Kailasuo sijaitsee Leivonmäen kunnassa lyhimmillään 8,5 km:n päässä Leivonmäen kuntakeskuksesta, Rutajärven eteläpuolella.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS Nro 64/07/1 Dnro ISY-2007-Y-126 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Kailasuon turvetuotantoalueen ympäristölupa, Leivonmäki LUVAN HAKIJA Vapo Oy TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Hakemus koskee Kailasuon turvetuotantoa. Tuotanto Kailasuolla on aloitettu vuonna Tuotannosta oli vuoden 2005 tuotantokauden loppuun mennessä poistunut 15,5 ha. Hakemus koskee jäljellä olevaa tuotantokelpoista pinta-alaa 79,5 ha, joka on kokonaan tuotantokunnossa. Kailasuo sijaitsee Leivonmäen kunnassa lyhimmillään 8,5 km:n päässä Leivonmäen kuntakeskuksesta, Rutajärven eteläpuolella. ASIAN VIREILLETULO, LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAINEN Vapo Oy on toimittanut ympäristölupavirastolle hakemuksen ympäristöluvan myöntämiseksi Haapasuon turvetuotantoalueelle Hakemusta on täydennetty , , , ja

2 2 Vesioikeuden päätöksessä nro 83/99/1, , jolla on myönnetty lupa Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen, on edellytetty, että luvan saaja panee viimeistään vireille luvan ehtojen tarkistamista koskevan hakemuksen. Ympäristönsuojelulainsäädännön voimaanpanosta annetun lain 5 :n 2 momentin mukaan koko toimintaan on haettava ympäristölupaa, kun ympäristönsuojelulain mukaan luvanvaraiseen toimintaan aiemmin myönnetyssä luvassa on määrätty luvan tarkistamisesta määräajassa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 7 d) kohdan mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus edellyttävät ympäristölupaa, jos tuotantoalue on yli 10 ha. Ympäristölupavirasto on ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 5 c) nojalla toimivaltainen viranomainen turvetuotantoa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT SOPIMUKSET, LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Itä-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 83/99/1, myöntänyt hakijalle luvan Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden kuivatusvesien johtamiseen Rutajoen ja Kostamonjoen vesistöalueille. Vaasan hallinto-oikeus on päätöksellään nro 00/0062/4, muuttanut vesioikeuden päätöstä luvan saajan maksettavaksi määrättyjen korvausten osalta. Vesioikeus on velvoittanut luvan saajan suorittamaan kertakaikkiset korvaukset turvetuotannon ennen lupapäätöksen antamista kalataloudelle aiheuttamista vahingoista sekä Haapalahden alueen ja Kostamonjärven rantakiinteistöjen virkistyskäytölle aiheuttamista haitoista. Vesioikeus on katsonut, että luvan myöntämisen jälkeiseltä ajalta ei ennalta arvioiden aiheudu kalatalousmaksulla hyvitettävän kalastushaitan lisäksi muita vesilain mukaan hyvitettäviä edunmenetyksiä. Vesioikeus on määrännyt luvan saajan suorittamaan vuosittain kalatalousmaksua mk käytettäväksi Kitka- Kostamonjoen ja Harjujärvenojan vesistöalueiden sekä Rutajärven eteläisten osien ja Angesselän Sairastenlahden kala- ja rapukantojen elinmahdollisuuksia parantaviin toimenpiteisiin. Turvetuotannon haittavaikutusten vähentämistä palvelevaan tutkimustoimintaan on määrätty maksettavaksi vesiensuojelumaksua mk vuosittain.

3 Hakijalla on Kailasuolla halussaan 120,1 ha, josta se omistaa 72,2 ha ja hallitsee vuokrasopimuksen perusteella 47,9 ha. 3 Keski-Suomen seutukaavassa, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut , Kailasuo on merkitty turvetuotantoon varattuna alueena merkinnällä EO/tu. Kailasuo rajoittuu Leivonmäen kansallispuistoon, joka on seutukaavassa varustettu merkinnällä SL. YMPÄRISTÖOLOSUHTEET Yleiskuvaus Kailasuon ympäristö edustaa keskisuomalaista maisemaa, jossa on metsiä, mäkiä, järviä ja suoalueilta. Alueen ympäristö kuuluu pohjamoreenialueeseen, jossa on paikoitellen turvekerrostumia ja kapeita harjumuodostumia. Alueella on runsaasti järviä, joista osa on hyväkuntoisia ja karuhkoja, mutta osa rehevöityneitä. Tuotantoalue rajoittuu pääasiassa metsäalueisiin. Kailasuon tuotantoalueen laskeutusaltaisiin ja pintavalutuskentälle johdetaan kuivatusvedet myös Kailasuon vieressä olevalta Lasunsuon noin 19 ha:n suuruiselta turvetuotantoalueelta. Lasunsuolla turvetuotantoa harjoittaa Fortum Heat and Power Oy. Lasunsuon kuivatusvesien kuormitus on sisällytetty hakemuksessa ilmoitettuihin Kailasuon kuivatusvesiä koskeviin tietoihin. Kailasuon kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Vähä-Harjujärveen ja edelleen Harjujärveen ja sieltä Harjujärvenojan ja Kivipuron kautta Rutajärven läntiseen altaaseen. Asutuksen sijoittuminen Kailasuon kaakkois- ja eteläpuolella sijaitsee kaksi kiinteistöä, toinen noin 200 m:n ja toinen noin 380 m:n etäisyydellä. Vähä-Harjujärven rannalla on kaksi kiinteistöä, joihin on Kailasuolta matkaa noin m.

4 Suojelukohteet 4 Tuotantoalueen läheisyydessä on Haapasuo Syysniemi Rutajärvi Kivijärvi -niminen Natura-alue (FI ), joka muodostaa Leivonmäen kansallispuiston rungon. Kailasuon turvetuotantoalue on ollut toiminnassa jo ennen Natura-alueesta päättämistä. Turvetuotantoalueen sijainti ja vesistövaikutukset on otettu Naturaa koskevassa päätöksenteossa huomioon. Turvetuotannosta ei aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia, joilla olisi merkitystä Natura-alueen suojeluarvojen kannalta. Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiirin vuonna 1993 tekemän pienvesiselvityksen mukaan hankealueen läheisyydessä ei ole luokiteltuja pienvesiä. Pohjavesialueet Kailasuota lähimpänä sijaitseva pohjaveden muodostumisalue on kapea harjujakso, joka kuuluu samaan harjumuodostumaan Selänpohjan vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi luokitellun pohjavesialueen kanssa. Kailasuon tuotantoalue rajoittuu harjujaksoon. Kuivatusvedet johdetaan harjujaksolla sijaitsevien Vähä- Harjujärven ja edelleen Harjujärven kautta Rutajärveen. Vesistöt Kailasuo on Suurpäijänteen alueella ja siihen kuuluvalla Rutajärven vesistöalueella (14.236), jonka pinta-ala on 180,31 km 2 ja järvisyys 14,61 %. Hankealueen velvoitetarkkailusta ja ympäristöhallinnon HERTTA-tietokannasta saatujen tietojen perusteella on arvioitu purkuvesistön tilaa. Vähä-Harjujärvi on pieni, pinta-alaltaan 15,1 ha:n suuruinen matala metsäjärvi. Sen suurin syvyys on noin 3 m. Tuotantoalueen kuivatusvedet tulevat puroa pitkin järven länsirannalle. Järven itärannalla on 3 kesäasuntoa. Vedet virtaavat järven pohjoispään ojan kautta edelleen Harjujärveen. Vähä-Harjujärven vesi on hapanta, ravinteikasta ja tummanruskeaa. Rautaa ja humusta on runsaasti. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksi-

5 5 en perusteella Vähä-Harjujärvi on rehevä. Rehevyyttä kuvaa myös järven erittäin korkea levätuotanto. Sisäinen kuormitus luo hyvät edellytykset levätuotannon runsastumiselle. Harjujärvi on syrjäinen, kaunis metsäjärvi. Järven syvin kohta on 7 m. Järven rannalla on yksi kesäasunto. Vesi on rehevää, hapanta ja ruskeaa. Humusaineita on kohtalaisesti ja rautaa runsaasti. Rehevyyttä kuvaa ravinteiden lisäksi järven korkea levätuotanto. Vuodelta 2005 laaditun kalataloudellisen velvoitetarkkailun raportin mukaan Vähä- Harjujärvessä oli maaliskuussa suuressa osassa vesipatsasta havaittavissa selvää hapenvajausta. Loppukesällä happitilanne oli koko vesipatsaassa hyvä. Fosforipitoisuus oli reheville vesille tyypillinen ja selvästi edellisvuotta korkeampi. Myös typpipitoisuus oli korkea, kuitenkin vain hieman edellisvuotta korkeampi. Klorofyllipitoisuus oli elokuussa erittäin korkea, lähes 12-kertainen edellisvuoteen verrattuna. Harjujärvessä oli kevättalvella koko vesipatsaassa selvää hapen vajausta. Syyskuussa happitilanne oli koko vesipatsaassa hyvä. Järven fosforipitoisuus oli reheville vesille tyypillinen. Myös typpipitoisuus ja klororylli-a:n määrä oli rehevyyttä kuvastavalla tasolla. Klorofylli-a:n määrä oli selvästi edellisvuotta alhaisempi. Kivipuron veden laatu vastasi Harjujärvien veden laatua. Rutajärvi on suuri, kirkasvetinen ja paikoin syväkin. Järven rannoilla on runsaasti kesäasutusta ja myös vakituista asutusta. Keskisyvyys on 5,3 m. Kalasto ja kalastus Rutajärvi on merkittävä kalavesi. Hankealueiden alapuolisten vesistöjen kalastoa ja kalastusta on selvitetty velvoitetarkkailuun sisältyneillä alueen talouksille lähetetyllä kyselyllä sekä koekalastuksilla ja -ravustuksilla. Rutajärven tärkeimmät saaliskalat ovat ahven, hauki, lahna ja särki. Vähä-Harjujärven ja Harjujärven saaliskaloista valtaosa on ahvenia ja särkiä. Vähä-Harjujärven ja Harjujärven kalakannat ovat erittäin heikkoja eikä niihin kannata tehdä istutuksia veden huonon laadun vuoksi.

6 6 Rutajärveen on istutettu siikaa, kuhaa ja rapuja. Pyydysten likaantuminen oli Vähä-Harjujärvessä ja Harjujärvessä vuosin havaskokeiden perusteella erittäin runsasta. SELOSTUS TOIMINTASUUNNITELMASTA Kailasuon tuotantokenttien ojitus on aloitettu vuonna Tuotanto on aloitettu vuonna Laajimmillaan alueen tuotantokelpoinen ala on ollut 95,0 ha, josta on vuoden 2006 tuotantokauden alkuun mennessä poistunut 15,5 ha. Nykyinen tuotantokelpoinen pinta-ala on 79,5 ha. Tuotantokelpoinen alue on kokonaisuudessaan tuotantokunnossa, Valmistelussa olevia alueita ei hankealueella ole. Turvetuotannon arvioidaan Kailasuolla päättyvän vuonna Kailasuolla tuotetaan energiaturvetta pääasiassa jyrsinpolttoturpeena ja vähemmässä määrin palaturpeena. Energiaturve toimitetaan tuotantoalueelta käyttäjille pääasiassa lämmityskauden (syyskuu huhtikuu) aikana noin 330 rekkakuormana. Rekat kulkevat tuotantoalueen pohjoisosasta lähtevää Kailasuontietä yhdystielle 6134 ja edelleen joko pohjoiseen päin Rutalahden ja Viisarinmäen kautta 4-tielle ja edelleen Jyväskylään tai yhdystietä etelään ja edelleen seututien 610 kautta 4-tielle ja edelleen Heinolaan. Työmaateiden varressa ei ole asutusta. Kartan mukaan lähin asuttu tila sijaitsee lähellä yhdystien 6134 liittymää, noin 5,6 km tuotantoalueelta pohjoiseen. Henkilöautoliikenne on pääosin työmatkaliikennettä touko-syyskuussa. Tuotantotoiminnassa käytettävä vetokoneet tuodaan työmaalle keväällä ja viedään syksyllä pois. Tuotantokoneet ovat työmaalla pääosin ympäri vuoden. Kunnostus- ja ympäristönsuojelutoiminnassa käytettäviä koneita tuodaan työmaalle keskimäärin 2 3 kertaa tuotantokauden aikana.

7 Kailasuolla kuluu nykyisen tuotantomäärän ( m 3 /v) tuottamiseen polttoainetta noin l, voiteluöljyä noin 240 l ja muita voiteluaineita 52 kg vuodessa. 7 Tuotantoalueelle on laadittu jätehuoltosuunnitelma. Jäteöljy, kiinteä öljyinen jäte ja akut toimitetaan käsiteltäviksi Ekokemin laitokselle Riihimäelle ja sekajäte Mustankorkean jätteenkäsittelykeskukseen. Aumamuovi varastoidaan mahdollista myöhempää hyötykäyttöä varten ja romurauta toimitetaan romun välitysliikkeelle. Työmaalla syntyvät kannot ja muu puutavara kerätään varastopaikoille, joissa ne murskataan ja toimitetaan voimalaitoksille poltettavaksi. Hakija on esittänyt, että lupamääräysten tarkistamista koskeva hakemus olisi tehtävä vuoden 2016 loppuun mennessä. HANKKEEN YMPÄRÄRISTÖVAIKUTUKSET JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Kuivatusvesien käsittelymenetelmät ja niiden vesistövaikutukset Nykyinen vesiensuojelu Sulan maan aikaan Kailasuon kuivatusvedet johdetaan sarkaojista sarkaoja-altaiden ja päisteputkipidättimien läpi kahteen laskeutusaltaaseen ja edelleen pumpun avulla Vähä-Harjujärven läheisyydessä olevalle pintavalutuskentälle, jonka pinta-ala on 1,4 ha. Valuman ylittäessä pumppaamon maksimituoton vettä varastoituu tuotantoalueen ojastoon ja altaisiin. Laskeutusaltaat on varustettu vettä padottavalla rakenteella ja pintapuomilla. Pintavalutuskentän läpi valuneet vedet kerääntyvät ojaan ja virtaavat Vähä-Harjujärveen. Talviaikaan, kun pumppaamo ei ole käytössä, kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaista sulkupadon kautta pintavalutuskentän pohjoisreunaa myötäilevään ojaan ja edelleen Vähä-Harjujärveen. Pumppaamon käyttö säätelee laskeutusaltaiden läpi kulkevan veden määrää. Pumppaamon ollessa toiminnassa altaiden viipymä on noin 6 tuntia eli kuusinkertainen mi-

8 toitusvaluman mukaiseen viipymään verrattuna. Tämä tasaa ja vähentää pintavalutuskentälle menevää ainekuormaa. 8 Ulkopuolisten kuivatusvesien käsittely Kailasuolla Kailasuon laskeutusaltaisiin ja pintavalutuskentälle johdetaan myös Kailasuon pohjoispuolella sijaitsevan noin 19 ha:n suuruisen Lasunsuon kuivatusvedet. Nämä kuivatusvedet on otettu huomioon laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän mitoitusta arvioitaessa. Vesien johtamisesta on sovittu Fortum Power and Heat Oy:n kanssa, joka harjoittaa turvetuotantoa Lasunsuolla. Vesiensuojelun tehostaminen Kailasuolla on vain rajalliset mahdollisuudet vesiensuojelun tehostamiseen. Pintavalutuskenttä ei täytä nykyistä pinta-alaa koskevaa suositusarvoa 3,8 % valuma-alueesta, mutta sen suurentaminen ei ole mahdollista, koska hakijalla ei ole hallussaan tarvittavaa aluetta. Pintavalutuskentän kuormitusta vähentää yläpuolisten laskeutusaltaiden pitkä viipymä. Kemiallinen vesienkäsittely on erittäin kallis menetelmä eikä sen vuoksi käyttökelpoinen Kailasuon tapaisella vanhalla ja pienehköllä tuotantoalueella, jonka tuotantopintaala supistuu nopeasti. Hakija on esittänyt, että Kailasuon vesiensuojelutasoa parannetaan perustamalla tuotantoalueelle 3 kosteikkoa, joiden kautta koko tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti. Kosteikot muodostetaan nykyisen tuotantoalueen alavimpiin kohtiin muodostamalla niistä matalia, vähitellen kasvittuvia, osin vesipintaisia, allasmaisia kosteikkoja. Muotoilun yhteydessä kasvillisuus säästetään mahdollisuuksien mukaan, jolloin kasvillisuus leviää vähitellen vanhoista ojista koko kosteikon alueelle. Kosteikkojen mitoitus ylittää pintavalutukselle annetun pinta-alasuosituksen. Kosteikkojen läpi virrannut vesi johdetaan edelleen laskeutusaltaisiin ja siitä sulan maan aikana pintavalutukseen ja talvella laskuojaan.

9 9 Vesienkäsittelyn tehostamisen jälkeen koko Kailasuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan ympärivuotisesti kahden laskeutusaltaan ja kolmen kosteikon kautta vesistöön. Sulan maan aikaan käytössä on lisäksi pintavalutuskenttä. Hakija on katsonut, että edellä kuvattu vesienkäsittely täyttää BAT-periaatteen vaatimukset, kun otetaan huomioon alueiden koko, tuotannon loppuajan kesto, olosuhteet sekä mahdollisuudet tuotanto- ja vesiensuojelumenetelmien toteutukselle ja käytölle. Tuotantomenetelminä käytetään uusinta teknologiaa olevia menetelmiä ja koneita. Tuotannosta poistuvien alueiden kuivatusvesien johtaminen Vuoden 2005 loppuun mennessä on Kailasuolla poistunut tuotannosta 15,5 ha:n alue. Poistuneet alueet ovat tukialueena. Lähivuosina tuotannosta poistuu edelleen lisää alueita siten, että vuoden 2010 lopussa arvioidaan poistunutta aluetta olevan yhteensä 53,1 ha ja vuoden 2015 lopussa 76,7 ha. Alueita ei voida alkuvaiheessa erottaa tuotannosta olevasta alueesta ojitusjärjestelyillä, joten vedet johdetaan tuotannossa olevien lohkojen kanssa samoihin käsittelyaltaisiin. Tulevalla lupakaudella tuotannosta poistuu laajempia kokonaisuuksia, joita voidaan ottaa jälkikäyttöön. Jälkikäyttöalueita voidaan ainakin jossain määrin ojitusjärjestelyillä erottaa tuotannossa olevasta alueelta ja johtaa niiden vedet tuotannossa olevien lohkojen ohi ulkopuolisina vesinä. Hakijan vuokraamien alueiden jälkikäytöstä päättää alueen omistaja. Kailasuolla todennäköisimmät jälkikäyttömuodot ovat tasaisilla alueilla viljely ja kivisillä alueilla metsätalous. Vesienkäsittely tuotantokenttien mataloituessa Tuotantoalueella on jo runsaasti matalia tuotantokenttiä, joissa ojat ulottuvat kivennäismaahan. Myös sarkaojissa olevien vesiensuojelurakenteiden ylläpidon edellyttämät kaivutyöt tai sarkojen kuivatuksen edellyttämä ojitus ulottuu osittain kivennäismaahan. Matalilla kentillä on vesiensuojelussa ongelmia.

10 10 Hakija on esittänyt, että tuotantokenttien mataloituessa: sarkaojat voidaan kaivaa kivennäismaahan saakka tarpeellisen kuivatuksen edellyttämään syvyyteen sarkaoja-altaita ei kaiveta kivennäismaahan vesiensuojelumenetelminä käytetään edelleen sarkaoja-altaita, päisteputkipidättimiä, laskeutusaltaita, kosteikkoja, valunnansäätöaltaita ja kemiallista käsittelyä sarkaojia ei puhdisteta säännönmukaisesti joka vuosi Vesistökuormituksen määrä Kailasuon vesistökuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen kuormitustarkkailun ominaiskuormituslukujen ja suon nykyisen tuotantokelpoisen pinta-alan 79,5 ha mukaan. Kysymyksessä on nettokuormitus eli luvuissa ei ole mukana suolta tuleva luonnontasoa vastaava kuormitus. Näillä perusteilla laskettu Kailasuon vesistökuormitus on nykyisellä vesienkäsittelytasolla ja kosteikkoaltaiden käyttöönoton jälkeen seuraava: Tuotantoalue ha Kiintoaine kg/v Typpi Kg/v Fosfori kg/v 79,5, nykyinen ,1 79,5, tuleva ,2 Vaikutukset veden laatuun Kailasuon aiheuttamat vesistövaikutukset ulottuvat ympärivuotisesti pääosaltaan Vähä-Harjujärveen ja Harjujärveen. Kailasuon kuormituksesta osa sedimentoituu Vähä- Harjujärveen ja Harjujärveen. Näiden järvien huonon happitilanteen vuoksi osa jo sedimentoituneista ravinteista lähtee sisäisen kuormituksen myötä liikkeelle ja kulkeutuu alemmas vesistöön. Kuormituslaskelmissa ei ole huomioitu sedimentaatiota, vaan niissä on oletettu, että kuormitus kulkeutuu kokonaisuudessaan Rutajärveen. Kiintoaineen osalta laskelmat todennäköisesti yliarvioivat Rutajärveen joutuvan kuormituksen.

11 Näillä perusteilla laskettuna Kailasuon nykyisen ja tulevan ainekuormituksen laskennallinen pitoisuuslisäys alapuoliseen vesistöön on seuraava: 11 nykyinen, Vähä-Harjujärvi tuleva, Vähä-Harjujärvi nykyinen, Rutajärven länsiosa Tuleva, Rutajärven länsiosa Tuotantoala ha Kiintoaine mg/l Typpi µg/l Fosfori µg/l 79,5 1, ,0 79,5 0, ,9 79,5 0, ,7 79,5 0, ,6 Turvetuotannosta johtuva ravinnekuormitus aiheuttaa vesistöissä rehevöitymistä ja humuskuormitus lisää veden hapenkulutusta. Kuivatusvesien johtamisesta ei hakijan mukaan kuitenkaan aiheudu sellaisia haitallisia vaikutuksia niiden alapuolisten vesistöjen rantakiinteistöjen käytölle, että niistä aiheutuisi korvausvelvollisuus. Koska hakija pitää laskuojat niiden hyvän toiminnan edellyttämässä kunnossa, ei ojiin rajoittuville maa- ja metsätalouskiinteistöille aiheudu vettymishaittoja. Vaikutukset kalastoon ja kalastukseen Kuluneella lupakaudella hakija on maksanut kalatalousmaksua. Kun hakemuksessa esitetyt vesiensuojelun tasoa parantavat toimenpiteet on tehty ja lisäksi otetaan huomioon tuotannosta poistuvat alueet, tuotantoalueen kuormitus alenee niin, että kalatalousmaksulle ei ole enää perusteita. Pöly- ja meluvaikutukset ja niiden rajoittaminen Kailasuon tuotantoalueen kaakkoispuolella noin 200 m:n päässä sijaitsee kiinteistö, jonka käyttötarkoituksesta ei hakijalla ole tietoa, ja eteläpuolella 380 m:n päässä yksi loma-asunto. Alueesta noin 60 km pohjoiseen sijaitsevalla sääasemalla tehtyjen tuulihavaintojen perusteella todennäköisin pölyn leviäminen on kesäaikaan eteläkaakkosuuntaisten ja pohjoistuulten vallitessa. Hankkeesta ei hakijan mukaan aiheudu lähiasutukselle sellaista kohtuutonta haittaa, jota ei olisi velvollisuutta sietää.

12 12 Jatkossa tuotantotoiminnan supistuminen vähentää melua. Hakija on katsonut, että tuotantotoiminnasta ei aiheudu lähiasutukselle kohtuutonta ja ohjearvot ylittävää meluhaittaa. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Turvetuotanto aiheuttaa työn luonteen ja ajankohdan (kuiva kesäkausi) vuoksi ympäristölle paloturvallisuusriskin. Työmaalle laaditaan vuosittain paloturvallisuussuunnitelma, joka on kuvattu ISO standardin mukaisessa laatujärjestelmässä. Työmaalle on nimetty palo- ja pelastusorganisaatio. Tulipaloriskin lisäksi hätätilanteita voi syntyä patojen murtumisten, poikkeuksellisten rankkasateiden tai tulvien sekä polttoaineiden toimitusten ja varastoinnin yhteydessä. Hätätilanteissa noudatetaan laatujärjestelmän työohjeita ja ympäristöohjeita. Paloviranomaiselle toimitetaan vuosittain päivitetty paloturvallisuussuunnitelma. Kailasuon turvetuotantoalueen toiminnalle on otettu ympäristövahinkovakuutus. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija on ilmoittanut, että Kailasuo kuuluu Vapo Oy Energian Länsi-Suomen yksikköä koskevaan käyttö-, kuormitus- ja vesistötarkkailuohjelmaan, joka on käynnistynyt vuonna 1999 ja jota on päivitetty vuonna Hakemussuunnitelmaan on liitetty tarkkailuohjelman tekstiosa. Hakija on ilmoittanut, että se ei pidä jatkuvaa, ympärivuotista päästötarkkailua tarpeellisena. Vesistökuormitus lasketaan yhteistarkkailuohjelmasta saatavien ominaiskuormituslukujen perusteella. Suolta purkautuvan veden laadun selvittämiseksi ja kuormituslaskennan varmistamiseksi otetaan kahtena vuotena vesinäytteitä Kailasuon pintavalutuskentältä lähtevästä vedestä kerran kuukaudessa toukokuun ja syyskuun välisenä aikana. Ensimmäinen tarkkailu tehdään luvan lainvoimaiseksi tuloa seuraavalla kesäkaudella. Analyysit tehdään yhteistarkkailuohjelman laajan kuormitusanalyysivalikoiman mukaan.

13 13 Hakija on esittänyt, että vesistötarkkailua jatketaan nykyisen tarkkailuohjelman mukaisesti. Kalataloudellista tarkkailua on suoritettu hakemussuunnitelmaan liitetyn, Keski- Suomen TE-keskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Hakija on esittänyt, että tarkkailua jatketaan entisen ohjelman mukaisesti. Hakija on katsonut, että pöly-, melu- tai muun tarkkailuvelvoitteen asettamiselle ei ole tarvetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Kailasuon ja Haapasuon turvetuotantoalueiden ympäristölupahakemus on annettu tiedoksi kuuluttamalla ympäristölupavirastossa sekä Leivonmäen ja Joutsan kunnissa sekä erityistiedoksiantona asianosaisille. Kuulutuksen julkaisemisesta on ilmoitettu Joutsan Seutu -nimisessä lehdessä. Hakemuksesta on pyydetty lausunto Keski-Suomen ympäristökeskukselta, Keski- Suomen TE-keskukselta, Leivonmäen ja Joutsan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisilta sekä Leivonmäen ja Joutsan kunnanhallituksilta. Kailasuon ja Haapasuon turvetuotantoalueiden lupahakemusten käsitteleminen erikseen Tiedoksi annettu hakemus koskee sekä tässä päätöksessä tarkoitettua Kailasuon turvetuotantoaluetta että sen lisäksi Haapasuon turvetuotantoaluetta, jonka ympäristölupaa koskevan asian ympäristölupavirasto ratkaisee eri päätöksellä. Vaikka Kailasuon ja Haapasuon turvetuotantoalueita koskien on tehty yksi yhteinen hakemus, johon molempia tuotantoalueita koskevat hakemussuunnitelmat sisältyvät, ympäristölupavirasto on päättänyt antaa kumpaakin tuotantoaluetta koskevan ympäristöluvan erikseen, koska näillä tuotantoalueilla ei ole ympäristössä sellaisia yhteisvai-

14 kutuksia, että ympäristölupa-asioiden ratkaiseminen samassa päätöksessä olisi tarpeen. 14 Seuraavassa selostetaan lausuntoja ja muistutuksia niiltä osin, kuin ne koskevat Kailasuon tuotantoaluetta. Haapasuon osalta lausuntoja ja muistutuksia on selostettu Haapasuon tuotantoalueen ympäristölupaa koskevassa päätöksessä. Lausunnot 1) Keski-Suomen ympäristökeskus on ilmoittanut, että hakemusasiakirjoissa ei ole esitetty Leivonmäen kansallispuiston rajausta. Hakemusta on täydennettävä kansallispuiston kartalla ja voimassa olevalla Rutajärven rantaosayleiskaavan kartalla hankkeen kannalta oleellisin osin. Kailasuo rajautuu Harjunkankaan I luokan pohjavesialueeseen. Hakemuksessa pohjavesialueen tiedoissa on virheellisyyksiä. Vesistöjen veden laadusta ympäristökeskus on lausunut, että Vähä-Harjujärvi on hapan, ravinteikas ja tummanruskea. Myös erittäin korkeat klorofylliarvot kuvaavat järven rehevyyttä. Rautaa ja humusta on runsaasti. Talvisin järvessä on happivajetta. Harjujärvi on veden laadultaan hyvin samanlainen kuin Vähä-Harjujärvi. Uuden vesistön käyttökelpoisuusluokituksen mukaan Harjujärvet kuuluvat luokkaan tyydyttävä. Harjujärvistä vedet virtaavat Rutajärven länsialtaaseen, joka kuuluu luokkaan hyvä. Leivonmäen kansallispuiston perustaminen vuonna 2003 on lisännyt Haapasuo Syysniemi Rutajärvi -aluekokonaisuuden virkistyskäytöllistä vetovoimaa. Alueen retkeilyreitistöä on täydennetty ja retkeilyyn liittyviä rakenteita on uusittu ja lisätty. Harjujärvi on Natura rajauksen sisäpuolella ja sen rannat kuuluvat myös kansallispuistoalueeseen. Kansallispuiston retkeilyreiteistä ns. Luupäänlenkki kulkee Harjujärven pohjoispään kautta. Luupäänlenkin yhteyteen Harjujärven rannalle on tehty myös liikuntaesteisiä varten kotalaavu sekä wc. Harjujärvellä on siten erityinen virkistyskäyttöarvo.

15 15 Kuormituksesta ja vesistövaikutuksista ympäristökeskus on lausunut, että Kailasuon kuormitus on arvioitu Vapo Oy:n Länsi-Suomen alueen kuormitustarkkailusoiden keskimääräisiin veden laatu- ja virtaamatietoihin perustuen. Kailasuon kuormitusta arvioitaessa hakija on puolittanut pintavalutuskentän reduktioprosentit, koska kenttä on alimitoitettu. On huomioitava, että kosteikkojen toimivuudesta, mitoituksesta ja reduktioprosenteista ei ole vielä riittävästi tutkimustietoa. Näin ollen hakijan kuormitusarvio kosteikkoaltaiden käyttöönoton jälkeen sisältää epävarmuustekijöitä. Kailasuon kuivatusvedet aiheuttavat Vähä-Harjujärvessä ja Harjujärvessä ravinteisuuden ja humuspitoisuuden nousua. Vesienkäsittelymenetelmistä ympäristökeskus on lausunut, että pintavalutuskenttä on lähes ojittamatonta paksuturpeista rämettä. Pintavalutuskentän koko on 1,4 ha, mikä vastaa 1,04 % sen valuma-alueesta. Suositusarvoon (3,8 %) nähden kenttä on alimitoitettu. Talviaikaan kuivatusvedet johdetaan laskeutusaltaiden kautta suoraan laskuojaan. Laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän valuma-alue on 134 ha, joka sisältää ulkopuolisia alueita ja myös Fortum Power and Heat Oy:n Kailasuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet, jotka johdetaan Vapo Oy:n Kailasuon laskeutusaltaiden ja pintavalutuskentän kautta. Kailasuon pitoisuuslisäykset Vähä-Harjujärveen ja todennäköisesti myös Harjujärveen ovat suurehkot myös esitettyjen tehostamistoimien jälkeen. Jotta järven sisäinen kuormitus saataisiin loppumaan, tulee ulkoinen kuormitus saada ensin mahdollisimman pieneksi. Ottaen huomioon Harjujärvien tilan ja varsinkin Harjujärven virkistyskäyttöarvon, vesiensuojelua tulee seuraavan lupakauden aikana edelleen tehostaa. Lähivuosina turvetuotannosta poistuu nopeasti lisää aluitta, joita voitaneen käyttää vesiensuojeluun. Hakijan on esitettävä vuoden 2010 loppuun mennessä ympäristökeskuksen hyväksyttäväksi suunnitelma vesienkäsittelyn edelleen tehostamiseksi. Ympäristökeskus on ilmoittanut, että sille ei ole tullut ilmoituksia pöly- tai meluhaitoista. Turvetuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän melua ja pölyä aiheut-

16 tavia koneita ja laitteita. Päätöksessä on annettava määräys turvetuotannon harjoittamisesta siten, että siitä on asutukselle mahdollisimman vähän melu- ja pölyhaittoja. 16 Rutajärven länsialtaaseen on perustettava tarkkailupiste. Alue on luontoarvoiltaan arvokas kohde ja sen valuma-alueelta tuleva vesi on erilaatuista kuin Rutajärven vesi. Ympäristökeskukseen on tullut valituksia Rutajärven vedenlaadun muutoksista. Havaintopaikka on perustettava ennen Joutsniemen ja Harjunniemen välistä salmea kartassa näkyvään noin 20 metrin syvänteeseen. Ympäristökeskuksen tulee voida tehdä tarkkailuihin tarpeelliseksi katsomansa muutokset. Tuotannosta poistettujen alueiden vedet on johdettava vesienkäsittelyrakenteiden kautta siihen asti, kunnes Keski-Suomen ympäristökeskus on todennut, että alueet ovat kasvipeitteisiä tai ne on siirretty pysyvästi muuhun käyttöön tai vesienkäsittely ei muusta syystä ole enää tarpeen. Lisäksi ympäristökeskuksen tulee voida tarvittaessa antaa jälkihoidon vesistötarkkailuihin liittyviä tarkentavia määräyksiä. Viimeisessä luvassa voitaisiin määrätä tulevat jälkihoitotoimet ja vahvistaa alueelle mahdolliset jälkikäyttömuodot toiminnanharjoittajan suunnittelemien esitysten pohjalta ainakin hakijan omistaman maan osalta. Lupaehtojen tarkistusajankohdaksi on määrättävä vuosi ) Keski-Suomen TE-keskus on ilmoittanut, että sillä ei ole huomautettavaa hakemussuunnitelmassa esitetyistä Kailasuon vesienkäsittelyä koskevista muutoksista. Lupa voidaan myöntää seuraavilla ehdoilla: 1) Hakijan tulee maksaa Keski-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskukselle Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden osalta yhteensä euron vuotuinen kalatalousmaksu käytettäväksi kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen ehkäisemistä tai vähentämistä tarkoittavien toimenpiteiden toteuttamiseen hankkeen vaikutusalueella.

17 17 2) Hakija velvoitetaan tarkkailemaan toimintansa vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen työvoima- ja elinkeinokeskuksen hyväksymän ohjelman mukaisesti. Ehdotus tarkkailuohjelmaksi tulee toimittaa TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 3) Hakijalle ei tule myöntää lupaa johtaa luovutettujen tai poistuneiden alueiden vesiä metsäojia pitkin alapuoliseen vesistöön vaan ne tulee koko toiminnan ajan edelleen johtaa kuivatusvesien tapaan kemiallisen puhdistamon tai laskeutus- tai kosteikkoaltaiden kautta. Kailasuon turvetuotanto kuormittaa alapuolisia vesialueita ja sillä on ilmeisiä vaikutuksia kalastoon ja kalatalouteen. Liettyminen haittaa lisäksi virtakutuisten kalojen elinolosuhteita Kivipurossa. Veden väri ja humuspitoisuus ovat huomattavasti korkeampia verrattuna turvetuotantoa edeltäneeseen vesistön tilaan. Alapuolisissa vesissä esiintyy myös hapenvajausta, etenkin Vähä-Harjujärvessä ja Harjujärvessä, joihin ei tämän vuoksi ole kohdistettu kalatalousmaksulla suoritettavia hoitotoimenpiteitä. Hoitotoimenpiteet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta turvetuotantoalueiden välittömässä läheisyydessä sijaitsevilla vesialueilla, joten kalojen istutustoiminta on kohdistettu lähinnä Rutajärveen ja Angesselkään. Rehevöitymisen vaikutuksesta kalasto on muuttunut ahven- ja särkivaltaiseksi. Hankkeesta aiheutuu yleiselle edulle kalataloudellista vahinkoa, joka voidaan kompensoida Haapasuon ja Kailasuon osalta yhteensä euron suuruisella vuotuisella kalatalousmaksulla. Kalataloudellisten vaikutusten tarkkailu on tarkoituksenmukaista. Tuotantopinta-alan vähentyminen ei johda haittojen ja niiden kompensaatiotarpeen vähenemiseen, koska haitat ovat syntyneet pitkän ajan kuluessa ja järveen aiemmin joutuneet ravinteet aiheuttavat kalataloudellista haittaa sisäisen kuormituksen vuoksi. 3) Leivonmäen kunta on Kailasuon turvetuotantoalueen osalta lausunut, että se edellyttää vesienkäsittelyn tehokkuutta. Leivonmäen kansallispuistossa sijaitsevan Harjujärven kiintoainepitoisuudet ovat seurantaraporttien mukaan kasvaneet. Sen vuoksi pintavalutuskentän riittävä mitoitus on selvitettävä ennen kuin vesiä johdetaan Harjujärveen tai muulle sellaiselle alueelle, jolla on merkittäviä suojelu- ja virkistysarvoja.

18 Vähä-Harjujärven kokonaisfosforiarvot ovat olleet huolestuttavan korkeat vuonna ) Leivonmäen kunnan maaseutulautakunta on kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena todennut, että hakemuksessa esitetyt vesiensuojelutoimet ovat riittävät jo toteutettujen lisäksi. 5) Joutsan kunta on todennut, että Joutsan, Leivonmäen ja Luhangan kuntien terveysvalvontaviranomaisena sekä Joutsan ja Luhangan kuntien ympäristönsuojeluviranomaisena toimiva yhtymähallitus on lausunnossaan ottanut kantaa ympäristölupahakemukseen vain siltä osin kuin se koskee Haapasuota. Kailasuon jätevedet käsitellään ja ne johdetaan Leivonmäen kunnan alueella. Joutsan kunta on yhtynyt yhtymähallituksen lausuntoon. Muistutukset 1) Leivonmäen osakaskunta on Kailasuon osalta vaatinut, että käytöstä poistuneiden alueiden osalta on noudatettava vesioikeuden päätöksen nro 83/99/1 lupaehtoa, jonka mukaan käytöstä poistettujen alueiden tulee olla kasvillisuuden peittämiä ennen kuin alueiden vedet johdetaan puhdistusjärjestelmien ulkopuolelle. Hakija on velvoitettava maksamaan Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueiden osalta Keski-Suomen TE-keskukselle euron suuruinen vuotuinen kalatalousmaksu, joka käytetään Rutajärven ja Harjujärven kalastolle ja kalastukselle aiheutuneiden vahinkojen korvaamiseen. Hakija on velvoitettava laatimaan tarkkailuohjelma, jonka mukaan seurataan toiminnan vaikutuksia alueen kalastoon ja kalastukseen. TE-keskuksen on hyväksyttävä ohjelma ja siitä on toimitettava tieto osakaskunnalle. Lupa on myönnettävä määräaikaisena, esim. viideksi vuodeksi. Edellä mainitut toimenpiteet ovat tarpeen turvetuotannon haittojen vähentämiseksi. Tuotantoalueen laskuvesistöillä on suuri merkitys virkistysalueena. Kalataloushaitat eivät vähene, vaikka tuotantopinta-ala vähenee. Järvissä esiintyy sisäistä kuormitusta. Jatkuvan kiintoainekuormituksen kutualueille aiheuttama haitta on pysyvä.

19 19 Osakaskunta on rehevöitymisen estämiseksi aloittanut roskakalojen hoitokalastuksen ja ruovikkojen niiton, joita jatketaan tarpeen mukaan. Kalatalousmaksun suuruutta määrättäessä on otettava huomioon nämä hoitotoimenpiteet. Osakaskunta on myös säännöllisesti istuttanut Rutajärveen kuhaa ja siikaa luontaisen kudun korvaamiseksi. 2) AA ja BB, 3) CC, 4) DD ja 5) EE, 6) FF ja GG, 7) HH, 9) JJ ja KK Rutajärven Haapalahden rannalla sijaitsevien kiinteistöjen omistajina ovat tehneet Haapasuon turvetuotantoaluetta koskevia vaatimuksia. Vaatimukset on käsitelty Haapasuota koskevassa ympäristölupapäätöksessä. 8) LL Haapajärven rannalla Haapasuon turvetuotantoalueen länsipuolella, Leivonmäen kansallispuiston sisällä sijaitsevan Haapalehdon tilan omistajana on vaatinut, että Vapo Oy lopettaa turvetuotannon mahdollisimman nopeasti ja suunnittelee alueen jälkikäytön kansallispuiston ja siihen liittyvien elinkeinojen näkökulmasta. Turvetuotannosta aiheutuu tilalla harjoitettavalle luontomatkailulle haittaa melun ja vesistöhaittojen vuoksi. Aikaisemman suunnitelman mukaan alueelle muodostettaisiin lintujärvi. Hakemuksessa on sen sijaan mainittu jälkikäyttömuotoina ruokohelpin viljely ja maatalous, joiden vuoksi melu- ja vesistöhaitat jatkuisivat. Alueen jatkuva kuivatus pumppaamalla kuivattaisi edelleen sekä suojelualuetta että Haapajärveä. Vapo Oy:n edustajat ovat vuonna 1988, jolloin muistuttaja muutti Haapalehdon tilalle, ilmoittaneet, että turvetuotanto jatkuu alueella noin 20 vuotta. Viimeksi ilmoitettu turvetuotannon lopettamisajankohta on SELITYS Hakija on antanut lausunnoista ja muistutuksista selityksen. Hakija toimittaa ympäristölupavirastolle Keski-Suomen ympäristökeskuksen edellyttämät Leivonmäen kansallispuiston kartan ja karttakopiot Rutajärven rantaosayleiskaavasta hankkeen kanalta oleellisin osin.

20 20 Hakemuksessa on esitetty, että vesiensuojelua tehostetaan kolmella kosteikolla, koska pintavalutuskenttää ei ole mahdollista laajentaa. Rakenteiden toimivuutta ja puhdistustehoa seurataan tulevalla lupakaudella, joten kuivatusvesien puhdistuksen tehostamisesta ei ole syytä antaa määräyksiä. Tehostamisen tarve määräytyy rakenteiden lopullisen toimivuuden ja tuotantopinta-alan mukaan. Vaadittu tehostaminen on sidottava tehostamisen tarpeellisuuteen. Nyt annettavassa päätöksessä on syytä määrätä esim. seuraavasti: "Hakijan tulee mennessä esittää Keski-Suomen ympäristökeskukselle selvitys Kailasuon vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta ja siihen perustuen tarvittaessa esittää suunnitelma kuivatusvesien puhdistuksen tehostamisesta." Rutajärven länsialtaaseen voidaan perustaa tarkkailupiste. Keski-Suomen TE-keskuksen edellyttämän kalatalousmaksun määräämiselle ei ole enää perusteita, kun hakemuksessa mainitut vesiensuojelutason parannukset on toteutettu. Tarkkailua koskevaan vaatimukseen hakijalla ei ole huomauttamista. Hakijalle ei voida asettaa velvoitetta johtaa uudelleen jo pois luovutettujen alueiden vesiä turvetuotantoalueen vesienkäsittelyrakenteiden kautta. Leivonmäen kunnan lausunnossa Kailasuon pintavaluntakentän mitoituksesta vaaditun johdosta hakija on viitannut ympäristökeskuksen muistutuksesta lausumaansa. Leivonmäen kunnan maaseutulautakunnan lausunnosta hakijalla ei ole huomauttamista. Leivonmäen osakaskunnan muistutuksessa esitettyjen vesiensuojelutoimenpiteitä ja kivennäismaan eroosion tutkimista koskevien vaatimusten osalta hakija on viitannut edellä lausumaansa ja pitänyt suunnitelmaa asianmukaisena. Kalatalousmaksun osalta hakija on viitannut siihen, mitä se on vastannut TE-keskuksen lausuntoon. Tarkkailuohjelmaa koskevaan vaatimukseen hakijalla ei ole huomauttamista. Lupa tulee myöntää toistaiseksi voimassa olevana niin, että lupamääräysten tarkistamisajankohta on

21 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 21 Ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle ympäristöluvan Leivonmäen kunnassa sijaitsevan Kailasuon turvetuotantoon 79,5 ha:n tuotantoalalla. Alue on kokonaan turvetuotannossa. Kailasuon kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Vähä-Harjujärveen ja edelleen Harjujärveen ja sieltä Harjujärvenojan ja Kivipuron kautta Rutajärven läntiseen altaaseen. Kailasuon laskeutusaltaissa ja pintavalutuskentällä käsitellään myös Lasunsuon, jolla Fortum Power and Heat Oy harjoittaa turvetuotantoa, noin 19 ha:n suuruisen turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuva ilmeinen vahinko alapuolisessa vesistössä määrätään hyvitettäväksi kalatalousmaksulla. Muuta hyvitettävää tai korvattavaa vahinkoa hankkeesta ei ennalta arvioiden tule aiheutumaan. Ennakoimattomien vahinkojen varalta annetaan lupamääräys. Ympäristölupavirasto katsoo, että hankkeen toteutus ei edellytä luonnonsuojelulain 65 :n mukaisen arvion tekemistä. Luvan saajan on noudatettava jäljempänä ilmeneviä lupamääräyksiä. Luvan voimassaolosta ja määräysten tarkistamisesta määrätään jäljempänä. LUPAMÄÄRÄYKSET Vesien johtaminen 1. Kailasuon kuivatusvedet on johdettava sarkaoja-altaiden ja päisteputkipidättimien läpi kahteen laskeutusaltaaseen ja sulan maan aikaan edelleen pumpun avulla pintavalutuskentälle. Laskeutusaltaissa on oltava vettä padottava rakenne ja pintapuomi.

22 Talviaikaan, kun pumppausta ei voida käyttää, kuivatusvedet on johdettava laskeutusaltaista sulkupadon kautta ojaan ja edelleen Vähä-Harjujärveen. 22 Kailasuolle on perustettava 3 kosteikkoa, joiden kautta kaikki tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan ennen niiden johtamista laskeutusaltaisiin. Tuotantoalueen ulkopuoliset vedet on johdettava eristysojissa tuotantoalueen ohi. Vesiensuojelurakenteet ja niiden hoito 2. Kailasuolle rakennettavat kosteikot on tehtävä ja otettava käyttöön viimeistään ennen vuoden 2009 tuotantokauden alkua. 3. Laskeutusaltaissa on oltava pintapuomit. Sarkaojissa on oltava lietesyvennykset, lietteenpidättimet ja päisteputket. 4. Vesiensuojelurakenteiden rakentamisen ajankohta ja menetelmät on valittava niin, että haitalliset vaikutukset vesistöön jäävät mahdollisimman vähäisiksi. 5. Auma-alueiden ja ojien väliin on jätettävä suojavyöhyke, jotta lastausten yhteydessä turvetta ei joudu ojiin. 6. Laskeutusaltaat ja sarkaojien lietesyvennykset on pidettävä kunnossa ja tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa tuotantokauden päättyessä. 7. Ojastojen ja laskeutusaltaiden kunto on tarkastettava säännöllisesti ja mahdolliset puutteet korjattava välittömästi. Muutkin vesistökuormitusta vähentävät rakenteet, muun muassa päisteputket ja pintapuomit, on pidettävä kunnossa. Eristys-, kokooja- ja laskuojien syöpymille alttiit kohdat on tarvittaessa vahvistettava. Ojiin mahdollisesti laskeutuva kiintoaines on tarvittaessa poistettava. Puhdistustyöt on tehtävä siten, että niistä ei aiheudu ylimääräistä kuormitusta.

23 23 Mataloituvien, alle 0,5 metrin turvepaksuuden omaavien kenttien vesiensuojelurakenteina käytetään sarkaojakohtaisia päisteputkipidättimiä. Kivennäismaahan kaivettuja sarkaojia ei tarvitse puhdistaa joka vuosi. Sarkaoja-altaita ei tarvitse kaivaa kivennäismaahan. Kenttien ojastojen kuntoa ja lietteen kertymistä on seurattava ja ojastot on tarvittaessa puhdistettava. 8. Vesiensuojelurakenteisiin voidaan tehdä niiden toiminnan tehostamiseksi sellaisia Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymiä muutoksia, joilla ei ole haitallisia vaikutuksia yleiseen tai yksityiseen etuun. Päästöt ilmaan ja melu 9. Tuotannossa on käytettävä mahdollisimman vähän turvepölyä ja melua aiheuttavia koneita, laitteita ja työmenetelmiä. Aumoja ei saa sijoittaa alle 400 m:n etäisyydelle loma- ja asuinrakennuksista. Turpeen tuotanto ja lastaus on ajoitettava tuulen suunta ja voimakkuus huomioon ottaen niin, että tuotantoalueelta leviää mahdollisimman vähän pölyä ympäristöön. Kuljetuksiin käytettävät ajoneuvot on kuormattava niin, että kuorma ei voi pölytä häiritsevästi. Varastointi ja jätteet 10. Siirrettävät polttonestesäiliöt on pidettävä tiiviillä ja kantavalla alustalla niin, ettei mahdollisen vuodon sattuessa polttoainetta pääse maaperään tai vesistöön. Voiteluaineet ja jäteöljyt on säilytettävä siten, että vuodot maaperään tai vesistöön on estetty. 11. Tuotantoa on harjoitettava niin, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Paperi-, metalli- ja muovijätteet on mahdollisuuksien mukaan toimitettava hyötykäyttöön. Ongelmajätteet on toimitettava asianmukaisesti käsiteltäväksi. Jätteiden keräämistä varten on oltava työmaalla omat jätteidenkeruupaikat.

24 12. Jätteistä on pidettävä kirjaa, josta ilmenevät niiden määrä, laatu, alkuperä sekä toimituspaikka ja -aika. 24 Tuotannosta poistuvien alueiden jälkihoito 13. Kun turvetuotanto on päättynyt selkeän kokonaisuuden muodostavalla tuotantoalueen osalla, alue tulee siistiä ja tarpeettomat rakenteet sekä rakennelmat purkaa. Tällaisilla alueilla on siirryttävä aktiiviseen jälkikäyttöön tai varmistettava, että maaainesta sitovaa kasvillisuutta on kentällä eroosion estämiseksi mahdollisimman pian tuotannon päätyttyä. 14. Tuotannosta poistuneilta alueilta, joita ei ole siirretty aktiiviseen jälkikäyttöön, on vedet johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vesistä saattaa aiheutua haitallisia vaikutuksia vesistössä. Vesienkäsittelyä on kuitenkin jatkettava vähintään siihen saakka, kun alue on saanut kasvipeitteen. 15. Luvan saajan on viimeistään esitettävä Keski-Suomen ympäristökeskukselle tarkkailutuloksiin perustuva selvitys Kailasuon vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma kuivatusvesien puhdistuksen tehostamisesta. 16. Tuotannosta poistuvia alueita voidaan ottaa vesiensuojelukäyttöön ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Ympäristökeskus voi valvontaviranomaisena muutoinkin antaa tuotannosta poistuvia alueita koskevia tarkentavia määräyksiä. Häiriö- ja muut poikkeukselliset tilanteet 17. Turvetuotantoon liittyvistä merkittävistä häiriö- ja poikkeustilanteista on ilmoitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle ja Leivonmäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö- ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä ja havaitut viat sekä häiriötekijät korjattava viipymättä.

25 Luvan saajan on pidettävä ajan tasalla suunnitelmaa, joka koskee toimintaa häiriöja poikkeustilanteiden aikana sekä ylläpidettävä toimintavalmiutta erityistilanteiden varalta. 19. Öljyvuotojen varalta on oltava käytössä imeytysainetta ja säilytyspaikka öljyyntyneelle maa-ainekselle. Tarkkailumääräykset 20. Kailasuon käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailu on suoritettava vuonna 2004 päivitetyn Vapo Oy Länsi-Suomen yksikköä koskevan käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailuohjelman mukaisesti. Rutajärven länsialtaassa ennen Joutsniemen ja Harjunniemen välistä salmea olevaan syvänteeseen on perustettava tarkkailupiste. Kailasuon pintavalutuskentälle tulevasta ja sieltä lähtevästä vedestä on otettava neljänä vuotena vesinäytteitä kerran kuukaudessa ympäri vuoden. Kaksi ensimmäistä tarkkailuvuotta ovat lupapäätöksen lainvoimaiseksi tuloa seuraavat vuodet. Analyysit tehdään tarkkailuohjelman laajan kuormitusanalyysivalikoiman mukaan. Tarkkailun tulokset on liitettävä lupamääräyksessä 15 edellytettyyn selvitykseen. Käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailuohjelmia voidaan muuttaa Keski-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. 21. Käyttö-, päästö- ja vesistötarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen ympäristökeskukselle, Keski-Suomen TE-keskukselle ja Leivonmäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Lisäksi tarkkailujen tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Tarkkailutulosten yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät.

26 Turvetuotantoalueen kuivatusvesien vaikutuksia kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski-Suomen TE-keskuksen hyväksymän tarkkailuohjelman mukaisesti. Tarkkailuohjelma on toimitettava TE-keskukselle kolmen kuukauden kuluessa lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 23. Kalataloustarkkailun vuosiraportit on toimitettava Keski-Suomen TE-keskukselle. Lisäksi tarkkailun tulokset on vaadittaessa annettava niiden nähtäväksi, joiden oikeuteen tai etuun tiedot saattavat vaikuttaa. Kalatalousmaksu 24. Luvan saajan on maksettava Keski-Suomen TE-keskukselle kalatalousmaksua 200 euroa käytettäväksi Harjujärvenojan vesistön ja Rutajärven eteläisten osien kalastolle ja kalastukselle aiheutuvien vahinkojen estämiseksi. Maksu on suoritettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä. Ennakoimattoman vahingon korvaaminen 25. Vesistön pilaantumisesta aiheutuvista korvattavista vahingoista, joita nyt ei ole ennakoitu aiheutuvan, on vahingonkärsijällä oikeus vaatia korvausta ympäristönsuojelulain 72 :n mukaisesti ympäristölupavirastolle tehtävällä hakemuksella. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntäminen Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain, luonnonsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti turvetuotannosta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai

27 27 yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kailasuon turvetuotantoalueella käytössä olevat vesiensuojelurakenteet täydennettynä tässä päätöksessä määrätyillä uusilla kosteikoilla ovat parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaisia Kailasuon turvetuotantoalueen olosuhteissa. Tuotantopinta-ala tulee vähenemään, koska osia tuotantoalueesta poistuu tuotannosta. Rakennettavat kosteikot vähentävät Kailasuon aiheuttamaa kuormitusta. Vesistökuormitus tulee näistä syistä jatkossa vähenemään. Vesiensuojelurakenteiden tehoa on määrätty seurattavaksi. Koska toimintaa ei laajenneta eikä vesistökuormitus lisäänny, ei luonnonsuojelulain 65 :n mukainen arviointi ole tarpeen hankkeen Natura-alueella aiheuttamien vaikutusten selvittämiseksi. Lupamääräysten perustelut Vesistöpäästöjen rajoittamiseksi on edellytetty käytettäväksi Kailasuon olosuhteisiin soveltuvaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kuormituksen vähentäminen on tarpeen erityisesti sen vuoksi, että alapuoliset järvet ovat erittäin kuormitettuja ja niitä käytetään virkistykseen. Pölyn ja melun leviämisen estämiseksi on annettu kysymyksessä olevissa olosuhteissa tarpeelliset määräykset. Jätelain 4 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan huolehdittava siitä, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän, ja ettei jätteestä aiheudu merkityksellistä haittaa tai vaikeutta jätehuollon järjestämiselle eikä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätteen haltijaa koskee lisäksi jätelain 6 :n mukainen yleinen huolehtimisvelvollisuus jätehuollon järjestämisestä. Jäte on myös hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon.

28 28 Häiriö- ja poikkeustilanteiden ja niiden syiden seuranta on tärkeää haittojen arvioimiseksi ja niiden ennaltaehkäisemiseksi. Tuotannosta poistuvien alueiden vesienkäsittelystä on annettu kuormituksen vähentämiseksi tarpeelliset määräykset. Rakennettavien kosteikkojen ja muidenkin vesiensuojelurakenteiden toimivuudesta ja puhdistustehosta on määrätty esitettäväksi selvitys Keski-Suomen ympäristökeskukselle, jotta voidaan arvioida tarvetta puhdistuksen edelleen tehostamiseen. Ympäristönsuojelulain mukaan toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Tarkkailu- ja raportointimääräykset ovat tarpeen valvontaa varten ja ennakoimattomien vahinkojen varalta. Tarkkailussa kerätään tietoa myös lupamääräysten tarkistamisvaihetta varten. Kalataloudellinen tarkkailu on edelleen tarpeen kuivatusvesien kuormituksen kalastolle ja kalastukselle aiheuttamien haittojen seuraamiseksi. Kailasuon turvetuotantoalue kuormittaa osaltaan niitä vesistöjä, joihin sen kuivatusvesiä johdetaan. Kysymyksessä olevia vesistöjä käytetään virkistys- ja kotitarvekalastukseen. Kalastolle ja kalastukselle aiheutuvan haitan kompensoimiseksi määrätään vuotuinen kalatalousmaksu. Kun otetaan huomioon tuotantoalueen koko ja kuormitus, ympäristölupavirasto arvioi 200 euron vuotuisen maksun riittäväksi. Vaikka kuormitus vähitellen vähenee uusien vesienkäsittelyrakenteiden ja tuotannosta poistuvien alueiden ansiosta, aiheuttaa turvetuotannon kuormitus edelleen haittaa kalastolle ja kalastukselle. Maksu on nyt määrätty pelkästään tässä päätöksessä käsiteltävän Kailasuon tuotantoalueen osalta. Aikaisemmin Haapasuon ja Kailasuon turvetuotantoalueita on koskenut yhteinen markan määräinen kalatalousmaksu, joka vastaa noin 672,75 euroa. Ympäristölupavirasto katsoo, että yhteenlasketut kalatalousmaksut on syytä säilyttää suunnilleen entisellä tasollaan ja että niistä kuuluu Kailasuon osalle noin 30 %.

29 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN 29 Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen ympäristökeskuksen vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Keski-Suomen TE-keskus Keski-Suomen TE-keskuksen esittämä euron kalatalousmaksua koskeva vaatimus käsittää sekä Haapasuon että Kailasuon tuotantoalueet. Vaatimus on otettu huomioon määräämällä Kailasuon tuotantoaluetta koskeva 200 euron suuruinen kalatalousmaksu, jota ympäristölupavirasto pitää riittävänä edellä lupamääräysten perusteluissa mainituilla perusteilla. Tuotannosta poistuneiden alueiden kuivatusvesien johtaminen alapuoliseen vesistöön on mahdollista edellä lupamääräyksistä ja niiden perusteluista ilmenevällä tavalla. Ympäristölupavirasto katsoo, että näissä tilanteissa tuotannosta poistuneiden alueiden vedet eivät enää aiheuta vesistössä haittoja. TE-keskuksen kalataloustarkkailuohjelmaa koskeva vaatimus on otettu huomioon. Leivonmäen kunta Leivonmäen kunnan vaatimukset on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Pintavalutuskentän mitoitus ei ole riittävä, mutta sen laajentaminen ei ole mahdollista. Vesiensuojelua on määrätty parannettavaksi uusilla kosteikoilla. Päästötarkkailua on määrätty tehostettavaksi.