Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 1 (62) Aika 17.05.2018, klo 17:04-21:32 Paikka Kirkkonummen kunnantalon kokoushuone Ervast, 1. krs, Ervastintie 2 Käsitellyt asiat 61 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 62 Pöytäkirjan tarkastus ja tarkastajien valinta 63 Nuorisovaltuuston läsnäolo kokouksessa 64 Valtuustoaloite nro 17/2017 huomion kiinnittämiseksi kunnan metsänhoitoon 65 Kuntakeskuksen 2. vaiheen ja Kantvikin osayleiskaavojen kaavataloudellisten arviointien esittely 66 Riistametsän asemakaava (Hanke 34600), asemakaavan hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti (kh, kv) 67 Sarvvikinportin asemakaava (hanke 34500), asemakaavan hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti (kh, kv) 68 Kaavoitusohjelma vuosille 2019-2023 69 Kirkkonummen kunnan lausunto Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan valmisteluaineistosta (kh) 70 Masalanportin asemakaava (hanke 33111), tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi kuntatekniikan lautakunnalle 71 Gesterbyn asemakaava (hanke 12201), tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma tiedoksi kuntatekniikan lautakunnalle 72 Kunnan avustukset vapaapalokunnille vuonna 2018 73 Siirtokelpoisten koulurakennusten määrärahojen hyväksyminen 74 Veikkolan alueen koulun ja päiväkodin kokonaiskustannusten hyväksyminen 75 Kuntatekniikan lautakunnan kokoukset syksyllä 2018 ja niihin liittyvät määräykset 76 Valvottavat viranhaltijapäätökset, kuntatekniikan lautakunta
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 2 (62) Saapuvilla olleet jäsenet Kati Kettunen, puheenjohtaja Kim Männikko, 1. varapuheenjohtaja Carl-Johan Kajanti Matti Kaurila Miisa Jeremejew Pekka Jäppinen Pekka Rehn, saapui 17:13 Santtu Vainionpää Viveca Lahti Nina Serow, poistui 19:02 Muut saapuvilla olleet Sirpa H. Salminen, hallintopäällikkö, sihteeri Ulf Kjerin, kunnanhallituksen 2. varapuheenjohtaja, saapui 17:11 Arttu Leskinen, nuorisovaltuuston edustaja Akseli Kiviniemi, nuorisovaltuuston edustaja, saapui 18:26, poistui 18:39 Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja, esittelijä Tero Luomajärvi, kunnanarkkitehti, saapui 17:05, poistui 21:15 Seppo Mäkinen, kaavoitusarkkitehti, poistui 20:20 Anna Hakamäki, kaavoitusarkkitehti, poistui 20:03 Anniina Lehtonen, kaavoitusarkkitehti, poistui 20:15 Ylva Wahlström, kunnossapitopäällikkö, poistui 17:20 Harry Eklund, kunnanpuutarhuri, saapui 17:12, poistui 17:20 Kimmo Koski, projektipäällikkö, Ramboll Oy, saapui 17:20, poistui 18:18 Mikko Rusanen, arkkitehti, Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy, saapui 18:21, poistui 19:19 Poissa Bodil Lindholm Sanni Jäppinen Allekirjoitukset Kati Kettunen Puheenjohtaja Sirpa H. Salminen Sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty 22.05.2018 22.05.2018
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 3 (62) Kim Männikkö Pekka Jäppinen Pöytäkirjan nähtävänäolo Tarkastettu pöytäkirja on nähtävänä kunnan julkisessa tietoverkossa 22.5.2018 Sirpa Salminen, sihteeri
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 4 (62) 61 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Päätös Käsittely: Asiantuntijoina kokouksessa olivat läsnä: - kunnanarkkitehti Tero Luomajärvi - kaavoitusarkkitehti Seppo Mäkinen - kaavoitusarkkitehti Anna Hakamäki - kaavoitusarkkitehti Anniina Lehtonen - kunnossapitopäällikkö Ylva Wahlström - kunnanpuutarhuri Harry Eklund - arkkitehti Mikko Rusanen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy - projektipäällikkö Kimmo Koski Ramboll Finland Oy Esittelijä ehdotti muutettavan asialistan käsittelyjärjestystä. Kaavoitusohjelma ehdotettiin siirrettävän käsiteltäväksi pykälien 69, 70 ja 71 jälkeen. Päätös: Kuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaisesti sekä hyväksyi muutetun käsittelyjärjestyksen.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 5 (62) 62 Pöytäkirjan tarkastus ja tarkastajien valinta Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan sähköisesti. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina 22.5.2018 ja se asetetaan yleisesti nähtäville kunnan julkiseen tietoverkkoon keskiviikkona 23.5.2018. Päätös Kuntatekniikan lautakunta valitsi tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi Kim Männikön ja Pekka Jäppisen. Pöytäkirja tarkastetaan tiistaina 22.5.2018 ja se asetetaan yleisesti nähtäville kunnan julkiseen tietoverkkoon keskiviikkona 23.5.2018.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 6 (62) 63 Nuorisovaltuuston läsnäolo kokouksessa KIRDno-2017-322 Valmistelija / lisätiedot: Kia Forsell kia.forsell@kirkkonummi.fi hallintosihteeri Hallintosäännön 168 :n mukaan kunnan eri toimielinten kokouksissa on jäsenten ja esittelijän lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus kunnanhallituksen puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla, kunnanvaltuuston puheenjohtajalla tai varapuheenjohtajalla, kunnanjohtajalla sekä toimialallaan toimialajohtajalla. Muiden henkilöiden läsnäolosta ja puheoikeudesta päättää asianomainen toimielin. Nuorisovaltuuston edustajalla on puhe- ja läsnäolo-oikeus kuntatekniikan lautakunnassa. Läsnäolo-oikeutta ei ole silloin kun käsiteltäviin asiakirjoihin sisältyy salassa pidettäviä tietoja. Nuorisovaltuusto on 31.10.2017 5 valinnut nuorisovaltuuston edustajaksi kuntatekniikan lautakuntaan Akseli Kiviniemi ja varaedustajaksi Arttu Leskinen nuorisovaltuuston kaudeksi 31.12.2019 saakka. Nuorisovaltuuston edustajat videokuvaavat esittelyvideota, minkä tarkoituksena on kuvata nuorisovaltuuston toimintaa. Tarkoituksena on kuvata lyhyitä osioita lautakuntien ja jaostojen kokouksista, joissa on nuorisovaltuuston edustajia. Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää myöntää 1. nuorisovaltuuston edustaja Arttu Leskiselle oikeuden olla läsnä kokouksessa samanaikaisesti varsinaisen jäsenen kanssa 66:n (Riistametsän asemakaavan hyväksyminen) käsittelyn aikana 2. oikeuden nuorisovaltuuston edustajille videokuvata ja julkaista 66:n kokouskäsittely nuorisovaltuuston toimintaa kertovaa esittelyvideota varten. Päätös Kuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaisesti.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 7 (62) 64 Valtuustoaloite nro 17/2017 huomion kiinnittämiseksi kunnan metsänhoitoon KIRDno-2017-1653 Valmistelija / lisätiedot: Harry Eklund harry.eklund@kirkkonummi.fi Kunnanpuutarhuri Valtuutettu Hans Hedberg jätti ensimmäisenä allekirjoittajana kunnanvaltuuston kokouksessa 18.12.2017 seuraavan aloitteen:" "Me allekirjoittaneet haluamme tämän aloitteen myötä kiinnittää huomiota Kirkkonummen kunnan metsähoitoon. Kunnalla ei tällä hetkellä ole resursseja kokonaisvaltaiseen metsänhoitoon. Kunnan tulee tehdä Etelä metsäreviirin kanssa kunnan metsien sertifiointia, metsänhoitoa ja kunnan talousmetsien myynnistä koskeva sopimus. Reviiri huolehtii luonnonsuojelualueista, rauhoitetuista alueista, puistopoluista, kävelypoluista ja talousmetsistä. Reviiri laatii hoitosuunnitelman kunnan metsästrategian pohjalta. Kulujen jälkeen jäljelle jäävä tuotto mennee kokonaisuudessaan von Wahlbergin rahastolle Eerikinkartanon ja Navalan kartanon rakennusten hoitamiseen." Aloitteen olivat allekirjoittaneet Hans Hedbergin lisäksi seuraavat valtuutetut: Patrik Lundell Kim Männikkö Anna Aintila, Rita Holopainen, Ulf Kjerin, Tony Björk, Anders Adlercreutz, Linda Basilier, Fredrik Pelin, Miika Engström, Carl-Johan Kajanti, Antti Salonen, Marjut Frantsi-Lankia, Maarit Orko ja Anni-Mari Syväniemi. Kunnan maa- ja metsäalueiden kokonaispinta-ala on noin 1 700 ha, josta talousmetsää on noin 170 ha ja suojeltuja alueita on n. 470 ha. Metsänhoitotoimenpiteet perustuvat kunnan metsästrategiaan (kh 31.10.2005) sekä kunnan luonnonhoito- ja talousmetsäsuunnitelmaan 2008-2018 (Tila- ja tuotantopalvelujen johtokunta 27.1.2009) ja Eerikinkartanon luonnonhoito- ja talousmetsäsuunnitelmaan 2010-2019 (Eerikinkartanon johtokunta 16.3.2011). Luonnonhoito- ja talousmetsäsuunnitelmia toteutetaan kausikohtaisten metsänhoitotöiden toimenpideohjelmien mukaan. Viimeisin kunnan metsänhoitotöiden toimenpideohjelma 2017-2019 hyväksyttiin kuntatekniikan lautakunnassa 26.10.2017 51 ja Eerikinkartanon metsänhoitotöiden toimenpideohjelma 2014-2016 käsiteltiin Eerikinkartanon johtokunnassa 16.10.2015 28. Luonnonsuojelualueita hoidetaan aluekohtaisten hoitoja käyttösuunnitelmien pohjalta. Luonnonsuojelualueilla on aluekohtaiset rauhoitusmääräykset. Kunnan luonnonhoito ja talousmetsäsuunnitelmat tarkistetaan ja päivitetään vuoden 2018 aikana. Kirkkonummen kunta on Metsähoitoyhdistys metsäreviirin jäsen. Metsäreviiri ylläpitää metsäsertifiointia. Kunnan metsät kuuluvat alueellisen PEFCryhmäsertifioinnin piiriin.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 8 (62) Kunnan metsienhoidon toimenpideohjelmien suunnittelu ja toteutuksen valvonta on ulkoistettu. Työstä vastaa Innofor Oy ja sopimus on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. Uuden toimenpideohjelmaehdotuksen laadinta on käynnistetty. Aikaisempien toimenpideohjelmien toteutus on kilpailutettu. Toimenpideohjelman 2017-2019 toteutus ei ole kilpailutettu. Hankintakäytännöt eivät mahdollista palvelujen ostoa ilman hankintamenettelyä. Kuntatekniikan lautakunnan vuoden 2018 käyttösuunnitelman yhteydessä on arvioitu, että metsämyyntituotot kattavat maa- ja metsätilojen hoidon kustannukset. Vuoden 2017 toteutuneet nettomyyntitulot olivat 5 480. Kunnan taloushallinnon ohjeistuksen mukaisesti sekä tuotot että kulut osoitetaan asianmukaisille kustannuspaikoille. Eerikinkartanon ja Navalan kartanon rakennusten hoito on palvelutuotannon jaoston vastuulla ja maa- ja metsätilojen hoito on kuntatekniikan lautakunnan vastuulla. Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää antaa edellä esitetyn vastauksena kunnanhallitukselle valtuustoaloitteeseen 17/2017 - huomion kiinnittäminen kunnan metsähoitoon. Päätös Kuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaisesti. Pekka Rehn saapui kokoukseen esittelyn aikana klo 17.13. Asiantuntijat Ylva Wahlström ja Harry Eklund poistuivat asiankäsittelyn jälkeen klo 17.20. Tiedoksi kunnanhallitukselle jatkokäsittelyä varten
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 9 (62) 65 Kuntakeskuksen 2. vaiheen ja Kantvikin osayleiskaavojen kaavataloudellisten arviointien esittely KIRDno-2018-706 Valmistelija / lisätiedot: Tero Luomajärvi tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi kunnanarkkitehti Kaavatalouden merkitys on tärkeää sekä maankäytön suunnittelussa että kaavoista päätettäessä. Kunnassa on jo pitkään asemakaavaprosessin loppuvaiheessa laadittu arviot kaavan toteuttamiskustannuksista sekä lisäksi kunnan omissa kaavoissa mahdollisista tontinmyyntituloista päätöksentekoa varten. Erityisesti tietoisuus kaavahankkeen toteuttamiskustannuksista korostuu ns. maanomistajavetoisissa kaavahankkeissa, joiden hyväksymisen edellytyksenä on kunnan ja maanomistajatahon välinen maankäyttösopimus, josta ilmenee mm. maanomistajatahon vastuut ja velvoitteet kaavan toteuttamisesta. Kirkkonummen maankäyttöä edistetään laatimalla osayleiskaavoja. Etenkin taajama-alueiden osayleiskaavojen toteuttamiskelpoisuus on perusteltua selvittää kaavaa laadittaessa. Tämän johdosta kuntatekniikan toimiala laatii vireillä olevien taajama-alueiden osayleiskaavahankkeissa kaavataloudelliset arvioinnit. Ensimmäisenä ovat valmistuneet Kuntakeskuksen 2. vaiheen ja Kantvikin osayleiskaavahankkeiden arvioinnit. Myöhemmin tänä vuonna valmistuu vastaava arviointi Masalan osayleiskaavahankkeesta ennen kaavaehdotuksen laatimista. Tavoitteena on tarjota päättäjille asiantuntijaselvitys, jonka pohjalta on mahdollista antaa mm. evästys kaavan jatkosuunnittelulle tai päättää esimerkiksi kaavoitettavan alueen supistamisesta arvioinnin johtopäätösten perusteella. Lautakunnan kokoukseen on kutsuttu kaavataloudelliset arvioinnit laatinut projektipäällikkö Kimmo Koski (Ramboll Finland Oy), joka selvittää laadittujen arviointien laadintaperiaatteet sekä esittelee arvioinnit. Ennen arviointiaineiston esittelyä luodaan lyhyt katsaukset käsittelyssä oleviin osayleiskaavahankkeisiin. Oheismateriaalit: - Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavaluonnoksen käsittely (ytl 19.11.2015, 78) - Kantvikin osayleiskaavan valmisteluaineiston käsittely (kt 26.10.2017, 53) Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 10 (62) 1. merkitä tiedoksi Kuntakeskuksen 2. vaiheen ja Kantvikin osayleiskaavahankkeiden kaavataloudelliset arvioinnit. Päätös Kuntatekniikan lautakunta päätti päätösehdotuksen mukaisesti. Kimmo Koski Ramboll Oy:stä esitteli asiaa klo 17.20 18.18. Lautakunta piti taukoa klo 18.18 18.24.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 11 (62) 66 Riistametsän asemakaava (Hanke 34600), asemakaavan hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti (kh, kv) KIRDno-2017-48 Valmistelija / lisätiedot: Seppo Mäkinen seppo.makinen@kirkkonummi.fi kaavoitusarkkitehti Liitteet 1 Riistametsän asemakaavan selostus 2 Riistametsän asemakaavan selostuksen liitteet 3 Riistametsän asemakaava, vastineet 4 Detaljplanen för Viltskogen, beskrivning 5 Detaljplanen för Viltskogen, bemötanden Kaavan vireilletulo ja aikataulu Riistametsän asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin Länsiväylän työpaikka-alueen asemakaavan nimisenä yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 17.9.2015 ( 60) ja asemakaava kuulutettiin vireille 23.10.2015. Tarkempi selvitys kaavaprosessin eri vaiheista on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 1.2.Kaavaprosessin vaiheet. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan Riistametsän asemakaava oli tarkoitus laatia suoraan asemakaavaehdotukseksi, sillä sen maankäyttö on pääosin yleiskaavan mukaista. Suunnittelun aikana vahvistui kuitenkin käsitys, jonka mukaan Riistametsän asemakaava kytkeytyy erityisesti kunnallisteknisten verkostojen toteuttamisedellytysten vuoksi niin keskeisesti Sarvvikinportin asemakaavaan, että ne oli syytä valmistella samanaikaisesti. Tämän vuoksi myös Riistametsän asemakaavasta laadittiin asemakaavaluonnos vuonna 2016. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 28.8. - 29.9.2017. Siitä saatiin 24 lausuntoa ja 2 muistutusta. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Länsiväylän (kantatie 51) pohjoispuolella Sundsbergintien ja Kehä III:n rajaamalla alueella. Länsiväylän eteläpuolelle Finnträsk-järveen rajautuen sijoittuu Sarvvikinportin asemakaava-alue. Idässä Länsiväylän eteläpuolella sijaitsee Sarvvikin asemakaava-alue, jonne toteutetaan asumista yhteensä noin 2000 asukkaalle. Asemakaavoitettavan alueen rajauksen mukainen pinta-ala on yhteensä noin 30 hehtaaria. Suunnittelualuetta on rajattu pienemmäksi lännestä päin kaavaehdotuksen laatimisen jälkeen siten, että mm. vanha ampumarataalue ei sisälly siihen enää. Suunnittelualueella ei ole asutusta eikä muutakaan
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 12 (62) rakentamista. Alue on yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta Länsiväylän ja Sundsbergintien liikennealueita. Voimassa olevat kaavat ja vireillä olevat asemakaavat Suunnittelualueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 on Länsiväylän pohjoispuoliselle alueelle osoitettu yksityisten palveluiden, hallinnon, teollisuuden ja muun yritystoiminnan alue (PT) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta ja/tai ympäristöarvoja (MU). Myös Länsiväylän yleisen tien alue sisältyy suunnittelualueeseen ja sen itäpuolelle on osoitettu eritasoliittymä (Sarvvikinportti). Länsiväylä on rakennettu moottoritieksi. Asemakaava-alueen länsipuolella on voimassa Inkilän ja Jorvaksen osayleiskaava, jossa länsipuolisen alueen maankäyttö on osoitettu MU/eko -merkinnällä (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta ja seudullisesti merkittävä ekologinen väylä) Lisäksi ko. aluetta koskee viheryhteysmerkintä, joka osoittaa ekologisen yhteyden Länsiväylän yli sekä tutkittava tieliikenteen yhteystarve sekä ohjeellinen ulkoilureitti / kevyen liikenteen väylä. Lainvoimaisissa Uudenmaan maakuntakaavassa ja Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa on alue osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Alueen länsiosassa on myös seudullisesti tärkeä viheryhteystarve. Uudenmaan 1. ja 3. sekä 4. vaihemaakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Alueesta lounaaseen, Länsiväylän eteläpuolella on vireillä Inkilänportin asemakaava, jonka laatiminen on ollut keskeytyksissä vuodesta 2015. Länsiväylän eteläpuolella on vireillä Sarvvikinportin asemakaava, jota on laadittu yhtä aikaa Riistametsän asemakaavan kanssa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat Suunnittelualue sijoittuu Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 Kirkkonummen pääkasvuvyöhykkeelle (rantaradan ja Länsiväylän vyöhyke), joka tukeutuu rantarataan ja tulevaisuudessa myös Länsimetroon. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa 2050 (MASU) suunnittelualue on osoitettu kuntien muut kehittämisalueet 2016-2050 -vyöhykkeeksi. Asemakaavoituksen tavoitteita Suunnittelun lähtökohtana on Kirkkonummen yleiskaavan 2020 osoittama maankäyttö (PT- ja MU- alueet), josta alueen olosuhteet tarkemmin huomioon ottamalla on laadittu asemakaavallinen ratkaisu. Tavoitteena oli tutkia erilaisten toimitilojen sekä pienteollisuustoimintojen sijoittumista alueelle. Länsiväylän melualue ulottuu suunnittelualueelle, mutta edellä mainitussa käytössä melusuojausten toteuttamista ei tarvittaisi. Tavoitteena oli lisäksi tukea rinnakkaistien toteuttamista Länsiväylän pohjoispuolelle suunnittelualueen läpi kohti Inkilänportin aluetta.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 13 (62) Sarvvikinportin eritasoliittymän bussipysäkeillä, joiden joukkoliikennepalveluihin alue tukeutuu, on Kirkkonummen paras joukkoliikenteen palvelutaso. Asemakaavoituksen yhtenä tavoitteena on palvelutason vieläkin tehokkaampi hyödyntäminen lähialueen maankäyttöä kehittämällä. Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen yhteydessä kunnan esittämiä tavoitteita ja lähtökohtia sopimusalueen (Sarvvikinportti ja Riistametsä yhdessä) asemakaavoitukselle. Näitä ovat mm., että Finnträskin riistasillan kohdalla sijaitsevan viherkäytävän jatkuminen tulee turvata mahdollisimman eheänä. Kaava-alueella sijaitsevalla ampumarataalueella mahdollisesti tarvittava maaperän puhdistaminen on kunnan ja EKE- Rakennus Oy:n välisen aiemman sopimuksen mukaan em. rakennusliikkeen vastuulla. Kaavaehdotuksen laatimisen jälkeen on suunnittelualuetta rajattu pienemmäksi lännestä päin siten, että viherkäytävän linjaus ja ampumarataalue eivät sisälly siihen enää. Asemakaavaehdotuksesta saatu palaute ja asemakaavaan tehdyt keskeiset muutokset Saaduissa lausunnoissa ja muistutuksissa esiin noussut palaute oli paljolti samansuuntaista kuin kaavaluonnoksestakin saatu palaute vuotta aikaisemmin. Siinä korostui erityisesti rakentamisen vaikutus Finnträskin vedenlaatuun ja tärkeisiin ekologisiin yhteyksiin. Lisäksi korostettiin vesihuollon suunnittelun ja hulevesien hallintasuunnitelmien keskeistä merkitystä alueen suunnittelussa. Lisäksi useassa lausunnossa esitettiin tarkennuksia joihinkin kaavamääräyksiin. Asemakaavan maankäyttö on hyvin pitkälle kaavaehdotuksen mukainen, sillä maankäyttöön tehdyt muutokset ovat hyvin vähäisiä lukuun ottamatta asemakaavan rajausta, jota on supistettu merkittävästi kaavaehdotuksen laatimisen jälkeen lännestä päin. Muutoksen johdosta rinnakkaistieyhteyttä ei osoiteta enää Inkilänportin asemakaavahankkeen rajalle asti. Myöskään Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavassa osoitettu viherkäytävän linjaus Länsiväylän yli ja ampumarata-alue eivät sisälly enää kaava-alueeseen. Asemakaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella kaavaa on tarkistettu myös erityisesti hulevesien hallintaa ja käsittelyä koskevien määräysten osalta. Lisäksi useita muitakin kaavamääräyksiä on tarkennettu. Asemakaavan sisältö Alueelle osoitettu maankäyttö on voimassaolevan yleiskaavan mukaista. Kokonaisrakennusoikeutta osoitetaan yhteensä lähes 35 000 k-m2, joka varataan kokonaisuudessaan liike- ja toimistorakennuksille ja niillä sallitaan myös pääkäyttötarkoitukseen liittyviä myymälätiloja ja myyntitoimintaa. Alueen suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 50-200.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 14 (62) Kaava-alueelle toteutetaan Länsiväylän suuntainen rinnakkaiskatu, joka liittyy suunnittelualueen itäosassa Sundsbergintiehen. Länsiosassa sen linjausta on mahdollista jatkaa tulevaisuudessa Inkilänporttiin saakka Länsiväylän yli, kun alueen suunnittelutilanne selkiytyy. Kaava-alueelta varataan riittävät viheryhteydet sitä ympäröiville maa- ja metsätalousalueille. Länsiväylän läheisyydessä sijaitsevat viheralueet altistuvat melulle, joten nämä alueet osoitetaan suojaviheralueiksi (EV). Suojaviheralueet toimivat kuitenkin osana ekologista viherverkostoa. Suunnittelualueella sijaitsee vanhoja läjitysalueita. KTY-korttelialueen ja katuyhteyden rakentaminen edellyttää vanhan läjitysalueen siirtämistä. Kaavassa on osoitettu uusi läjitysalueen (ml) sijainti alueen pohjoisosaan VL-alueelle. Osa viheralueista, jolla läjitys sallitaan, varataan hulevesien viivyttämiselle. Hulevedet viivytetään mahdollisimman lähelle niiden muodostumispaikkoja. Asemakaavassa on osoitettu hulevesien johtamiseen ja viivyttämiseen varattuja alueita sekä tonteilla, että yleisillä alueilla. Hulevesien käsittelyn lähtökohtana on, että Finnträskin vedenlaatu ei heikkene rakennustöiden aikana eikä rakentamisen jälkeen Liittyminen Sarvvikinportin asemakaavaan (hanke 34500) Kaavaan liittyvän kunnallistekniikan suunnittelun aikana selvitettiin eri vaihtoehtoja katualueiden linjaukselle sekä erityisesti vesi- ja viemäriverkoston toteuttamistavalle. Selvitysten perusteella ainoa tällä hetkellä mahdollinen vesi- ja viemäriverkoston liittymissuunta on Länsiväylän eteläpuolisen Sarvvikinportin asemakaava-alueen kautta Sarvvikin asemakaava-alueen länsireunaan. Tällöin verkoston rakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että palvelee samalla myös Sarvvikinportin alueelle suunniteltua maankäyttöä. Tällöin ratkaisut toteutuvat kustannustehokkaimmin. Selvitykset Asemakaavoitusta varten on teetetty luontoselvitys, jota on täydennetty useaan kertaan. Selvitysraporteissa on kuvattu alueen kasvillisuustyypit osaalueittain luonnonsuojelulain ja vesilain kriteerien mukaan, sekä havainnoitu myös muut arvokkaat elinympäristöt. Myös liito-oravan esiintyminen alueella on selvitetty. Kaavan valmistelun aikana on laadittu alueelta myös arkeologinen inventointi. Sopimukset Kirkkonummen kunta ja kaavoitusaloitteen tehneet maanomistajat ovat tehneet kaavoituksen käynnistämissopimuksen, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 17.4.2013.Käynnistämissopimus on päivitetty vuonna 2014 muuttuneen kaavarajauksen vuoksi ja se on hyväksytty kunnanhallituksessa 13.10.2014. Muuta
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 15 (62) Alueen maanomistaja on esitellyt tavoitteitaan suunnittelualueen maankäytöksi konsernijaostolle 24.3.2014 ( 15). Tässä yhteydessä on konsernijaosto pitänyt esitettyjä tavoitteita ja hanketta kannatettavina. Asemakaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelut (MRL 26 ) on pidetty Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa 4.6.2013 sekä 2.9.2014. Ne katsottiin tarpeelliseksi kaavan merkittävyyden vuoksi. Kaavoituskonsulttina toimiva arkkitehti Mikko Rusanen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:stä on kutsuttu kokoukseen. Asiakirjat: - Riistametsän asemakaavan selostus liitteineen (sis. mm. kaavakartan pienennöksen, piir.nro 3339 ja havainnekuvan, piir. nro 3340) - kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Ehdotus Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että 1. se hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet Riistametsän asemakaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen 2. se hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi MRL 52 :n mukaisesti Riistametsän asemakaavan, piir. nro 3339, ja siihen liittyvät asiakirjat 3. ennen Riistametsän asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien välillä on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus Päätös Käsittely: Käsittelyn alussa toimialajohtaja teki päätösesitykseen seuraavan muutoksen. Kadunnimi Jägartorpintie muutetaan kunnanhallituksen käsittelyyn meneviin kaava-asiakirjoihin Sundsbergin yritystie - Sundsbergs företagsväg". Päätös: Kuntatekniikan lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että 1.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 16 (62) se hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet Riistametsän asemakaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen 2. se hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi MRL 52 :n mukaisesti Riistametsän asemakaavan, piir. nro 3339, ja siihen liittyvät muutetut asiakirjat 3. ennen Riistametsän asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien välillä on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus Pykälän aikana on myönnetty läsnäolo-oikeus nuorisovaltuuston kuvaukselle. Nuorisoedustaja poistui kokoushuoneesta ajalla klo 18.26 18.30 ja 18.31 18.39. Arkkitehti Mikko Rusanen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy saapui esittelemään asiaa klo 18.21. Esittelyn aikana Nina Serow poistui kokouksesta klo 19.03. Tiedoksi kunnanhallitus jatkotoimenpiteitä varten
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 17 (62) 67 Sarvvikinportin asemakaava (hanke 34500), asemakaavan hyväksyminen MRL 52 :n mukaisesti (kh, kv) KIRDno-2017-47 Valmistelija / lisätiedot: Seppo Mäkinen seppo.makinen@kirkkonummi.fi kaavoitusarkkitehti Liitteet 1 Sarvvikinportin asemakaavan selostus 2 Sarvvikinportin asemakaavan selostuksen liitteet 3 Sarvvikinportin asemakaava, kaavoittajan vastineet 4 Detaljplanen för Sarvviksporten, planläggarens bemötanden Kaavan vireilletulo ja aikataulu Sarvvikinportin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttiin yhdyskuntatekniikan lautakunnassa 16.6.2016 ( 50) ja asemakaava tuli vireille 1.7.2016. Tarkempi selvitys kaavaprosessin eri vaiheista on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa 1.2.Kaavaprosessin vaiheet. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä 28.8. - 29.9.2017. Siitä saatiin 24 lausuntoa ja 3 muistutusta, joista yhden muistutuksen allekirjoittajina oli yhteensä 11 henkilöä ja yhden muistutuksen kaksi henkilöä. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sekä alue, jolla Sarvvikin asemakaavaa muutetaan, sijaitsee Länsiväylän eteläpuolella Finnträsk-järven itäosan pohjoisrannalla sekä siitä itään noin kilometrin verran. Alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös Sarfvikin golfkenttä. Asemakaavoitettavan alueen pinta-ala on yhteensä noin 73 hehtaaria. Asemakaavaan kuuluu myös Finnträskin vesialuetta. Alueelle sijoittuu yksi asuinkäytössä oleva kiinteistö Finnträsk-järven pohjoisrannalla ja toinen aivan Länsiväylän varressa alueen länsiosassa. Kyseisiä kiinteistöjä ja Finnträskin rannassa sijaitsevalle uimapaikalle johtavaa tieyhteyttä lukuun ottamatta alueen länsiosa on rakentamaton. Sarvvikin asemakaava-alueella kunnallistekniikka ja kadunrakentaminen valmistuivat vuonna 2015. Palveluiden osalta alue tukeutuu tällä hetkellä Masalaan ja kuntakeskukseen. Suunnittelualue on kokonaan yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta toteutettuja katualueita. Voimassa olevat kaavat ja vireillä olevat asemakaavat
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 18 (62) Suunnittelualueen länsiosassa ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Itäosassa on voimassa Sarvvikin asemakaava, joka on hyväksytty vuonna 2005. Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 on Länsiväylän eteläpuoliselle alueelle osoitettu retkeily- ja ulkoilualue (VR), yksityisten palveluiden, hallinnon, teollisuuden ja muun yritystoiminnan alue (PT) sekä pientalovaltaisia alueita (AP). Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja vesialuetta (W). Lisäksi suunnittelualueen pohjoispuolelle on osoitettu eritasoliittymä (Sarvvikinportti) ja Länsiväylä on rakennettu moottoritieksi. Suunnittelun alkuvaiheessa laadittujen selvitysten perusteella on suunnittelualueen läntisimmän osan osoittaminen yleiskaavan 2020 mukaisesti virkistyskäyttöön ilman melulta suojaamista osoittautunut erittäin haastavaksi Länsiväylän liikennemelun vuoksi. Lainvoimaisissa Uudenmaan maakuntakaavassa sekä neljännessä vaihemaakuntakaavassa on alueelle osoitettu taajamatoimintojen aluetta. Lisäksi sitä ympäröivät idässä ja pohjoisessa taajamatoiminnoille osoitetut alueet. Alueen kautta on osoitettu myös Länsiväylän suuntaisesti jätevesitunneli ja sen länsipuolelta kulkee viheryhteystarve. Neljännessä vaihemaakuntakaavassa, joka tuli voimaan 2017, ei Finnträsk-järven pohjoispuoliselle alueelle osoitettu virkistysaluemerkintää. Sen sijaan siihen oli lisätty Finnträsk-järven itäosan pohjoisrannalle taajamatoimintojen aluetta seudullisten tavoitteiden mukaisesti siten, että se yhdistyy lainvoimaisen maakuntakaavan taajamatoimintojen alueeseen idässä ja pohjoisessa. Uudenmaan 1., 2. ja 3. vaihemaakuntakaavoissa alueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Alueen länsipuolella on vireillä Inkilänportin asemakaava, jonka laatiminen on ollut keskeytyksissä vuodesta 2015. Länsiväylän pohjoispuolella on vireillä Riistametsän asemakaava, jota on laadittu yhtä aikaa Sarvvikinportin asemakaavan kanssa. Muut aluetta koskevat suunnitelmat Suunnittelualue sijoittuu Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 Kirkkonummen pääkasvuvyöhykkeelle (rantaradan ja Länsiväylän vyöhyke), joka tukeutuu rantarataan ja tulevaisuudessa myös Länsimetroon. Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa 2050 (MASU) suunnittelualue on osoitettu sekä seudun ensisijaisesti kehitettäväksi vyöhykkeeksi 2016-2050, että kuntien muut kehittämisalueet 2016-2050 -vyöhykkeeksi. Lisäksi MASU:ssa on esitetty Länsimetron jatkaminen Kirkkonummen puolelle ja sen vaikutusaluetta, joka sijoittuu suunnittelualueelle. Asemakaavoituksen tavoitteita Asemakaavoituksen tavoitteena on luoda Finnträsk-järven itäosan rantamaisemaan ja -maastoon viihtyisä asuinalue virkistysalueineen ja uimarantoineen sekä osoittaa asumista Länsiväylän ja Sundsbergintien eritasoliittymän lähialueelle. Tällöin voitaisiin liikennemelun leviämiseen
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 19 (62) vaikuttaa rakenteellisin toimenpitein ja tehostaa liittymäalueen maankäyttöä Kirkkonummen maankäytön kehityskuvan, MASU:n ja Uudenmaan neljännen vaihemaakuntakaavan osoittamien periaatteiden mukaisesti. Jotta tavoitteet saadaan toteutettua, joudutaan poikkeamaan Kirkkonummen yleiskaavassa 2020 ko. alueelle osoitetusta maankäytöstä (VR ja AP -aluevaraukset). Sarvvikin asemakaavan osittaisen muutoksen taustalla on maanomistajan tarve muuttaa Sarvvikin asemakaavan läntisimmän osan korttelit pientaloasumisesta kerrostaloasumiselle. Lisäksi selvitysten perusteella on tarvetta varata lisää rakennusoikeutta oppimiskeskukselle, joka toteutetaan laajentamalla voimassa olevan Sarvvikin asemakaavan Y-korttelia (yleisten rakennusten kortteli). Asemakaavalla on tarkoitus luoda myös toteuttamismahdollisuudet alueen länsiosan läpi kulkevalle, Länsiväylän suuntaiselle, seudullisesti merkittävälle kevytliikenneväylälle. Sarvvikinportin eritasoliittymän bussipysäkeillä, joiden joukkoliikennepalveluihin alue tukeutuu, on Kirkkonummen paras joukkoliikenteen palvelutaso. Asemakaavoituksen yhtenä tavoitteena on palvelutason vieläkin tehokkaampi hyödyntäminen alueen maankäyttöä tehostamalla. Kunnanhallitus on hyväksynyt asemakaavoituksen käynnistämissopimuksen yhteydessä kunnan esittämiä tavoitteita ja lähtökohtia sopimusalueen (Sarvvikinportti ja Riistametsä yhdessä) asemakaavoitukselle. Näitä ovat mm. Finnträskin uimapaikan kehittäminen kuntalaisia palvelevaksi virkistyskohteeksi ja suunnittelualueen läpi kuntakeskuksen suuntaan johtavan kevytliikenneyhteyden toteuttaminen. Myös Finnträskin riistasillan kohdalla sijaitsevan viherkäytävän jatkuminen mahdollisimman eheänä tulee turvata. Asemakaavaehdotuksesta saatu palaute ja asemakaavaan tehdyt keskeiset muutokset Saaduissa lausunnoissa ja muistutuksissa esiin noussut palaute oli paljolti samansuuntaista kuin kaavaluonnoksestakin saatu palaute vuotta aikaisemmin. Siinä korostui erityisesti muuttuvan maankäytön vaikutus Finnträskin vedenlaatuun ja tärkeisiin ekologisiin yhteyksiin sekä huoli rakentamisen volyymin vaikutuksesta Finnträskin maisemakuvaan ja luontoarvoihin. Myös asemakaavaratkaisun poikkeamiseen voimassa olevasta yleiskaavasta kiinnitettiin huomiota sekä korostettiin vesihuollon suunnittelun ja hulevesien hallintasuunnitelmien keskeistä merkitystä alueen suunnittelussa. Lisäksi useassa lausunnossa esitettiin tarkennuksia joihinkin kaavamääräyksiin. Asemakaavaehdotuksesta saadun palautteen ja muiden suunnittelun aikana esiin nousseiden asioiden perusteella kaavaa on tarkistettu mm. seuraavasti: - Osa kaavaehdotuksessa suojaviheralueena (EV) osoitetusta alueesta on osoitettu merkinnällä VL/me, joka mahdollistaa alueen käytön virkistykseen, mutta alueelle ei saa sijoittaa kuitenkaan melulle herkkiä toimintoja. - Kortteleiden 2251 ja 2252 maanpäällisistä pysäköintipaikoista on muodostettu omat autopaikkojen korttelialueet (LPA)
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 20 (62) - Kortteleihin 2251 ja 2252 on määrätty myös laadittavaksi erillinen tonttijako - Liike- ja huoltoasemarakennusten korttelialueen (KLH) rajausta on tarkistettu vähäisessä määrin - Useita kaavamääräyksiä (kuten erityisesti hulevesien hallinta ja käsittely) on tarkennettu. Asemakaavan sisältö Finnträsk-järven lähialue suunnitellaan kerrostaloalueena, jonka lisäksi asemakaavassa varataan tilaa kaupallisille palveluille, kuten polttoaineen jakelupisteelle, jonka yhteyteen voi sijoittua myös koko Sarvvikin aluetta palveleva päivittäistavarakauppa. Alueelle osoitettu uusi asumisen alue poikkeaa asemakaavan länsiosassa voimassa olevasta Kirkkonummen yleiskaavasta 2020, mutta toteuttaa Uudenmaan neljättä vaihemaakuntakaavaa sekä Helsingin seudun maankäyttösuunnitelmassa 2050 ja Kirkkonummen maankäytön kehityskuvassa 2040 hyväksyttyjä tavoitteita. Asemakaavassa osoitetaan kokonaisrakennusoikeutta yhteensä lähes 70 000 k-m2, joista 15 000 k-m2 varataan oppimiskeskukselle, 1500 k-m2 kaupallisille palveluille Sarvvikinportin eritasoliittymän viereen sekä 150 k-m2 liike- ja toimistorakennuksille asuinkortteleiden länsipäähän. Asumiselle osoitettavaa kerrosalaa sisältyy asemakaavaan reilu 50 000 k-m2, ja siitä noin 20 000 k-m2 sijoittuu alueen suureksi osaksi rakentamattomaan länsiosaan. Ranta-alueet varataan yleiseen virkistyskäyttöön. Liittyminen Riistametsän asemakaavaan (hanke 34600) Riistametsän asemakaavaan liittyvän kunnallistekniikan suunnittelun aikana selvitettiin eri vaihtoehtoja mm. kyseisen suunnittelualueen vesi- ja viemäriverkoston toteuttamistavalle. Selvitysten perusteella ainoa tällä hetkellä mahdollinen verkoston liittymissuunta on Sarvvikinportin asemakaava-alueen kautta. Tällöin verkoston rakentaminen tulee suunnitella ja toteuttaa siten, että se palvelee samalla myös Sarvvikinportin alueelle suunniteltua maankäyttöä. Tällöin ratkaisut toteutuvat kustannustehokkaimmin. Lähiympäristö- ja rakentamistapaohje Merkittävien asemakaavojen laadinnan aikana keskitytään suunnittelussa teknisten suunnitelmien lisäksi asunto- ja ympäristörakentamiseen. Näissä kaavahankkeissa kunnan toimintatapana on kaavan ehdotusvaiheessa asettaa nähtäville itse kaavaehdotus ja sen toteuttamista ohjaava LYRO-asiakirja. Näin sen vaikuttavuus osana suunnitteluprosessia korostuu, koska kaavan osallisilla on mahdollisuus antaa palautetta LYRO-asiakirjasta samalla tavalla kuin itse kaavaehdotuksestakin. Maanomistajavetoisessa kaavahankkeessa LYRO liitetään myös maankäyttösopimukseen ja näin varmennetaan hankkeen toteuttajatahon sitoutuminen tavoiteltuun laatutasoon. Sarvvikinportin lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeen avulla varmennetaan alueen tavoitellun ilmeen toteutuminen. Ohje oli nähtävillä samanaikaisesti
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 21 (62) asemakaavaehdotuksen kanssa (28.8.-29.9.2017) ja siitä pystyi antamaan palautetta. Nähtävillä olleeseen asiakirjaan ei ole tehty merkittäviä muutoksia. Muutettavan Sarvvikin asemakaavan osalta on rakentamista ohjaava lähiympäristö- ja rakentamistapaohje laadittu ja hyväksytty Sarvvikin asemakaavan yhteydessä ja rakentamista ohjaavat määräykset sisältyvät asemakaavamääräyksiin. Selvitykset Asemakaavoitusta varten on teetetty kaksi kertaa täydennetty luontoselvitys Länsiväylän ja Finnträsk-järven väliseltä alueelta. Siinä on kuvattu alueen kasvillisuustyypit osa-alueittain luonnonsuojelulain ja vesilain kriteerien mukaan sekä havainnoitu myös muut arvokkaat elinympäristöt. Myös liitooravan esiintymispaikat selvitettiin. Selvitykseen sisältyi myös laskenta alueella tavattavasta pesimälinnustosta sekä lepakkoselvitys. Kaavan valmistelun aikana on laadittu samalta alueelta myös arkeologinen inventointi. Sopimukset Kirkkonummen kunta ja kaavoitusaloitteen tehneet maanomistajat ovat tehneet kaavoituksen käynnistämissopimuksen, joka on hyväksytty kunnanhallituksessa 17.4.2013.Käynnistämissopimus on päivitetty ensimmäistä kertaa vuonna 2014 muuttuneen kaavarajauksen vuoksi ja se on hyväksytty kunnanhallituksessa 13.10.2014. Muutettavan Sarvvikin asemakaavan osalta ei ole tehty kaavoituksen käynnistämissopimusta, sillä rakennusoikeus ei sen osalta muutu merkittävästi. Muuta Asemakaavoituksesta on pidetty MRL 26 :n mukaiset aloitusvaiheen viranomaisneuvottelut vuosina 2013 ja 2014 Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksessa. Ne katsottiin tarpeelliseksi kaavan merkittävyyden vuoksi. Samassa yhteydessä saatiin myös viranomaistahojen näkemykset mahdollisuudesta poiketa asemakaavalla joiltain osin yleiskaavassa ja silloisesta maakuntakaavassa osoitetusta maankäytöstä. Kaavoituskonsulttina toimiva arkkitehti Mikko Rusanen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:stä on kutsuttu kokoukseen. Asiakirjat: - Sarvvikinportin asemakaavan selostus liitteineen (sis. mm. kaavakartan pienennöksen, piir.nro 3337 ja havainnekuvan, piir. nro 3338) - kaavoittajan vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin - Sarvvikinportin lähiympäristö- ja rakentamistapaohjeet Ehdotus
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 22 (62) Esittelijä: Anna-Kaisa Kauppinen, yhdyskuntatekniikan johtaja Kuntatekniikan lautakunta päättää esittää kunnanhallitukselle, että 1. se hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet Sarvvikinportin asemakaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen 2. se hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi MRL 52 :n mukaisesti Sarvvikinportin asemakaavan, piir. nro 3337, ja siihen liittyvät asiakirjat. 3. ennen Sarvvikinportin asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien välillä on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus. Päätös Käsittely: Käsittelyn aikana Matti Kaurila antoi seuraavan muutosesityksen: Kuntatekniikan lautakunnan kokouksen 19.4.2018 päätöksen mukaisesti kouluja päiväkotitontille K2226 ei aseteta hulevesien viivytysvaatimuksia, koska hulevesialtaat ovat riskirakenteita ko. tonteilla turvallisuuden sekä rakenteiden kuivatuksen kannalta. Koulun osalta mahdolliset hulevesien viivytysrakenteet suunnitellaan yleisille alueelle ja rakennetaan muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Poistetaan asemakaamääräyksistä, kohta hulevedet kortteli 2226. Pekka Jäppinen teki lisäysesityksen Kaurilan muutosesitykseen. Muutosesityksessä lisätään Kaurilan ehdotukseen, että "mahdollisuuksien mukaan ei aseteta hulevesien viivytysvaatimuksia." Matti Kaurila muutti esitystään Pekka Jäppisen esityksen mukaisesti. Kuntatekniikan lautakunnan kokouksen 19.4.2018 päätöksen mukaisesti koulu- ja päiväkotitontille K2226 mahdollisuuksien mukaan ei aseteta hulevesien viivytysvaatimuksia, koska hulevesialtaat ovat riskirakenteita ko. tonteilla turvallisuuden sekä rakenteiden kuivatuksen kannalta. Koulun osalta mahdolliset hulevesien viivytysrakenteet suunnitellaan yleisille alueelle ja rakennetaan muun kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä. Poistetaan asemakaavamääräyksistä, kohta hulevedet kortteli 2226. Puheenjohtaja totesi, että muutettua ehdotusta kannatettiin yksimielisesti. Päätös: Kuntatekniikan lautakunta päätti esittää kunnanhallitukselle, että
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 23 (62) 1. se hyväksyy tämän asian liitteen mukaiset kaavoittajan vastineet Sarvvikinportin asemakaavaehdotuksesta saatuun palautteeseen 2. se hyväksyy ja esittää edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi MRL 52 :n mukaisesti Sarvvikinportin asemakaavan, piir. nro 3337, ja siihen liittyvät muutetut asiakirjat. 3. ennen Sarvvikinportin asemakaavan hyväksymistä kunnanvaltuustossa kunnan ja kaavoitusaloitteen tehneiden maanomistajien välillä on oltava hyväksytty ja allekirjoitettu maankäyttösopimus. 4. Lisäksi lautakunta päätti poistaa asemakaavamääräyksistä, kohta hulevedet kortteli 2226. Arkkitehti Mikko Rusanen Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy:stä poistui kokouksesta asian esittelyn jälkeen klo 19.19. Lautakunta piti taukoa klo 19.19 19.24. Tiedoksi kunnanhallitukselle jatkotoimenpiteitä varten
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 24 (62) Kuntatekniikan lautakunta, 47, 19.04.2018 Kuntatekniikan lautakunta, 68, 17.05.2018 68 Kaavoitusohjelma vuosille 2019-2023 KIRDno-2018-582 Kuntatekniikan lautakunta, 19.04.2018, 47 Valmistelijat / lisätiedot: Tero Luomajärvi tero.luomajarvi@kirkkonummi.fi kunnanarkkitehti Yleistä Viisivuotinen kaavoitusohjelma ohjaa Kirkkonummen kunnan maankäytön, liikennejärjestelmän ja kunnallistekniikan suunnittelua. Tavoitteena on johdonmukainen maankäyttö- ja kaavoituspolitiikka, joka kertoo kuntalaisille, päättäjille, muille viranomaistahoille sekä eri toteuttajatahoille kunnan maankäytön lähivuosien tavoitetilasta. Keskeisiä kaavoitukseen kytkeytyviä tahoja ovat Kirkkonummen Vesi ja kunnallistekninen suunnittelu sekä muut toimialat, jotka vastaavat mm. palvelujen järjestämisestä. Kyseisille toimijoille on tärkeää tietää kaavahankkeiden aikataulut sekä milloin niiden toteuttamiseen käytännössä päästään ja milloin muu tarvittava yksityiskohtainen suunnittelu tulisi panna vireille. Ohjelman toivotaan edistävän kunnan maanhankintaa. Kunnan keskimääräinen väestönkasvu 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä on ollut 2,5 %:n tuntumassa eli vuosittain asukasluku on kasvanut noin 700-800 asukkaalla. Talouden laskusuhdanteen aikana 2010 -luvulla väestönkasvu on taittunut: vuosittainen väestönkasvu on ollut noin 300 asukasta. Vuonna 2017 asukasmäärä kasvoi huomattavan vähän. Asuntotuotannon kaavavaranto on edelleen hyvä: asemakaavoissa on asuinrakennusoikeutta noin 6000 asukkaalle, tosin osa varannosta saattaa olla haasteellista toteuttaa. Asumisen kaavavaranto oli vuoden 2018 alussa hieman yli 290 000 k-m2. Verrattuna vuoteen 2016, jolloin edellinen kaavoitusohjelma oli käsittelyssä, on kaavavaranto kasvanut noin 30 000 k-m2. Edellisen lisäksi asuntovarantoa on myös hajarakentamisalueilla. Kaavoitusohjelman periaatteiden mukaisesti suunnitelmakauden sitovien vuosien kaavahankkeiden määrää pyritään sopeuttamaan henkilöresursseihin. Ohjelmassa mukana olevien hankkeiden määrä ei ole vähentynyt, sillä vuosina 2019 ja 2020 on vireillä liki 30 asemakaavahanketta. Hankkeiden määrä on edelleen merkittävän suuri ja tehtävänä haastava. Ne mahdollistaisivat nykyisen kaavavarannon sisältäen noin 10 000 asukkaan kasvun. Keskeisimpiä kehitettäviä alueita ovat lähivuosina kuntakeskus, Masala, Kantvik ja Jorvaksen asemanseutu.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 25 (62) Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2040 on päivitettävä vastaamaan Kirkkonummen kuntastrategiassa 2018-2021 asetettua väestön kasvutavoitetta, joka on vuositasolla 1,5-2,0 %. Kaavoitusohjelman sisältö Kaavoitusohjelma on laadittu kaksivuotisena sitovaksi ja pääpaino on vuosien 2019-2020 hankkeissa. Kaavoitusohjelman 2019-2023 tärkein asia on saada tasapaino vireillä olevien hankkeiden määrän ja kaavoitusresurssien kesken. Ohjelman sitovina vuosina aloitetaan kuusi uutta asemakaavahanketta. Alustava oletus on, ettei uusia osayleiskaavoja ei panna vireille, mutta jos vireillä olevat hankkeet saadaan hyvin eteenpäin, voidaan yksi hanke nostaa toteutukseen aikaisintaan vuonna 2020. Kunnan on huolehdittava, että uutta asuinrakennusoikeutta syntyy MALsopimuksen mukaisesti (n. 40 000 k-m2 / v.). Niin ikään tavoitteena on saada vuosittain valmiiksi liki 400 uutta asuntoa. Kaavoitusohjelman asuinrakennusoikeus kahdelle seuraavalle vuodelle toteutuu lisäämättä uusia asumisen kaavahankkeitta ohjelmaan. Uusina hankkeina kahdelle sitovalle suunnittelukauden vuodelle on osoitettu seuraavasti: - Munkinmäenpuisto (aloitus v. 2019) - Munkinmäen kortteli 203 (aloitus v. 2019) - Masalan asemanseutu (aloitus v. 2020) - Tolsanjärvi (aloitus v. 2020) - Jorvaksenmylly I (aloitus v. 2020) - Jorvaksenmylly II (aloitus v. 2020) - Kirkkonummen maankäytön kehityskuva 2050 (aloitus v. 2020). Oheisaineistosta 1 ilmenee vuosina 2018-2021 lainvoimaiseksi tulleiden sekä kunnanvaltuustossa hyväksyttyjen asemakaavojen uusi asuinrakennusoikeus tai arvio siitä. Merkittävistä asemakaavahankkeista on laadittu hankekortit. Ranta-asemakaavoja ei käsitellä kaavoitusohjelmassa. Niitä koskevat kaavoitusaloitteet käsitellään tapauskohtaisesti ja siitä tiedotetaan kaavoitusta käsitteleviä toimielimiä. Kirkkonummen liikekeskuksen kehittäminen jatkuu Keväällä 2016 ratkaistiin kunnan toimeksianto, joka koski Kirkkonummen liikekeskustan kehittämistä. Alueelle laaditaan Tallinmäen ja Keskustan urheilupuiston asemakaavat, jotka koskevat mm. Kirkkotoria ja sen lähialuetta. Lähtökohtana on hyödyntää laadittuja suunnitelma ja ennen kaikkea voittaneen ehdotuksen mukaista maankäyttövisiota. Urheilupuiston toiminnat päivitetään. Nykyisen kaavoitusohjelman mukaisesti syksyllä 2018 käynnistyy myös nykyisten terveyskeskuskorttelien (k 101) asemakaavamuutos. Uudessa ohjelmassa hanke on nimetty Villa Hagan puiston asemakaavaksi.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 26 (62) Asuinpientalotuotanto Perinteisesti kunnan tavoitteena on myydä tai vuokrata uusia pientalotontteja vuosittain noin 50. Tavoite on haastava. Kunnalla on lainvoimisissa asemakaavoissa vain muutamia myymättömiä pientalotonttia. Uutta pientaloasumista on seuraavissa kaavoitusohjelman hankkeissa (suluissa kaavan arvioitu hyväksymisvuosi): - Juhlakallio (hyväksyminen v. 2018) - Tolsanmäki (hyväksyminen v. 2018) - Tolsanjärvi (hyväksyminen v. 2020 jälkeen) - Prikiranta (hyväksyminen v. 2019) - Kvis (hyväksyminen v. 2019) - Pohjois-Jorvas (hyväksyminen v. 2019) - Veikkolanpuro II (hyväksyminen v. 2019). Kunnan maille sijoittuu uutta pientalorakentamista edellä manituista hankkeista kaikille muille paitsi Veikkolanpuroon. Oheisaineistossa 2 on arvio kunnan omistamalle maalle sijoittuvista pientalotonteista. Juhlakallion ja Tolsanmäen asemakaavat tontit saataneen myyntiin aikaisintaan vuonna 2020. Vastaavasti Prikirannan, Kvisin ja Pohjois- Jorvaksen saadaan myyntiin aikaisintaan vuonna 2021. Tolsanjärven tontit lienevät myynnissä aikaisintaan vuonna 2023. Yritystontit Vuonna 2018 hyväksymiskäsittelyyn tulee Riistametsän asemakaava, jossa Sarvvikinportin eritasoliittymän tuntumaan Länsiväylälle syntyy uusille yrityksille rakennusoikeutta noin 30 000 k-m2. Inkilänportin asemakaavoitus on ollut kunnan merkittävin elinkeinopoliittinen hanke. Vuoden 2015 lopussa, yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsiteltyä asemakaavaehdotuksen (22.10.2015, 66) hankkeen vastuutaho ilmoitti luopuvansa asemakaavan laadinnasta. Kunta on käynyt neuvotteluja rakennusliikkeiden kanssa hankkeen loppuunsaattamisesta tuloksetta. Kaavanlaadintaa ei ole kuitenkaan keskeytetty ja hanke säilyy kaavoitusohjelmassa. Veikkolanportin asemakaavaehdotus laaditaan, kun Turunväylän eritasoliittymän tiesuunnitelma on edennyt riittävän pitkälle. Uusi työpaikkaalue voidaan ottaa käyttöön ainoastaan jos em. liittymä on parannettu. Alustavasti uutta yritystilaa on tulossa noin 35 000 k-m2. Jorvaksenkolmion asemakaavan laatiminen jatkuu vaikka Helsingin seudun outlet-keskus toteutuu Kirkkonummen sijaan Vantaalle. Jorvaksen ja Inkilän osayleiskaavan mukaisesti alueelle voidaan sijoittaa mm. vähittäiskaupan suuryksikkö. Kunta jatkaa yhteistyötä alueen tontinluovutuskilpailun voittaneen tahon kanssa.
Kirkkonummen kunta Pöytäkirja 5/2018 27 (62) Pikkalanlahden teollisuusalueen asemakaavan tarkistaminen ja mahdollinen laajentaminen on vireillä. Kunnanhallitus on päättänyt (11.1.2016, 6), että elinkeinopoliittiset tai muutoin kunnan kannalta tärkeät kaavoitusaloitteet toimitetaan kunnanhallitukselle niiden saavuttua. Päätös mahdollistaa esimerkiksi yrityshankkeita koskevan asemakaavoituksen käynnistämisen kunnanvaltuuston hyväksymästä kaavoitusohjelmasta huolimatta. Tavoitteena on mm. parantaa kunnan ja kaavoituksen ketteryyttä tärkeiden yrityshankkeiden saamiseksi Kirkkonummelle. Elinkeinoelämä edellyttää, että työvoiman saatavuuteen on kiinnitettävä riittävästi huomiota. Se tarkoittaa, että kohtuuhintaisia asuntoja sekä asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja on oltava markkinoilla. Kunnan kilpailukyvyn ja yritysten vahvistaminen kytkeytyy täten myös maankäytön suunnitteluun. Arvio kunnan yritystonttitarjonnasta vuosille 2018-2023 ilmenee tämän asian oheisaineistosta 3. Yleiskaavoitus Osayleiskaavahankkeita on vireillä vuoden 2018 alussa viisi. Kuntakeskuksen, Kantvikin, Masalan ja Luoman osayleiskaavoituksen lähtötiedoksi on laadittu paikalliset kehityskuvat. Kuntakeskuksen 2. vaiheen osayleiskaavaehdotus valmistellaan päättäjäkäsittelyyn hankkeen kaavatalousselvityksen valmistuttua. Niin ikään Masalan osayleiskaavahankkeen kaavatalousselvitys laaditaan ennen kaavaehdotuksen valmistelua. Kylmälä osayleiskaavaehdotus oli ehdotuksena nähtävillä vuonna 2015. Kunnanhallitus (22.8.2016, 241) on hyväksynyt osayleiskaavan jatkosuunnitteluperiaatteet. Tosin maankäyttö- ja rakennuslakiin tehdyt muutokset on kuitenkin otettava huomioon jatkosuunnittelussa ja tarkistettu kaavaehdotus on määrä asettaa nähtäville vuonna 2018. Kuntatekniikan lautakunta palautti (26.10.2017, 53) Kantvikin osayleiskaavan valmisteluaineiston uudelleen valmisteluun sekä antoi evästyksen jatkosuunnittelulle. Koska evästys edellytti suunnittelualueen taloudellisuuteen liittyvää selvittämistä, valmistellaan uusi valmisteluaineisto, kun sitä koskevat kaavatalousselvitykset on käsitelty kunnassa. Luoman osayleiskaavan valmisteluaineisto tulee päättäjäkäsittelyyn vuonna 2018. Uusia osayleiskaavoja ei esitetä kaavoitusohjelmassa aloitettaviksi, mutta siinä varaudutaan laatimaan seuraavalla suunnittelukaudella Gesterbyn ja Sepänkylän osayleiskaavaan liittyvä kahta kiinteistöä koskeva laajennus. Osayleiskaavahankkeet ovat haastavia ja edellyttävät merkittäviä lähtötietoselvityksiä, lisäksi suunnittelun edetessä on tehtävä mm.