmasta. Turvetuotannosta aiheutuu tilalla harjoitettavalle luontomatkailulle haittaa melun ja vesistöhaittojen vuoksi. Aikaisemman suunnitelman mukaan alueelle muodostettaisiin lintujärvi. Hakemuksessa on sen sijaan mainittu jälkikäyttömuotoina ruokohelpin viljely ja maatalous, joiden vuoksi melu- ja vesistöhaitat jatkuisivat. Alueen jatkuva kuivatus pumppaamalla kuivattaisi edelleen sekä suojelualuetta että Haapajärveä. Vapo Oy:n edustajat ovat vuonna 1988, jolloin muistuttaja muutti Haapalehdon tilalle, ilmoittaneet, että turvetuotanto jatkuu alueella noin 20 vuotta. Viimeksi ilmoitettu turvetuotannon lopettamisajankohta on 2010.
24 9) LL ja MM Rutajärven rannalla sijaitsevan Suvirannan tilan RN:o 36:3, Leivonmäen kunnan Leivonmäen kylässä, omistajina ovat vaatineet, että kuivatusvesien puhdistusta on tehostettava ja kemikaloinnin käyttöaikaa on pidennettävä. Muistuttajat ovat kunnostaneet vuonna 1992 rakennetun omakotitalokiinteistönsä rantaa hiekalla. Uimaranta on kuitenkin liettynyt ja peittynyt liejun alle. Rutajärvi saastuu sekä vesitse että ilman kautta tulevasta turvepölystä. Tuotanto on kiellettävä, kun ilmavirtaus on eteläsuunnasta ja sääolojen vuoksi pölyä kulkeutuisi järvelle. SELITYS Hakija on antanut lausunnoista ja muistutuksista selityksen. Hakija toimittaa ympäristölupavirastolle Keski-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämät Leivonmäen kansallispuiston kartan ja karttakopiot Rutajärven rantaosayleiskaavasta hankkeen kanalta oleellisin osin. Haapasuon pohjoisosan tuotannosta poistuneen 14,4 ha:n suuruisen alueen ja Haapasuon eteläosasta tuotannosta vapautuvien alueiden kuivatusvesien käsittelyn osalta hakija on ilmoittanut, että se tulee esittämään suunnitelman ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi näiden alueiden vesienkäsittelystä. Haapasuon pohjoisosan tuotannosta poistuneella 14,4 ha:n suuruisella alueella on viimeksi vähäisellä osalla ollut tuotantoa kesällä 2000. Pääosa aluetta, noin 8,5 ha, on palautettu maanomistajalle ja se on otettu hallitusti metsätalouskäyttöön. Myös muu osa aluetta, noin 6 ha, on saanut kasvillisuuden ja taimettunut. Edellytykset alueen vesien erottamiselle ulkopuolisiksi on teknisesti toteutettavissa ilman suurempia kaivuja. Hakija esittää tuotannosta poistettujen alueiden vesien käsittelystä suunnitelman ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi. Tuotannosta poistuneiden sellaisten alueiden, jotka on voitu ympäristökeskuksen hyväksynnän mukaan erottaa ulkopuolisiksi alueiksi, osalta ei ole turvetuotannosta johtuvaa syytä edellyttää, että ne kuuluvat tarkkailun piiriin.
25 Jälkihoitotoimia tehdään jatkuvasti tarpeen mukaan. Ympäristökeskuksella on valvontaviranomaisena mahdollisuus antaa asiaa koskevia määräyksiä. Tähän hakemukseen annettavassa päätöksessä on riittävää, että toimenpiteistä annetaan tavanomaiset määräykset. Tähän saakka voimassa olleet määräykset pöly- ja meluhaittojen estämisestä ovat edelleen riittävät. Keski-Suomen TE-keskuksen edellyttämän kalatalousmaksun määräämiselle ei ole enää perusteita, kun hakemuksessa mainitut vesiensuojelutason parannukset on toteutettu. Tarkkailua koskevaan vaatimukseen hakijalla ei ole huomauttamista. Hakijalle ei voida asettaa velvoitetta johtaa uudelleen jo pois luovutettujen alueiden vesiä turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Leivonmäen kunnan lausunnon johdosta hakija on lausunut, että kemiallinen puhdistus on käytössä maksimaalisesti sulan ajan. Talviaikainen kuivatusvesien puhdistus tapahtuu samoin kuin sellaisilla turvetuotantoalueilla, joilla ei ole kemikalointia. Rutajärveen kohdistuvia vaikutuksia vähennetään kuivatusvesien kemikaloinnilla. Lisäksi Haapasuon tuotantoalueen pohjoispäässä tuotantoa on rajoitettu tuulen puhaltaessa etelästä, jolloin turvepölyä saattaisi levitä Rutalahteen. Leivonmäen kunnan maaseutulautakunnan lausunnosta hakijalla ei ole huomauttamista. Joutsan kunnan vesiensuojelutoimia koskevien vaatimusten johdosta hakija on lausunut, että nopeasti supistuvan Haapasuon eteläpään kuivatusvedet tullaan käsittelemään parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisesti. Vesien johtamissuunnan muuttaminen ei ole taloudellisesti mahdollista. Valvonnan osalta on riittävää asettaa tavanomaiset lupamääräykset, samoin alapuolisten vesistöjen veden laadun seurannan ja niiden kunnostukseen osallistumisen osalta.
26 Leivonmäen osakaskunnan muistutuksessa esitettyjen vesiensuojelutoimenpiteitä ja kivennäismaan eroosion tutkimista koskevien vaatimusten osalta hakija on viitannut edellä lausumaansa ja pitänyt suunnitelmaa asianmukaisena. Kalatalousmaksun osalta hakija on viitannut siihen, mitä se on vastannut TE-keskuksen lausuntoon. Tarkkailuohjelmaa koskevaan vaatimukseen hakijalla ei ole huomauttamista. Lupa tulee myöntää toistaiseksi voimassa olevana niin, että lupamääräysten tarkistamisajankohta on 31.12.2016. 2) 5) muistutusten johdosta hakija on todennut, että muistuttajien kiinteistöt sijaitsevat Rutajärven Niininiemen länsirannalla 0,4 0,6 km:n etäisyydellä Haapasuon tuotantoalueen laskuojan 1 purkupaikasta. Muistutusten vesiensuojelua koskevien vaatimusten osalta hakija viittaa edellä lausumaansa. Hattulan ja Rengon kunnissa sijaitsevalla Väärälammensuon turvetuotantoalueella suoritetuissa mittauksissa on havaittu, että jyrsin- tai palaturvetuotannon eri tuotantovaiheissa 40 db(a) meluvaikutus ulottuu noin 100 150 m:n etäisyydelle tuotantoalueen reunasta silloin, kun tuotantoalueen reunasta alkaa metsävaltainen alue. 40 db(a) vyöhyke ulottuu vain poikkeuksellisesti 300 m tai sitä etäämmälle tuotantoalueen reunasta ympäristön ollessa avointa aluetta (entistä tai nykyistä tuotantokenttää tai avosuota). Haapasuon tuotantoaluetta ympäröi metsä osaksi sen pohjoispuolellakin. Ottaen huomioon etäisyys muistuttajien kiinteistöihin hakija katsoo, että melu ei ylitä ohjearvoja. Lupamääräykset melun rajoittamiseksi eivät ole tarpeen. Pölyhaittoja koskevien vaatimusten osalta hakija on viitannut edellä lausumaansa. 6) muistutuksesta hakija on todennut, että muistuttajien kiinteistö sijaitsee Rutajärven Niininiemen länsirannalla noin 0,5 km:n päässä Haapasuon tuotantoalueen laskuojan 1 purkupaikasta. Muistutuksen vaatimusten osalta hakija on viitannut edellä lausumaansa. 7) muistuttajien kiinteistö sijaitsee Rutajärven Niininiemen länsirannalla noin 0,8 km:n päässä Haapasuon tuotantoalueen laskuojan 1 purkupaikasta. Muistuttajien vaatimukset ovat aiheettomia.
27 8) muistuttajan kiinteistö sijaitsee Leivonmäen kansallispuiston keskellä noin 1,0 km Haapasuon turvetuotantoalueen pohjoispäästä länteen. Muistuttajan vaatimukset tullevat riittävästi huomioiduiksi muissa aluetta koskevissa yhteyksissä. 9) muistuttajien kiinteistö sijaitsee Rutajärven Niininiemen länsirannalla noin 0,4 km:n päässä Haapasuon tuotantoalueen laskuojan 1 purkupaikasta. Vaatimusten osalta hakija viittaa edellä lausumaansa. MERKINTÄ Itä-Suomen ympäristölupavirasto antaa tänään päätöksen nro 64/07/1 Kailasuon turvetuotannon ympäristölupa-asiassa. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Leivonmäen kunnassa sijaitsevan Haapasuon turvetuotantoon 190,3 ha:n tuotantoalalla. Alue on kokonaan turvetuotannossa. Haapasuon pohjoisosan lohkoilta 4 ja 5, joiden pinta-ala on yhteensä 110,4 ha, kuivatusvedet johdetaan laskuojan 1 kautta pohjoisen suuntaan Rutajärven Haapalahteen. Haapasuon eteläosan lohkoilta 1, 2 ja 3, joiden pinta-ala on yhteensä 79,9 ha, kuivatusvedet johdetaan laskuojan 2 kautta etelän suuntaan Kitkanjokeen ja edelleen Kostamonjärveen ja Kostamonjokea Angesselkään. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräys. Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeen toteutus ei edellytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvion tekemistä.