Yhdyskuntalautakunta ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018
Yhdyskuntalautakunnan ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma 2018 Johdanto... 4 Yhdyskuntalautakunnan ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan palvelusuunnitelma... 5 Tampereen strategia 2030... 5 Pormestariohjelma... 6 Muut ohjelmat ja -suunnitelmat... 8 Hankintalinjaukset... 9 Yhdyskuntalautakunnan ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan vuosisuunnitelma 2018...14 Talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet...14 Keskeiset toimenpiteet ja kehittäminen vuonna 2018...17 Lautakunnan talous...20 Hankintasuunnitelma 2018-2019...21 Palvelualueen riskienhallinta...21 Kaupunkiympäristön suunnittelu...22 Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito...26 Kestävä kaupunki...30 Joukkoliikenne...34 Raitiotie...38
Johdanto Lautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma on osa kaupungin strategista johtamisjärjestelmää. Se on väline kaupungin strategian toteuttamiseen ja lautakunnan alaisen toiminnan johtamiseen. Palvelu- ja vuosisuunnitelma koostuu kahdesta osasta: palvelusuunnitelmasta ja vuosisuunnitelmasta. Palvelusuunnitelmaan kootaan toiminnan pitkän aikavälin strategiset tavoitteet sekä hankinnan linjaukset. Vuosisuunnitelmassa pitkän aikavälin tavoitteet sekä talousarvion vuosittaiset toiminnan tavoitteet tarkennetaan toimenpiteiksi. Vuosisuunnitelmassa myös tarkennetaan lautakunnan talousarviota sekä esitetään hankintasuunnitelma. Lisäksi vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen palveluryhmien ja/tai -yksiköiden toiminnan painopisteistä, riskienhallinnasta, henkilötyövuosista ja palvelutuotannosta. Palvelu- ja vuosisuunnitelman rakenne. Palvelu- ja vuosisuunnitelmasta raportoidaan huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteesta.
Yhdyskuntalautakunnan ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan palvelusuunnitelma Palvelusuunnitelmassa kuvataan yhdyskuntalautakunnan ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan alaisen toiminnan pitkän aikavälin strategiset linjaukset ja tavoitteet sekä hankinnan linjaukset. Kaupunkiympäristön palvelualue vastaa vastuualueelleen kuuluvista tehtävistä ja palvelujen järjestämisestä ja omasta palvelutoiminnasta, viranomaispalveluista ja näihin liittyvistä tuki- ja kehittämisprosesseista. Lisäksi palvelualue vastaa vastuualueensa lautakuntien ja jaostojen toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja asiakasohjauksen järjestämisestä. Kaupunkiympäristön palvelualueella hoidetaan Tampereen kaupungin tekemien yhteistoimintasopimusten perusteella myös joukkoliikenteen, jätehuollon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden tehtäviä. Kaupunkiympäristön palvelualueen poliittisia toimielimiä ovat yhdyskuntalautakunta ja sen ympäristö- ja rakennusjaosto sekä alueellinen ympäristöterveydenhuollon jaosto, seudullinen joukkoliikennelautakunta sekä alueellinen jätehuoltolautakunta. Kaupunkiympäristön palvelualue koostuu neljästä palveluryhmästä: kaupunkiympäristön suunnittelu, kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, joukkoliikenne sekä kestävä kaupunki. Lisäksi palvelualueeseen kuuluvat asiakas- ja tukipalveluyksikkö sekä kaupunginhallituksen ohjauksessa toimiva Raitiotie-kehitysohjelma. Tampereen strategia 2030 Tampereen strategia on ylin kaupungin toimintaa ohjaava asiakirja ja se luo pohjan kaupungin strategiselle johtamiselle ja kehittämiselle. Strategiassa on määritelty kaupungille visio ja tavoiteltavat tulokset, jotka ilmaisevat, millainen Tampere on vuonna 2030, kun strategia on toteutunut. Strategiassa määritellään myös strategiset painopisteet, valtuustokauden tavoitteet ja mittarit, jotka kertovat, miten strategiaa toteutetaan ja miten strategian toteutumista seurataan. Lisäksi strategiassa määritellään sen toteuttamista tukevat kaupungin toimintatavat. Alla olevassa strategiakartassa esitetään strategian keskeiset elementit. Tampereen strategia 2030 luettavissa kokonaisuutena: https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/talous-ja-strategia/strategia.html Strategian keskeisiä sisältöjä tarkennetaan toimenpiteiksi vuosisuunnitelmaosiossa.
Pormestariohjelma Lauri Lylyn pormestariohjelma vuosille 2017 2021 - Vetovoimainen ja inhimillinen Tampere - kertoo valtuuston enemmistön tahdon Tampereen kehittämisen suunnasta nykyisellä valtuustokaudella. Pormestariohjelma on toiminut Tampereen strategian valmistelun pohjana ja sen sisältämiä linjauksia ja tavoitteita toteutetaan osana kaupungin strategista johtamisjärjestelmää. Palvelu- ja vuosisuunnitelmat ovat tässä keskeisessä roolissa. Alla esitetään lautakuntakohtainen pormestariohjelman toteutussuunnitelma. Pormestariohjelma kokonaisuutena: https://www.tampere.fi/tiedostot/i/xqplocgfv/pormestarin_ohjelma.pdf Linjaus / tavoite Suunnitelma toteutusvuosista Smart Tampere -ohjelmalle on luotu onnistumisen edellytyksiä 2018-2021 (2030) Julkista taidetta edistetään tuomalla taidetta julkisiin tiloihin, asuinalueille ja osaksi rakennushankkeita. 2018-2021 Kentälle vieviä joukkoliikenneyhteyksiä sujuvoitetaan 2018-2021 Mahdollisuus joukkoliikenteen joustavan hinnoittelun laajentamiseen tutkitaan. 2018-2021
Kutsuohjatut robottibussit ja kaupunkipyörät toimivat syöttöliikenteenä ratikkareitille Satakunnankadun, Hämeenpuiston, Tampereen valtatien ja Rautatienkadun muodostamaa keskustan kehätietä kehitetään ja liikenteen toimivuutta sujuvoitetaan. Näsinkallion eritasoliittymän tarve selvitetään ja hanke toteutetaan kustannushyötyarvioon nojaten. 2021 2019-21 2020-21 (suunnittelu 2017-18) Pysäköinnin ja joukkoliikenteen joustava hinnoittelu selvitetään 2018-2021 Laadukas pyöräväylä Hervantaan on valtuustokauden tärkein pyöräilyinvestointi 2018-2021 (ensimmäinen osuus valmistuu 2018) Pyöräily ja jalankulku erotetaan toisistaan ruuhka-alueilla 2018-2021 Pyöräteiden talvisuluista luovutaan keskeisillä väylillä. 2021 (Raitiotien rakentamisen yhteydessä Itsenäisyydenkadulta, Hämeenkadulta poistetaan talvipyöräilyrajoitukset) Pyöräpysäköinnin kehittämistä jatketaan 2018-2021 Kaupunkipyörät osaksi joukkoliikennejärjestelmää ja pyöräilyverkoston kehittäminen Katusaneerausten yhteydessä varataan lisää tilaa jalankululle ja ajoratoja muutetaan vastaamaan alueellisia nopeusrajoituksia 2018-2021 2018-2021 Esteettömyys huomioidaan kaikessa suunnittelussa 2017- Liityntäpysäköinnin avulla Tampereen hyvät joukkoliikennepalvelut ovat myös kauempaa saapuvien käytössä Raitiotien ohella vilkkailla reiteillä liikkuvat bussit tarjoavat nopeat ja tiheävuoroiset yhteydet aluekeskusten välillä 2018-2021 2018-2021 Robottibussit ovat Tampereella käytössä vaiheittain vuoteen 2021 mennessä 2021 Sosiaalisesti ja alueellisesti tasapainoiset asuntomarkkinat turvataan 2018-2021 Houkuttelevat asumisympäristöt työssäkäyville ja perheellisille turvataan 2018- Maankäytön kokonaisprosessi on sujuvoitettu tehostamalla prosesseja, hyödyntämällä digitalisaatiota ja turvaamalla riittävä resurssointi Omakotitonttien saatavuudesta huolehditaan ja pientaloasumiseen luodaan lisää vaihtoehtoja. Tältä osin edistetään kaupunkimaista matalaa ja tiivistä rakentamista. 2018-2018-2021
Täydennysrakentamista edistetään sisältäen ullakkorakentamisen 2018-2021 Merkittävien kaupunkikehityshankkeiden toteuttaminen 2018- Kaupunginosien uudistamista jatketaan asukaslähtöisesti 2018- Luonnonsuojeluohjelman päivitystarve arvioidaan valtuustokauden aikana. 2018-2019 Rakennuslupahakemusten käsittelyaikaa lyhennetään (tavoite 1 kk käsittelyaika) Hyödynnetään digitalisaatiota kehitettäessä luontevaa vuorovaikutusmenettelyä osana kaavoitusprosessia. Poikkeuslupamenettelyä joustavoitetaan pienimuotoisessa täydennysrakentamisessa 2018-2021 (talousarvio 2018) 2018-2021 2018- Kansallinen kaupunkipuisto -hanke 2018- Pienhiukkaskuormituksen vähentäminen esim. pienhiukkaspäästöttömien ja ilmastoystävällisten bussien huomioiminen 2018-2021 Tilankäyttöä tehostetaan sekä palveluissa että hallinnossa. Kaupungin tiloja suunnitellaan monikäyttöisiksi ja muunneltaviksi. Tilojen käytön ja kunnon seuranta toteutetaan ammattimaisesti. 2018-2021 (talousarvio 2018) Konsulttipalvelujen käyttöä järkeistetään kustannusten vähentämiseksi. 2018-2021 Muut ohjelmat ja -suunnitelmat Tampereen kaupungilla on strategiaa täydentäviä erillisohjelmia ja -suunnitelmia. Niiden sisältämät keskeiset toimintaa ohjaavat linjaukset ja tavoitteet sisällytetään muihin strategisen johtamisjärjestelmän asiakirjoihin, kuten palvelu- ja vuosisuunnitelmiin. Tampereen kaupungin erillisohjelmat ja -suunnitelmat ovat koottuna: https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/talous-ja-strategia/strategia/ohjelmat-ja-suunnitelmat.html Ohjelmat ja -suunnitelmat, jotka sisältävät lautakunnan alaista toimintaa koskevia linjauksia ja tavoitteita: Tampereen kantakaupungin yleiskaava 2040 Asemakaavoitusohjelma Kehitysohjelmat: Keskustan kehittämisohjelma, Hiedanrannan kehitysohjelma, Smart Tampere ja digi-ohjelma, Raitiotie Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia -tiekartta -luonnos Maa-ja asuntopolitiikan linjaukset MAL-sopimus Pysäköintipolitiikka
Viherpalveluohjelma Tampereen kaupungin maaseutuohjelma 2020 Hulevesiohjelma Yleiskaavoituksen työohjelma Puurakentamisen ohjelma Luonnonsuojeluohjelma Meluntorjunnan toimintasuunnitelma Edellä kuvattujen lisäksi toiminnassa huomioidaan seudullisissa asiakirjoissa ja ohjelmissa asetetut tavoitteet. Keskeisiä seudullisia asiakirjoja ovat Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2040, Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittinen ohjelma 2030 sekä kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. Hankintalinjaukset Hankintalinjaukset ovat lautakunnan alaista hankintatoimintaa ja sen kehittämistä ohjaavia keskeisiä pitkän aikavälin valintoja ja painotuksia. Hankintalinjaukset konkretisoivat, miten talousarvion kaupunkitasoisia hankintojen periaatteita ja strategisia painopisteitä toteutetaan sekä täsmentävät ulkoisten hankintojen roolia toiminnassa. Hankintalinjaukset Kaupunkiympäristön suuunnittelu Kaupunkiympäristön suunnittelu käyttää monituottajamallin mukaisesti talousarviossa hyväksytyn palvelutilauksen puitteissa ulkoisia tuottajia selvitysten, suunnitelmien ja vaikutusarviointien laadintaan. Palveluryhmän yksiköt tuottavat itse merkittävän osan suunnitelmista. Infra liikelaitoksen Suunnittelupalvelut liitettiin vuoden 2017 alusta Kaupunkiympäristön suunnittelun ja Kaupunkiympäristön rakennuttamisen palveluryhmiin. Tämän seurauksena palvelutilauksen puitteissa hankittavat työt tilataan entistä suuremmassa määrin ulkopuolisilta tuottajilta. Yhdyskuntalautakunta hyväksyy kilpailutuksen tuloksena valittavat puitesopimuskonsultit, joilta suunnitelmien laatimiseen liittyvät tehtävät tilataan pääosin. Erityisen laajat tehtävät tai muut tapauskohtaisesti harkittavat kilpailutetaan erikseen.
Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Kuntatekniikan suunnittelu Kuntatekniikan suunnittelu laatii katujen ja yleisten alueiden suunnitelmia sekä tilaa varsinkin suurempiin rakennusprojekteihin ja erikoiskohteisiin suunnittelua alan konsulttitoimistoilta. Oman suunnittelutuotannon osuuden arvioidaan pysyvän ennallaan edellisvuoteen verrattuna eli merkittäviä muutoksia omana työnä tehtävien ja ulkoisilta tuottajilta tilattavien hankintojen määrään ei ole odotettavissa. Ulkoa tilattavissa katujen ja yleisten alueiden suunnitteluhankinnoissa käytetään ensisijaisesti kilpailutuksen tuloksena valittuja ja yhdyskuntalautakunnan hyväksymiä puitesopimuskonsultteja. Toimeksiantojen suuruus on tällöin korkeintaan 80 000. Laajemmat tehtävät tai muut tapauskohtaisesti harkittavat vaativat tehtävät kilpailutetaan erikseen. Vuonna 2018-2019 kuntatekniikan suunnittelu painottuu Raitiotien osa 1 linjalle. Raitiotien rakentamiseen kiinteästi liittyvien rinnakkaishankkeiden (joita on vaikea erottaa) suunnittelu hankitaan allianssin palvelutuottajalta suunnitelmien yhteensopivuuden ja ratkaisujen synergiaetujen takia. Niin omassa tuotannossa kuin hankinnoissakin vastataan kestävän kehityksen tavoitteisiin (mm. ympäristövaikutusten pienentäminen) suunnittelemalla ja suunnitteluttamalla kohteita uusiomaarakenteilla ja hyödyntämällä nykyistä paremmin rakentamisesta syntyviä ylijäämämaita kaupungin muiden rakentamiskohteiden toteutuksessa.
Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Rakentaminen Rakentamisessa keskeisiä periaatteita ovat turvallisuus, taloudellisuus sekä tekninen ja toiminnallinen tarkoituksen mukainen laatu. Harmaata taloutta ei sallita lainkaan. Myös palveluntuottajien taloudelliseen ja tuotannolliseen kyvykkyyteen kiinnitetään huomiota. Rakentamisen ympäristövaikutuksia pyritään hillitsemään esimerkiksi edistämällä rakennusmateriaalien kierrättämistä ja jalostamista sekä vähähiilisillä materiaalivalinnoilla. Maa- ja vesirakentamisesssa erilaisten maa- ja kiviainesten kuljetusten määrä on suuri. Logiistiikkaa pyritään kehittämään edistämällä toimialan osallistumista maa-ainesten avoimeen ja mobiiliin tietoalustaan Maapörssi. Tällä tavoitellaan maa-ainesten käytön tehostamista ja kuljetusten vähentämistä. Rakentamispalveluiden hankinta perustuu monituottajamalliin. Rakentamisen hankinta omalta tuotannolta perustuu kaupunginvaltuuston 16.12.2010 hyväksymään Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämissuunnitelmaan sekä omistajapoliittisiin linjauksiin. Rakentaminen hankitaan pääasiassa urakkakilpailuiden perusteella. Vuonna 2018 ja 2019 merkittävä määrä raitiotien rinnakkaishankkeista, jotka kiinteästi kytkeytyvät raitiotien rakennustyömaahan, hankitaan raitiotieallianssilta. Tällä tavoitellaan kustannus- ja aikataulusäästöjä sekä työmaan parempaan koordinaatiota ja pienempiä haittoja osallisille. Omalta tuotannolta tilattava rakentamisen arvo 2018 2020 on 10 20 milj. euroa/vuosi (osuus katujen ja puistojen rakentamisesta noin 30 %). Kilpailutettavien urakoiden koko vaihtelee, mikä mahdollistaa eri kohteisiin monipuolisen urakoitsijatarjonnan. Ratkaisulinjaus mahdollistaa myös uusien yritysten mukaantulon kaupungin rakennusmarkkinoille. Rakennuttamisessa otetaan huomioon työmaiden lähiympäristö sekä ratkaisujen ja kohteiden elinkaari. Kunnossapito Palveluiden hankinta perustuu monituottajamalliin. Ylläpidon hankinta perustuu kaupunginvaltuuston 16.12.2010 hyväksymään Infratuotanto Liikelaitoksen kehittämissuunnitelmaan ja omistajapoliittisiin linjauksiin. Yleisten alueiden hoito perustuu alueurakointiin, jossa liikenneväylien ja viheralueiden päivittäinen hoito on monivuotinen alueellinen sopimuskokonaisuus. Yleisten alueiden hoidon hankinnasta 2017 2020 ulkoisen tuotannon osuus on 10 20 % kasvaen jonkin verran sen ollessa nykyisin noin 11 %. Palvelualueen suunnitelmana on laajentaa nykyistä kilpailutettua Kalkun alueurakkaa keväällä 2018 käynnistyvällä hankinnalla. Kilpailutettujen alueurakoiden perusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Yhtenä laatutekijänä on kone- ja kuljetuskaluston vähäpäästöisyys. Liikenneväylien kunnossapitopäällystykset, ulkovalaistuksen kunnossapito ja liikennetelematiikan sekä satamien ylläpito ovat itsenäisiä koko kaupungin kattavia sopimuksia. Ulkovalaistuksen ja liikennevalojen ylläpitotöiden kilpailuttamista innovatiivisena hankintana valmistellaan.
Joukkoliikenne Liikenne Joukkoliikennepalvelut järjestetään (hankitaan) joukkoliikennelautakunnan palvelutasomäärittelyn mukaisesti. Määrittely ottaa kantaa palvelutarjonnan määrään ja ajalliseen saatavuuteen eri alueilla. Joukkoliikennepalvelut järjestetään Tampereen kaupungin alueella omana tuotantona tai hankitaan yksityisiltä tuottajilta avoimilla tarjouskilpailuilla. Oman tuotannon osalta noudatetaan kaupunginvaltuuston 15.12.2010 hyväksymän TKL:n organisointitavan selvityksen linjauksia sekä KH:n että KH:n liiketoimintajaoston myöhempiä linjauksia asiassa. KH:n liiketoimintajaoston päätöksen 10.11.2015 mukaisesti TKL:n osittaista liikkeen luovutusta ei aktiivisesti valmistella, eikä sitä toteuteta vuosina 2016 2019 ja kyseisellä ajanjaksolla TKL:n minimikoko on 110 autoa. Raitiotien myötä tulevien muutosten jälkeen TKL:n minimikokona pidetään vuoden 2019 jälkeen noin 100 autoa. Järjestettäessä joukkoliikennepalveluita Tampereen kaupungin ulkopuolella liikenne hankitaan pääsääntöisesti yksityisiltä tuottajilta avoimilla tarjouskilpailuilla. Tarjouskilpailuissa toteutetaan monipuolisesti erikokoisia kilpailukohteita. Liikennöintisopimukset yksityisten tuottajien ja oman tuotannon kanssa tehdään samansisältöisinä. Liikennöintisopimuksiin sisällytetään pääsääntöisesti hyvästä laadusta maksettava rahallinen kannuste ja huonosta laadusta perittävä rahallinen sanktio. Tarjouskilpailuissa edellytetään liikenteessä käytettävän linja-autokaluston täyttävän matkustusmukavuuden, ympäristöominaisuuksien ja turvallisuuden osalta määritellyn perustason. Perustason ylittäviltä osilta näistä tekijöistä saa tarjouskilpailuissa lisäpisteitä. Ehdottomia vaatimuksia ovat esimerkiksi matala lattia ja esteettömyys kaupunkiliikenteessä, riittävä istumaväljyys sekä uudessa kalustossa sähköpyörätuolien kuljetusmahdollisuus, matkustamon jäähdytysilmastointi ja moottoritilan automaattinen sammutusjärjestelmä. Kilpailutetussa liikenteessä kaluston sisä- ja ulkopuoliset pinnat ovat tilaajan käytettävissä joukkoliikenteen markkinointiin. Tuottaja ei saa myydä mainoksia auton sisä- eikä ulkopinnoille. Omassa tuotannossa käytettävä kaluston matkustusmukavuus ja ympäristöominaisuudet määrittelevät tilaaja ja tuottaja yhdessä. ICT-järjestelmät Lippu- ja maksujärjestelmän sekä info-järjestelmän hankinta toteutetaan yhteistyössä kuntien omistaman hankintayhtiön, TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n kanssa.
Kestävä kaupunki Ympäristönsuojeluviranomaisen ja ympäristönsuojeluyksikön toiminnasta vastaa ympäristö- ja rakennusjaosto. Ympäristönsuojeluyksikkö ostaa pienen osuuden asiantuntijaselvityksiä ulkopuolisilta palveluntuottajilta Kestävä yhdyskuntayksikkö vastaa ympäristöpolitiikan ja kestävän kaupunkikehityksen edistämisestä ja seurannasta kaupunkiorganisaatiossa ja osallistuu ympäristönäkökulmaa edistäen hankeyhteistyöhön ja mm. kestävien hankintojen kriteerien valmistelutyöhön. Yksikkö ostaa jonkin verran ympäristöalan asiantuntijaselvityksiä kuten päästölaskentoja ja sidosryhmätyön viestintäpalveluita ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Ympäristöterveyden viranomaispalveluista eli elintarvikevalvonnasta, eläinlääkinnästä ja terveydensuojelupalveluista vastaa ympäristöterveydenhuollon jaosto ja toiminta on seudullista. Pieneläinpäivystys 3 + 2 v kilpailutetaan 2018-2019 yhteistyössä Pirkkalan ympäristöterveyden kanssa kuten aiemminkin, tai mahdollisesti koko Pirkanmaan maakunnan ympäristöterveysaluetta koskien
Yhdyskuntalautakunnan ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan vuosisuunnitelma 2018 Vuosisuunnitelmassa tarkennetaan toimenpiteiksi palvelusuunnitelmassa esitetyt pitkän aikavälin tavoitteet sekä talousarvion vuosittaiset toiminnan tavoitteet. Vuosisuunnitelmassa myös tarkennetaan lautakuntien talousarviota sekä esitetään hankintasuunnitelma. Lisäksi vuosisuunnitelma sisältää kuvauksen palveluryhmien toiminnan painopisteistä, riskienhallinnasta, henkilötyövuosista ja palvelutuotannosta. Vuosisuunnitelman sisällöt esitetään kahdella tasolla: lautakunnan taso ja palveluryhmän taso. Talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet Talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia tavoitteita, jotka pohjautuvat strategian painopisteisiin ja valtuustokauden tavoitteisiin. Valtuusto hyväksyy tavoitteet talousarvion yhteydessä vuosittain. Taulukossa on esitetty ne Tampereen strategiasta johdetut, vuoden 2018 talousarvion sitovat toiminnan tavoitteet, jotka kohdistuvat yhdyskuntalautakunnan ja kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan alaiseen toimintaan. Toimenpiteitä toiminnan tavoitteiden toteuttamiseksi esitetään seuraavassa kappaleessa keskeiset toimenpiteet ja kehittäminen vuonna 2018. Yhdessä tekevä ja inhimillinen Tavoite 2018-2021 Mittarit Vuositavoite 2018 Tyytyväisyys palveluihin ja niiden saatavuuteen on parantunut Tyytyväisyys palveluihin ja niiden saatavuuteen Rakennuslupaprosessin keskimääräinen kesto on lyhentynyt 2 kuukauteen Valtaosa asioinnista on mahdollista tehdä digitaalisessa kanavassa ja digitaalisten palvelujen käyttö on lisääntynyt Digitaalisten palvelujen määrä suhteessa palvelujen kokonaismäärään Digitaalisten palvelujen käyttöaste Digitaalisten palvelujen käyttäjien tyytyväisyys Maankäytön kokonaisprosessin digitalisoimiseen tähtäävä kilpailutus on toteutettu ja digitalisointi on käynnistynyt 14
Urbaani ja kestävästi kasvava Tavoite 2018-2021 Mittarit Vuositavoite 2018 Kaupungin kestävää kasvua on vahvistettu kaavoittamalla 80 prosenttia asuinkerrosalasta joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin Yleiskaavan 2040 mukaisiin aluekeskuksiin ja joukkoliikennevyöhykkeille valtuustokaudella vahvistuvien asemakaavojen asuinkerrosalan osuus. 80 prosenttia asemakaavoitetusta asuinkerrosalasta sijoittuu joukkoliikennevyöhykkeille ja aluekeskuksiin Hiilidioksidipäästöjen määrä on vähentynyt Kestävä Tampere 2030 - tiekartan toimenpitein 40 prosenttia vuoden 1990 tasosta valtuustokauden loppuun mennessä CO 2 -päästöjen määrä CO 2 -päästöt / asukas Kestävä Tampere 2030 -tiekartan vuoteen 2020 mennessä käynnistyvistä toimenpiteistä on vuonna 2018 käynnissä tai valmistunut 30 prosenttia. Energiankulutus on vähentynyt energiatehokkuussopimuksen (2017-2025) mukaisesti 7,5 prosenttia Energiakulutustiedot Energiankulutus on vähentynyt energiatehokkuussopimuksen mukaisesti 1 prosentin Kestävien liikkumismuotojen (kävely, pyöräily ja joukkoliikenne) kulkutapaosuus on noussut valtuustokauden loppuun mennessä 58 prosenttiin (2012=54 %) Joukkoliikenteen matkustajamäärän kehitys Matkamäärä / asukas (Tampere) Pyöräilijöiden määrät laskentapisteissä. Joukkoliikenteen matkustajamäärä on kasvanut 4 prosenttia Pyöräilymäärät ovat kasvaneet 2 prosenttia Kaupallinen raitiotieliikenne ensimmäisellä reitillä on aloitettu onnistuneesti Raitiotieliikenteen käynnistyminen Raitiotien osan 1 toteutus on edennyt tavoitellun aikataulun mukaisesti Raitiotien rakentaminen keskustasta Lentävänniemeen on käynnistynyt Raitiotien rakentamisen käynnistyminen Raitiotiehankkeen läntisen osan kehitysvaihe on käynnistynyt ja raitiotien reitti Pyynikintorilta Hiedanrantaan on päätetty 15
Uudistumiskykyinen kaupunki mahdollistaa strategian toteutumisen Tavoite 2018-2021 Mittarit Vuositavoite 2018 Kaupungin talous on tasapainossa ja talouden tasapainottamisohjelman tavoitteet on saavutettu Tilikauden tulos, konsernitulos Lainamäärä / asukas, konsernilainamäärä / asukas Investointien tulorahoitus % Omistaja-arvon kehitys (yhtiöarvo + osinkokehitys) Tasapainottamisohjelman tavoitteiden toteutuminen Työvoimakustannukset ovat vuosisuunnitelman mukaiset Tuottavuus on parantunut Palvelujen kustannukset verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin Hallintotehtävien kustannukset (hallintotehtävät = toimistotyöajassa olevat) Hankintojen tehokkuusindeksi (sis. hankinta- ja kumppanuusosaamisen arvioinnin) Kaupungin omistamien tilojen käyttöaste Tyytyväisyys tukipalveluihin ja vertailut vastaaviin toimijoihin Kaupungin omistamien tilojen käyttöaste on parantunut 16
Keskeiset toimenpiteet ja kehittäminen vuonna 2018 Lautakunnalle kohdistuvat toiminnan tavoitteet konkretisoidaan toimenpiteiksi vuosisuunnitelmaosiossa. Taulukossa esitetään strategian painopisteittäin vuoden 2018 keskeiset toimenpiteet, joilla toteutetaan lautakunnan alaiseen toimintaan kohdistuvia linjauksia ja tavoitteita. Toimenpiteillä toteutetaan seuraavia, edellä esitettyjä linjauksia ja tavoitteita: 1) talousarvion 2018 sitovat toiminnan tavoitteet, 2) Tampereen strategian painopisteet ja valtuustokauden tavoitteet, 3) pormestariohjelman toteutussuunnitelma, 4) muiden erillisohjelmien ja -suunnitelmien keskeiset linjaukset ja tavoitteet sekä 5) hankintalinjaukset. Toimenpiteiden toteuttajana voi olla yksi tai useampi palveluryhmä yhteistyössä. Keskeisten toimenpiteiden osalta lautakunnalle raportoidaan huhtikuun, elokuun ja vuoden lopun tilanteet. Strategian painopiste: Yhdessä tekevä ja inhimillinen (Osallisuus ja aktiivisuus, Yhdenvertaisuus ja varhainen tuki, Yksilölliset ja vaikuttavat palvelut) Toimenpide Toteutusvuosi / -vuodet Toteuttaja /-t Järjestetään Tampere suunnittelee ja rakentaa -tapahtumapäivä 2 kertaa vuodessa. Kehitetään asiakaspalautteen ja asiakaskokemusta koskevan tiedon keräämistä ja hyödyntämistä toiminnan kehittämisessä. 2018 Kaikki palveluryhmät 2018 Kaikki palveluryhmät Strategian painopiste: Urbaani ja kestävästi kasvava (kaupungin kasvu, elävyys, omaleimaisuus ja kaupunkimainen ympäristö, älykkyys ja kestävyys Toimenpide Toteutusvuosi / - vuodet Toteuttaja /-t Tarkistetaan Tampereen kaupungin pysäköintipolitiikkaa Kehitetään viherkerroinmenetelmää kaupunkisuunnittelussa Asetetaan kestävän liikenteen visio ja tavoitteet SUMP (sustainable urban mobility plan) -työssä. Käynnistetään tehokkaimpien toimenpidekokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus. Suunnitellaan seudullista yhteistyötä satamatoimintojen osalta sekä päivitetään satamaluokitus ja satamamaksut. Valmistellaan Kestävä Tampere 2030 ympäristöpolitiikan linjaukset ja käynnistetään Ilmastokumppanuustoiminta (erityisesti rakentamisen älykkäät energiaratkaisut) 2018 Kaupunkiympäristön suunnittelu 2018-2019 Kaupunkiympäristön suunnittelu 2018 Kaupunkiympäristön suunnittelu 2018 Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito 2018-2019 Kestävä kaupunki yhteistyössä Smart Tampere -kehitysohjelman kanssa. 17
Tehostetaan ympäristövaikutusten, toimintatapojen ja ratkaisujen kustannusarviointia. Suunnitellaan keskustorin kehittämiseen liittyen ydinkeskustan vuoden 2021 joukkoliikenneterminaalit. Toteutetaan Linjasto 2021-hanke, jossa suunnitellaan raitiotien käyttöönoton myötä toteutettava kaupunkiseudun joukkoliikennelinjasto Uusitaan joukkoliikenteen lippu- ja maksu- sekä infojärjestelmä. 2018-2019 Kestävä kaupunki 2018 Joukkoliikenne, kaupunkiympäristön suunnittelu ja Viiden Tähden Keskusta -kehitysohjelma 2018-2019 Kaikki palveluryhmät 2018-2019 Joukkoliikenne, Smart Tampere -kehitysohjelma (Digiohjelma) Varmistetaan runkolinjojen kapasiteetti. 2018 Joukkoliikenne Kehittäminen vuonna 2018 Kaupungin kehittämistoimintaa johdetaan projektimallilla. Malli koskee kehittämis- ja tutkimusprojekteja sekä strategiaa toteuttavia kehitysohjelmia. Projektimallin tavoitteena on varmistaa projektien ja ohjelmien strategianmukaisuus ja vaikuttavuus. Projektitoiminnan johtaminen jakautuu neljään konsernisalkkuun sekä palvelutoiminnan salkkuihin. Kaupungin projektit luokitellaan neljään kehittämiskokonaisuuteen, jotka ovat organisaation toimintakyky, elinvoima ja kilpailukyky, hyvinvointi sekä kaupunkirakenne ja -ympäristö. Projektisalkkujen painopisteet johdetaan Tampereen strategiasta. Salkkujen kehittämisteemat ja painotukset tarkistetaan vuosittain osana toiminnan ja talouden suunnittelua. Lautakunnan alainen kehittäminen toteutetaan palvelualueen erillisprojekteina, osana kaupungin kehitysohjelmia (Smart Tampere ja tähän kytkeytyvä Digi-ohjelma, Raitiotie, Keskusta ja Hiedanranta), sekä yhteisprojekteina muiden kaupungin yksiköiden ja ulkoisten kumppanien kanssa. Kaupunkirakenne- ja ympäristö -kehittämiskokonaisuuden painopisteitä ovat maankäytön kokonaisprosessin kehittäminen, hiilineutraali Tampere ja älykkään ja kestävän liikkumisen ja kaupunkiympäristön kehittäminen. Maankäytön kokonaisprosessin osalta tavoitteena on lisätä maankäytön myönteisiä elinvoimavaikutuksia ja varmistaa kaupungin kasvun hallinta kestävällä tavalla. Kehittämisellä parannetaan prosessien kustannustehokkuutta ja laatua sekä infraomaisuuden hallintaa ja taloudellisuutta. Lisäksi tavoitteena on asiakasprosessien sujuvoittaminen. Hiilineutraliuden osalta tavoitellaan haitallisten ympäristö- ja ilmastovaikutusten ja ilmastonmuutokseen liittyvien riskien pienentämistä sekä parannetaan valmiuksia varautua ilmaston muuttumisen seurauksiin muun muassa kehittämällä hulevesien hallintaa. Hiilijalanjäljen pienenemistä tavoitellaan myös rakentamisessa, mm. uusiomaa-aineksia infrarakentamisessa käyttäen, järkevöittämällä puhtaiden ylijäämämaiden hyötykäyttöä sekä pyrkimällä kohteissa parempaan massatasapainoon. Älykkään ja kestävän liikkumisen osalta tavoitteena on sujuvampi, ekologisesti kestävämpi ja turvallisempi liikkuminen kaupungissa. Kehittämisellä mahdollistetaan liikkumisen palvelujen (MAAS) ja matkaketjujen kehittyminen sekä uusien älyliikenteen palvelujen ja muiden kaupunki-infraan kytkeytyvien, älykkäitä tietoverkkoja hyödyntävien palvelujen kehittyminen. 18
Kehittämisteemat vuodelle 2018: Maankäytön kokonaisprosessi o Tietomallit ja mallipohjainen suunnittelu o Palvelujen, asumisen, liikenteen ja maankäytön ohjelmointi Rakennuttaminen ja kunnossapito o Infra-omaisuuden hallinta Hiilineutraalius o Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia -tiekartan kehittäminen ja toteuttaminen Liikenne ja liikkuminen o Joukkoliikenteen lippu-, info- ja suunnittelujärjestelmät o Älykäs liikenne o Kaupunki-IoT(Internet of Things) -alusta Sujuvat ja tehokkaat prosessit o Tiedon ja toiminnan ohjaus o Hankkeiden hallinta ja resursointi Sujuvat, luotettavat ja kustannustehokkaat palvelut o Sähköinen asiointi o Rakennuslupaprosessi 19
Lautakunnan talous Yhdyskuntalautakunta Tuloslaskelma (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Myyntitulot 8 028 8 668 8 668 Maksutulot 6 150 12 524 12 525 Tuet ja avustukset 64 59 110 Vuokratulot 648 648 648 Muut toimintatulot 3 418 3 461 3 461 Toimintatulot yhteensä 18 308 25 361 25 412 Valmistus omaan käyttöön 13 680 13 680 15 080 Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -12 103-12 503-12 538 Henkilösivumenot Eläkemenot -2 867-2 776-2 776 Muut henkilösivumenot -677-561 -576 Palvelujen ostot -44 149-45 756-47 159 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 994-1 996-1 996 Avustukset -342-352 -352 Vuokramenot -1 639-1 634-1 634 Muut toimintamenot -218-215 -214 Toimintamenot yhteensä -50 309-52 113-52 164 Toimintakate -32 001-26 752-26 752 Rahoitustulot ja -menot 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -42 484-45 165-45 165 Tilikauden tulos -74 485-71 918-71 917 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 700 700 700 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 0 0 Tilikauden ylijäämä (alijääm ä) -73 785-71 218-71 217 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Investointimenot -72 111-78 709-78 709 Rahoitusosuudet 300 33 33 Pysyvien vastaavien luovutustulot TA18 ja VS18 investointimenot sisältää hulevesiviemäriverkon -14,9 milj. euroa Sitovat erät Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Yhdyskuntalautakunta (pl. erikseen sitovat erät) -29 636-24 192-24 192 Hiedanranta-kehitysohjelma, toimintakate -300-460 -460 Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma, toimintakate -500-600 -600 Raitiotie-kehitysohjelma, toimintakate -1 500-1 500-1 500 20
Investoinnit (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Yhdyskuntalautakunta, nettoinv. (pl. erikseen sitovat erät) -46 611-60 576-60 576 Hiedanranta-kehitysohjelma, nettoinvestoinnit -150-500 -500 Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma, nettoinvest. -15 450-17 100-17 100 Rantaväylän tunneli, nettoinvestoinnit -9 600-500 -500 Hankintasuunnitelma 2018-2019 Hankintasuunnitelmassa kuvataan seuraavan kahden vuoden kilpailutukset ja hankintapäätökset, joissa hankinnan ennakoitu arvo on vähintään 60.000 euroa. Hankintasuunnitelmassa tunnistetaan hankinnat, joilla on erityistä merkitystä yksikön toiminnan ja talouden kannalta tai joissa voidaan merkittävästi edistää kaupunkitasoisten hankintojen periaatteiden ja strategisten painopisteiden toteuttamista. Nämä hankinnat vaativat erityistä panostusta johtamiseen, suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnitelma ei kuvaa hankintoihin liittyvää rahankäyttöä eikä sisällä investointien osalta investointisuunnitelmassa esitettäviä tietoja. Hankesuunnitelma esitetään liitteessä. Palvelualueen riskienhallinta Toimintayksikköjen tilivelvollinen johto, toimielinten jäsenet ja viranhaltijajohto vastaavat siitä, että toiminta tapahtuu suunnitellusti ja tuloksellisesti ja että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on järjestetty siten, että saadaan kohtuullinen varmuus tavoitteiden toteuttamisesta ja mahdollisiin poikkeamiin voidaan reagoida heti niiden ilmaannuttua. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaiseksi järjestämiseksi palvelualueella tehdään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvaus ja laaditaan riskiprofiilit. Riskiprofiili on käytännönläheinen työkalu suunnitelmalliseen riskienhallintaan, toimintaympäristön analysointiin, merkittävimpien uhkien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen sekä uhkien hallinnan ja mahdollisuuksien hyödyntämisen määrittelyyn ja seurantaan. Toimintaympäristöanalyysi ja sen pohjalta tehty riskiprofiili sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvaus, korvaavat vanhat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelmat. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kuvauksesta annettava ohjeistus tulee osaksi alkuvuodesta 2018 päivitettävää Hyvä hallinto- ja johtamistapa- ohjetta (nykyinen Hyvä johtamis- ja hallintotapa ja sisäinen valvonta). Toiminnan tuloksellisuutta, tavoitteiden saavuttamista ja siten riskienhallinnan tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Riskiprofiili toimii osaltaan riskienhallinnan raportoinnin pohjana. Palvelualueen ja palveluryhmien riskiprofiilit viimeistellään alkuvuodesta 2018. Toimintaympäristöanalyysissä palvelualueen merkittävimpänä haasteena tunnistettiin kaupungin voimakas kasvu suhteessa kaupungin vaikeaan taloustilanteeseen. Erityisesti uhkana nähdään henkilöstöresurssien riittävyys tilanteessa, jossa strategiassa tavoitellaan merkittävää kasvua ja samaan aikaan toisaalta edellytetään talouden tasapainottamista. Toiminnan ja palvelujen järjestämiselle tämä merkitsee isoja haasteita ja edellyttää herkkyyttä tunnistaa ongelmat ennakoivasti ja reagoida niihin nopeasti. Palveluryhmän merkittävimmät uhat ja mahdollisuudet sekä toimenpiteet, joilla uhkia hallitaan ja mahdollisuuksia hyödynnetään, on kirjattu kunkin palveluryhmän kohdalle. 21
Kaupunkiympäristön suunnittelu Palveluryhmän kuvaus ja toiminnan painopisteet Kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmään kuuluvat yleiskaavoitus, asemakaavoitus, liikennejärjestelmän suunnittelu, viheralueiden suunnittelu, rakennusvalvonta ja kaupunkimittaus. Toiminnan kuvaus Kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmän tehtävänä on vastata kaupungin fyysisen ympäristön suunnittelusta ja luoda toiminnallaan edellytykset Tampereen kestävälle kasvulle sekä toimivan ja laadukkaan kaupunkiympäristön rakentamiselle. Kaupunkisuunnittelussa luodaan fyysisen ympäristön osalta edellytykset niin palveluiden, asumisen kuin elinkeinoelämänkin rakentamiselle sekä näitä palvelevan yhdyskuntatekniikan, liikennejärjestelmän ja viheralueiden toteuttamiselle tasapainoisen ja kestävän yhdyskuntarakenteen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteet ja toiminnan painopisteet vuodelle 2018 Tampereen kaupunkiseudun yhteistyössä painopiste on MAL-sopimuksen sitoumusten ja tavoitteiden toteuttamisessa. Maankäytön suunnittelua keskeisesti ohjaava kantakaupungin yleiskaava 2040 hyväksyttiin marraskuussa 2017. Valtuustokausittain laadittavan yleiskaavan päivittäminen käynnistyy alkuvuodesta 2018. Kaupungin strategiassa asetetut kehityslinjaukset muodostavat yleiskaavan keskeisen tavoitteiston. Ajantasaisen yleiskaavan ylläpitäminen edellyttää selvitys- ja tilastoaineistojen ylläpitoa sekä yhdyskuntarakenteessa tavoiteltujen ja toteutuneiden muutosten seurantaa. Pohjois-Tampereen strategisen yleiskaavan laatiminen käynnistyy 2018. Hiedanrannan- Lielahden alueen kokonaisuuden yleissuunnitelmaa laaditaan yhteistyössä Hiedanrannan kehitysohjelman kanssa. Yleissuunnitelma valmistuu 2018 ja sen pohjalta alueen asemakaavoitusta toteutetaan useissa vaiheissa. Asemakaavoitusohjelmaan priorisoidaan vuosittain hankekokonaisuus, joka vastaa kaupunkistrategiassa asetettuja tavoitteita. Strategian linjausten mukaisesti kaupunkisuunnittelussa korostetaan voimakkaasti täydennysrakentamista yhdyskuntarakenteen sisällä. Kaavavarannon kasvun varmistamiseksi painopiste työkannassa asetetaan rakentamismahdollisuuksia tuottaviin kaavahankkeisiin. Asemakaavoituksen painopisteitä ovat erityisesti raitiotien vaikutusalueet ja muut joukkoliikennevyöhykkeet sekä keskustan kohteet. Raitiotien reitin varrelle sijoittuvia kohteita on tulevien viiden vuoden kaavoitusohjelmassa useita, vuonna 2018 ohjelman kohteita sijoittuu mm. Kalevaan (Takojankatu, Hippostalo), Hervantaan ja Niemenrantaan. Keskustassa suunnittelualueita ovat mm. asemakeskus ja Tullin alue sekä Kunkun parkki. Keskustan täydennysrakentamisen suunnittelu jatkuu korttelisuunnitelmien pohjalta. Monipuoliselle asuinrakentamiselle luodaan edellytyksiä mm. Vuoreksen Isokuusessa sekä Tesoman Käräjätörmän alueella. Työpaikka-alueiden osalta keskeisiä kohteita ovat Aitovuori ja Lahdesjärvi. Liikennejärjestelmän suunnittelussa painopisteenä on raitiotien ja siihen liittyvien rinnakkaishankkeiden suunnitelmien tilaaminen. Raitiotieallianssin osan kaksi kehitysvaiheen suunnittelua edistetään Pyynikintorin ja Lentävänniemen välillä. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma (SUMP) laaditaan osana yleiskaavatyötä. SUMP-ohjelman kestävän liikenteen visio ja tavoitteet laaditaan vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa. 22
Pyöräväylien suunnittelu painottuu pyöräilyn laatutason parantamiseen pääreiteillä ja raitiotiekäytävässä. Pyöräilyinfran kehittämiseen tähtäävää suunnittelua tehdään mm. keskustan ja Hervannan välisen korkeatasoisen pyöräväylän osalta sekä jatkamalla keskustan pääpyöräreittien kehittämisen suunnittelua. Keskustan ja aluekeskusten saavutettavuuden parantamiseen tähtäävää suunnittelua jatketaan. Keskustan katujen suunnittelua jatketaan laatimalla kokonaisvaltainen katujen yleissuunnitelma keskustakehän sisäpuoliselle alueelle. Vuonna 2016 hyväksytyn pysäköintipolitiikan käytännön toimivuus arvioidaan ja käynnistetään mahdollinen päivitys. Liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävää suunnittelua tehdään etenkin koulumatkojen ja asuinalueiden turvallisuuden parantamiseksi. Asuinalueiden 30 km/h aluenopeusrajoitusten suunnittelua jatketaan. Älyliikenteen kehittämistä tehdään laaditun Tampereen ITS-strategian mukaisesti. Kansallisen kaupunkipuiston hoito- ja käyttösuunnitelma laaditaan. Uusien puistojen suunnittelua sekä nykyisten saneeraussuunnittelua jatketaan. Tampereen viherkerroin kehitetään, kehittämistyö tehdään Hiedanrannan ja muiden esimerkkikohteiden kautta. Pilotoidaan kestävää ympäristörakentamista ja laaditaan viherverkoston eheyden mittaristo. Vastataan hulevesimaksujen mahdollisesta käyttöönotosta sekä siihen liittyvistä sopimuksista ja käytännöistä. Kaupunkimittauksessa prosessia kehitetään sujuvoittamalla suunnittelun lähtötietojen keräämisprosesseja, kiinteistönmuodostusprosesseja ja rakentamiseen kytkeytyviä prosesseja. Maankäytön kokonaisuuden digitalisointia kehittävää MAD-hanketta edistetään tutkimustyön ja konkreettisten pilottien avulla. Asiakaspalvelun kehittämiseen keskeisesti liittyvää digitalisaatiota ja toimintaa yli yksikkörajojenn edistetään. Rakennusvalvonnassa siirrytään yhä enemmän sähköiseen toimintaan, mikä tuottaa muutoksia myös työprosesseihin. Rakennusvalvonnan lupien läpimenoaikoja nopeutetaan vuonna 2018 strategiassa ja pormestariohjelmassa esitetyn tavoitteen mukaisesti. Lupapiste.fi -palvelun käyttöä ja prosessia tehostetaan rakennus- ja toimenpidelupien käsittelyssä sekä rakennustarkastuksen toiminnassa. Palveluryhmän riskiprofiili Kaupunkiympäristön suunnittelun palveluryhmän merkittäväksi riskiksi johtamisen ja uudistumiskyvyn osalta nähdään esimiesten vastuulla olevien substanssiasioiden runsaus ja aikataulujen paineet, minkä takia kehittämiseen on vaikeaa irroittaa aikaa. Hallintotyön keventäminen nähdään mahdollisuutena parantaa tilannetta. Tietojärjestelmien toimivuudessa toistuvat häiriöt nähdään riskinä, joka vaarantaa tuloksellisen toiminnan ja aiheuttaa hallitsemattomia aikataulupaineita sekä heikentää työhyvinvointia. Toimivat tietojärjestelmät mahdollistavat toiminnan tehokkuuden, prosessien ja toimintatapojen kehittämisen ja hyvän työntekijäkokemuksen. Kaupungin voimakkaan kasvun aiheuttamaan työmäärien lisääntymiseen voi liittyä työn laatuun ja henkilöstön jaksamiseen liittyviä uhkia. Toisaalta kasvunäköalat avaavat kiinnostavia suunnittelunäköaloja, mahdollisuuksia luoda uutta sekä pakottavat toiminnan ja yhteistyön kehittämiseen. Toimintavuoden aikana on tarkoitus panostaa henkilöstön osaamisen ja maankäytön kokonaisprosessin kehittämiseen. Henkilöstön työkuorman tasaamiseen ja toiminnan häiriöttömyyteen pyritään koko palveluryhmän töiden kokonaisohjelmointia kehittämällä. 23
Suunniteltu palvelutuotanto Kaupunkiympäristön suunnittelu *) Käyttötalous Investoinnit, netto VS 2018 VS 2018 Yleiskaavoitus -1 004 Asemakaavoitus -2 639 Liikennejärjestelmän suunnittelu -1 432 Viheralueet ja hulevedet -1 026-14 899 Rakennusvalvonta -1 838 Kaupunkimittaus -3 593 Oma tuotanto yhteensä -11 531-14 899 Yleiskaavoitus -513 Asemakaavoitus -1 711 Liikennejärjestelmän suunnittelu -2 921-200 Viheralueet ja hulevedet -1 070-300 Rakennusvalvonta -64 Kaupunkimittaus -94-1 000 Muu tuotanto yhteensä -6 373-1 500 Yhteensä -17 904-16 399 *) Ei sisällä tukipalvelujen vyörytysosuuksia Palveluryhmän talous Käyttötalous (1 000 euroa) *) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Toimintatulot 4 117 10 276 10 327 Toimintamenot *) -17 147-18 664-18 538 Toimintakate -13 030-8 388-8 211 *) Sisältää tukipalvelujen vyörytysosuudet Investoinnit (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Investointimenot -1 080-15 899-16 399 Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot TA18 ja VS18 investointimenot sisältää hulevesiviemäriverkon -14,9 milj. euroa Sitovat erät Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Kaupunkiympäristön suunnittelu, toimintakate (pl. erikseen sitovat erät) -11 629-7 328-7 151 Hiedanranta-kehitysohjelma, toimintakate -300-460 -460 Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma, toimintakate -500-600 -600 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Kaupunkiympäristön suunnittelu, nettoinvestoinnit (pl. erikseen sitovat erät) -1 080-15 899-16 399 24
Palveluryhmän henkilötyövuodet VS 2017 TP Enn 2017 TA 2018 VS 2018 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 138,5 133,0 141,0 142,0 Henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvointisuunnitelma on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. 25
Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito Palveluryhmän kuvaus ja toiminnan painopisteet Palveluryhmän tehtävä on toteuttaa liikenneverkkojen ja yleisten alueiden investoinnit hallitusti ja taloudellisesti sekä huolehtia tehokkaasti niiden kunnossapidosta, rakentamisen ohjauksesta ja valvoa niillä tapahtuvaa toimintaa. Kuntatekniikan suunnittelu laatii itse tai hankkii ostopalveluna kaupungin liikenneverkon ja kunnallistekniikan investointien edellyttämät suunnitelmat. Merkittäviä suunnittelukohteita on mm. Vuoreksen alueella ja Kangasalan kunnan kanssa yhdessä suunniteltavalla Ojala-Lamminrahkan alueella. Omana suunnittelutyönä osallistutaan myös raitiotiehankkeeseen, mm. Makkarajärvenkadun osuudella. Saneerauksista suunnittelussa on katuja mm. Takahuhdissa, Tullin alueella, Raholassa, Lamminpäässä ja Hervannassa. Kuntatekniikan suunnittelu laatii myös suunnitelmia maankäytön suunnitteluun, vesihuollon suunnitteluun sekä yleisten alueiden suunnitteluun. Rakennuttaminen vastaa katujen ja yleisten alueiden rakennusurakoiden teettämisestä. Rakennusurakoita tilataan Tampereen Infra Liikelaitokselta, mutta suurin osa kohteista kilpailutetaan laajuudeltaan erikokoisina urakoina. Merkittävimpinä rakennuttamiskohteina ovat useat raitiotien rinnakkaishankeet, joista suurimpana Hämeenkadun reunoilla olevien jalka- ja pyöräteiden uudistamiset sekä Hämeensillan uusiminen. Rinnakkaishankkeet tulevat olemaan myös merkittävimpiä rakennuttamiskohteita koko raitiotiehankkeen ajan. Muita merkittävimpiä kohteita ovat Ranta-Tampellan rakentaminen ja Viinikan liittymän muutostyöt. Suurimpana siltakohteena on Hämeensillan uudistaminen. Ojala-Lamminrahkan rakentamisen käynnistymiseen valmistaudutaan. Ulkovalaistuksen elohopeavalaisinten vaihtoa LED-valaisimiin jatketaan (n. 2 000 kpl/vuosi) kaupunkia sitovien energiansäästötavoitteiden mukaisesti siten, että elohopeavalaisimet ovat poistuneet käytöstä vuoden 2019 loppuun mennessä. Vuonna 2018 on tavoitteena ottaa käyttöön palvelualueen, Tampereen Vesi Liikelaitoksen ja Tampereen Sähkölaitos Oy:n yhteinen sopimus yhteishankkeiden toteuttamisesta. Kunnossapito vastaa katujen ja puistojen päivittäisen hoidon ja kunnossapidon teettämisestä. Kunnossapito vastaa päällysteiden korjauksesta ja uusimisesta sekä ulkovalaistuksen ja liikennevalojen toimivuudesta. Hoidon laatu määräytyy kunnossapito- ja hoitoluokitusten mukaan. Liikenneväylien hoidon laatutasovaatimukset pohjautuvat seudulliseen tuotteistukseen. Vuonna 2017 käynnistynyt seudullinen tuotteistustyö viheralueiden ja ulkoliikuntapaikkojen osalta jatkuu. Liukkauden torjuntaan käytettävän materiaalin (hiekoitussepeli) kierrätyskelpoisuutta ja samalla käyttäjäystävällisyyden parantamista (rakeiden pyöristyneisyys) selvitetään erillisessä hankkeessa. Omaisuudenhallinnassa kehityskohteina ovat erityisesti digijärjestelmien ja -sovellusten kehittäminen sekä niiden jalkauttaminen palvelemaan muun muassa urakoiden hallintaa ja korjausvelan määrittämistä. Maan- ja lumenvastaanottopaikkojen kapasiteetista on varmistuttava nykyisten vastaanottoalueiden täyttyessä ja maankäytön tarpeiden muuttuessa. Satamatoimisto vastaa kaupungin matkustajasatamista ja pienvenesatamista sekä kaupungin vesiliikenneväylistä. Vuoden 2018 oleelliset toimenpiteet ovat satamaluokituksen päivittäminen sekä venepaikkojen hinnoittelun tarkistaminen ja sähköisen venepaikkojen vuokraus- ja laskutusjärjestelmän kehittäminen. Satamatoimisto osallistuu seudulliseen venepaikkojen toimintamallin selvittämiseen, Seutusatamat Satamatoimintojen ja vesistön virkistyskäytön seudullinen kehittäminen -raportin pohjalta. Särkänniemen kehityssuunnitelmien edetessä, Mustanlahden matkustajalaivasatamassa edellytetään sataman käytön turvaaminen matkustajasatamana sekä nykyisen palvelutason ylläpito. Satamaa kehitettäessä on huomioitava maisema, luonnonarvot, rakennettu ympäristö, kulttuurihistorialliset arvot ja perinteet. Pysäköinninvalvonnan tehtävänä on valvoa pysäköintiä ja pysäyttämistä koskevien säännösten noudattamista sekä määrätä pysäköintivirhemaksuja ja muita seuraamuksia pysäköintivirheiden johdosta. 26
Katutilavalvonnan tehtävänä on katuverkon liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden varmistaminen sekä töiden yhteensovittaminen katu- ja yleisillä alueilla. Katutilavalvonta myöntää yleisillä alueilla työn tekemiseen tarvittavat katuluvat, valvoo niiden toteuttamista ja edesauttaa eri osapuolien töiden yhteensovittamista sekä varmistaa katuverkon liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta. Katutilavalvonta järjestää romuajoneuvoviranomaistoiminnan sekä valvoo, että kadun ja yleisten alueiden kunnossapito- ja puhtaanapitovelvollisuus täytetään. Pysäköinninvalvonta ja Katutilavalvonta ovat lisäksi mukana kehittämässä valtakunnallisesti yhdenmukaisia toimintamalleja muun muassa pysäköinninvalvonnan neuvottelukunnassa ja kuntaliitossa. Palveluryhmän riskiprofiili Palveluryhmän riskiprofiilissa merkittävimmiksi uhkiksi ja mahdollisuuksiksi nousivat lukuisten suurien ja vaikutuksiltaan merkittävien samanaikaisten rakennushankkeiden hallinta. Palveluryhmän toimet riskin hallitsemiseksi keskittyvät tunnistamaan merkittävimmät haittavaikutukset ja vähentämään niitä. Vuosisuunnitelman investointien ajoittamisessa yksi lähtökohta on, että kriittisillä alueilla tai väylillä toteutetaan vain kiireellisimmät ja tärkeimmät rakennuskohteet, joiden toteuttaminen myöhemmin on kohtuuttoman vaikeaa tai kallista. Rakennushankkeiden kustannusten kannalta merkittävä riski on toteutumassa, koska suurien aluerakennushankkeiden rakentamiseen kelpaamattomien kaivumaiden sijoittaminen kustannuksiltaan kohtuullisesti näyttää erittäin vaikealta. Toteutuvan riskien vaikutuksia pyritään vähentämään aktiivisella soveltuvien ympäristörakentamisen paikkojen etsimisellä (meluvallit, maisemamuotoilut). Suunniteltu palvelutuotanto Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito *) Käyttötalous Investoinnit, netto VS 2018 VS 2018 Rakennuttaminen -15 140-14 000 Kuntatekniikan suunnittelu -285-502 Yleisten alueiden ylläpito ja valvonta -1 082 Pysäköinninvalvonta -652 Oma tuotanto yhteensä -17 159-14 502 Rakennuttaminen -7 413-45 817 Kuntatekniikan suunnittelu -316-1 848 Yleisten alueiden ylläpito ja valvonta -65 Pysäköinninvalvonta -212 Muu tuotanto yhteensä -8 006-47 665 Yhteensä -25 164-62 167 *) Ei sisällä tukipalvelujen vyörytysosuuksia 27
Palveluryhmän talous Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Toimintatulot 11 574 12 375 12 375 Toimintamenot * -25 365-25 185-25 394 Toimintakate -13 791-12 810-13 019 *) Sisältää tukipalvelujen vyörytysosuudet Investoinnit (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Investointimenot -71 031-62 700-62 200 Rahoitusosuudet 300 33 33 Pysyvien vastaavien luovutustulot Sitovat erät Investoinnit (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, nettoinvestoinnit (pl. erikseen sitovat erät) -45 531-44 567-44 067 Hiedanranta-kehitysohjelma, nettoinvestoinnit -150-500 -500 Viiden tähden keskusta -kehitysohjelma, nettoinvest. -15 450-17 100-17 100 Rantaväylän tunneli, nettoinvestoinnit -9 600-500 -500 Palveluryhmän henkilötyövuodet VS 2017 TP Enn 2017 TA 2018 VS 2018 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 59,0 55,0 57,7 58 Henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvointisuunnitelma on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Keskeiset toimintaa kuvaavat mittarit Taulukkoon on koottu keskeiset palveluryhmä toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksia kuvaavat mittarit, jotka a) eivät ole strategiassa mukana, mutta b) täydentävät strategian mittaristoa. Mittareita ei raportoida osana palvelu- ja vuosisuunnitelman raportointia. Mittari Lähtötaso Tavoitetaso Tyytyväisyys katujen talvihoitoon 1) 2,7 3 28
Tyytyväisyys yleisten alueiden kesähoitoon 2) 3,1 3,2 Ulkovalaistuksen vikakorjaukset vasteajan (2 vk) puitteissa (%) 80 80 Tilikauden tulos, toimintakate (1000 euroa) Katujen ja viheralueiden ylläpidon kansallinen kustannusvertailu 3) - Kokonaiskustannus/asukas ( /as.) - Edullisuus kuuden suurimman vertailukunnan keskiarvoon verrattaessa (%) 83,5 n. 10 85 ja 83 10 10 Toiminnan laajuus Katujen ajoradat, km 725 - milj. m2 5,6 - Kevyen liikenteen väylät, km 650 Rakennetut viheralueet (puistoalueet, A1 A3), ha 370 - Venepaikat, kpl 8 500 - Valaisinpisteet, kpl 41 500 - Katulupahakemuksia lupapisteen kautta, %-kokonaismäärästä 10 25 Katulupahakemusten käsittelyaika alle 5tpv, % 90 95 1) Talvikunnossapidon tyytyväisyyskysely (Tampereen kaupunki) 2) Kesäylläpidon tyytyväisyyskysely (Tampereen kaupunki) 3) Kansallinen kustannusvertailu, KUVE 29
Kestävä kaupunki Palveluryhmän kuvaus ja toiminnan painopisteet Kestävä kaupunki -palveluryhmä vastaa Tampereen kaupungin ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen sitoumusten mukaisesti hankkeiden ja toimintatapojen kehittämisestä, päätösvalmistelusta ja seurannasta. Ryhmä vastaa ympäristönsuojelun, jätehuollon ja ympäristöterveyden viranomaistehtävistä. Kestävä yhdyskuntayksikkö vastaa ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen koordinaatiosta, päätösvalmistelusta ja seurannasta. Kaupunkistrategian tavoitteena on hiilineutraali Tampere 2030. Kestävä Tampere 2030 ympäristöpolitiikan linjaukset valmistellaan kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi alkuvuodesta 2018. Pohjamateriaalina tälle ympäristöpolitiikan pävitykselle ovat mm. vuosiraportit, vuonna 2017 tehty tiekartta ja vaikuttavuuden selvitystyö sekä alkuvuodesta 2018 järjestettävä valtuustoniltakoulu. Hiilineutraalin Tampereen visiota varten on tehty laajaa sidosryhmätyötä ja päästölaskentaa. Kestävä Tampere 2030 - kohti hiilineutraalia kaupunkia -tiekartta on väline koota ja toteuttaa, seurata ja viestiä hiilineutraali Tampere 2030 tavoitteen toteuttamiseksi tehdystä työstä. Tiekartan perusteemoja ovat energia, liikkuminen ja kaupunkirakenne, asuminen ja rakentaminen, materiaalit ja kulutus sekä luontopääoman kestävä käyttö. Näiden teemojen kehittäminen, täsmentäminen ja myös ympäristöä säästävien, hiilineutraaliutta tukevien hankkeiden eteenpäin vieminen sidosryhmien kuten energialan yritysten, rakentajien ja yliopistojen kanssa on kestävä yhdyskunta yksikön työn painopiste. Kaupungin oman organisaation tukeminen hiilineutraalin ja kestävästi kasvavan kaupungin tavoitteiden avaamisessa ja saavuttamisessa on myös tärkeää ja yksikössä panostetaan tähän. Tampereen kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen toteuttaminen edellyttää yhteistyötä eri palveluryhmien kesken, erityisteemoina ovat kestävä elinkeinopolitiikka ja resurssiviisas talous sekä kestävät hankinnat kaupunkiorganisaatiossa. Tämä työ on yksikön koordinoimaa ja tehdään mm. kestävän kehityksen työryhmän ja muiden palvelualueiden johtoryhmien ja työyksiköiden kanssa. Kestävä yhdyskunta -yksikkö tarjoaa tukea hankintojen ympäristö- ja sosiaalisten näkökulmien selvittämiseen sekä koulutuspaketteja kestävistä hankinnoista eri kohderyhmille. Kestävän kehityksen ja ympäristöjohtamisen koulutukset kaupungin esimiehille aloitetaan. Ympäristötalousnäkökulmaa vahvistetaan tarjoamalla tukea eri yksiköille ympäristövaikutusten taloudelliseen arviointiin. Työssä avataan muun muassa ilmaston muutosta hillitsevien toimien ja muutokseen varautumisen elinkaarikustannuksia ja kestävien hankintojen kustannusvaikutuksia. Ympäristötiedon hallintaa parannetaan mm. tiedon varastointia ja automatisointia kehittämällä sekä tuottamalla kaupunkiorganisaatiolle ja yleisölle avattavia ympäristötietonäkymiä yhteistyössä tietojohtamispalvelujen kanssa. Ympäristöviestintää kehitetään yksikön oman toimenpidesitoumuksen ja mm. asukaskyselyssä syksyllä 2017 esiin nostettujen toiveiden mukaisesti. Erityisesti kaupungin Reilun kaupan sitoumuksen 10-juhlavuotta nostetaan esiin tapahtumien ja viestinnän avulla. Eurocities ympäristöforum järjestetään syksyllä 2018 yhteistyössä Eurocities -järjestön, kansainvälisten asioiden yksikön ja ympäristönsuojelun kanssa. Kokouksen teemana on alustavasti Ilman laatu. Ympäristönsuojeluviranomainen eli yhdyskuntalautakunnan ympäristö- ja rakennusjaosto huolehtii sen hoidettaviksi laissa ja sen nojalla säädetyistä. Ympäristönsuojeluyksikkö vastaa ympäristönsuojeluviranomaisen käytännöntyöstä ja päätösvalmistelusta. Valvontatyön lähtökohta on, että ympäristönsuojelun valvonta on laadukasta, suunnitelmallista ja vireille tulleet asiat käsitellään joutuisasti. Ympäristön tilan seuranta on yksi ympäristönsuojelun keskeisistä tehtävistä. Ilmanlaadun seurantajärjestelmää mittauspisteineen ylläpidetään ja kehitetään. Luonnonsuojeluohjelmaa toteutetaan ja seurataan. Pohjavesien seurantaohjelma laaditaan seuraavalle 5 vuodelle. Pintavesiä kunnostetaan ja kunnostusohjelma 30
seuraavalle 5 vuodelle laaditaan. Luonnon monimuotoisuusohjelman laadinta käynnistyy yhteistyössä palvelualueen eri ryhmien kanssa. Meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistellaan seuraavalle 5 vuodelle ja meluntorjunnan toteutusta edistetään ja seurataan. Myös ympäristöä ja luontoa koskevaa paikkatietoa ylläpidetään ja kehitetään sekä tuodaan esille sen käyttömahdollisuuksia muissa yksiköissä. Varmistetaan myös, että tuotettu tieto on helposti kaupunkilaisten saatavissa. Asianhallinta on kunnossa ja laatujärjestelmän uudistustyö on aloitettu Jätehuoltolautakunta ja sen alainen viranomaispalveluyksikkö vastaa seitsemäntoista Pirkanmaan kunnan jätehuoltoviranomaisen tehtävistä. Jätehuoltoyksikön toiminnan painopisteenä vuonna 2018 on sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennyksen seurannan aloittaminen. Digitalisaatiota ja asiakaslähtöisyyttä edistetään ottamalla käyttöön sähköinen asiointi. Hakemusten ja ilmoitusten käsittelyaikaa pyritään lyhentämään tehostamalla toimintaa ja hyödyntämällä uutta tiedonhallintaohjelmaa. Vuonna 2018 valmistuu Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n ja sen jäsenkuntien kanssa valmisteltava jätestrategia, jonka tekemisessä jätehuoltoyksikkö on aktiivisesti mukana. Valmistuttuaan jätestrategia linjaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n jätehuoltoyksikön ja -jätehuoltolautakunnan toimintaa. Jätehuollon taksojen hyväksymisprosessia kehitetään yhteistoimintakuntien kanssa. Taksojen valmisteluun vaikuttavat linjaukset pyritään sopimaan jo alkuvuodesta, jotta tarvittavien muutoksien tekemiselle on riittävästi aikaa. Ympäristöterveys tuottaa seudullisen ympäristöterveydenhuollon lakisääteiset tehtävät seudullisella toiminta-alueella, johon kuuluu 8 kuntaa. Tampere toimii isäntäkuntana ja päättävä elin on yhdyskuntalautakunnan ympäristöterveydenhuollon jaosto. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu terveydensuojelu, elintarvikkeiden, tupakkalain, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Tampereen ympäristöterveyden sektorit ovat elintarvikevalvonta, terveydensuojeluvalvonta ja eläinlääkintähuolto. Ympäristöterveydenhuollon valvonta toteutetaan Tampereen ympäristöterveyden valvontasuunnitelman 2015-2019 mukaisesti. Valvonta on riskiperusteista. Valvontakeinot ja valvonnan kohdentaminen valitaan niin, että valvonta on mahdollisimman vaikuttavaa. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan vaikuttavuutta edistetään tavoitteilla joita ovat valvonnan riskiperusteisuuden ja tehokkaan kohdentamisen varmistaminen, arviointi- ja ohjauskäyntien käyttöön ottaminen, valvonnan maksullisuuden edistäminen, tietojärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen sekä valvonnan näkyvyyden varmistaminen. Yksittäisinä painopistealueina ovat mm. talousveden laatu, sisäilma ja terveydelliset olosuhteet sekä vaikuttavuus suunnittelussa ja päätöksenteossa. Palveluryhmän riskiprofiili Palveluryhmän merkittävimmiksi uhkiksi on tunnistettu tietojärjestelmien toimivuus, digiturvallisuus ja henkilöstön työhyvinvointi toimintaympäristön jatkuvasti muuttuessa. Mahdollisuutena nähdään digitalisaation hyödyntäminen palveluissa. Toiminnan ja palveluiden sujuvuuden varmistamiseksi palveluryhmässä viedään eteenpäin tietojärjestelmien toimivuuteen liittyvää jatkuvuussuunnittelua, panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin huolehtimalla osaamisen kehittämisestä, työturvallisuudesta ja työkuorman tasaamisesta. Avoimen datan käyttöä yhteisenä tietopohjana edistetään ja kehitetään yhteisiä toimintatapoja yhteistyössä muiden palveluryhmien ja toimijoiden kanssa. 31
Suunniteltu palvelutuotanto Kestävä kaupunki *) Käyttötalous Investoinnit, netto VS 2018 VS 2018 Kestävä yhdyskunta -441 Ympäristönsuojelu -1 152 Ympäristöterveys -3 364 Jätehuoltoviranomainen -284 Oma tuotanto yhteensä -5 241 0 Kestävä yhdyskunta -335 Ympäristönsuojelu -417-110 Ympäristöterveys -248 Jätehuoltoviranomainen -36 Muu tuotanto yhteensä -1 036-110 Yhteensä -6 277-110 *) Ei sisällä tukipalvelujen vyörytysosuuksia Palveluryhmän talous Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Toimintatulot 2 617 2 710 2 710 Toimintamenot *) -6 201-6 745-6 712 Toimintakate -3 584-4 035-4 002 *) Sisältää tukipalvelujen vyörytysosuudet Investoinnit (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Investointimenot -110-110 Rahoitusosuudet Pysyvien vastaavien luovutustulot Palveluryhmän henkilötyövuodet VS 2017 TP Enn 2017 TA 2018 VS 2018 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 72,0 74,0 77,8 77,3 Henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvointisuunnitelma on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. 32
Kooste palveluryhmän keskeisistä toimenpiteistä Toimenpide Lähtötaso Tavoite Päivitetty ympäristöpolitiikka Kestävä Tampere 2030 -kohti hiilineutraalia kaupunkia Kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen toteutuminen Reilun kaupan juhlavuosi 2018 Arviointi on tehty ja tiekarttamateriaali koottu, kaupunginhallitus 27.11.2017 Teemat kestävä elinkeinopolitiikka ja kestävät hankinnat Aloitettu tapahtumien suunnittelu yhteistyöverkoston kanssa Linjaukset hyväksytään kaupunginvaltuustossa alkukeväästä 2018 Teemoissa on edistytty, raportointi toimenpiteistä on tehty yhteistyössä mm. eki-palveluryhmän ja hankintaverkoston kanssa Monipuolinen juhlavuoden toteutus: tapahtumia, kampanjoita eri toimijoiden kanssa Meluntorjuntasuunnitelma Aiempi kausi Meluntorjuntasuunnitelma on laadittu Vesistöjen kunnostusohjelma seurantatieto Kunnostusohjelma on laadittu Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen Ympäristönsuojelun valvonta Luontoperäisiä ympäristönhoidon ratkaisuja Valvontasuunnitelma ja siihen liittyvä valvontaohjelma Luonnon monimuotoisuuden ohjelman laadinta on käynnistetty 5 -vuotissuunnitelma on laadittu ja vuosiohjelma on tehty 33
Joukkoliikenne Palveluryhmän kuvaus ja toiminnan painopisteet Joukkoliikenteen palveluryhmän tehtävänä on järjestää joukkoliikenne Tampereen kaupunkiseudulla yhteistoimintana kaupunkiseudun kuntien kanssa sekä toimia EU:n palvelusopimusasetuksen sekä kansallisen joukkoliikennelain mukaisena paikallisena toimivaltaisena viranomaisena Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Tampereen, Vesilahden ja Ylöjärven kuntien muodostamalla alueella. Joukkoliikenteen palvelutilausta suunniteltaessa arvioidaan joukkoliikenteen tarve ja sen kehittyminen, suunnitellaan joukkoliikenteen linjasto ja liikennöinti sisältäen reitit, aikataulut ja käytettävät pysäkit. Joukkoliikenne suunnittelee liikenteen autokierrot ja hankkii ne operaattoreilta. Palveluryhmä vastaa joukkoliikenteen asiakashinnoittelusta sekä sen noudattamisen edellyttämän maksu- ja lippujärjestelmän teknisestä ylläpidosta ja kehittämisestä. Palveluryhmä vastaa joukkoliikenteen informaatiopalvelujen ylläpidosta ja kehittämisestä ja on mukana koordinoimassa muita henkilöliikennepalveluja. Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenne järjestetään EU:n palvelusopimusasetuksen mukaisesti tilaajatuottaja -mallilla. Malli mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen osana maankäytön ja liikennejärjestelmän kehittämistä. Tampereen kaupunkiseudun rakennemallin mukainen kaupunkikehitys mahdollistaa joukkoliikennepalvelujen kehittämisen tehokkaasti ja taloudellisesti. Raitiotiehanke on merkittävin lähivuosien joukkoliikennejärjestelmän kehittämishanke. Joukkoliikennelinjasto on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti ja samalla lisäten aluekeskusten liikkumispalveluja. Joukkoliikennelinjaston suunnittelu edellyttää vuosina 2018-2019 merkittävän suunnittelupanostuksen. Suunnittelutyö projektoidaan Linjasto 2021-hankkeeksi. Liikennepalvelulain voimaantulon myötä Suomeen ollaan synnyttämässä liikkuminen palveluna - toimintakonseptia (MaaS). Liikennepalvelulaki edellyttää merkittäviä panostuksia joukkoliikenteen digitaalisiin palveluihin lähi vuosina. Maksujärjestelmää kehitetään tunnistepohjaiseksi ainakin mobiililippujen osalta vuonna 2018 ja kaikkiin ajoneuvoihin asennetaan optiset lukijat alku vuonna 2018. Tavoitteena on, että vuoden 2019 loppuun mennessä koko järjestelmä on tunnistepohjainen. Nykyisen informaatiojärjestelmän sopimus päättyy vuonna 2019 ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön ennen sitä. Kehitettävät maksu- ja informaatiojärjestelmät mahdollistavat MaaS-konseptin käyttöönoton Tampereen kaupunkiseudulla sekä helpottavat joukkoliikenteen käyttöä monin tavoin ja lisäävät joukkoliikennejärjestelmän hallittavuutta. Järjestelmien hankinta toteutetaan yhteistyössä TVV Lippu- ja maksujärjestelmä Oy:n kanssa. Raitiotien rakennustyöt käynnistyivät vuoden 2017 alusta. Kesän 2017 ja talviliikennekauden 2017-2018 suunnittelussa on otettu huomioon raitiotierakentamisen vaikutuksia palvelutarjontaan. Raitiotien ja muiden kohteiden työmaat hidastavat erityisesti ydinkeskustan alueella joukkoliikenteen liikennöintiä 4-6 minuuttia suuntaansa. Runkolinjojen osalta tätä liikenteen hidastumista on kompensoitu lisäämällä linjoille autoja. Osittain näillä lisäyksillä on kyetty parantamaan myös palveluja, mutta suurelta osin niillä parannetaan liikenteen täsmällisyyttä. Muilla linjoilla hidastumisen vaikutuksia on kompensoitu aikataulumuutoksilla, mikä on merkinnyt vakiominuuttiaikatauluista luopumista. Vastaavaa varautumista rakennustyömaan aiheittamiin viiveisiin toteutetaan suunnittelussa kesän 2018 ja talviliikennekauden 2018-2019 osalta. Erityisenä painopisteenä vuoden 2018 suunnittelussa on ydinkeskustan joukkoliikennereitit raitiotien rakentamisen aikoina. Lisäksi vuoden 2018 aikana suunnittellaan keskustan tulevat joukkoliikenneterminaalit ja joukkoliikenteen ajantasauspisteet osana Keskustorin yleissuunnittelua. Joukkoliikenteen markkinointia kohdistetaan vuonna 2018 erityisesti seutumarkkinointiin sekä Tampereelle avattavien uusien liityntäpysäköintipaikkojen markkinointiin. Seutumarkkinointia tehdään yhdessä seudun kuntien ja kuntayhdyshenkilöiden kanssa ja painopiste on erityisesti C-vyöhykkeellä, jossa asiakasmäärien 34
kasvupotentiaali on jo tapahtuneesta kasvusta huolimatta edelleen merkittävä. Liityntäpysäköinnin laajentuessa pyritään huomioimaan parkkipaikkoja tarjoavat kauppakeskukset ja mahdollinen markkinointiyhteistyö. Uusien liityntäpysäköintialueiden markkinoinnilla pyritään vähentämään keskustan ruuhkaisuutta ja lisäämään tietoisuutta vaihtoehtoisista matkaketjuista. Vuoden aikana markkinoidaan myös maksujärjestelmän uudistamisen myötä käyttöön tulevaa mobiilimaksamista sekä joukkoliikenteen edullisia lipputuotteita - vuosilippua, työsuhdelippua sekä Kela-koulumatkatukilippua. Joukkoliikenne selvittää vuoden 2018 aikana lähivuosien konkreettisia toimenpiteitä hiilineutraali Tampere 2030 tavoitteen toteuttamiseksi. Palvelyryhmä toteuttaa yhteistyössä Tampereen Raitiotie Oy:n kanssa ratiotieliikenteen operoinnin hankinnan vuosina 2018-2019. Hankintaprosessi on tarkoitus käynnistää vuoden 2018 puolessa välissä. Alku vuoden aikana suunnitellaan hankintaa ja käydään markkinavuoropuhelua. Palveluryhmän riskiprofiili Palveluryhmän merkittävimmiksi uhkiksi ja mahdollisuuksiksi on tunnistettu asiakastarpeiden hallinta, toiminnan kokonaisvaltainen kehittäminen ja tietojärjestelmien toimivuus. Riskienhallinnan näkökulmasta keskeistä on riittävän resursoinnin osoittaminen systemaattiselle ja tavoittelliselle kehittämiselle sekä perustehtävän näkökulman huomioiminen meneillään olevissa kehittämisohjelmissa. Asiakastarpeiden hallinnan ja ennakoinnin osalta tärkeää on saada luotua tarkoituksenmukaiset ja toimivat tiedonkulunkäytänteet yhteistyö- ja sidosryhmien kanssa. Toiminnan ja palvelujen häiriöttömyyden varmistamiseksi ja kulumenetysten estämiseksi on panostettava tietojärjestelmien toimintaan jatkuvuussuunnittelun avulla. 35
Suunniteltu palvelutuotanto Joukkoliikenne Määrä VS2018 Yksikkö VS2018 Hinta VS2018 Käyttötalous VS2018 Sopimusliikenne * 9 150 000 linjakilometria 0,8377 7 665 459 000 linjatuntia 31,565 14 488 35 360 autopäiviä 159,7 5 647 Tilaaja kokonaishinta 1 278 Oma tuotanto yhteensä 29 078 Sopimusliikenne * 34 478 - liikennepalvelut 12 290 000 linjakilometria 0,69 8 480 497 080 linjatuntia 30,5 15 161 39 610 autopäiviä 135 5 347 - liikenneosto 2 117 - muut palvelut 864 - lippuostot 239 - tukipalvelut 919 - tukipalvelut ICT 1 351 Seutuliikenne ** 200 - lippuostot 200 Muu tuotanto yhteensä 34 678 Yhteensä 63 757 Palveluryhmän talous Tuloslaskelma (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Myyntitulot 42 301 44 501 44 501 Tuet ja avustukset 3 968 4 168 4 168 Muut toimintatulot 520 520 520 Toimintatulot yhteensä 46 789 49 189 49 189 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palkat ja palkkiot -737-737 -737 Henkilösivumenot Eläkemenot -126-124 -125 Muut henkilösivumenot -38-33 -32 Palvelujen ostot -59 059-62 572-62 572 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -8-8 Vuokramenot -178-180 -180 Muut toimintamenot -119-103 -103 Toimintamenot yhteensä -60 257-63 757-63 757 Toimintakate -13 468-14 568-14 568 Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos -13 468-14 568-14 568 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Investointimenot -1 200-1 200 Rahoitusosuudet 36
Sitovat erät Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 TA 2018 Joukkoliikennelautakunta, toimintakate -13 529-14 568-14 568 Investoinnit (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 TA 2018 Joukkoliikennelautakunta, nettoinvestoinnit -1 200-1 200 Palveluryhmän henkilötyövuodet VS 2017 TP Enn 2017 TA 2018 VS 2018 Palkalliset henkilötyövuodet (htv) 20,5 21,0 22,0 22,0 Henkilöstöä koskevat osaamisen kehittämissuunnitelma ja työhyvinvointisuunnitelma on tarkemmin kuvattu palveluryhmän henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa. Keskeiset toimintaa kuvaavat mittarit Taulukossa esitetään keskeisiä palveluryhmän toiminnan vaikuttavuutta ja tuloksia kuvaavat mittarit, jotka a) eivät ole strategiassa mukana, mutta b) täydentävät strategian mittaristoa. Mittareita ei raportoida osana palvelu- ja vuosisuunnitelman raportointia. Mittari Lähtötaso Tavoitetaso Asiakastyytyväisyys (yleisarvosanojen keskiarvo) 4,23 4,30 37
Raitiotie Raitiotien kehitysohjelma koordinoi peruskaupungin toimintaa raitiotiehankkeessa. Kaupunkiympäristön palvelualueelle sijoittuvaa kehitysohjelmaa toteutetaan kaupunginhallituksen ohjauksessa. Kehitysohjelmien käyttötalous- ja investointimäärärahat ovat valtuustoon nähden ohjelmittain sitovia. Toiminnan kuvaus Kaupunginhallitus päätti 3.10.2016 perustaa raitiotien kehitysohjelman. Raitiotie on kaupungin strategiassa joukkoliikenteen kärkihankkeena. Raitiotien kehitysohjelma toteuttaa valtion ja kehyskuntien kanssa tehtyjä sopimuksia kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteesta ja liikennejärjestelmästä sekä koordinoi peruskaupungin toimintaa raitiotiehankkeessa. Kaupunkiympäristön palvelualueen vastuulla on raitiotiehankkeessa maankäytön suunnittelu, liikennesuunnittelu, katujen ja yleisten alueiden rakennussuunnittelu, rakennuttaminen ja ylläpito sekä joukkoliikenteen suunnittelu, tilaaminen, maksuliikenne, tiedotus ja matkustajainformaatio. Kaupunginvaltuusto päätti 7.11.2016, että kaupunki toteuttaa Tampereen raitiotien toteutussuunnitelman osan 1 Hervanta keskusta Tays mukaisen raitiotiehankkeen. Raitiotiejärjestelmän toteutusmalliksi valittiin osakeyhtiö ja Tampereen Raitiotie Oy on perustettu. Raitiotieinfran pääurakoitsijat ja suunnittelijat sekä raitiovaunujen toimittaja ja ylläpitäjä on valittu, eli kaikki merkittävimmät kilpailutukset on tehty. Raitiotie rakennetaan kahdessa osassa. Ensimmäisen osan rakentaminen on käynnistynyt useista kohdista vuoden 2017 alussa. Tavoitteena on, että raitiotien koeliikenne alkaa vuoden 2020 alussa. Kaupallinen liikenne keskustasta Hervantaan ja Taysille on tavoitteena aloittaa vuonna 2021. Osan 2 kehitysvaihe on tavoitteena käynnistää vuonna 2018 ja rakentaminen vuonna 2021. Toteutussuunnitelman tavoiteaikatauluna on, että raitioliikenne Pyynikintorilta Lentävänniemeen alkaa vuonna 2024. Toiminnan painopisteet vuonna 2018 Raitiotien kehitysohjelman painopisteenä vuonna 2018 on tukea raitiotieinfran rakennustöitä erityisesti vuorovaikutuksen ja viestinnän, sidosryhmäyhteistyön ja rakentamisen aikaisen kehitystyön ja väliaikaisen toiminnan osalta. Raitiotiejärjestelmän jatkolinjojen suunnittelutyötä ja vaikutusselvityksiä tehdään toteutusosalla 2, Hatanpään valtatien suunnalla, osuudella TaYS - Koilliskeskus sekä seututoimiston kanssa yhteistyössä seudullisena selvityksenä. Raitiotieallianssin rakennus- ja suunnittelutoiminnan rinnalla tehdään yksityiskohtaista raitiovaunujen suunnittelua. Raitiotiejärjestelmän operaattorin hankinta etenee. Valtuuston talousarviossa hyväksymät toimenpiteet vuodelle 2018 1. Raitiotieallianssin rakennustyöt etenevät toteutusosalla 1 Hervannassa, Hervannan valtatien varrella, Kalevassa ja keskustassa. Kaupunki vastaa infran rakennuttamisesta yhdessä Raitiotie Oy:n kanssa. Rakennustoiminta toteutusosalla 1 on vuonna 2018 laajimmillaan. Kehitysohjelma tukee sidosryhmätoimintaa, viestintää ja vuorovaikutusta, rakentamisen aikaisia kokeiluja sekä mm. palveluiden digitalisoinnin ja Smart Cityn tavoitteita. 2. Raitiovaunutoimittajan kanssa on tehty hankintasopimus. Raitiovaunujen suunnittelu etenee ja vaunutoimittaja osallistuu allianssin kanssa ratainfran ja varikon suunnitteluun. Vaunuhankinnasta vastaa Raitiotie Oy. 3. Raitiotiejärjestelmän ylläpidon ja käyttöönoton suunnittelu etenee kaupungin, Raitiotie Oy:n, Raitiotieallianssin ja vaunutoimittajan yhteistyönä. 38
5. Jatkolinjojen suunnittelu etenee toteutusosalla 2, Hatanpään valtatien suunnassa, osuudella TaYS - Koilliskeskus sekä seudullisena selvityksenä. Suunniteltu palvelutuotanto Kehitysohjelmat *) 4. Raitiotiejärjestelmän operaattorin hankinta etenee joukkoliikenneyksikön ja Raitiotie Oy:n yhteistyönä. Käyttötalous VS 2018 Raitiotie -300 Oma tuotanto yhteensä -300 Raitiotie -1 200 Muu tuotanto yhteensä -1 200 Yhteensä -1 500 *) Ei sisällä tukipalvelujen vyörytysosuuksia Talous Käyttötalous (1 000 euroa) VS 2017 TA 2018 VS 2018 Toimintatulot Toimintamenot *) -1 534-1 519-1 520 Toimintakate -1 534-1 519-1 520 *) Sisältää tukipalvelujen vyörytysosuudet Liitteet 1. Hankintasuunnitelma 2018-2019 2. Rakentamiskohteet 2018 3. Rakentamiskohteiden sisältö 39
40