Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN. Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista

FCG Finnish Consulting Group Oy Keski-Suomen liitto Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaava KAUPALLISTEN SELVITYSTEN TÄYDENTÄMINEN Suositukset kaupan sijoitus- ja mitoitusratkaisuista 1.6.2012

FCG Finnish Consulting Group Oy 2 (26) SISÄLTÖ 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS... 3 2 KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS... 4 2.1 ALUEIDENKÄYTÖN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ... 4 2.2 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET... 4 2.3 MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVAT ERITYISET SÄÄNNÖKSET... 5 2.4 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAKAAVA... 7 3 KESKI-SUOMEN LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE... 8 4 SUOSITUKSET KESKI-SUOMEN KAUPALLISEN PALVELUVERKON PÄIVITTÄMISEKSI... 11 4.1 LÄHTÖKOHDAT MAAKUNTAKAAVAN MÄÄRÄYKSILLE JA MERKINNÖILLE... 11 4.2 KAUPAN SIJAINTI- JA MITOITUSRATKAISUT... 12 4.2.1 Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja... 12 4.2.2 Keskustatoimintojen alueet... 15 4.2.3 Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt... 17 4.2.4 Suosituksia kaupan sijainnin ohjauksen merkinnöille ja määräyksille... 19 4.2.5 Suosituksia vähittäiskaupan enimmäismitoituksen määrittelyyn... 20 5 JÄMSÄN RISTEYSALUEEN ARVIOINTI... 24 6 KEURUUN ALUEIDEN ARVIOINTI... 24 7 MUURAMEN RISTEYSALUEEN ARVIOINTI... 24 8 VIITASAAREN ALUEEN ARVIOINTI... 24 9 ÄÄNEKOSKEN ALUEIDEN ARVIOINTI... 24 10 LÄHDELUETTELO... 25

FCG Finnish Consulting Group Oy 3 (26) 1 SELVITYKSEN TAUSTA JA TARKOITUS Keski-Suomen maakuntahallitus on tehnyt 19.5.2010 päätöksen Keski- Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Vaihemaakuntakaavan yhtenä tavoitteena on päivittää lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallinen palveluverkko (vähittäiskaupan suuryksiköt) ja siihen liittyvä alue- ja yhdyskuntarakenne (asuminen, liikenne, tekninen huolto, suojelu, virkistys, palvelut, teollisuus ja yritystoiminta). Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavaa varten on laadittu Keski-Suomen kaupallinen selvitys ja Jyväskylän kaupallinen palveluverkkoselvitys sekä niitä täydentäviä selvityksiä. Täydentäviä selvityksiä on laadittu Jämsässä, Keuruulla, Muuramessa, Viitasaarella ja Äänekoskella. Kohdekohtaisissa selvityksissä on kuvattu kaupan nykytilanne ja kehitysedellytykset, arvioitu keskeiset yhdyskuntarakenteeseen, kauppaan ja palvelurakenteeseen sekä liikenteeseen ja saavutettavuuteen kohdistuvat vaikutukset sekä esitetty keskeiset johtopäätökset maakuntakaavoituksen näkökulmasta. Kohdekohtaiset selvitykset on tehty asiantuntija-arviona olemassa olevien selvitysten ja suunnitelmien sekä uusimpien tilasto- ja rekisteritietojen pohjalta. Selvityksissä on sovellettu ympäristöministeriön Kauppa kaavoituksessa ja Kaupan suuryksiköiden vaikutusten selvittäminen ja arviointi -oppaiden kaupallisten vaikutusten tarkastelukokonaisuuksia ja otettu huomioon huhtikuussa 2011 voimaan tulleet maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat säännökset. Yhteenvetona on esitetty suosituksia Keski-Suomen lainvoimaisen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon päivittämiseksi. Suositukset perustuvat Keski-Suomen kaupallisen selvityksen (2010) ja Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen (2010) sekä vuoden 2011 aikana laadittujen kohdekohtaisten selvitysten tuloksiin sekä 4. vaihemaakuntakaavan kaupan asiantuntijaryhmässä käytyihin keskusteluihin. Suosituksessa on esitetty lähtökohdat 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainnin ohjausta koskeville määräyksille sekä ehdotukset merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajalle, suuryksiköiden sijoittamisen mahdollistaville merkinnöille (keskustatoimintojen alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt) sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukselle. Kohdekohtaiset selvitykset ja suositukset on laadittu Keski-Suomen liiton toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group Oy:ssä, jossa työhön ovat osallistuneet FM Taina Ollikainen, YTM Jouni Mäkäräinen ja FM Mikko Keskinen.

FCG Finnish Consulting Group Oy 4 (26) 2 KAUPAN SIJAINNIN OHJAUS 2.1 Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä Alueidenkäytön suunnittelujärjestelmä tarjoaa kunnille ja maakuntien liitoille välineet ohjata kaupan palvelurakenteen kehitystä ja hallita sen muutoksia. Kaavahierarkiassa maakuntakaava on ohjeena yleis- ja asemakaavojen laatimiselle ja yleiskaava asemakaavan laatimiselle. Kullakin kaavatasolla on omat tehtävänsä. Kaavoja laadittaessa on otettava huomioon maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyt eri kaavamuotoja koskevat sisältövaatimukset. Maakuntakaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat maakunnan tarkoituksenmukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen, ympäristön ja talouden kannalta kestävien liikenteen järjestelyjen sekä maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Maakuntakaavassa osoitetaan merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt. Yleiskaavassa kaupan palveluverkon suunnittelun ja vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen kannalta keskeisiä sisältövaatimuksia ovat yhdyskuntarakenteen toimivuuden, taloudellisuuden ja ekologisen kestävyyden, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämisen, palvelujen saatavuuden, eri väestöryhmien kannalta tasapainoisen elinympäristön sekä kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomioon ottaminen. Asemakaavalla toteutetaan kaupallisten palvelujen kehittämistä koskevia yleiskaavan tavoitteita ja ohjataan palvelujen toteutusta. Asemakaavassa määritellään kaupallisten palvelun mitoitus, kaupan laatu ja tarkka sijainti. Asemakaavan sisältövaatimuksissa korostuvat palvelujen alueellinen saatavuus, elinympäristön laatu ja liikenteen järjestämistä koskevat määräykset. 2.2 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat yhdyskuntarakenteen ja kaupan palveluverkon suunnittelua kaavoituksessa. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VN 13.11.2008) painottuu erityisesti ilmastonmuutoksen hillintä ja sen myötä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä, liikennettä ja kaupan sijoittumista koskevat tavoitteet. Yhdyskuntarakennetta ja kauppaa koskevat erityisesti seuraavat tavoitteet: - yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. - kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. - maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toi-

FCG Finnish Consulting Group Oy 5 (26) menpiteet. Kaupunkiseuduilla on varmistettava joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä ja palvelujen saatavuutta edistävä keskusjärjestelmä ja palveluverkko sekä selvitettävä vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittuminen. - uusia asuin-, työpaikka- tai palvelualueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta. Näistä tavoitteista voidaan poiketa, jos tarve- ja vaikutusselvityksiin perustuen pystytään osoittamaan, että alueen käyttöönotto on kestävän kehityksen mukainen. - alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöautoliikennettä aiheuttavat elinkeinoelämän toiminnot ohjataan olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tai muuten hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle. 2.3 Maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevat erityiset säännökset Eduskunta hyväksyi 15.3.2011 esityksen maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien säännösten muuttamisesta (HE 309/2010). Lakimuutos tuli voimaan 15.4.2011. Lakimuutoksen keskeisenä tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen tavoitteita ja periaatteita, vahvistaa seudullista näkökulmaa ja kokonnaisvaltaista otetta kaupan palveluverkon kehittämisessä ja muutosten hallinnassa sekä yhdenmukaistaa kaupan ohjausta koskevat säännökset koskemaan kaikkia kaupan toimialoja. Vähittäiskaupan sijainnin ohjausta koskevien säännösten keskeisenä tavoitteena on kaupallisten palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden turvaaminen. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset asuinalueiden kaupallisten palvelujen tarjonnalle ja pyrkiä vaikuttamaan olemassa olevien palvelujen säilymiseen. Kaupallisten palvelujen tulee olla mahdollisuuksien mukaan saavutettavissa eri kulkumuodoilla. Tavoitteena on asiointiliikenteestä aiheutuvien haitallisten vaikutusten vähentäminen. Toinen vähittäiskaupan sijainnin ohjauksen keskeinen tavoite on keskustaalueiden aseman tukeminen kaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueilla on tyypillisesti monipuolinen palvelutarjonta, asutusta ja hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla. Maankäytön suunnittelulla tulee luoda edellytykset kaupallisten palvelujen tarjonnalle keskustaalueilla ja toisaalta edistää keskusta-alueiden olemassa olevan palvelutarjonnan säilyttämistä ja kehitysmahdollisuuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 a :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää. Säännöksiä sovelletaan myös olemassa olevan vähittäiskaupan myymälän merkittävään laajennukseen tai muuttamiseen vähittäiskaupan suuryksiköksi, vähittäiskaupan suuryksikön laajentamiseen sekä sellaisiin vähittäiskaupan myymäläkeskittymiin, jotka ovat vaikutuksiltaan verrattavissa vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset koskevat kaikkia kaupan toimialoja. Lakia sovelletaan paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaan (esim. auto-, rauta-, kodinkone- ja huonekaluliikkeet) kuitenkin vasta neljän vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 6 (26) Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :ssä esitetty maakunta- ja yleiskaavalle vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset, joiden mukaan: - suunnitellulla maankäytöllä ei saa olla merkittäviä haitallisia vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin otetaan huomioon muun muassa kaupan laatu. - kaavassa osoitettavien kaupan alueiden on mahdollisuuksien mukaan oltava saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Tavoitteena on, että paljon liikennettä aiheuttavat vähittäiskaupan toiminnot (päivittäistavarakaupat ja kauppakeskukset) sijoittuisivat niin, että niihin on mahdollista päästä henkilöauton ohella myös joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. - suunnitellun maankäytön on edistettävä sellaisen kaupan palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuullisia ja liikenteen haitat mahdollisimman vähäisiä. Liikenteellisten vaikutusten arvioinnissa korostuvat palvelujen etäisyys asutuksesta, mahdollisuus käyttää eri liikkumismuotoja ja muut seikat, jotka vaikuttavat liikenteen määrään (mm. kaupan laatu ja siitä aiheutuva asiointitiheys). Lisäksi lain 71 b :n mukaan maakuntakaavassa on määriteltävä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja sekä osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Seudullista merkitystä omaavan suuryksikön alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Alaraja voi vaihdella maan eri osissa ja myös yksittäisen maakunnan alueella. Maakuntakaavan vähittäiskaupan suuryksikön mahdollistavan kohde- tai aluemerkinnän enimmäismitoituksen osoittamisen yhteydessä voi olla tarpeen antaa myös muita kaupan laatua koskevia määräyksiä. Mitoituksen osoittamisen tavoitteena on varmistaa keskusverkon ja kaupan palvelurakenteen tasapainoinen kehitys. Velvoite enimmäismitoituksen osoittamisesta koskee vähittäiskaupan suuryksikön kohde- tai aluemerkinnän ohella soveltuvin osin myös keskustatoimintojen alueita. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueen ulkopuolelle soveltuvia ovat esim. toimialat, jotka eivät kilpaile keskustaan sijoittuvan kaupan kanssa ja joiden sijoittaminen keskustaan on toiminnan luonteen ja ison tilatarpeen vuoksi vaikeaa. Myös toimialan tyypillinen asiointitiheys ja sitä kautta liikenteen määrä vaikuttaa arvioon. Maankäyttö ja rakennuslain 71 d :n mukaan merkitykseltään seudullisen suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että vähittäiskaupan suuryksikön sijoituspaikaksi tarkoitettu alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Jos asemakaavassa halutaan osoittaa merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, edellyttää se sitä, että maakuntakaavassa on sijoittamisen mahdollistava merkintä. Muiden vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdalla tulee ottaa huomioon yleiskaavan ohjausvaikutus.

FCG Finnish Consulting Group Oy 7 (26) 2.4 Keski-Suomen maakuntakaava Keski-Suomen liitto hyväksyi maakuntakaavan vuonna 2007. Maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena Korkeimman hallinto-oikeuden 10.12.2009 tekemän päätöksen jälkeen. Voimassa olevan maakuntakaavan mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan rakentaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille (C ja c) sekä Jyväskylän kaupunkiseudun alakeskuksiin (ca). Keskustatoimintojen alueita (C ja c) on osoitettu kaupunkien ja seutukuntakeskusten keskustoihin. Keskustatoimintojen alakeskuksiksi on osoitettu Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Lisäksi seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km- 1) voidaan rakentaa kahdelletoista maakuntakaavassa osoitetulle keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliselle kaupan alueelle. Km-merkinnät on osoitettu seuraaviin taajamiin: Hankasalmen asema, Jyväskylän Palokka (moottoritien länsipuoli), Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletin kauppakeskus, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Uurainen. Lisäksi km-1 merkintä osoittaa olemassa olevan Jyväskylän Viherlandian. Ote Keski-Suomen maakuntakaavan merkinnöistä ja määräyksistä:

FCG Finnish Consulting Group Oy 8 (26) 3 KESKI-SUOMEN LASKENNALLINEN LIIKETILATARVE Arvio liiketilatarpeesta perustuu Keski-Suomen kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä (Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen liitto 2010) esitettyihin lukuihin. Kaupan liiketilatarve on arvioitu ostovoiman perusteella muuttamalla ostovoima liiketilatarpeeksi kaupan keskimääräisen myyntitehokkuuden ( /myynti-m 2 ) avulla. Arvio liiketilatarpeesta perustuu seuraaviin tunnuslukuihin: - myyntialan muunto kerrosalaksi kertoimella 1,25 - päivittäistavarakaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7000 /my-m 2 - erikoiskaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 3000 /my-m 2 - autokaupan keskimääräinen myyntitehokkuus 7700 /my-m 2 - kaavallinen ylimitoitus kertoimella 1,3 Liiketilatarvetta tarkasteltaessa on syytä muistaa, että tilantarvearvio on suuntaa-antava ja ilmoittaa ainoastaan suuruusluokan, ei tarkkaa lisätilan tarvetta. Laskelmassa ei ole otettu huomioon myymäläkannan poistumaa eikä ostovoiman siirtymää, jotka lisäävät liiketilan tarvetta. Toisaalta laskelmassa on oletettu, että kaikki ostovoima toteutuu uutena liiketilana. Käytännössä kuitenkin osa ostovoimasta kohdistuu olemassa olevien liikkeiden myynnin kasvuun ja vain osa vaatii uutta liiketilaa. Keskeinen tilatarpeeseen vaikuttava tekijä on myös myyntitehokkuus. Laskelmassa on käytetty keskimääräisiä myyntitehokkuuksia. Myyntitehokkuus vaihtelee myymälätyypeittäin ja toimialoittain, joten myös uusperustannan rakenne vaikuttaa lopulliseen tilantarpeeseen. Taulukko 1. Laskennallinen liiketilatarve vuonna 2008. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Joutsa 3 000 9 300 3 200 6 100 12 300 2 400 Luhanka 500 1 500 500 1 000 2 000 300 Joutsan seutu 3 500 10 800 3 700 7 100 14 300 2 700 Hankasalmi 3 000 9 500 3 200 6 300 12 500 2 600 Jyväskylä 70 700 221 700 75 300 146 400 292 400 60 500 Laukaa 9 800 30 700 10 400 20 300 40 500 8 400 Muurame 5 000 15 900 5 400 10 500 20 900 4 300 Petäjävesi 2 100 6 700 2 300 4 400 8 800 1 800 Toivakka 1 300 4 100 1 400 2 700 5 400 1 100 Uurainen 1 800 5 800 2 000 3 800 7 600 1 600 Jyväskylän seutu 93 700 294 400 100 000 194 400 388 100 80 300 Jämsä 12 900 40 000 13 600 26 400 52 900 10 900 Kuhmoinen 1 400 4 500 1 500 3 000 5 900 1 200 Jämsän seutu 14 300 44 500 15 100 29 400 58 800 12 100 Keuruu 6 000 18 900 6 400 12 500 24 900 5 100 Multia 1 100 3 300 1 100 2 200 4 400 900 Keuruun seutu 7 100 22 200 7 500 14 700 29 300 6 000 Kannonkoski 900 2 700 900 1 800 3 600 800 Karstula 2 500 8 000 2 700 5 300 10 500 2 200 Kinnula 1 000 3 200 1 100 2 100 4 200 900 Kivijärvi 800 2 300 800 1 500 3 100 600 Kyyjärvi 900 2 700 900 1 800 3 600 700 Pihtipudas 2 600 8 200 2 800 5 400 10 800 2 200 Saarijärvi 5 900 18 600 6 300 12 300 24 500 5 000 Viitasaari 4 000 12 700 4 300 8 400 16 700 3 500 Saarijärvi-Viitasaari 18 600 58 400 19 800 38 600 77 000 15 900 Konnevesi 1 600 5 100 1 700 3 400 6 700 1 400 Äänekoski 11 200 35 100 11 900 23 200 46 300 9 600 Äänekosken seutu 12 800 40 200 13 600 26 600 53 000 11 000 KESKI-SUOMI 150 000 470 500 159 700 310 800 620 500 128 000

FCG Finnish Consulting Group Oy 9 (26) Taulukko 2. Laskennallinen liiketilatarve vuonna 2030. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Joutsa 3 500 13 300 4 500 8 800 16 800 3 400 Luhanka 500 2 000 700 1 300 2 500 300 Joutsan seutu 4 000 15 300 5 200 10 100 19 300 3 700 Hankasalmi 4 000 15 500 5 300 10 200 19 500 4 200 Jyväskylä 102 400 399 000 135 500 263 500 501 400 109 000 Laukaa 14 700 57 100 19 300 37 800 71 800 15 600 Muurame 7 800 30 400 10 300 20 100 38 200 8 300 Petäjävesi 3 200 12 700 4 300 8 400 15 900 3 500 Toivakka 1 700 6 900 2 400 4 500 8 600 1 900 Uurainen 2 900 11 400 3 900 7 500 14 300 3 100 Jyväskylän seutu 136 700 533 000 181 000 352 000 669 700 145 600 Jämsä 14 400 56 000 19 000 37 000 70 400 15 300 Kuhmoinen 1 500 5 900 2 000 3 900 7 400 1 600 Jämsän seutu 15 900 61 900 21 000 40 900 77 800 16 900 Keuruu 6 800 26 800 9 100 17 700 33 600 7 300 Multia 1 200 4 400 1 500 2 900 5 600 1 300 Keuruun seutu 8 000 31 200 10 600 20 600 39 200 8 600 Kannonkoski 1 100 4 100 1 400 2 700 5 200 1 100 Karstula 2 600 10 400 3 500 6 900 13 000 2 800 Kinnula 1 100 4 400 1 500 2 900 5 500 1 200 Kivijärvi 800 2 900 1 000 1 900 3 700 800 Kyyjärvi 900 3 500 1 200 2 300 4 400 1 000 Pihtipudas 2 700 10 800 3 700 7 100 13 500 2 900 Saarijärvi 6 600 25 700 8 700 17 000 32 300 7 000 Viitasaari 4 700 18 200 6 100 12 100 22 900 5 000 Saarijärvi-Viitasaari 20 500 80 000 27 100 52 900 100 500 21 800 Konnevesi 1 800 7 000 2 400 4 600 8 800 1 900 Äänekoski 13 600 53 100 18 000 35 100 66 700 14 500 Äänekosken seutu 15 400 60 100 20 400 39 700 75 500 16 400 KESKI-SUOMI 200 500 781 500 265 300 516 200 982 000 213 000 Taulukko 3. Laskennallinen liiketilan lisätarve vuosina 2008-2030. Päivittäis- Erikois- Tilaa Muu Vähittäis- Autokauppa tavara- kauppa vaativa erikois- kauppa ja huoltamot kauppa yhteensä kauppa kauppa yhteensä Joutsa 500 4 000 1 300 2 700 4 500 1 000 Luhanka 0 500 200 300 500 0 Joutsan seutu 500 4 500 1 500 3 000 5 000 1 000 Hankasalmi 1 000 6 000 2 100 3 900 7 000 1 600 Jyväskylä 31 700 177 300 60 200 117 100 209 000 48 500 Laukaa 4 900 26 400 8 900 17 500 31 300 7 200 Muurame 2 800 14 500 4 900 9 600 17 300 4 000 Petäjävesi 1 100 6 000 2 000 4 000 7 100 1 700 Toivakka 400 2 800 1 000 1 800 3 200 800 Uurainen 1 100 5 600 1 900 3 700 6 700 1 500 Jyväskylän seutu 43 000 238 600 81 000 157 600 281 600 65 300 Jämsä 1 500 16 000 5 400 10 600 17 500 4 400 Kuhmoinen 100 1 400 500 900 1 500 400 Jämsän seutu 1 600 17 400 5 900 11 500 19 000 4 800 Keuruu 800 7 900 2 700 5 200 8 700 2 200 Multia 100 1 100 400 700 1 200 400 Keuruun seutu 900 9 000 3 100 5 900 9 900 2 600 Kannonkoski 200 1 400 500 900 1 600 300 Karstula 100 2 400 800 1 600 2 500 600 Kinnula 100 1 200 400 800 1 300 300 Kivijärvi 0 600 200 400 600 200 Kyyjärvi 0 800 300 500 800 300 Pihtipudas 100 2 600 900 1 700 2 700 700 Saarijärvi 700 7 100 2 400 4 700 7 800 2 000 Viitasaari 700 5 500 1 800 3 700 6 200 1 500 Saarijärvi-Viitasaari 1 900 21 600 7 300 14 300 23 500 5 900 Konnevesi 200 1 900 700 1 200 2 100 500 Äänekoski 2 400 18 000 6 100 11 900 20 400 4 900 Äänekosken seutu 2 600 19 900 6 800 13 100 22 500 5 400 KESKI-SUOMI 50 500 311 000 105 600 205 400 361 500 85 000

FCG Finnish Consulting Group Oy 10 (26) Liiketilatarpeen arvioinnissa on syytä ottaa huomioon oman väestön ostovoiman lisäksi myös ostovoiman siirtymän vaikutus liiketilatarpeeseen. Tämä korostuu erityisesti maakuntakeskuksen ja seutukeskusten liiketilatarvetta arvioitaessa, koska niihin suuntautuu erityisesti erikoiskaupan ostovoimaa omaa kuntaa laajemmalta alueelta. Vaikutusalueen sisällä eritasoisten keskusten (pääkeskus alakeskus) välinen ostovoiman siirtymä voidaan ottaa huomioon pääkeskuksen liiketilatarpeessa taulukoissa 1-3 esitettyä laskennallista liiketilatarvetta suurempana mitoituksena kuitenkin niin, että myös alakeskusten kaupalle on riittävästi toiminta- ja kehitysedellytyksiä. Jyväskylän kaupallisessa palveluverkkoselvityksessä arvioitiin Jyväskylän liiketilatarvetta oman väestön ostovoiman lisäksi myös tilanteessa, jossa Jyväskylän kaupallinen vetovoima ja ostovoiman siirtymä säilyisivät laskentavuoden (v. 2008) tasolla. Jyväskylän vähittäiskaupan (pl. autokauppa) laskennallinen liiketilan lisätarve on näin laskettuna noin 110 000 k- m 2 :iä suurempi kuin taulukossa 3 esitetty liiketilan lisätarve eli yhteensä 319 000 k-m 2.

FCG Finnish Consulting Group Oy 11 (26) 4 SUOSITUKSET KESKI-SUOMEN KAUPALLISEN PALVELUVERKON PÄIVITTÄMISEKSI Suositukset Keski-Suomen kaupallisen palveluverkon päivittämiseksi perustuvat keväällä 2010 valmistuneiden Keski-Suomen kaupallisen selvityksen ja Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen tuloksiin, kuntien ja Keski-Suomen liiton teettämien lisäselvitysten tuloksiin sekä 4. vaihemaakuntakaavan kaupan asiantuntijaryhmässä käytyihin keskusteluihin. Suosituksessa on esitetty lähtökohdat 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainnin ohjausta koskeville määräyksille sekä ehdotukset merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajalle, suuryksiköiden sijoittamisen mahdollistaville merkinnöille (keskustatoimintojen alueet, vähittäiskaupan suuryksiköt) sekä vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitukselle. Esitetyt suositukset ovat lähtökohtana Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijaintia ja mitoitusta koskeville ratkaisuille. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevat ratkaisut tulee tarkistaa ja sovittaa yhteen muiden 4. vaihemaakuntakaavassa esitettävien ratkaisujen kanssa. Lisäksi on arvioitava kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevien ratkaisujen vaikutukset kaupan palveluverkon kehitykseen. 4.1 Lähtökohdat maakuntakaavan määräyksille ja merkinnöille Voimassa olevan Keski-Suomen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueet ja seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden kohdemerkinnät täyttävät seudullisten vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumistarpeet pitkälle tulevaisuuteen suuressa osassa maakuntaa. Vähittäiskaupan suuryksiköiden rakentamisen mahdollistavien merkintöjen määrä on kokonaisuutena suuri, koska maakuntakaavaa laadittaessa kaikkia vähittäiskaupan suuryksiköitä (yli 2000 k-m²) on pidetty seudullisesti merkittävinä lukuun ottamatta Jyväskylän kaupungin taajamarakenteen alueella olevia. Keski-Suomen kaupallisen selvityksen (2010) yhteydessä todettiin, että uusien kauppapaikkojen tarvetta on tarpeen arvioida erityisesti Jyväskylän seudulla. Perusteluna voidaan todeta: - väestökehitys ja sen myötä kysynnän kasvu on ollut ja jatkuu ennakoitua nopeampana, - Jyväskylän seutu on maakunnan kaupan pääkeskus ja koko maakunnan kehityksen veturi. Seudun vetovoiman säilyttäminen ja vahvistaminen edellyttää, että palvelutarjontaa kehitetään vastaamaan kasvavaa kysyntää, - nykyiset kaupan alueet ovat lähes täyteen rakennettuja. Uusille ja laajentuville palveluille tulee olla riittävästi sijaintipaikkoja. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä on tullut esille tarve tutkia uusien vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittamista myös Jämsän, Keuruun, Saarijärvi-Viitasaaren ja Äänekosken seuduilla. Näiden alueiden osalta uusien suuryksiköiden osoittamisen edellytyksiä on tutkittu erillisten selvitysten yhteydessä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 12 (26) Kaupan sijainninohjauksen periaatteet maakuntakaavassa Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten, maakunnallisten ja useamman kuin yhden kunnan tavoitteiden toteuttamisen kannalta on tarpeen. Maakuntakaavan aluerakennetta koskevat merkinnät muodostavat hierarkkisen kokonaisuuden, johon myös kaupan sijainnin ohjausta koskevat merkinnät sisältyvät. Näin ollen kaupan sijainnin ohjausta koskevat määräykset ja merkinnät tulee sovittaa yhteen maakuntakaavan kokonaisuuden kanssa. Kaupan sijainnin ohjauksen periaatteet osoitetaan maakuntakaavan merkinnöissä ja määräyksissä kolmena kokonaisuutena: Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoituksessa lähdetään liikkeelle määrittelemällä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Sen pohjalta arvioidaan keskustatoimintojen alueiden ja niiden ulkopuolisten kaupan alueiden osoittamisen tarve. Kun maakuntakaavassa osoitettavat keskustatoimintojen alueet ja kaupan alueet ovat selvillä, voidaan määritellä niiden vähittäiskaupan enimmäismitoitus. 4.2 Kaupan sijainti- ja mitoitusratkaisut 4.2.1 Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja Kaupan sijaintia ja mitoitusta koskevien ratkaisujen pohjaksi määritellään merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Alarajan määrittelyn tarkoituksena on kohdistaa maakuntakaavan ohjausvaikutus sellaisiin vähittäiskaupan suuryksiköihin, jotka ovat aidosti merkitykseltään seudullisia, koska maakuntakaavassa voidaan osoittaa aluevarauksia vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Määrittelyssä koon alarajaa ei tule asettaa niin alhaiseksi, että se rajoittaa keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuvien ja merkitykseltään paikallisten kaupan yksiköiden kehittymis- ja sijaintimahdollisuuksia.

FCG Finnish Consulting Group Oy 13 (26) Seudullista merkitystä omaavan vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja voi olla erilainen riippuen kyseessä olevasta alueesta ja olosuhteista sekä kaupan laadusta. Kaupan maakunnalliset kehittämisperiaatteet ja seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja voidaan maakuntakaavassa osoittaa joko yleismääräyksenä tai osana taajamatoimintojen aluevarausmerkintöjä. Voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on 2 000 k-m². Maakuntakaavassa on todettu, että Jyväskylän kaupungin taajamarakenteen sisällä voi kuitenkin olla kerrosalaltaan suurempia yksiköitä, joiden merkitys on paikallinen lähialueen riittävästä väestömäärästä ja ostovoimasta johtuen. Laadittavassa 4. vaihemaakuntakaavassa merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on perusteltua määritellä sellaiseksi, että sen avulla voidaan ohjata seudullisen vähittäiskaupan myymäläverkon tarkoituksenmukaista kehittymistä sekä turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä 3 000 k-m². Koon alaraja on voimassa koko maakunnan alueella ja se koskee sekä päivittäistavarakauppaa että erikoiskauppaa. Tästä koko maakunnassa voimassa olevasta seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajasta on perusteltua poiketa seudullisesti merkittävien erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta Jyväskylän kaupunkiseudun yhtenäisellä keskustaajama-alueella sekä väestömäärältään suurimmissa seutu-/aluekeskuksissa. Jyväskylän kaupunkiseudun yhtenäisellä keskustaajaman alueella seudullisesti merkittävän erikoistavaroita myyvän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä 10 000 k-m². Yhtenäisen keskustaajaman alueen rajaus tulee tarvittaessa määritellä 4. vaihemaakuntakaavan yhteydessä. Koko maakuntaa korkeampi seudullisesti merkittävän erikoistavaroita myyvän vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on perusteltu lisäksi Jämsän, Keuruun, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken keskustojen yhteydessä olevilla taajamatoimintojen alueilla. Näillä alueilla seudullisesti merkittävän erikoistavaroita myyvän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä 5 000 k-m². Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittäminen maakuntakaavassa ei tarkoita sitä, että alarajaa pienempiä vähittäiskaupan suuryksiköitä voitaisiin sijoittaa vapaasti. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaan vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevat erityiset sisältövaatimukset koskevat myös yleiskaavaa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön alarajaa pienempien suuryksiköiden sijoittumista ohjataan kuntakaavoilla. Maankäyttö- ja rakennuslain 71 c :n mukaisesti kaikkien vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskustaalue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Käytännössä siis kaikkien yli 2 000 k-m 2 :n vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset on arvioitava joko maakuntakaavassa tai kuntakaavassa.

FCG Finnish Consulting Group Oy 14 (26) Merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön alarajan koon määrittely perustuu tietoihin olemassa olevista kaupan yksiköistä sekä seuraavassa esitettyyn tilaa vaativan erikoistavaran kaupan seudullisuuden määrittelyyn. Edellä esitetyt merkitykseltään seudullisten erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden koon alarajat koskevat sekä tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa että muuta erikoiskauppaa. Yhtenäiseen alarajaan on päädytty, koska kaikki maakuntakaavaan suunnitellut, uudet vähittäiskaupan suuryksiköiden alueet ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan alueita. Lisäksi esimerkiksi Jyväskylän osalta ehdotettu seudullisuuden alaraja on alhaisempi kuin seuraavassa esitetyn laskelman osoittama seudullisuuden alaraja. Perusteita tiva-kaupan seudullisuuden määrittelyyn Myymälän alueellinen väestöpohja Erikoiskaupan myymäläkokoon vaikuttavat merkittävimmin toimiala / toiminnan laatu sekä markkina-alueen laajuus, joka on pääosin verrannollinen myymälän kokoon: suuri myymälä tarvitsee suuren markkina-alueen, pieni pärjää vähemmällä. Kooltaan suuri myymälä ei kuitenkaan aina ole seudullisesti merkittävä myymälä. Väestömäärältään suurilla alueilla isokin myymälä voi palvella maantieteellisesti pientä aluetta. Etenkin Jyväskylän kaupunkiseudulla suuret myymälät voivat olla luonteeltaan paikallisia, koska lähialueella asuu myymälän toiminnan kannalta riittävästi asukkaita. Maakuntakaavaan merkitään vain seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt. Seudullista merkittävyyttä voidaan lähestyä tarkastelemalla sekä myymälöiden toiminnan edellyttämää alueellista väestöpohjaa että myymälöiden kokoon perustuvaa väestöpohjaa: kuinka suuri on väestöpohja eri alueilla ja erikokoisilla myymälöillä? Väestöpohjalla tarkoitetaan tässä sitä väestömäärää, jonka yksi tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälä tarvitsee saavuttaakseen myyntinsä vuositasolla. Lähtökohtana väestöpohjan arvioinnissa on käytetty Keski- Suomen huonekalukaupan myymälöiden myyntiä ja huonekalukaupan keskimääräistä kulutuslukua. Väestöpohja on laskettu myynnistä kulutusluvun avulla. Arvioinnin lähtökohtana on käytetty huonekalukauppaa, koska valtaosan huonekalukaupan myymälöistä voidaan olettaa edustavan kooltaan suhteellisen suuria myymälöitä. Huonekalukaupan väestöpohja on laajennettu koskemaan koko tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa huonekalukaupan ja tilaa vaativan erikoistavaran kaupan välisen myynnin suhteella. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän väestöpohja on Keski- Suomessa keskimäärin 22 000 asukasta, mutta väestöpohja vaihtelee alueellisesti niin, että Jyväskylässä väestöpohja on noin 38 000 asukasta ja muualla maakunnassa noin 8 000 asukasta. Myymälöiden toiminnan kannalta on tärkeää, että niiden lähellä asuu riittävästi perusasiakaskuntaa. Lähialueelta eli päämarkkina-alueelta voidaan edellyttää löytyvän noin 70 % tarvittavasta väestöpohjasta. Loppuosa asiakaskunnasta on asuinpaikaltaan vaikeasti määritettäviä liikkuvia asiakkaita. Jos jo perusasiakaskunta edellyttää asiakkaita useamman kunnan alueelta, myymälää voidaan pitää seudullisesti merkittävänä. Tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän lähialueen väestöpohja (noin 70 % koko väestöpohjasta) on Keski- Suomessa keskimäärin noin 16 000 asukasta. Alueellisesti väestöpohja vaihtelee niin, että Jyväskylässä väestöpohja on noin 27 000 asukasta ja muualla maakunnassa noin 6 000 asukasta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 15 (26) Väestöpohja myymäläkoon mukaan Myymäläkoon mukaan määräytyvän väestöpohjan arviointi perustuu tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yhtä kerrosneliömetriä kohti laskettuun keskimääräiseen myyntitehokkuuteen ja keskimääräiseen kulutuslukuun. Myyntitehokkuuden avulla on laskettu myynti ja kulutusluvun avulla väestömäärä, jolla myynti täyttyy. Yhden tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän vuosimyynnin saavuttamiseksi tarvittava koko väestöpohja ja lähialueen väestöpohja on myymälän eri kokoluokissa seuraava: Myymälän Koko Lähialueen koko väestöpohja väestöpohja (n. 70 %) - 2 000 k-m 2 5 000 4 000-3 000 k-m 2 7 000 5 000-5 000 k-m 2 11 000 8 000-10 000 k-m 2 23 000 16 000-15 000 k-m 2 34 000 24 000-20 000 k-m 2 45 000 32 000-30 000 k-m 2 68 000 48 000 Merkitykseltään seudullisen suuryksikön koon alaraja Laskelman mukaan Jyväskylässä merkitykseltään seudullisen tilaa vaativan erikoistavaran kaupan myymälän alarajaksi voidaan määritellä 15 000-20 000 k-m 2. Tämä perustuu siihen, että Jyväskylässä yhden myymälän edellyttämä lähialueen väestöpohja on noin 27 000 asukasta, mikä vastaa kooltaan noin 15 000-20 000 kerrosneliömetrin kokoisen myymälän lähialueen väestöpohjaa. Muualla maakunnassa merkitykseltään seudullisen suuryksikön koon alarajaksi voidaan määritellä 3 000-5 000 k-m 2. Muualla maakunnassa yhden myymälän edellyttämä lähialueen väestöpohja on noin 6 000 asukasta, mikä vastaa kooltaan 3 000-5 000 k-m 2 :n kokoisen myymälä lähialueen väestöpohjaa Lähtöaineistona edellä olevissa määrittelyissä on käytetty Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin Keski-Suomen koskevia tietoja vuodelta 2007. Tilastokeskuksen aineisto ei sisällä tietoa myymälöiden pinta-aloista. Tämän vuoksi määrittely perustuu myynneistä, kulutusluvuista ja keskimääräisistä myyntitehokkuuksista johdettuihin arvioihin. Maakuntakaavan laadinnan yhteydessä seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittelyä voidaan tarkentaa olemassa olevien myymälöiden kerrosalatiedoilla. 4.2.2 Keskustatoimintojen alueet Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijainen sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskusta-alueella tarkoitetaan maakunnan, kunnan tai sen osan toiminnallista keskusta, jossa sijaitsee tiiviisti ja monipuolisesti keskustahakuisia palvelutoimintoja, kuten erikoiskauppaa, vapaa-ajan palveluja ja julkisia palveluja sekä merkittävässä määrin ja monipuolisesti eri toimialojen työpaikkoja ja asutusta. Keskusta-alue on hyvin saavutettavissa ja sinne on hyvät liikenneyhteydet ympäröiviltä asuinalueilta eri liikennemuodoilla.

FCG Finnish Consulting Group Oy 16 (26) Keskusta-alueet ovat toiminnallisten vaikutusalueidensa keskuksia ja muodostavat keskusverkon, jolla on hierarkkinen erikokoisiin keskuksiin perustuva rakenne. Maakunnissa voidaan erottaa esimerkiksi maakuntakeskukset, kaupunkiseutujen keskukset, alakeskukset ja lähiökeskukset sekä kunta- ja kyläkeskukset. Kaupan palveluverkon ja yhdyskuntarakenteen tasapainoinen kehitys edellyttää, että erikokoisten keskusten palvelujen mitoitus perustuu keskuksen alue- ja yhdyskuntarakenteelliseen asemaan sekä vaikutusalueen väestöpohjan mahdollistamaan palvelutarjontaan. Keski-Suomen voimassa olevassa maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueita (C ja c) on osoitettu kaupunkien ja seutukuntakeskusten keskustoihin. Voimassa olevassa maakuntakaavassa keskustatoimintojen alue on osoitettu aluevarausmerkintänä Jyväskylään ja Jämsään sekä kohdemerkintänä Äänekoskelle, Suolahdelle, Saarijärvellä, Viitasaarelle, Keuruulle, Jämsänkoskelle ja Joutsaan. Keskustatoimintojen alakeskuksiksi (ca) on osoitettu Jyväskylän kaupunkiseudun Keljonkeskus, Kuokkala, Palokka, Seppälä, Tikkakoski, Vaajakoski, Lievestuore sekä Laukaan ja Muuramen kuntakeskukset. Pienet kunta- ja taajamakeskukset on osoitettu taajamatoimintojen alueina. Keskustatoimintojen alueiden osalta uudessa maakuntakaavassa on tarkoituksenmukaista noudattaa voimassa olevan maakuntakaavan mukaista keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten merkintätapaa. Merkintöjen määräykset vastaavat myös lähtökohtaisesti uuden maakuntakaavan tavoitteita. Seudullisesti merkittävien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijainninohjauksen kannalta merkittävimmät keskukset ovat maakuntakeskus (Jyväskylä) sekäosa seutukeskuksista (Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski). Laadittavassa 4. vaihemaakuntakaavassa tulisi arvioida uudelleen erityisesti Jyväskylän seudun keskustatoimintojen alueiden merkintöjä, jotka voimassa olevassa maakuntakaavassa eivät vastaa nykyisiä yhdyskuntarakenteen kehittämistavoitteita. Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen periaatteiden mukaan Jyväskylän keskusverkko muodostuu ydinkeskustan ja Seppälän keskustaalueen lisäksi yhteensä kuudesta alakeskuksesta (Palokka, Korpilahti, Tikkakoski, Kuokkala, Vaajakoski ja Eteläportti). Näistä Eteläportti olisi kehittyvien Keljonkankaan ja Kauramäen asuinalueiden monipuolinen alakeskus, jossa olisi kaupallisten palveluiden lisäksi keskustamaista asumista, työpaikkoja ja julkisia palveluja. Kaupallisen palveluverkkoselvityksen laadinnan jälkeen Jyväskylän kaupunki on käynnistänyt entisen Kankaan paperitehtaan alueen suunnittelun teollisuustoimintojen päätyttyä alueella. Kaupungin tavoitteena on rakentaa alueesta monipuolinen asumisen, työpaikkojen ja palvelujen alue, joka yhdistää ydinkeskustan Seppälän alueeseen. Laadittavassa 4. vaihemaakuntakaavassa tulisi arvioida Jyväskylän keskustatoimintojen alueen laajuutta. Koska kaupungin tavoitteena on kehittää Seppälän ja Kankaan alueita keskustamaisina ja maankäytöltään monipuolisina alueina, voitaisiin Jyväskylän keskustatoimintojen alue laajentaa yhtenäisenä näille alueille korvaten voimassa olevan maakuntakaavan Seppälän alakeskusmerkintä aluevarausmerkinnällä. Keskustatoimintojen alueen kaavamääräyksessä tulisi kuitenkin ohjata Seppälän ja Kankaan kaupallista rakentamista siten, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa turvataan Jyväskylän ydinkeskustan asema maakunnallisena kaupan pääkeskuksena.

FCG Finnish Consulting Group Oy 17 (26) Keskustatoimintojen alueen laajentamisen vaikutukset mm. yhdyskuntarakenteeseen ja liikennejärjestelyjen kestävyyteen tulee arvioida vaihemaakuntakaavan laadinnan yhteydessä. Vaihemaakuntakaavassa keskustatoimintojen alakeskusmerkintöjä on perusteltua päivittää Jyväskylän kaupallisen palveluverkkoselvityksen mukaisesti, jolloin Eteläportti osoitettaisiin alakeskuksena ja Keljonkeskus vähittäiskaupan suuryksikön merkinnällä. Lisäksi maakuntakaavan jatkosuunnittelussa tulisi arvioida, onko pienimpiä Jyväskylän seudun alakeskuksia tarkoituksenmukaista osoittaa maakuntakaavassa (Korpilahti, Tikkakoski, Lievestuore). Kaupan suuryksiköiden sijainnin ohjauksen näkökulmasta merkintöjä voidaan pitää keskusten alue- ja yhdyskuntarakenteellinen asema, kehittämistavoitteet ja keskusten väestömäärä huomioon ottaen epätarkoituksenmukaisina. Jyväskylän seudun lisäksi 4. vaihemaakuntakaavassa ei ole tarpeen tehdä merkittäviä muutoksia voimassa olevan maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden merkintöihin. Kuntarakenteen muutosten seurauksena tulisi kuitenkin arvioida merkintöjen yhdenmukaisuutta Jyväskylän seudulla, Jämsässä ja Äänekoskella. Maakuntakaavan jatkosuunnittelussa tulisi arvioida, onko tarpeen osoittaa myös Äänekosken keskustatoimintojen alue aluevarausmerkinnällä ja onko tarpeen osoittaa Jämsänkosken ja Suolahden keskustatoimintojen alueet keskustatoimintojen alakeskusmerkinnöin. 4.2.3 Seudullisesti merkittävät vähittäiskaupan suuryksiköt Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle edellyttää, että sen sijaintipaikka on osoitettu maakuntakaavassa tähän tarkoitukseen. Maankäyttö- ja rakennuslain lähtökohtana on keskusta-alueiden ensisijaisuus vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikkoina, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osoittaminen keskusta-alueen ulkopuolelle edellyttää vaikutusten arviointia, jonka tulosten pohjalta voidaan tehdä perustellut päätökset kaupan mahdollisesta sijoittumisesta. Vaikutusten arvioinnissa tulee maakuntakaavan sisältövaatimusten lisäksi tarkastella erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain 71 b :n mukaisia erityisiä sisältövaatimuksia (mm. vaikutuksia keskusta-alueiden kaupallisiin palveluihin sekä niiden kehittämiseen). Koska keskusta-alueiden ulkopuolisten vähittäiskaupan suuryksiköiden vaikutukset ovat sidoksissa mm. alueiden ominaispiirteisiin, väestöpohjaan, olemassa oleviin palveluihin ja toteutusaikaan, ei näiden alueiden kaupan laatua tulisi ohjata maakuntakaavassa liian yksityiskohtaisesti. Voimassa olevassa Keski-Suomen maakuntakaavassa seudullisesti merkittäviä vähittäiskaupan suuryksiköitä (km ja km-1) on osoitettu keskustatoimintojen ulkopuolisille taajama-alueille. Km-merkinnät on osoitettu seuraaviin taajamiin: Hankasalmen asema, Jyväskylän Palokka (moottoritien länsipuoli), Karstula, Konnevesi, Korpilahti, Kuhmoinen, Kyyjärven Paletin kauppakeskus, Petäjävesi, Pihtipudas, Saarijärvi ja Uurainen. Lisäksi km-1 merkintä osoittaa olemassa olevan Jyväskylän Viherlandian, joka on voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu matkailu- ja myymäläkeskittymien alueeksi, jolle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksiköitä.

FCG Finnish Consulting Group Oy 18 (26) Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen ja toisaalta seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajan määrittelyn myötä vähittäiskaupan suuryksiköiden merkintöjä tulisi arvioida Jyväskylän seudulla sekä Jämsässä, Keuruulla, Viitasaarella ja Äänekoskella ottaen huomioon 4. vaihemaakuntakaavaa varten laaditut kohdekohtaiset selvitykset. Lähtökohtana 4. vaihemaakuntakaavan laadinnalle voidaan pitää sitä, että keskusta-alueiden ulkopuolelle osoitetaan vain sellaisia merkitykseltään seudullisia vähittäiskaupan suuryksiköitä, joilla ei vaikutusten arvioinnin perusteella ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskusta-alueen kaupan kehitykseen. Keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuvia suuryksiköitä voivat olla esimerkiksi paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan yksiköt 1. Jyväskylän seudulla nykyisessä maakuntakaavassa alakeskuksena osoitetun Keljonkeskuksen merkintä tulisi päivittää vähittäiskaupan suuryksikön merkinnäksi (km). Lisäksi on tarkoituksenmukaista osoittaa sijoittumispaikkoja keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuville vähittäiskaupan suuryksiköille (pääosin tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköt). Jyväskylän seudulla keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset erikoiskaupan suuryksiköt voitaisiin osoittaa vyöhykemerkinnöin: 1) Palokan ja Kirrin alueelle sekä 2) Keljonkankaan, Eteläportin ja Muuramen eritasoliittymän alueelle. Maakuntakaavan jatkosuunnittelussa tulee tarvittaessa määritellä vyöhykkeiden laajuus sekä arvioida, esitetäänkö Keljonkankaan, Eteläportin ja Muuramen vyöhyke yhtenäisenä vai kolmesta erillisestä vyöhykealueesta muodostuvana merkintänä. Edelleen maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tulee arvioida, onko Viherlandian voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettu km-1 merkintä määräyksineen tarkoituksenmukainen ohjaamaan alueen kaupallista kehittämistä. Maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen seurauksena (paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan mukaantulo sijainninohjauksen piiriin) keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisia erikoistavaroita myyviä vähittäiskaupan suuryksiköitä voidaan osoittaa kohdemerkintöinä myös Jämsän Risteyksen alueelle, Keuruun Yliahon alueelle, Viitasaaren Mustaniemen alueelle ja Äänekosken Kotakennään ja Alemakasiinin alueelle. Näillä alueilla toimii tai niille on suunnitteilla paljon tilaa vaativan erikoiskaupan suuryksiköitä ja ne ovat tehtyjen erillisselvitysten mukaan soveltuvia tilaa vaativan erikoistavaran kaupan suuryksiköille. 1 Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupalla tarkoitetaan toimialaluokituksen (TOL 2008) mukaista rauta- ja rakennustarvikkeiden, kodinkoneiden, huonekalujen, puutarha-alan, veneiden, moottoriajoneuvojen sekä muiden paljon tilaa vaativien erikoistavaroiden vähittäiskauppaa. Keskustatoimintojen alueille soveltumattomilla erikoiskaupan suuryksiköillä tarkoitetaan sellaisia vähittäiskaupan yksiköitä, jotka eivät esimerkiksi toimialan, myymälätyypin tai yksikkökoon mukaan ole soveltuvia keskustatoimintojen alueille ja jotka eivät aiheuta merkittäviä kielteisiä vaikutuksia keskustatoimintojen alueiden kaupan kehitykseen. Tällaisia yksiköitä voivat olla mm. suuryksiköt, joissa päämyyntiartikkeleita ovat tilaa vaativan erikoistavaran kaupan toimialojen tuotteet sekä suuryksiköt, joiden kaupan myymälätyyppi on keskustaalueille soveltumaton ja yksikkökoko on suuri (esim. retail park -tyyppiset myymäläkeskittymät).

FCG Finnish Consulting Group Oy 19 (26) 4.2.4 Suosituksia kaupan sijainnin ohjauksen merkinnöille ja määräyksille Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavan kaupan sijainnin ohjauksen kannalta keskeiset kaavamerkinnät ja -määräykset tulee sovittaa yhteen voimassa olevan maakuntakaavan kanssa sekä muiden 4. vaihemaakuntakaavan merkintöjen ja määräysten kanssa. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana tulee olla, että merkinnät ja määräykset muodostavat yhdessä tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Maakuntakaavan jatkosuunnittelun yhteydessä tulee myös arvioida, missä määrin voimassa olevan maakuntakaavan merkintöjä on tarkoituksenmukaista sisällyttää 4. vaihemaakuntakaavaan vai esitetäänkö maakuntakaavassa ainoastaan keskusverkkoa ja kaupan palveluverkkoa koskevat muutokset. Keskustatoimintojen alueiden osalta vaihemaakuntakaavassa on tarkoituksenmukaista noudattaa voimassa olevan maakuntakaavan mukaista keskustatoimintojen alueiden ja keskustatoimintojen alakeskusten merkintätapaa. Merkintöjen määräykset vastaavat myös lähtökohtaisesti vaihemaakuntakaavan tavoitteita. Tarvittaessa kaupan sijainnin ohjaamiseksi voidaan antaa aluekohtaisia määräyksiä, kuten edellä Jyväskylän keskustaalueen osalta tuotiin esille. Vähittäiskaupan suuryksiköiden osalta voimassa olevan maakuntakaavan merkinnät ja määräykset eivät sellaisenaan vastaa 4. vaihemaakuntakaavassa esitettävien uusien merkintöjen kohteita. Vaihemaakuntakaavassa tulee nykyisten merkintöjen lisäksi osoittaa uudet merkinnät, jotka mahdollistavat keskusta-alueiden ulkopuolelle soveltuvien tilaa vaativia erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittamisen. Edellä esitetyistä vaihemaakuntakaavassa esitettävistä merkinnöistä Keljonkeskus voidaan osoittaa voimassa olevan maakuntakaavan mukaisella km -merkinnällä. Muille esitetyille alueille (Jämsä, Keuruu, Viitasaari, Äänekoski) tulee osoittaa määräykseltään uudet merkinnät. Keski-Suomen 4. vaihemaakuntakaavassa kaupan sijaintia voidaan ohjata esimerkiksi seuraavien kaavamerkintöjen ja -määräysten avulla: Merkintä C, c Keskustatoimintojen alue (alue- ja kohdemerkintä) ca Keskustatoimintojen alakeskus KM Vähittäiskaupan suuryksikkö Suosituksia kaavamääräyksille Keskustatoimintojen alueille voidaan antaa kaikkia alueita koskevia tai aluekohtaisia suunnittelumääräyksiä alueiden sijainnista ja laajuudesta, kaupan painopistealueista, palveluiden saavutettavuudesta eri kulkumuodoin sekä erityisesti kevyen liikenteen olosuhteiden parantamisesta. Keskustatoimintojen alakeskuksissa voidaan antaa suunnittelumääräyksiä alueiden sijainnista ja laajuudesta sekä palveluiden saavutettavuudesta eri kulkumuodoin sekä erityisesti kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen olosuhteiden parantamisesta. Vähittäiskaupan suuryksiköiden suunnittelumääräyksessä voidaan ohjata alueelle sijoittuvan uuden kaupan laatua sekä alueiden saavutettavuutta erityisesti joukko- ja kevyen liikenteen näkökulmasta.

FCG Finnish Consulting Group Oy 20 (26) KM-2 Erikoistavaroita myyvä vähittäiskaupan suuryksikkö KM-3 Erikoistavaroita myyvien vähittäiskaupan suuryksiköiden kehittämisvyöhyke Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisen paljon tilaa vaativan tai muun keskustatoimintojen alueiden ulkopuolelle soveltuvan erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumiskohteet. Suunnittelumääräyksessä tulee määritellä yksityiskohtaisemmin alueelle soveltuvan kaupan laatu. Merkinnällä osoitetaan merkitykseltään seudullisen paljon tilaa vaativan erikoistavaran tai muun keskustatoimintojen alueille soveltumattoman erikoiskaupan suuryksiköiden sijoittumisalue. Suunnittelumääräyksessä tulee määritellä yksityiskohtaisemmin alueelle soveltuvan kaupan laatu. Suunnittelumääräyksessä tulee esittää selkeästi vyöhykkeen suhde vyöhykealueella sijaitseviin keskustatoimintojen alueisiin (ca) tai vähittäiskaupan suuryksiköihin. 4.2.5 Suosituksia vähittäiskaupan enimmäismitoituksen määrittelyyn Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maakuntakaavassa tulee osoittaa vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoitus riittävällä tarkkuudella. Enimmäismitoitus tulee esittää sekä keskustatoimintojen alueille että vähittäiskaupan suuryksiköille. Suurimmille ja merkitykseltään maakunnallisille keskustatoimintojen alueille enimmäismitoitusta ei kuitenkaan ole tarpeen määritellä, mikäli sitä ei vaikutusten arvioinnissa todeta tarpeelliseksi. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen tavoitteena on ohjata palveluverkon tasapainoista kehittämistä ja turvata keskusta-alueiden elinvoimaisuus ja kaupallisten palvelujen toiminta- ja kehitysedellytykset. Maakuntakaavassa esitettävien enimmäismitoitusten tulee antaa yleispiirteiset lähtökohdat ja reunaehdot kuntakaavoitukselle paikalliset olosuhteet ja kaupan laatu huomioon ottaen. Enimmäismitoituksen esittäminen parantaa myös mahdollisuuksia arvioida kaupan sijoittumisen vaikutuksia. Vähittäiskaupan suuryksiköiden enimmäismitoituksen määrittelystä maakuntakaavassa ei maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskevien erityisten säännösten lyhyestä voimassaoloajasta johtuen ole vielä käytännön kokemuksia. Myöskään enimmäismitoitukseen liittyviä perusteita tai käsitteitä ei ole vielä kaikilta osin määritelty. Näin ollen maakuntakaavan laadinnan yhteydessä ja ympäristöministeriön ohjeistuksen valmistuttua on tärkeää arvioida ja tarkentaa enimmäismitoitusten perusteet. Tämän hetkisen tiedon mukaan enimmäismitoituksen määrittelyperusteet ovat seuraavat: - Keskustatoimintojen alueen enimmäismitoitus esitetään vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalana, lukumääränä, maksimikokona tai näitä yhdistämällä. Kerrosalana esitettävään enimmäismitoitukseen lasketaan mukaan olemassa olevat ja uudet yli 2000 kerrosneliömetrin suuruiset vähittäiskaupan suuryksiköt. Enimmäismitoitus esitetään suuruusluokkana, joka täsmentyy kuntakaavoituksessa.