PÖYTÄKIRJA 2/2019 1 Maakuntahallitus AIKA 25.02.2019 klo 08:30-10:10 PAIKKA Uudenmaan liitto, Esterinportti 2 b, Helsinki KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 15 Kokouksen järjestäytyminen 4 16 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 1/2019 5 17 Uudenmaan liiton johtoryhmän skenaariotyö tiedoksi 6 18 Uusimaa2019 -hankkeen hallinnoinnin tarkastus tiedoksi 7 19 Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksen palaute ja tärkeimmät muutokset sekä kaavaehdotusten valmistelu ja lähettäminen lausunnoille 20 Vaalien valmistelutoimikunta: jäsenen vaihtuminen (Merja Nevalainen Henri Perälahden tilalle) 21 Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR): uuden jäsenen ja varajäsenen nimeäminen 9 32 34 22 Ilmoitusasioita 36 23 Johtajien antamat lausunnot 37 24 Kokousaikataulu 2019 tiedoksi 38
PÖYTÄKIRJA 2/2019 2 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Heijnsbroek-Wirén Mia Jäsen Hopsu Inka Jäsen Ihanus Jukka Jäsen Juurikkala Timo I varapuheenjohtaja Karhuvaara Arja Jäsen saapui klo 9.15 :n 15 kohdalla Kiljunen Kimmo Jäsen saapui klo 8.40 :n 15 kohdalla Launiala Mimmi Jäsen pöytäkirjantarkastaja Lompolo Kirsi II varapuheenjohtaja saapui klo 8.40 :n 15 kohdalla Markkula Markku Puheenjohtaja Meri Otto Jäsen pöytäkirjantarkastaja Pahlman Irma Jäsen Rissanen Laura Jäsen Salonen Pasi Jäsen Taipale Kaarin Jäsen Oskala Hannu Varajäsen Adlercreutz Anders varajäsen, strateginen kokous Ilonen Jarkko varajäsen, strateginen kokous saapui klo 9.00 :n 15 kohdalla Räsänen Joona varajäsen, strateginen kokous Valtonen Mikko varajäsen, strateginen kokous Holopainen Mari MV:n pj. Luhtanen Leena MV:n I vpj. Sovala Markus Muutosjohtaja Läsnä :n 15 esittelyn ajan Aronkytö Timo Sote-muutosjohtaja Läsnä :n 15 esittelyn ajan Tikkanen-Pietikäinen Inka Hallintopäällikkö Läsnä :n 15 esittelyn ajan Setälä Liisa Erityisasiantuntija Läsnä :n 15 esittelyn ajan Hynninen Jukka Tietohallintopäällikkö Läsnä :n 15 esittelyn ajan Lampi Anu Assistentti Läsnä :n 15 esittelyn ajan POISSA Vesikansa Sanna Jäsen ilmoittanut esteestä Muurinen Seija MV:n II vpj. Savolainen Ossi Maakuntajohtaja Vikman-Kanerva Merja Johtaja, aluesuunnittelu MUU Eskelinen Juha Johtaja, aluekehittäminen Esittelijä, maakuntajohtajan varahenkilö Kanerva Inka Kehittämisjohtaja Autioniemi Paula Hallinto- ja talousjohtaja Elo Seija Viestintäpäällikkö Suursalmi Tero Lakimies
PÖYTÄKIRJA 2/2019 3 ALLEKIRJOITUKSET Markku Markkula Puheenjohtaja Paula Autioniemi Sihteeri KÄSITELLYT ASIAT 15-24 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS / 2018 / 2018 Mimmi Launiala Otto Meri PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 7.3.2019
PÖYTÄKIRJA 2/2019 4 Maakuntahallitus 15 25.02.2019 Kokouksen järjestäytyminen MHS 25.02.2019 15 Maakuntajohtajan varahenkilön ehdotus: Käsittely: Päätös: Maakuntahallitus päättää todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja pää tös valtaiseksi toteaa, että kyseessä on maakuntavaltuuston 29.8.2017 23 hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valitsee kaksi pöytäkirjan tarkastajaa (Arja Karhuvaara, Kimmo Kiljunen). Puheenjohtaja totesi, että maakuntajohtajan ollessa poissa, asioiden esittelijänä toimii hänen varahenkilönsä Juha Eskelinen. Maakuntahallitus päätti todeta kokouksen laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi ja että kyseessä on maakuntavaltuuston 29.8.2017 23 hyväksymän perussopimuksen soveltamisohjeen mukainen strategisesti merkittävä kokous, johon on kutsuttu puhe- ja läsnäolo-oikeudella kehyskuntia edustavat varajäsenet. valita pöytäkirjantarkastajiksi Mimmi Launialan ja Otto Meren. Merkittiin pöytäkirjaan esiteltävinä asioina: Luottamushenkilöiden sähköisen kokousjärjestelmän Päättärin info,erityisasiantuntija Liisa Setälä Uusimaa2019 -hankkeen tilannekatsaus, muutosjohtajat Markus Sovala, Timo Aronkytö ja hallintopäällikkö Inka Tikkanen-Pietikäinen.
PÖYTÄKIRJA 2/2019 5 Maakuntahallitus 16 25.02.2019 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus 1/2019 121/08.00.01.00/2018 MHS 25.02.2019 16 Tiivistelmä Muutosjohtajien tilannekatsaus Uusimaa2019 -hankkeen valmistelun tilanteeseen sekä ajankohtaisiin asioihin. Maakuntajohtajan varahenkilön ehdotus: Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Otsikon asiassa Uusimaa 2019 -hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi asian selostuksen ja esittää asian käsittelyä maakuntavaltuuston kokouksessa 12.3.2019. Ossi Savolainen 040 589 8415 Markus Sovala, Uusimaa2019-hanke, 040 664 6091 Timo Aronkytö, Uusimaa2019 -hanke, 040 631 5011 Otsikon asiassa Uusimaa 2019 -hankkeen poliittisena ohjausryhmänä toimiva Uudenmaan maakuntahallitus päätti merkitä tiedoksi asian selostuksen ja esittää asian käsittelyä maakuntavaltuuston kokouksessa 12.3.2019. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua Liitteet 1 Silta-mallin tarkentaminen, mhs 25.2.2019 2 Sovala, Aronkytö, tilannekatsaus mhs 25.2.2019 3 Valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa, mhs 25.2.2019
PÖYTÄKIRJA 2/2019 6 Maakuntahallitus 17 25.02.2019 Uudenmaan liiton johtoryhmän skenaariotyö tiedoksi 544/02.08.01.00/2018 MHS 25.02.2019 17 Tiivistelmä Maakunta- ja sote-uudistusta on valmisteltu Uudenmaan liiton hallinnoimassa Uusimaa2019 -hankkeessa loppuvuodesta 2016 alkaen. Uudistuksen tavoiteaikataulun muutoksista johtuen liitossa on koettu tarpeelliseksi varautua myös vaihtoehtoisiin toimintamalleihin. Liiton johtoryhmä on valmistellut johtamisen ja päätöksenteon tueksi omat skenaarionsa hahmottamaan Uudenmaan liiton tulevaisuutta maakunta- ja soteuudistuksen eri toteutumisvaihtoehdoissa. Tavoitteena on varmistaa liiton perustyön ja resurssien käytön tuloksellisuus ja jatkuvuus eri tilanteissa. Skenaariot toimivat lähtökohtana myös liiton oman strategian uudistamisessa jatkokaudelle. Skenaariotyössä on avustanut MDI Aluekehittämisen konsuttitoimiston kehitysjohtaja Janne Antikainen. Maakunta- ja sote-uudistuksen lait ovat näitä skenaarioita laadittaessa eduskunnan käsiteltävinä. Jos uudistus lykkääntyy seuraavan hallituksen linjattavaksi, maakuntien toiminnan aloittaminen ei ole todennäköisesti mahdollista ennen vuotta 2023. Maakuntajohtajan varahenkilön ehdotus: Vastuujohtaja ja valmistelija: Maakuntahallitus päättää saattaa johtoryhmän skenaariotyön maakuntavaltuustolle tiedoksi. Ossi Savolainen 040 589 8415 Päätös: Maakuntahallitus päätti saattaa johtoryhmän skenaariotyön maakuntavaltuustolle tiedoksi. Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua
PÖYTÄKIRJA 2/2019 7 Maakuntahallitus 18 25.02.2019 Uusimaa2019 -hankkeen hallinnoinnin tarkastus tiedoksi 513/00.03.00.01/2018 MHS 25.02.2019 18 Tiivistelmä Uusimaa2019 -hankkeen toiminta on volyymiltään huomattavan laajaa verrattuna liiton varsinaiseen perustoimintaan. Siihen sisältyvien riskien hallitsemiseksi liitto on erillistoimeksiantona tilannut tilintarkastusyhteisöltään hankkeen hallinnoinnin tarkastuksen. Tarkastusraportin mukaan hankkeen hallinnointi on ollut lähtökohtaisesti asianmukaista. Raportissa olevat suositukset on otettu huomioon muun muassa hankkeen kuluvan vuoden budjetoinnissa sekä maakuntajohtajan toimintavaltuuksien määrittelyssä. Asian yksityiskohtainen selostus Uusimaa2019 -hanke on perustettu hallituksen maakunta- ja soteuudistuksen Uudenmaan esivalmistelua varten. Sen toiminta on pääosin rahoitettu tietyille ajanjaksoille myönnetyllä valtionavustuksella. Hankkeen toteuttaminen on muodostanut erittäin merkittäväksi osaksi Uudenmaan liiton toimintaa. Sen volyymi on moninkertainen suhteessa liiton varsinaiseen toimintaan. Lisäksi hallituksen uudistuksen viivästymisestä johtuen vastuu on edelleen säilynyt Uudenmaan liitolla. Näin laajaan toimintaan voi sisältyä merkittäviä riskejä. Sen hallitsemiseksi Uudenmaan liitto on tilannut tilintarkastajaltaan, PwC Julkistarkastus Oy:ltä, Uusimaa2019 -hankkeen hallinnoinnin tarkastuksen erillistoimeksiantona. PwC:n suorittama hanketarkastus kohdistui seuraaviin seikkoihin: riskienhallinta ja sisäinen valvonta toimivaltuudet valtionavustuspäätökset sopimukset päätöksenteko taloushallinto ostot ja palkat Tarkastyö käsitti 15 työpäivää ja siihen osallistui PwC:n eri osaamisalojen asiantuntijoita. Tarkastusraportti valmistui 10.12.2018 ja se käsiteltiin tarkastuslautakunnan kokouksessa 15.2.2019. PwC:n raporttiin sisältyy seuraavia keskeisiä huomioita: Raportti painottaa jatkuvan tiedonvaihdon merkitystä Uusimaa2019- hankkeen ja liiton perustoiminnan välillä Valtion antamissa valtionavustuspäätöksissä avustuksen käytön ehdot ja kohteet on kuvattu varsin suppeasti Valtionavustuspäätökset edellyttävät pääsääntöisesti liiton omarahoitusosuutta, jonka määrä vaihtelee päätöksittäin. Päätöksissä ei kuitenkaan ole kuvattu, miten omarahoitusosuudet voivat muodostua. Liitto on valtiolle jättämissään maksatushakemuksissa ilmoittanut omarahoitusosuuksia eri tavoin mm. hankehenkilöstön käytetyn työajan tai palkkakustannusten muodossa. Liitto ei ole varannut suoraa rahoitusta käytettäväksi omarahoitusosuuksien kattamiseen. Sopimusten osalta PwC katsoo, että ne on tehty asianmukaisesti. Sopimuksissa on kattavasti otettu huomioon tilanne, jossa valtionavustusta
PÖYTÄKIRJA 2/2019 8 kanavoidaan edelleen kolmannelle taholle (lähinnä HUS:lle ICT-valmistelua varten). Hankintojen osalta on suositeltavaa tarkentaa hankintakäytäntöjä kansallisen kynnysarvon (60 000 euroa) alittavissa hankinnoissa. Päätöksenteon osalta PwC suosittelee harkitsemaan maakuntajohtajan päätösvaltuuden korottamista Uusimaa2019 -hanketta koskevien hankintapäätösten osalta. PwC suositteli Uusimaa2019 -hankkeen budjetin budjetointia erillisenä tulosryhmänä. Raportissa olevat suositukset on otettu huomioon muun muassa seuraavasti: Maakuntahallitus päätti 21.1.2019 9 korottaa maakuntajohtajan hankintavaltuuden 220 000 euroon Uusimaa2019 -hankkeessa tehtävien hankintojen ja sopimusten osalta. Liiton perustoiminnan osalta valtuus on edelleen 75 000 euroa. Uusimaa2019 -hankkeen budjetti on esitetty erillisenä tulosryhmänä osana liiton budjettia. Asian taustat Kesäkuussa 2018 pääministeri ilmoitti aikataulumuutoksesta, jonka mukaan vastuu maakunnille siirtyy vuoden 2021 alusta. Ilmoituksen johdosta Uudenmaan maakunnan toiminnan käynnistyminen viivästyi ja Uudenmaan liitolle edelleen jäi toistaiseksi määrättömäksi ajaksi vastuu uudistuksen esivalmistelusta. Hallituksen aiemman aikataulun mukaan maakunnat juridisina toimijoina olisi perustettu heinäkuussa 2018. Tällöin maakunta olisi saanut Y-tunnuksen ja se olisi voinut toimia itsenäisenä juridisena henkilönä ja tehdä nimissään sopimuksia ja muita oikeustoimia. Kahden kuukauden siirtymäaikana vastuu valmistelusta olisi siirtynyt Uudenmaan liitolta kokonaan Uudenmaan maakunnalle. Maakuntajohtajan varahenkilön ehdotus: Maakuntahallitus päättää yllä selostusosassa mainituin perusteluin esittää maakuntavaltuustolle asian merkitsemistä tiedoksi. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Täytäntöönpano: Paula Autioniemi 040 737 8050 Tero Suursalmi 050 569 3391 Maakuntahallitus päätti yllä selostusosassa mainituin perusteluin esittää maakuntavaltuustolle asian merkitsemistä tiedoksi. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua
PÖYTÄKIRJA 2/2019 9 Maakuntahallitus 5 21.01.2019 Maakuntahallitus 19 25.02.2019 Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksen palaute ja tärkeimmät muutokset sekä kaavaehdotusten valmistelu ja lähettäminen lausunnoille 462/06.01.01/2018, 111/06.01.02/2019, 359/05.00/2018 MHS 17.09.2018 166 Tiivistelmä Uusimaa-kaava 2050 -kokonaisuus koostuu kolmen seudun vaihekaavoista, jotka laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Uusimaa-kaavan kokonaisuuteen kuuluu myös seutujen vaihekaavoja ohjaavana taustavisiona toimiva Uudenmaan rakennesuunnitelma. Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallituksen kokouksessa 17.9.2018 esitellään tiedoksi merkitsemistä varten seutujen vaihekaavojen luonnosten periaatteet seuraavista teemoista: kasvun kestävä ohjaaminen, liikkuminen ja logistiikka sekä elinkeinot ja kauppa. Maakuntahallitus on merkinnyt tiedoksi kokouksessaan 18.6.2018 Uudenmaan rakennesuunnitelman ja kokouksessaan 20.8.2018 vaihekaavojen luonnosten muiden teemojen periaatteet. Uusimaa-kaava on tämän jälkeen kokonaisuudessaan ollut maakuntahallituksen esittelyssä ja merkitty tiedoksi. Seutujen kaavojen luonnokset on valmisteltu rakennesuunnitelman ja seutujen vaihekaavojen periaatteiden pohjalta. Tavoitteena on, että maakuntahallitus oikeuttaa toimiston asettamaan seutujen kaavojen luonnokset nähtäville ja lähettämään ne lausunnoille lokakuussa 2018. Kaavakokonaisuus sisältää oikeusvaikutteisen kaavakartan, oikeusvaikutteiset merkinnät ja määräykset sekä kaavaratkaisuja selventävän kaavaselostuksen liitekarttoineen sekä rakennesuunnitelman. Seutujen kaavojen luonnokset ovat valmiit Uusimaa-kaava 2050:n kokonaisuus koostuu seutujen vaihekaavoista, jotka laaditaan Helsingin seudulle, Itä-Uudellemaalle ja Länsi-Uudellemaalle. Huolimatta seutujaosta kaavakokonaisuutta valmistellaan yhteismitallisesti koko Uudellemaalle. Kaavakokonaisuutta taustoittaa Uudenmaan rakennesuunnitelma, joka toimii seutujen vaihekaavoja ohjaavana kokonaisvisiona. Syksyn 2018 nähtävilläoloa ja lausuntokierrosta varten kolmen seudun vaihekaavojen luonnokset on yhdistetty yhdelle, koko Uudenmaan kattavalle kartalle. Kaava-aineisto koostuu oikeusvaikutteisesta kaavakartasta, joka on jaettu kolmeen eri kaava-alueeseen, kaikkia kolmea vaihemaakuntakaavaa koskevista oikeusvaikutteisista merkinnöistä ja määräyksistä sekä kaavaratkaisuja selventävästä kaavaselostuksesta liitekarttoineen. Seutujen kaavaluonnoksia on työstetty kaavan valmisteluaineistosta keväällä 2018 saadun palautteen, vuorovaikutuksen ja tarkentuneiden selvitysten pohjalta.
PÖYTÄKIRJA 2/2019 10 Seutujen kaavojen luonnosten valmisteluperiaatteiden ensimmäinen osa esiteltiin hallituksen kokouksessa 20.8.2018. Osa I sisälsi teemat: ympäristön voimavarat ja vetovoima, energia- ja yhdyskuntatekninen huolto sekä puolustusvoimien alueet. Tässä kokouksessa esitellään luonnosten periaatteet, osa II: kasvun kestävä ohjaaminen, liikkuminen ja logistiikka sekä elinkeinot ja kauppa. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: Kasvun kestävä ohjaaminen Uusimaa-kaavan keskeinen suunnitteluperiaate on edistää ilmaston kannalta kestäviä ratkaisuja. Alue- ja yhdyskuntarakennetta kehitetään olevaan rakenteeseen tukeutuen tehostamalla nykyistä yhdyskuntarakennetta kestävin kulkutavoin hyvin saavutettavilla alueilla. Kaavan keskus- ja taajamaratkaisu perustuu analyyseihin, joilla on pyritty tunnistamaan kasvun suuntaamisen kannalta kestävimmät alueet Uudenmaan eri osissa. Suunnitteluratkaisun keskeistä tietopohjaa ovat olleet keskusverkkoanalyysit (asukas- ja työpaikkavolyymit, palveluverkko, toiminnallinen monipuolisuus, saavutettavuus, profilointi), nykyinen taajamarakenne (taajama-alueiden sijainti, aluetehokkuus, asukkaiden ja työpaikkojen sijoittuminen) sekä kestävän liikkumisen edellytyksiin liittyvät aineistot (saavutettavuusanalyysit, joukkoliikenteen palvelutasotavoitteet jne.) Taajamaratkaisun tukena on lisäksi käytetty IPM-suunnittelumallia, jota on hyödynnetty parhaiten rakentamiseen soveltuvien alueiden tunnistamisessa. Helsingin seudun vaihemaakuntakaavan laadinnassa on lisäksi hyödynnetty MAL 2019 -suunnitelman valmistelun yhteydessä laadittuja keskus- ja taajamarakenteen selvityksiä. Kaavaratkaisu muodostuu yleisistä määräyksistä sekä teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Tämän teeman kaavamerkintöjä ovat seuraavat: Keskustatoimintojen alue, valtakunnankeskus Keskustatoimintojen alue, keskus Keskustatoimintojen alue, pieni keskus Palvelukeskittymä Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Keskustatoimintojen alue, valtakunnankeskus Uusimaa-kaavassa osoitetaan kehittämisperiaatemerkinnällä valtakunnankeskus ja sen sijainti. Alue kattaa Helsingin ydinkeskustan alueen sekä nykyiset ja laajenevat kantakaupungit. Valtakunnankeskus on koko maan ja maakunnan tärkein keskus. Sen monipuolisella kehittämisellä on merkitystä Suomen vetovoimaisuuden ja taloudellisen kilpailukyvyn kehittymisen kannalta. Keskus Kaavaratkaisun tavoitteena on maankäytön kasvun ohjaaminen ensisijaisesti suurimpiin ja monipuolisimpiin keskuksiin. Keskuksiin voi sijoittaa myös kauppaa rajoituksetta. Kaavaratkaisun lähtökohtana on, että keskusanalyysi-selvityksen perusteella määritellyt hyvin joukkoliikenteellä saavutettavat, suurimmat ja monipuolisimmat keskukset on osoitettu keskuksen kohdemerkinnällä. Keskuksia ympäröi taajamatoimintojen
PÖYTÄKIRJA 2/2019 11 kehittämisvyöhyke. Pieni keskus Merkinnällä korostetaan pienten keskusten merkitystä ja roolia osana keskusverkkoa ja edistetään niiden jo nykyisten palvelujen tarjontaa, saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta. Keskuksiin voi sijoittaa kauppaa rajoituksetta. Kaavaratkaisulla tuetaan moninaistuvia asumisen ja työnteon edellytyksiä. Kohdemerkinnällä on osoitettu nykyiset pienemmät kuntakeskukset sekä kuntien alakeskuksia pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Pienillä keskuksilla ei ole taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä ympärillään. Palvelukeskittymä Merkinnällä osoitetaan pääkaupunkiseudun ja taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevia olemassa olevia tai tulevia pieniä taajamia. Merkinnällä tuetaan moninaistuvia asumisen ja työnteon edellytyksiä ja edistetään lähi- tai matkailupalvelujen tarjontaa, saavutettavuutta ja vetovoimaisuutta. Merkinnällä korostetaan pienten taajamien, vanhojen kirkonkylien tai kulttuurihistoriallisesti merkittävien paikkojen merkitystä ja roolia osana palveluverkkoa. Palvelukeskittymissä kaupan määrää on rajoitettu. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Uusimaa-kaavassa osoitetaan taajamatoimintojen kehittämisvyöhyhyke -merkinnällä suurimpia ja monipuolisimpia keskuksia ympäröivät taajamavyöhykkeet. Alueiden rajaus perustuu arvioon siitä, millä alueella yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset. Rajauksessa on otettu huomioon etäisyys keskuksesta, palveluiden saavutettavuus, nykyinen taajamarakenne sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Merkinnän tavoitteena on kasvun ohjaaminen alue- ja yhdyskuntarakenteen kestävyyden kannalta edullisimmille vyöhykkeille. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeinä osoitettujen alueiden kehittäminen on maakunnan kokonaisuuden (keskukset, joukkoliikenne) kannalta tärkeää. Pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke Uusimaa-kaavassa osoitetaan pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke, jota tulee kehittää ympäröivää taajamatoimintojen kehittämisvyöhykettä tiiviimpänä ja kaupunkimaisena. Rajaus perustuu arvioon siitä, millä alueella tiiviin ja kaupunkimaisen yhdyskuntarakenteen kestävälle kehittämiselle on parhaat edellytykset. Rajauksessa on otettu huomioon keskusverkko sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen toimintaedellytykset. Kaavaratkaisu tukee pääkaupunkiseudun verkostomaista keskus- ja kaupunkirakennetta ja joukkoliikennejärjestelmää. Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Uusimaa-kaavassa osoitetaan uusia raideliikenteeseen tukeutuvia taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeitä. Merkinnän tavoitteena on varautua yhdyskuntarakenteen laajenemiseen raideliikenteeseen tukeutuen.
PÖYTÄKIRJA 2/2019 12 Rajaus on osoitettu alueille, joiden kestävä kehittäminen tiiviiksi taajama-alueiksi edellyttää uutta raideliikenteen asemaa. Näitä ovat Etelä-Nummela, Hista, Keimola-Kongo, Kuninkaanportti, Lempola, Palopuro, Ristikytö, Talma, ja Östersundom. Vyöhykkeen toteuttaminen voi alkaa jo ennen, kuin alueella on asema. Poikkeuksena ovat Etelä-Nummelan, Histan, Lempolan ja Östersundomin alueet, joiden toteuttaminen tulee kytkeä uuden raideliikenneyhteyden ja aseman sitovaan toteuttamispäätökseen. Alueille ennen aseman toteuttamista sijoittuva uusi maankäyttö ei saa estää alueen tulevaa kehittämistä tehokkaaksi, uuteen asemaan tukeutuvaksi taajamavyöhykkeeksi. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: Elinkeinot ja kauppa Kaavaratkaisun lähtökohtana on seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan ohjaaminen. Kaavaratkaisun perustana kaupan osalta on erityisesti 2. vaihemaakuntakaava ja elinkeinojen osalta ratkaisun perustana on 4. vaihemaakuntakaava. Lisäksi kaavaratkaisulla ohjataan ympäristöhäiriöitä aiheuttavien merkittävien elinkeinotoimintojen sijaintia. Kaavaratkaisun tavoitteena on keskuksien elinvoiman ja palveluiden saavutettavuuden turvaaminen, toimivan kilpailun edistäminen ja tasapainoisen palveluverkon ja aluerakenteen mahdollistaminen. Kaavaratkaisu muodostuu teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä. Tämän teeman kaavamerkintöjä ja -määräyksiä ovat seuraavat: Keskustatoimintojen alue/ valtakunnankeskus, keskus, pieni keskus Palvelukeskittymä Taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Uusi raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen kehittämisvyöhyke Kaupan alue ja Kaupan alue, laaturajoittamaton Kaupan alueiden enimmäismitoitus Liikennealue, lentoasema Yleinen suunnittelumääräys merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alarajasta Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue T/kem Kaupan ratkaisu keskusten ja taajamien osalta Seudullisesti merkittävää kauppaa voidaan sijoittaa kaavassa osoitetuille keskustatoimintojen alueille ilman mitoitusta tai laadun rajoitusta. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille, uusien raideliikenteeseen tukeutuvien taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille ja palvelukeskittymille sekä lentoaseman liikennealueelle on osoitettu seudullisesti merkittävän kaupan seudullisuuden koon alarajat. Kaupan ratkaisu keskusten ja taajamien ulkopuolisten alueiden osalta Keskustojen ja taajamien ulkopuoliset seudullisen kaupan alueet on osoitettu kohdemerkinnöillä, joille on annettu enimmäismitoitukset sekä rajoitettu kaupan laatua muualla paitsi pääkaupunkiseudun kahdeksalla kaupan alueella. Kaupan alueiden osoittamiseen käytetään kahta merkintää (kaupan alue ja
PÖYTÄKIRJA 2/2019 13 kaupan alue, laaturajoittamaton). Kaupan alueen merkinnän tavoitteena on parantaa paljon tilaa vaativan kaupan sijoittumisen mahdollisuuksien ja täydentää keskustan alueiden kauppatarjontaa. Lähtökohtana on, että osoitetut kaupan alueet eivät heikennä keskusten kauppaa tai niiden kehittämistä merkittävästi ja, että kaupan alueet ovat kestävästi saavutettavissa. Merkinnän kaupan alue, laaturajoittamaton perusteena on keskusten alueiden kauppatarjonnan täydentäminen ja monipuolisen kaupan sijoittumisen mahdollisuuksien lisääminen väestömäärältään suurilla ja hyvin saavutettavilla alueilla. Lähtökohtana merkinnälle on, että laaturajoittamaton kaupan alue ei heikennä keskuksen kauppaa tai sen kehittämistä merkittävästi. Kaupan alueiden enimmäismitoitus Kaupan alueiden mitoituksen lähtökohtana on Maankäyttö- ja rakennuslain velvoitteen täyttäminen osoittamalla riittävä enimmäismitoitus. Ratkaisun tavoitteena on kaupan palvelurakenteen tasapainon lisääminen Uudenmaan alueella. Mitoitus pohjautuu 2. vaihemaakuntakaavan kaavaratkaisuun. Matkailijoiden ja vapaa-ajan asukkaiden määrät ovat mukana ostovoiman määrittelyssä, samoin kaupan konseptien muutokset, kilpailu ja tavoitteelliset ostovoiman siirtymät. Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalue Uusimaa-kaavassa osoitetaan kohdemerkinnällä taajamatoimintojen kehittämisvyöhykeiden ullkopuolella olevia laajoja tuotanto- logistiikka- ja kiertotaloustoimintojen kehittämisalueita. Kaavaratkaisun lähtökohtana on turvata elinkeinotoimintojen laajenemismahdollisuudet hyvin saavutettavissa olevilla alueilla. Alueiden hyvän logistinen sijainti tuo kasaumahyötyjä myös kiertotaloustoiminnoille. T/kem T/kem merkinnällä osoitetaan Kilpilahden teollisuusalue, joka on Pohjoismaiden suurin öljynjalostamo- ja petrokemianteollisuuden kokonaisuus. Kilpilahden T/kem alueelle osoitetaan suojavyöhyke tuoreen selvityksen perusteella. Suuronnettomuusvaaraa aiheuttavista laitoksista ja varastoista (ns. seveso-kohteista) annetaan yleinen suunnittelumääräys. Nämä kohteet ja TUKES:in niille määrittelemät suojavyöhykkeet esitetään oikeusvaikutuksettomalla liitekartalla. Seutujen kaavojen luonnosten periaatteet: liikkuminen ja logistiikka Kaavaratkaisun tavoitteena on kestävään liikkumiseen perustuva liikennejärjestelmä, joka tukee Uudenmaan valtakunnallisesti keskeistä asemaa sekä kansainvälistä kilpailukykyä. Kaavaratkaisussa käsitellään tarpeiltaan erilaiset kansainväliset, valtakunnalliset ja sisäiset yhteydet. Liikenteen ja logistiikan teema on poikittainen muiden teemojen kanssa ja sen tavoitteita edistetään parhaiten muiden toimintojen oikealla sijoittelulla ja verkostomaisuudella. Liikenneverkon osalta kaavaratkaisu perustuu pääasiassa Liikenneviraston ja ELY-keskuksen selvityksiin, TEN-T-verkkoon sekä MAL 2019 -suunnitelman valmistelun ja HLJ:n yhteydessä laadittuihin aineistoihin ja selvityksiin. Kaavaratkaisu muodostuu teemaa koskevista kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä, mutta sitä toteutetaan myös muiden teemojen käsittelyn kautta. Tämän teeman kaavamerkintöjä ovat seuraavat:
PÖYTÄKIRJA 2/2019 14 Valtakunnallisesti merkittävä kaksiajoratainen tie Valtakunnallisesti merkittävä yksiajoratainen tie Maakunnallisesti merkittävä tie Seudullisesti merkittävä tie Päärata Yhdysrata Metro Laivaväylä Veneilyn runkoväylä Liikenteen yhteystarve Liikennetunneli Tavara- ja linja-autoliikenteen yhteystarve Tallinna-tunnelin vaihtoehtoinen ohjeellinen linjaus Kaavan tavoitevuoden 2050 jälkeen toteutettava liikenneyhteys Liikenneväylän ohjeellinen linjaus Liikennealue, satama Liikennealue, lentoasema Satama Joukkoliikenteen vaihtopaikka Liityntäpysäköintialue Liikenteeseen liittyviä määräyksiä sisältyy lisäksi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen, uuden raideliikenteeseen tukeutuvan taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen, pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeen, keskuksen ja palvelukeskittymän määräyksiin. Tiet Uusimaa-kaavassa osoitetaan valtakunnallisesti merkittävät kaksiajorataiset tiet, valtakunnallisesti merkittävä yksiajorataiset tiet, maakunnallisesti merkittävä tiet ja seudullisesti merkittävä tiet. Kaavaratkaisun tavoitteena on pitkämatkaisen liikenteen, joukkoliikenteen ja elinkeinoelämän edellyttämien kuljetusten turvaaminen sekä alueiden tulevaan kehitykseen varautuminen. Tiemerkintöjen toiminnalliseen luokittelun pohjana ovat Liikenneviraston ja ELY-keskusten luokittelut sekä seudullisesti merkittävissä teissä myös elinkeinoelämän tarpeet. Kaavaratkaisun tavoitteena on Kehä I:n sisäpuolelle sijoittuvien valtakunnallisten henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohtien saavutettavuuden turvaaminen. Kaavamerkintänä on käytetty tavara- ja linja-autoliikenteen yhteystarve -merkintää. Merkinnät perustuvat Pääkaupunkiseudun tieverkon jäsennöinti -selvityksen tuloksiin keskeisistä pitkämatkaisen ja seudullisen linja-autoliikenteen reiteistä ja keskeisistä valtakunnallisen tai pitkämatkaisen seudullisen tavaraliikenteen reiteistä. Yhteystarpeen lähtöpisteinä ovat maakunnallisesti merkittävien säteittäisten sisääntuloväylien kohdat Kehä I:llä. Päätepisteinä ovat valtakunnalliset henkilö- ja tavaraliikenteen solmukohdat. Kaavaratkaisun periaateena on, että valtakunnallisesti- ja maakunnallisesti merkittävissä teissä liittymien rakentaminen ei saa heikentää tien sujuvuutta ja turvallisuutta, mistä on annettu suunnittelumääräys. Eritasoliittymiä ei esitetä kaavakartalla. Radat Uusimaa-kaavassa osoitetaan omina merkintöinään pääradat, yhdysradat ja metro. Kaavaratkaisun tavoitteena on asumisen ja elinkeinoelämän edellyttämien kestävien kuljetusten ja kestävän liikkumisen turvaaminen sekä
PÖYTÄKIRJA 2/2019 15 alueiden tulevaan kehitykseen varautuminen. Ratojen toiminnallinen luokittelu perustuu pääratojen osalta TEN-T-ydinverkkoon. Yhdysradat ovat satamakuljetusten tai lentoaseman kannalta tärkeitä tai niitä vastaavia ratoja. Kaavassa ei esitetä rautateiden asemia eikä raitioteitä. Tallinna-tunneli Uusimaa-kaavassa osoitetaan Tallinna-tunnelin vaihtoehtoinen ohjeellinen linjaus. Tavoitteena on esittää tunnelin vaihtoehtoiset suunnitteluratkaisut ja saada niistä kommentteja kaavan nähtävilläolovaiheessa. Uusimaa-kaavassa esitetään tunnelivaihtoehtoina FinEst Link -projektin Helsingin ja Pasilan kautta kulkeva linjaus sekä FinEst Bay -projektin kaksi Keilaniemen kautta kulkevaa linjausta. Vesiväylät Uusimaa-kaavassa osoitetaan laivaväylät ja veneilyn runkoväylät Kaavaratkaisun lähtökohtana on turvata kauppamerenkulun kannalta riittävä väylästö sekä osoittaa veneilyn runkoväylä kauppamerenkulun väylien vaihtoehdoksi vapaa-ajan veneilyyn. Kaavassa osoitetaan kauppamerenkulun luokkien 1 ja 2 väylät niiltä osin kun ne kohdistuvat kaavassa esitettäviin satamiin sekä Loviisan ydinvoimalan ohjeellinen laivaväylä. Liikenneväyliin liittyvät muut merkinnät Liikenneväyliin liittyviä muita merkintöjä on Uusimaa-kaavassa: liikennetunneli, liikenneväylän ohjeellinen linjaus, liikenteen yhteystarve ja kaavan tavoitevuoden 2050 jälkeen toteutettava liikenneyhteys Liikenneväylien muilla merkinnöillä kuvataan tarkemmin liikenneväylän ominaisuuksia. Tunnelimerkintää käytetään silloin, kun väylä on kokonaan tai lähes kokonaan tunnelissa: Lentorata ja Itäradan länsiosa. Myös muualla liikenneväylä voidaan toteuttaa tunnelissa. Ohjeellisen linjauksen merkintää käytetään, kun sijaintiin liittyy epävarmuutta. Yhteystarvemerkintää käytetään, jos ohjeellisen linjauksen osoittaminen ei ole mahdollista. Ohjeellisen linjauksen merkintään ja yhteystarvemerkintään ei liity MRL 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta toisin kuin muissa liikenteen merkinnöissä. Omalla merkinnällään osoitetaan kaavan tavoitevuoden 2050 jälkeen toteutuvaksi arvioidut rata- ja tieyhteydet, joihin kaavoituksessa kuitenkin varaudutaan. Satamat ja lentoasema Uusimaa-kaavassa käytetään sataman ja lentoaseman aluemerkintää (liikennealue, satama ja liikennealue, lentoasema) sekä sataman kohdemerkintää. Kaavaratkaisun tavoitteena on turvata valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävien solmupisteiden toiminta- ja kehittämisedellytykset. Kaavaratkaisu perustuu tuoreeseen 4. vaihemaakuntakaavan ratkaisuun. Hangon, Vuosaaren ja Sköldvikin satamille ja Helsinki-Vantaan lentoasemalle osoitetaan aluevaraus-merkintä, jossa on rakentamisrajoitus. Muut vähintään maakunnallisesti merkittävät satamat osoitetaan kohdemerkinnällä, johon ei liity MRL:n 33 :n mukaista rakentamisrajoitusta. Paikallisia satamia, venesatamia ja harrasteilmailun kenttiä ei esitetä kaavassa.
PÖYTÄKIRJA 2/2019 16 Joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintialueet Uusimaa-kaavassa osoitetaan oikeusvaikutteisella liitekartalla joukkoliikenteen vaihtopaikat ja liityntäpysäköintialueet. Kaavaratkaisun tavoiteena on turvata sujuvat vaihtoyhteydet pitkämatkaisesta ja seudun joukkoliikenteestä HSL-liikenteeseen sekä liityntäpysäköintipaikkojen turvaaminen ja kehittäminen. Oikeusvaikutteisella liitekartalla osoitetaan seudullisesti merkittävät vaihtopysäkit kohdemerkinnällä säteittäisten ja poikittaisten joukkoliikennekäytävien (MAL2019-työ) risteyskohdissa seudullisesti merkittävän liityntäpysäköintipaikan kohdemerkinnällä. Oikeusvaikutteisella liitekartalla osoitetaan myös liityntäpysäköintialueet. Nämä voidaan jättää toteuttamatta, jos vastaava palvelu voidaan toteuttaa muulla tekniikalla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkistus Maakuntahallitus hyväksyi kaavatyön käynnistyttyä Uusimaa-kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS). Suunnitelmaa on nyt päivitetty valmisteluaineistosta saadun palautteen ja maakuntahallituksen kesäkuussa 2018 tekemän päätöksen mukaisesti siten, että kaavan valmisteluaikatauluun on lisätty luonnosvaiheen lausunto- ja nähtävilläolo ja että kaavakokonaisuuteen kuuluva rakennesuunnitelma laaditaan oikeusvaikutuksettomana taustavisiona. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet taajamien kehittämisvyöhykkeiden, liikenteen ja logistiikan sekä elinkeinojen ja kaupan osalta merkitä tiedoksi oheismateriaalina esitetyn Uusimaa-kaavan 2050 kokonaisuuden (luonnos) oikeuttaa toimiston lähettämään Uusimaa-kaava 2050 (luonnos) lausunnoille ja asettamaan sen nähtäville oikeuttaa toimiston viimeistelemään kaava-asiakirjat ennen lausuntokierrosta ja nähtäville asettamista. Vastuujohtaja: Valmistelija: Päätös: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Kaarina Rautio 046 858 8890 Maakuntahallitus päätti hyväksyä päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) merkitä tiedoksi seutujen kaavojen luonnosten periaatteet taajamien kehittämisvyöhykkeiden, liikenteen ja logistiikan sekä elinkeinojen ja kaupan osalta merkitä tiedoksi oheismateriaalina esitetyn Uusimaa-kaavan 2050 kokonaisuuden (luonnos) oikeuttaa toimiston lähettämään Uusimaa-kaava 2050 (luonnos) lausunnoille ja asettamaan sen nähtäville oikeuttaa toimiston viimeistelemään kaava-asiakirjat ennen lausuntokierrosta ja nähtäville asettamista.
PÖYTÄKIRJA 2/2019 17 Täytäntöönpano: Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua MHS 21.01.2019 5 Tiivistelmä Uusimaa-kaavan luonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla loka-marraskuussa 2018. Kaavaluonnoksesta saatiin lausuntoja 86 kpl ja mielipiteitä yhteensä 157 kpl. Asian yksityiskohtainen selostus Maakuntahallitukselle tuodaan linjattavaksi merkittävimpiä palautteesta esiin nousseita toimenpiteitä, joiden pohjalta kaavaluonnosta viimeistellään kaavaehdotukseksi. Linjauksia esitetään liikkumisesta ja logistiikasta sekä tuulivoimasta, maa-aineshuollosta ja ampumaradoista. Palaute yleisesti Uusimaa-kaavan luonnos oli nähtävillä ja lausunnoilla loka-marraskuussa 2018. Kaavaluonnoksesta saatiin lausuntoja 86 kpl ja mielipiteitä yhteensä 157 kpl. Luonnoksesta saatu palaute on käyty läpi. Mielipiteistä suurin osa kohdistui Helsingin seudulle ja näistä puolestaan iso osa liittyi Vartiosaaren säilyttämiseen virkistysalueena. Viherrakenteen lisäksi saatiin runsaasti mielipiteitä ampumaratojen osoittamisen puolesta. Myös tuulivoima-alueet ja Malmin lentokentän rakentaminen herättivät jonkin verran vastustusta. Lausunnon kaavaluonnoksesta jättivät kaikki Uudenmaan kunnat Pukkilan kuntaa lukuunottamatta. Lisäksi lausuntoja saatiin eri sektorien viranomaisilta, useilta maakunnilta sekä järjestöiltä. Lausuntojen kokonaismäärästä puolet kohdistui Helsingin seudulle, neljäsosa oli yleistä palautetta ja neljäsosa jakautui Itä- ja Länsi-Uudellemaalle. Lausunnoissa pidettiin kaavan tavoitteita ja aiempaa strategisempaa käsittelytapaa pääosin hyvänä ratkaisuna, samoin luonnosvaiheen kuulemista. Teemoista eniten korostuivat liikkumisen ja logistiikan sekä ympäristön vetovoimiin ja voimavaroihin liittyvät kysymykset. Radat ja väylät herättivät liikenteen osalta eniten mainintoja lausunnoissa. Ympäristön vetovoimien osalta korostuivat viherrakenteen merkinnät, kuten suojelualueet, virkistysalueet ja viheryhteystarpeet. Myös kasvun kestävään ohjaamiseen tuli paljon palautetta, etenkin taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeisiin liittyen. Maakuntahallitukselle tuodaan linjattavaksi merkittävimpiä palautteesta esiin nousseita toimenpiteitä, joiden pohjalta kaavaluonnosta viimeistellään kaavaehdotukseksi. Linjauksia esitetään liikkumisesta ja logistiikasta sekä tuulivoimasta, maa-aineshuollosta ja ampumaradoista. Seuraavassa hallituksen kokouksessa käsitellään lausunnoille lähtevä alustava kaavaehdotus kokonaisuudessaan, sisältäen myös linjaustarpeita muiden aiheiden osalta.
PÖYTÄKIRJA 2/2019 18 Liikkuminen ja logistiikka Palautteessa oli runsaasti ratoihin liittyviä näkemyksiä. Itäradan ja Tallinna-tunnelin linjauksista oli toisistaan poikkeavia näkemyksiä ja ESA-radan vaikutuksesta rantarataan esiintyi huolta. Valtion näkemys oli selkeästi se, että kustakin hankkeesta tulisi esittää vain yksi linjausvaihtoehto. Tallinna-tunnelin osalta nousi esiin tarve kytkeä linjaus valtakunnalliseen liikennejärjestelmään tärkeimpien solmukohtien kautta. Itäradan osalta toivottiin, että työn alla olevat selvitykset otetaan huomioon. Myös tieverkon esitystapaan esitettiin paljon muutoksia. Kehä III:n sisäpuolisen tie- ja katuverkon esittämisestä tuli useita osin ristiriitaisia lausuntoja. Espoo esimerkiksi esitti, että Kehä II:n jatko esitettäisiin kaavassa. Toimenpide-ehdotukset Tallinnan tunnelista esitetään vain Helsingin keskustan ja Pasilan kautta kulkeva linjausvaihtoehto. Tämä on vaihtoehdoista ainoa, joka kulkee liikenteen valtakunnallisten solmukohtien kautta ja kytkee näin tunnelin riittävän hyvin osaksi valtakunnallista liikennejärjestelmää. Kehä III:n sisäpuolinen liikenneverkko esitetään maakuntakaavakartalla Helsingin seudun tieverkon luokitusselvityksen mukaisesti, kuitenkin niin että Kehä I:n sisäpuoliset keskeisimmät pitkämatkaisen linja-autoliikenteen ja tavaraliikenteen reitit esitetään omalla merkinnällään, joka turvaa yhteydet pääväylistä terminaaleihin mutta mahdollistaa kaupunkikehittämisen. Kehä II:n Turunväylän ja Hämeenlinnanväylän välistä osin olemassa olevaa osuutta ei esitetä maakuntakaavakartalla. Selvitysten mukaan tämä osuus ei olisi jatkeen toteutumisen jälkeenkään seudullisesti merkittävä. Tuulivoima Kaavaluonnoksesta saadun palautteen sisältö oli sekä tuulivoimaa vastustavaa että puoltavaa. Vastustavissa lausunnoissa esitetään mm. kaikkien tuulivoima-alueiden poistamista kaavasta (Puolustusvoimat) ja Inkoo-Raaseporin ja Porvoon merialueiden tuulivoima-alueiden poistoa (Tringa, Raasepori ja Porvoon seudun lintutieteellinen yhdistys). Lausunnoissa esitettiin myös rajausmuutoksia Inkoon-Raaseporin merialueen, Loviisa-Lapinjärven sekä Röjsjön alueisiin. Kaavaratkaisuun suhtautuvat myönteisesti tai olisivat toivoneet kunnianhimoisempaa tuulivoimaratkaisua mm. Helsinki, Lapinjärvi, Metsähallitus, GTK, Helen ja Suomen merituuli. Ely-keskus esitti merialueiden Natura-arviointien jääneen puuttellisiksi. Palautteena saatiin joitakin vastustavia mielipiteitä, perusteena mm. luonto-, maisema-, virkistysarvot, selvitysten laatu ym. Uudenmaan liitto on tehnyt maakuntakaavoituksen tueksi useita tuulivoimaselvityksiä sekä omana että konsulttityönä. Selvitykset on toteutettu ottamalla huomioon ympäristöministeriön sekä muiden viranomaisten tuulivoimaa koskevat ohjeet ja oppaat. Selvityksissä käytetyillä kriteereillä on Uudeltamaalta löydetty kaikkiaan viisi potentiaalista maakunnalliseen tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta, jotka on osoitettu voimassa olevissa maakuntakaavoissa. Tuulivoiman osalta etenemisvaihtoehdot ovat: VE1. Pidetään tuulivoima mukana kaavassa siten, että luonnoksessa esitetty kaavaratkaisu pysyy ennallaan. Tämä vaihtoehto ei toteuta Puolustusvoimien
PÖYTÄKIRJA 2/2019 19 luonnoksesta antamaa lausuntoa. Tässä vaihtoehdossa voi lopputuloksena olla, että tuulivoimatuotantoon osoitetuista alueista joudutaan luopumaan ehdotusvaiheessa tai jos Puolustusvoimat valittaa kaavaratkaisusta. VE2. Pidetään tuulivoima mukana kaavassa, mutta poistetaan kaikki tuulivoima-alueet kaavakartalta ja muutetaan paikallista tuulivoimaa koskeva yleismääräys kaikkia tuulivoima-alueita koskevaksi yleismääräykseksi. Vaikka Suomessa on toteutettu laajoja tuulivoima-alueita ilman, että niitä on osoitettu maakuntakaavassa, nämä tapaukset eivät ole päätyneet oikeuskäsittelyyn. Täten ei ole varmuutta siitä, voidaanko tässä vaihtoehdossa Uudellemaalle toteuttaa laajoja tuulivoima-alueita. VE3. Hyväksyttyjen maakuntakaavojen tuulivoimaratkaisut jätetään ennalleen ja Uusimaa-kaavassa ei käsitellä tuulivoimaa. Tämä vaihtoehto turvaa varmimmin sen, että nykyisissä maakuntakaavoissa osoitetut tuulivoimatuotantoon soveltuvat alueet säilyvät maakuntakaavassa. Toimenpide-ehdotukset Ensisijainen etenemisvaihtoehto on VE3 eli hyväksyttyjen maakuntakaavojen tuulivoimaratkaisu jätetään kumoamatta eikä Uusimaa-kaavassa käsitellä lainkaan tuulivoimaa. Perusteluna tälle ratkaisulle on, että hyväksyttyjen maakuntakaavojen tuulivoimaratkaisu toteuttaa Uusimaa kaavan tavoitteita, sen suunnitteluperiaatteita, Hiilineutraali Uusimaa -tavoitetta ja Suomen energia- ja ilmastostrategian linjauksia. Uusimaa kaavan luonnoksen ratkaisu on käytännössä sama kuin voimassaolevien maakuntakaavojen tuulivoimaratkaisu lukuun ottamatta Inkoo-Raaseporin merialuetta, jonka sijaintia olisi Uusimaa-kaavassa siirretty kauemmas rantaviivasta, mitä puolestaan kritisoitiin muutamissa lausunnoissa. Puolustusvoimat ei ole ottanut vastaavaa kielteistä kantaa tuulivoimaratkaisuun voimassa olevan 4. vaihemaakuntakaavan valmistelun aikana. 4. vaihemaakuntakaavan ehdotusta koskevassa Puolustusvoimien lausunnossa todetaan: Puolustusvoimat pitää hyvänä tuulivoimaa koskevia aluevarauksia ja kaavamääräyksiä, jotka on laadittu yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. Puolustusvoimien kanssa käydään vielä heidän lausunnon johdosta lisäneuvotteluita. Maa-aineshuolto Kaavaluonnoksessa ei käsitelty maa- ja kiviaineshuoltoa, mutta lausunnoissa tuotiin esille tarve esittää maakuntakaavassa tarpeelliset maa- ja kiviainesten otto- sekä kierrätysalueet. Maa- ja kiviaineshuoltoa koskevissa lausunnoissa oli kiinnitetty huomiota kiviaineshuoltoon ja massahallintaan luonnonvarojen kestävän käytön, rakentamisen ja kiertotalouden näkökulmista. Erityisesti maanvastaanotto- ja käsittelyalueille on palautteen mukaan Uudellamaalla suuri tarve. Toimenpide-ehdotukset Osoitetaan maa-aineshuollon kehittämisperiaatemerkinnällä laajat maa-aineshuollon kehittämisalueet. Alueita määriteltäessä keskeinen kriteeri on, sijoittuuko alueelle YVA-lain arviointikynnyksen ylittävää toimintaa. Kehittämisalue mahdollistaa maa- ja kiviainesten oton, käsittelyn, varastoinnin, puhtaiden ylijäämämaiden loppusijoittamisen ja niihin liittyviä kiertotaloustoimintoja.
PÖYTÄKIRJA 2/2019 20 Ampumaradat Kaavaluonnoksesta saaduissa lausunnoissa ja mielipiteissä on esitetty maakunnallisten ampumaratojen tai yleisesti ampumaratojen osoittamista maakuntakaavakartalla sekä ampumaratojen toimintaedellytysten turvaamista ratojen ulkopuolisessa maankäytössä. Toimenpide-ehdotukset Luonnos ampumaratojen kehittämissuunnitelmasta Uudenmaan alueelle on valmistunut. Se on kommentoitavana tammikuun 2019 loppuun saakka, minkä jälkeen se viimeistellään lopulliseen muotoonsa. Suunnitelmaa hyödynnetään Uusimaa-kaavan ehdotusvaiheessa. Kehittämissuunnitelman luonnoksessa on tunnistettu Uudeltamaalta viisi maakunnallista ampumarataurheilukeskusta (Sipoon ampumaratakeskittymä, Hirvihaaran ampumarata, Hyvinkään ampumaurheilukeskus, Inkoon ampumarata ja Aktia areena sekä Kovelon ampumarata). Kehittämissuunnitelmassa tunnistetut maakunnalliset ampumaurheilukeskukset osoitetaan maakuntakaavakartalla. Erillisiä melualueita ei merkitä. Lisäksi osoitetaan Puolustusvoimien alueille olevat viisi ampumarataa. Maakuntajohtajan ehdotus: Maakuntahallitus päättää merkitä tiedoksi Uusimaa-kaavan luonnoksesta saadun palautteen hyväksyä Uusimaa-kaavan palautteen aiheuttamat merkittävimmät edellä esitetyt toimenpide-ehdotukset liikkumisen ja logistiikan, tuulivoiman, maa-aineshuollon sekä ampumaratojen osalta. Vastuujohtaja: Valmistelija: Käsittely: Päätös: Täytäntöönpano: Merja Vikman-Kanerva 040 638 6669 Kaarina Rautio 046 858 8890 Maakuntajohtaja muutti kokouksessa ehdotustaan siten, että asia merkitään tiedoksi ja maakuntahallitus jatkaa käsittelyä seuraavassa kokouksessa. Maakuntahallitus päätti hyväksyä maakuntajohtajan kokouksessa tekemän muutosehdotuksen. Muutoksenhakukielto (Kuntalaki 410/2015 136 ); päätös koskee valmistelua MHS 25.02.2019 19 Tiivistelmä Helsingin seudun, Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavojen kokonaisuudesta käytetään nimeä Uusimaa-kaava 2050. Vaihemaakuntakaavojen valmistelu on edennyt kaavojen yhteisestä luonnoksesta saadun palautteen pohjalta kohti kaavaehdotuksia. Tavoitteena on, että maakuntahallitus tässä kokouksessa linjaa kaavaluonnokseen tehtävät tärkeimmät muutokset ja oikeuttaa toimiston lähettämään
PÖYTÄKIRJA 2/2019 21 Asian yksityiskohtainen selostus kaavaehdotukset lausunnoille. Kaavan työsuunnitelman mukaan maakuntahallitus hyväksyy kaavaehdotukset osaltaan vasta sitten, kun kaavaehdotuksista on saatu lausunnot ja hallitus päättää niiden asettamisesta MRL:n mukaisesti virallisesti nähtäville. Helsingin seudulle, Länsi-Uudenmaalle ja Itä-Uudenmaalle ollaan valmistelemassa vaihemaakuntakaavoja. Vaihemaakuntakaavat kattavat koko Uudenmaan maakunnan alueen ja kaavojen aikatähtäin on vuodessa 2050. Kaavoista käytetään myös yhteistä työnimeä Uusimaa-kaava 2050. Seutujen kaavojen ehdotukset ovat valmiit Uusimaa-kaava 2050 luonnosvaiheen palaute on käyty läpi ja sen pohjalta on tehty muutosehdotukset kaavaluonnoksen muuttamisesta kaavaehdotuksiksi. Oleelliset muutokset ja korjaukset on viety myös kaava-aineistoihin. Kaava-aineistoja viimeistellään kuitenkin vielä ennen niiden lausunnoille lähettämistä. Palautteen keskeinen sisältö sekä sen pohjalta tehtävät keskeiset muutokset esitellään tässä aihealueittain. Kasvun kestävä ohjaaminen Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet Palaute Yleisesti pidettiin hyvänä, että maakuntakaavan suunnitteluote on aiempaa strategisempi ja kuntakaavoitukselle jää aiempaa enemmän liikkumavaraa. Taajamatoimintojen alueiden aluevarauksista luopuminen ja kehittämisperiaatemerkinnän käyttäminen taajamarakenteen keskeisenä ohjausvälineenä herätti kysymyksiä liittyen siihen, mikä uudenlaisen kaavan ohjaavuus on suhteessa kuntakaavoitukseen miten kaavaa tullaan tulkitsemaan ja mitkä ovat sen oikeusvaikutukset. Myös taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen suhde kaupan ohjaukseen herätti kysymyksiä. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen esitystapaa pidettiin liian samanlaisena kuin aiempien kaavojen taajamatoimintojen alueen aluevarausten esitystapaa. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen rajaukseen toivottiin tarkistuksia monin paikoin. Pääkaupunkiseudun ydinvyöhyke Palaute Helsingin seudun kaavassa osoitettua pääkaupunkiseudun ydinvyöhykettä pidettiin pääsääntöisesti onnistuneena, mutta rajaukseen toivottiin tarkistuksia Espoossa ja Vantaalla. Raideliikenteeseen tukeutuvat taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeet Palaute Osassa saatua palautetta kritisoitiin sitä, että osaa raideliikenteeseen tukeutuvista taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeistä koski määräys, joka edellytti radan ja aseman sitovaa toteuttamispäätöstä ennen kuin
PÖYTÄKIRJA 2/2019 22 alueen toteuttaminen voi alkaa. Toisaalta tätä pidettiin monissa lausunnoissa myös hyvänä. Jonkin verran toivottiin tarkistuksia vyöhykkeiden rajauksiin. Keskukset ja palvelukeskittymät Palaute Keskustatoimintojen osalta kaavamerkintöjä ja -määräyksiä pidettiin toimivina. Helsinki toivoi valtakunnankeskusta osoittavan kehittämisperiaatemerkinnän symbolia laajennettavan pohjoisen suuntaan. Koska kaavan kaikilla keskuksilla on yhteinen suunnittelumääräys, pidettiin parempana, että myös valtakunnankeskuksen merkintätapana käytetään kohdemerkintää kuten muillakin keskuksilla. Espoo, Sipoo ja Vantaa toivoivat keskuksien kohdemerkintöjen sijainteihin pieniä tarkistuksia. Voimassa olevan seutukeskusmerkinnän palauttamista toivottiin Lohjalle ja Hyvinkäälle. Uudet palvelukeskittymämerkinnät toivottiin Kirkkonummen Sundsbergiin, Siuntion Sunnanvikiin ja Inkoon kyliin. Lohjan lausunnossa huomautettiin, että kunnan hallinnollinen keskus on liian suuressa roolissa keskusten kriteerinä. Nähtiin epätasa-arvoisena, että Itä-Uudenmaan vaihemaakuntakaavan kuntakeskukset osoitetaan pieninä keskuksina, kun Lohjalla kuntaliitosten myötä entiset pienet kuntakeskukset osoitetaan palvelukeskittyminä. Muutokset kaavaluonnokseen Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen esitystapaa muutetaan niin, että se eroaa aiemmin käytetystä taajamatoimintojen alueen aluevarauksen esitystavasta Tehdään tarkistuksia taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeiden rajauksiin Tehdään tarkistuksia raideliikenteeseen tukeutuviin taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeisiin, sitovuus aseman ja radan toteuttamispäätökseen poistetaan Etelä-Nummelasta Tehdään tarkistuksia pääkaupunkiseudun ydinvyöhykkeeseen Espoossa Valtakunnankeskus-merkintä muutetaan kehittämisperiaatemerkinnästä kohdemerkinnäksi. Merkinnän kuvausta tarkistetaan. Palvelukeskittymiä ei osoiteta Helsingin seudun vaihemaakuntakaavassa. Merkinnän kuvausta tarkistetaan. Masala ja Jokela muutetaan pienistä keskuksista keskuksiksi. Espoon Kalajärvi osoitetaan pienenä keskuksena. Vantaalla, Espoossa ja Sipoossa keskusten merkintöjen sijaintia tarkistetaan. Tiivistettävän ydinvyöhykkeen kulttuuriympäristöjä koskeva määräys siirretään taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen määräykseen. Selkeytetään kaavan tulkintaa (kaavamääräykset, merkintöjen kuvaukset, kaavan lukuohje, kaavaselostus).
PÖYTÄKIRJA 2/2019 23 Elinkeinot ja kauppa Kauppa Kaupan ratkaisu keskusten ja taajamien osalta Palaute Keskusten mitoittamattomuutta ja taajamien kaupan kaavaratkaisua pidettiin pääsääntöisesti hyvänä, sillä ratkaisu antaa kunnalle riittävät mahdollisuudet kehittää kaupallisten palvelujen sijoittumista kunnassa. Palautteen mukaan kaupan laatuluokittelu tulisi poistaa, sillä se aiheuttaa tulkintaongelmia ja rajoittaa kilpailua. Lisäksi pidettiin tarpeellisena arvioida taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeille annetun keskustahakuisen kaupan seudullisen koon alarajan vaikutuksia keskusten elinvoimaan. Kaupan ratkaisu keskusten ulkopuolisten alueiden osalta Palaute Keskusten ulkopuolisten kaupan alueiden ratkaisuun oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kaupan alueille osoitettua 30 000 k-m2:n yksikkökoon rajoittamista ei pidetty palautteissa tarpeellisena. Lisäksi määräys antaa kilpailuetua jo toteutuneille isoille yksiköille. Suurin osa kaupan alueista on tilaa vaativan kaupan alueita ja sijoittuvat valkoiselle alueelle. Tällöin keskustahakuisen kaupan seudullisen koon alaraja on 4 000 k-m2. Espoon, Lohjan ja Raaseporin valkoisella alueella sijaitsevat kaupan alueet halutaan lausuntojen mukaan mm. tasapainoisen taajamarakenteen kehittämisen vuoksi taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeelle, jossa kaupan seudullisen koon alaraja on 10 000 k-m2. Espoo esitti lausunnossaan, että Nihtisillan ja Turvesolmun laaturajoittamattomat kaupan alueet tulee yhdistää yhdeksi laaturajoittamattomaksi kaupan alueeksi. Vihdin palautteessa kaupan alueella oleva toteuttamismääräys halutaan Huhmarin alueelta pois, sillä tilaa vaativan kaupan toteuttamista ei tule rajoittaa taajaman ulkopuolisilla alueilla. Uutta kaupan alueen kohdemerkintää toivottiin Kirkkonummen Veikkolaan. Laaturajoittamattoman kaupan alueille haluttiin lisäperusteluja, sillä niiden koettiin vaikuttavan lähellä olevien keskustojen elinvoimaisuuteen. Helsinki-Vantaan lentoasemaa koskevassa palautteessa esitettiin tarkistustarve seudullisen koon alarajan rajaamista pois turvatarkastelulta alueelta. Kaupan alueiden enimmäismitoitus Palaute Lausunnoissa on esitetty nostettavaksi kaupan alueiden enimmäismitoituksia Espoon Kulloonsillan ja Nurmijärven Ilvesvuoren kaupan alueilla. Espoo esittää yhdistettävien laaturajoittamattomien kaupan alueiden (Nihtisilta ja Turvesolmu) enimmäismitoitukseksi näille alueille osoitettujen enimmäismitoitusten yhdistämistä.