Esitys Haapa-, Kaila- ja Harjunsuon kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelmaksi vuodesta 2018 lähtien

Transkriptio

1 KUULUTUS POSELY/1835/5723/ Esitys Haapa-, Kaila- ja Harjunsuon kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelmaksi vuodesta 2018 lähtien Asia Vapo Oy on tarkkailuosapuolien edustajana toimittanut Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) hyväksyttäväksi esityksen Haapa-, Kailaja Harjunsuon kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelmaksi vuodesta 2018 lähtien. Tarkkailu perustuu seuraavissa päätöksissä asetettuihin kalataloudellisiin tarkkailuvelvoitteisiin: Vapo Oy Haapasuo: Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 63/07/1 Vapo Oy Kailasuo: Itä-Suomen ympäristölupaviraston päätös nro 64/07/1 Matti Kosonen Harjunsuo: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston päätös nro 11/2011/1 Tarkkailun tavoitteena on selvittää turvetuotantoalueiden vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin sekä alueella tapahtuvaan kalastukseen ja ravustukseen. Kyseessä on aiemman tarkkailuohjelman päivitys, jossa on otettu huomioon myös Kailasuon tuotannon päättyminen vuonna Ohjelmaesityksen sisältö Tarkkailuesitys sisältää viiden vuoden vuoden välein tehtäviä kalastustiedusteluja vaikutusalueella (Rutalahden Haapalahti lähialueineen, Kitkanjoki, Kostamonjärvi, Kostamonjoki ja Angesselän Sairasenlahti lähialueineen), viiden vuoden välein tehtäviä Nordic-koeverkkokalastuksia Vähä-Harjujärvessä, Harjujärvessä ja Kostamonjärvessä, kolmen vuoden välein tehtäviä sähkökoekalastuksia kolmella koealalla Kostamonjoessa, kolmen vuoden välein tehtäviä koeravustuksia Kostamonjärvessä ja Kostamonjoessa sekä kolmen vuoden välein tehtävät kalojen elohopeapitoisuuden analyysit Harjujärvestä, Kostamonjärvestä ja Angesselän Sairasenlahdelta pyydettävistä hauista. Nähtävänäpito ja muistutusten ja mielipiteiden esittäminen Tämä kuulutus pidetään nähtävänä Joutsan kunnan ilmoitustaululla sekä ELY-keskuksen Jyväskylän toimipaikassa eli Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ilmoitustaululla (Cygnaeuksenkatu 1, Jyväskylä). Tarkkailuohjelmaesitys on nähtävänä edellä mainituissa toimipaikoissa. Lisäksi kuulutus ja ohjelmaesitys ovat nähtävänä ELY-keskuksen Internet-sivustolla: -> Keski-Suomi tai Pohjois-Savo -> Ajankohtaista -> Kuulutukset. Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä muistutuksia tarkkailuohjelmaesityksestä. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä asiasta. Muistutukset ja mielipiteet on toimitettava viimeistään ensisijaisesti sähköisesti osoitteella tai postitse osoitteeseen Pohjois-Savon ELY-keskus, PL 2000, Kuopio. Lisätietoja Kalastusbiologi Mari Nykänen, puhelimitse tai sähköpostilla Kuntaa pyydetään palauttamaan tämä kuulutus mahdollisimman pian nähtävänäoloajan päätyttyä Pohjois-Savon ELY-keskukseen nähtävänäpitotodistuksella varustettuna (skannattuna tai postitse PL 2000, Kuopio) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus / Järvi-Suomen kalatalouspalvelut Toimialue: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Häme Kutsunumero kirjaamo.pohjois-savo@ely-keskus.fi Kallanranta11 PL Kuopio Jyväskylän toimipaikka: PL Jyväskylä

2 TARKKAILUOHJELMA Haapa-, Kaila- ja Harjunsuon kalataloudellisen yhteistarkkailun ohjelma vuodesta 2018 lähtien Nab Labs Oy Pekka Sundell

3 Sisällys 1 TARKKAILUN PERUSTE TARKKAILUALUE TARKKAILUOHJELMA Tarkkailun tavoite Kalastustiedustelu Koekalastukset järvialueilla Koekalastukset virtavesissä Koeravustukset Saaliiksi saatujen kalojen käyttökelpoisuus TUOTANNON PÄÄTTYMISEN VAIKUTUKSET OHJELMAAN RAPORTOINTI... 7 VIITTEET... 7 Jyväskylä Pekka Sundell Ympäristöasiantuntija , pekka.sundell@nablabs.fi Nab Labs Oy Survontie 9 D, Jyväskylä

4 1 1 TARKKAILUN PERUSTE Itä-Suomen ympäristölupavirasto myönsi (lupapäätökset Nro 63/07/1, Dnro ISY-2006-Y-63 ja Nro 64/07/1, Dnro ISY-2007-Y-126) Vapo Oy:lle toistaiseksi voimassa olevat ympäristöluvat turvetuotantoon Joutsan kunnassa sijaitsevilla Haapa- ja Kailasuon tuotantoalueilla. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi (lupapäätös nro 11/2011/1, dnro LSSAVI/326/04.08/2010) Matti Kososelle määräaikaisen ympäristöluvan turvetuotantoon Joutsan kunnassa sijaitsevalle Harjunsuon tuotantoalueelle. Lupa on voimassa saakka. Lupapäätösten mukaan hankkeiden vaikutuksia alapuolisten vesistöjen kalastoon ja kalastukseen on tarkkailtava Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun turvetuotanto on alueella päättynyt ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. 2 TARKKAILUALUE Haapa-, Kaila- ja Harjunsuo sijaitsevat Joutsan kunnassa Rutajärven eteläpuolella, melko lähellä Leivonmäen taajamaa. Haapa- ja Kailasuolla turvetuotanto aloitettiin jo vuonna Haapasuolla on vielä jäljellä noin 130 hehtaaria tuotantokunnossa olevaa pinta-alaa. Kailasuolla tuotanto päättyi vuonna Harjunsuolla turvetuotanto aloitettiin vuonna Nykyinen tuotantopinta-ala on noin 28 hehtaaria (kuva 1). Haapasuo ja Kailasuo sijaitsevat Kymijoen vesistöalueella. Pohjoisosa Haapasuosta ja Kailasuo ovat Suur-Päijänteen alueella (14.2) ja siellä tarkemmin Rutajoen vesistöalueella (14.236). Haapasuon eteläosa ja Harjunsuo sijaitsevat Kymijoen vesistöalueella Sysmän reitin Rautaveden alueen Kostamonjoen valuma-alueella (14.838). Haapasuon pohjoisosan ja Kailasuon osuus Rutajoen vesistöalueesta on 1.3 %. Haapasuon eteläosan ja Harjunsuon osuus Kostamonjoen vesistöalueesta on 3.0 %. Harjunsuon tuotantoalueen kuivatusvedet johdetaan laskuojaa pitkin Kostamonjärveen, josta vedet laskevat edelleen Kostamonjokea pitkin Angesselkään. Haapasuon eteläosan vedet laskevat Kitkanjokea pitkin Kostamonjärveen ja sieltä edelleen Kostamonjokea pitkin Angesselän Sairastenlahteen. Angesselkä on kirkasvetinen ja syvä. Siihen tulee vesiä Rautavedestä, Puttolanselältä ja Viheristä.

5 2 Kuva 1. Haapa-, Kaila- ja Harjunsuon turvetuotantoalueiden sijainti ja niiden alapuoliset vesialueet. Haapasuon pohjoisosasta vedet laskevat laskuojaa pitkin Rutajärven Haapalahteen. Kailasuolta vedet laskevat Vähä-Harjujärven kautta Harjujärveen ja sieltä edelleen Harjujärvenojan ja Kivipuron kautta Rutajärveen. Rutajärvestä vedet laskevat Rutajoen kautta Päijänteeseen (kuva 1). Rutajärven itäinen allas voidaan luokitella lievästi rehe-

6 3 vän ja karun välimailla olevaksi, lievästi ruskeavetiseksi järveksi. Länsiallas voidaan luokitella lievästi reheväksi, mutta jo selvästi ruskeavetiseksi. Happitilanne on yleensä pysynyt tarkkailualueen järvissä melko hyvänä. Vähä-Harjujärvi (15 ha) on veden laadultaan hyvin tummavetinen ja ravinteikas. Kevättalvella siellä on usein havaittavissa selvää hapenvajausta. Harjujärvi (46 ha) on veden laadultaan hyvin tummavetinen ja ravinteikas. Se on Vähä-Harjujärveä suurempi ja syvempi. Kevättalvella ja loppukesällä on etenkin alusvedessä usein havaittavissa selvää hapen vajausta. Kostamonjärvi (96 ha) on matala, ruskeavetinen järvi, jonka veden laatu on selvästi Harjujärviä parempi. Sen veden ravinnepitoisuus kuvastaa lievää rehevyyttä ja happitilanne on yleensä hyvä. Tuotantoalueiden alapuolisista virtavesistä Kivipuro on tummavetisempi ja ravinteikkaampi kuin Kitkajoki ja Kostamonjoki. Kivipuron veden laatu vastaa pitkälti Harjujärvien ja Kostamonjoen veden laatu Kostamonjärven veden laatua. Ahven oli vuonna 2015 Vähä-Harjujärven, Harjujärven ja Kostamonjärven kalastossa selvä valtalaji. Turvetuotantoalueiden alapuolisista vesistöistä Rutajärvi, Kostamonjärvi, Kostamonjoki ja Angesselkä ovat merkittäviä kalavesiä. Rutajärvellä runsaimmat saalislajit olivat ahven (31 %) ja hauki (19 %), Kostamonjärvellä ahven (40 %) ja kuha (24 %) sekä Angesselällä hauki (29 %) ja ahven (18 %) (Sundell 2016). Rutajärvellä eniten saalista vuonna 2015 saatiin onkimalla ja solmuväliltään yli 50 mm verkoilla (44 %), Kostamonjärvellä katiskoilla ja solmuväliltään mm verkoilla (65 %) sekä Angesselällä solmuväliltään yli 50 mm verkoilla ja katiskoilla (56 %). Vähä-Harjujärvellä ja Harjujärvellä kalastus oli vähäistä. Rutajärvessä, Kostamonjärvessä ja Kostamonjoessa on aiemmin esiintynyt myös rapuja. Vuonna 2015 tehdyissä koeravustuksissa rapuja ei kuitenkaan saatu saaliiksi (Sundell 2016). Tarkkailualueella toimii neljä osakaskuntaa. Lähes koko Rutajärvi, molemmat Harjujärvet ja Kostamonjärven pohjoispää kuuluvat Leivonmäen osakaskunnan hallintaan. Suurin osa Kostamonjärvestä ja Kostamonjoen pohjoisosa kuuluvat Puttolan osakaskunnalle. Kostamonjoen eteläosa ja Sairasenlahden länsipuoli kuuluvat Heikkilän osakaskunnan hallintaan. Sairasenlahden itäpuoli kuuluu Sairasen osakaskunnalle. 3 TARKKAILUOHJELMA 3.1 Tarkkailun tavoite Kalataloudellisen tarkkailun tavoitteena on selvittää Haapa-, Kaila- ja Harjunsuon turvetuotantoalueiden vaikutuksia purkuvesistön kala- ja rapukantoihin sekä alueella tapahtuvaan kalastukseen ja ravustukseen. Tämän ohjelman toteutus alkaa vuonna 2018 ja kestää tuotannon päättymiseen saakka. Tänä aikana toteutettavat tutkimukset sisältävät kalastustiedusteluja, koekalastuksia järvissä ja virtavesissä, koeravustuksia sekä kalojen käyttökelpoisuustutkimuksia.

7 4 3.2 Kalastustiedustelu Kalastustiedustelujen avulla kerätään tietoa tarkkailualueen järvien ja virtavesien kalaja rapukannoista sekä kalastuksesta. Tietoa kerätään mm. kalaston määrästä ja rakenteesta, rapukantojen tilasta, kalastuksen määrästä ja ajoittumisesta, saadun saaliin määrästä ja rakenteesta, käytetyistä pyydyksistä sekä kalastusta haittaavista tekijöistä tarkkailualueen eri osissa. Haapasuon pohjoisosan alapuolisista alueista tiedustelualueeseen kuuluu Rutajärven Haapalahti lähialueineen (Kirkkoselän eteläosa). Harjunsuon ja Haapasuon eteläosan alapuolisista alueista mukana ovat Kitkanjoki, Kostamonjärvi, Kostamonjoki ja Angesselän Sairasenlahti lähialueineen. Kailasuon alapuolisista alueista mukana ovat Vähä- Harjujärvi, Harjujärvi ja Rutajärven Sorsanselän ja Keskinenveden eteläosat sekä niitä yhdistävät virtavedet. Kalastustiedustelu lähetetään postitse tarkkailualueella kalastaville, asuville tai siellä kiinteistön omistaville ruokakunnille. Tavoitteena on saada ruokakunnan yhteystiedot tiedustelun postittamista varten. Yhteystiedot saadaan osakaskunnilta ja kiinteistörekisteristä. Tiedusteluun vastaamatta jättäneille lähetetään muistutuskirje. Kokonaisarvioiden laskennassa noudatetaan seuraavia yleisesti hyväksyttyjä oletuksia: a) vastaamattomissa on kalastaneita samassa suhteessa kuin vastanneissa, b) vastanneiden ja vastaamattomien välillä ei ole eroa kalastuksessa, saalislajeissa tai saaliin määrässä. Vesistökohtainen kokonaisarvio perusjoukon pyyntiponnistukselle (P) arvioidaan kullekin pyydykselle seuraavasti: P = P VAST (N TOT / N VAST ), jossa P vast =vastanneiden yhteenlaskettu pyyntiponnistus (puutteelliset vastaukset imputoitu) N tot =perusjoukon koko N vast =vastanneiden määrä yhteensä Tämän jälkeen arvioitiin lajikohtainen saalis (C) eri pyydyksille seuraavasti: C = C VAST (N TOT / N VAST ), jossa C vast =vastanneiden yhteenlaskettu saalis (puutteelliset vastaukset imputoitu) N tot = perusjoukon koko N vast =vastanneiden määrä yhteensä

8 5 Seuraavan kerran kalastustiedustelu toteutetaan vuoden 2021 alussa ja sen avulla kerätään tietoja kalastosta ja kalastuksesta vuonna Tiedustelu uusitaan viiden (5) vuoden välein. 3.3 Koekalastukset järvialueilla Koekalastusten tarkoituksena on saada tietoa tarkkailualueen järvien kalastosta ja niissä tapahtuvista muutoksista. Koekalastukset tehdään NORDIC-yleiskatsausverkoilla Vähä-Harjujärvessä (9 ha), Harjujärvessä (45 ha) ja Kostamonjärvessä (96 ha). Vähä- Harjujärvessä pyyntiponnistus on kuusi (6), Harjujärvessä 10 ja Kostamonjärvessä 15 verkkovuorokautta. Pyyntiponnistus on siis yhteensä 31 verkkovuorokautta. Pyyntialueet valitaan järvistä satunnaisesti RKTL:n (Olin ym. 2014) ohjeiden mukaisesti. Koekalastusten tarkoituksena on järvien kalaston määrän ja kalayhteisön rakenteen arvioiminen. Saadusta saaliista lasketaan kokonaissaalis ja yksikkösaalis lajeittain sekä lukumääränä että massana. Kokonaissaaliiden lisäksi esitetään myös verkkokohtaiset saaliit kalalajeittain. Raportissa ilmoitetaan myös särkikalojen, petomaisten ahventen (yli 15 cm) ja petokalojen massa- ja lukumääräosuudet kokonaissaaliissa. Petokalaosuuksiin lasketaan mukaan yli 15 cm pituiset ahvenet. Lisäksi esitetään lajikohtaiset pituusluokkajakaumat runsaimpien lajien osalta. Koekalastusten yhteydessä arvioidaan verkkojen likaantumisaste (1-5) ja merkitään muistiin havainnot verkkojen likaantumisesta. Verkkokoekalastukset tehdään heinäkuun 15. ja syyskuun 15. päivän välisenä aikana. Kalastukset tehdään seuraavan kerran vuonna 2018 ja sen jälkeen viiden (5) vuoden välein. Koekalastuksissa noudatetaan soveltuvin osin RKTL:n työraportissa (Olin ym. 2014) esitettyjä ohjeita. Sähkökoekalastusten tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä. 3.4 Koekalastukset virtavesissä Alueen kalataloudelliseen tarkkailuun kuuluvia sähkökoekalastuksia tehdään Kostamonjoessa kolmella (3) koealalla. Tavoitteena on selvittää alueen kalaston ja rapukannan tilaa. Koealan tavoitepinta-ala on 100 m². Kalastukset tehdään kullakin alueella kahteen kertaan niin, että kalastuskertojen välillä pidetään vähintään 15 minuutin tauko. Koekalastuksia varten pyritään löytämään koskimaisia alueita, jotka tarjoavat virtavesissä eläville kalalajeille mahdollisimman hyvät elinolosuhteet. Kalastettavien koealojen sijainti määritetään GPS-koordinaatein ja niistä otetaan valokuva. Koealoilta tehdään lisäksi kohdekuvaukset, joissa määritetään alojen mitat, vesisyvyys, virtausolot, pohjan laatu, kasvillisuus peittävyysarvioin sekä levä- ja lietekerrostumat. Koekalastusten tarkoituksena on virtavesien kalaston määrän ja kalayhteisön rakenteen arvioiminen. Saaliiksi saadut kalat mitataan ja punnitaan. Saaliista lasketaan kokonais-

9 6 saalis ja saalis pinta-alayksikköä kohden lajeittain sekä kappalemääränä että massana. Runsaimpien lajien osalta esitetään lisäksi lajikohtaiset pituusluokkajakaumat. Sähkökoekalastukset tehdään elo-syyskuussa. Seuraavan kerran ne tehdään vuonna 2018 ja sen jälkeen kolmen (3) vuoden välein. Koekalastuksissa noudatetaan soveltuvin RKTL:n työraportissa (Olin ym. 2014) esitettyjä ohjeita. Sähkökoekalastusten tulokset tallennetaan valtakunnalliseen koekalastusrekisteriin raportin valmistumiseen mennessä. 3.5 Koeravustukset Koeravustusten avulla selvitetään Kostamonjärven ja Kostamonjoen rapukantojen tilaa. Koeravustuksia tehdään Kostamonjärven eteläpäässä kahdella alueella, joista toinen sijaitsee Kostamonjoen itä- ja toinen länsipuolella. Kostamonjoessa ravustuksia tehdään kolmella alueella. Kullakin alueella ravustetaan 10 mertayötä. Koeravustusten pyyntiponnistus on siis yhteensä 50 mertayötä. Saaliiksi saadut ravut mitataan ja niiden sukupuoli määritetään. Lisäksi tarkistetaan silmämääräisesti rapujen kunto. Ravustukset tehdään seuraavan kerran heinäkuussa 2018, ennen varsinaisen ravustuskauden alkua. Sen jälkeen ne uusitaan kolmen (3) vuoden välein. 3.6 Saaliiksi saatujen kalojen käyttökelpoisuus Tarkkailualueelta pyydettyjen kalojen käyttökelpoisuutta selvitetään kalojen lihaksesta tehtyjen elohopea-analyysien avulla. Näitä tutkimuksia varten pyydetään näytekaloja Harjujärvestä, Kostamonjärvestä ja Angesselän Sairasenlahdelta. Hauki on yksi tutkimusalueen tärkeimmistä saalislajeista. Siksi elohopea-analyysien näytekaloina käytetään haukia. Kustakin järvestä tutkitaan viisi (5) haukea. Analyysit tehdään jokaisesta kalasta erikseen. Kalojen käyttökelpoisuusselvitys tehdään seuraavan kerran vuonna Sen jälkeen se uusitaan kolmen (3) vuoden välein. 4 TUOTANNON PÄÄTTYMISEN VAIKUTUKSET OHJELMAAN Turvetuotanto tarkkailualueen tuotantoalueilla päättyy näillä näkymin vuoteen 2025 mennessä. Kailasuolla tuotanto päättyi jo vuonna Harjunsuolle on myönnetty määräaikainen ympäristölupa vuoteen 2020 saakka. Siitä, jatkuuko tuotanto tämän jälkeen, ei ole tietoa. Haapasuolla turvetuotannon on arvioitu päättyvän vuonna Kun turvetuotanto on päättynyt, on tuotannosta poistuneilla alueilla siirryttävä aktiiviseen jälkikäyttöön tai varmistettava, että maa-ainesta sitovaa kasvillisuutta on kentällä eroosion estämiseksi mahdollisimman pian tuotannon päätyttyä. Tuotannosta poistu-

10 7 neilta alueilta, joita ei ole siirretty aktiiviseen jälkikäyttöön, on vedet johdettava vesiensuojelurakenteiden kautta niin kauan kuin vedet saattavat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia vesistössä. Vesienkäsittelyä on kuitenkin jatkettava vähintään siihen saakka, kun alue on saanut kasvipeitteen. Luvan saajan on esitettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle selvitys tuotannosta poistettujen alueiden tilasta ja jälkihoitovaiheen tarkkailujen tuloksista ennen vesienkäsittelyn lopettamista. Turvetuotantoalueen ympäristölupapäätös ja siinä luvan saajalle määrätyt velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, kun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on todennut jälkihoitotoimet tehdyiksi. Kailasuon jälkihoitotoimien valmistuttua tästä tarkkailuohjelmasta jäävät pois verkkokoekalastukset Vähä-Harjujärvellä ja Harjujärvellä sekä kalojen käyttökelpoisuuden selvittäminen Harjujärvellä. Kalastustiedustelun otannasta jäävät pois Vähä-Harjujärvi, Harjujärvi ja Rutajärven Sorsanselän ja Keskinenveden eteläosat sekä niitä yhdistävät virtavedet. Tuotannon loppuminen Harjunsuolla sen sijaan ei vaikuta tarkkailuohjelman sisältöön. 5 RAPORTOINTI Raportti Haapa-, Kaila- ja Harjunsuon turvetuotantoalueiden kalataloudelliseen velvoitetarkkailuun liittyvistä tutkimuksista valmistuu tarkkailua seuraavan vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Tutkimustulosten lisäksi raportissa esitetään lyhyt yhteenveto vesistötarkkailun tuloksista. Raportti tarkkailun tuloksista toimitetaan Vapo Oy:lle, Keski-Suomen ELY-keskukselle, Pohjois-Savon ELY-keskukselle, Joutsan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä Pohjois-Päijänteen ja Suonteen kalastusalueille. VIITTEET Olin, M., Lappalainen, A., Sutela, T., Vehanen, T., Ruuhijärvi, J., Saura, A. & Sairanen, S. 2014: Ohjeet standardinmukaisiin koekalastuksiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. RKTL:n työraportteja 21/2014, 14 s. + liitteet. Sundell, P. 2016: Haapa- ja Kailasuon turvetuotantoalueiden kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuonna Nab Labs Oy. Tutkimusraportti 83/2016, 19 s. + liitteet.