...työllistymistä edistävän ja tukevan palvelupisteen tai -keskuksen perustaminen, draama- ja viihdeohjelmien käsikirjoituskoulutuksen Closed? Case järjestäminen, media-alan yrittäjäkoulutuksen ja kaupunki- ja yhteisömedian sekä mediakasvattajatyön tukeminen julkisin varoin...
Minuutit murjottavat aikajanalla. Happy end on kadoksissa musta valokehä tietokoneen päällä. Deadline on tehnyt itsarin. Alko on auki kello kuuteen saakka. Kovalevy on jo sammunut. - Tiina Madisson -
ESIPUHE 1 Mundo-projekti...6 1.1 Organisaatio ja työntekijät...8 1.2 Opiskelijat...10 1.3 Koulutus...14 1.4 Työssäoppiminen...14 1.5 yhteenveto...17 2 Kolmen kimppa 2.1 Projektiorganisaatio muotoutuu...20 2.2 Kolme erilaista kumppania...22 3 Raha ratkaisee? 3.1 Kompastuskivi... 26 3.2 Taloudelliset resurssit...27 3.3 Kumppani alihankkijana...28 3.4 Opiskelijoiden toimeentulo... 29 3.5 Kotouttamisohjelman ongelmat...29 4 Ghetto Love 4.1 Kieli... 32 4.2 Is it because I m black?... 34 4.3 Ryhmäyttäminen ja sitouttaminen... 36 4.4 Getto... 38 Sisällysluettelo 5 Tiedotus ja valtavirtaistaminen 5.1 Tiedotusstrategia... 42 5.2 Toimenpiteitä ja tapahtumia...44 6 Kansainvälinen toiminta 6.1 Kansainväliset kumppanit ja yhteistyö... 56 6.2 Muu kansainvälinen yhteistyö... 59 6.3 Kansainvälistä kiitosta... 60 7 Tulokset 7.1 Tutkinnot... 64 7.2 TV-ohjelmat... 64 7.3 Lehtiartikkelit ja radio-ohjelmat... 66 7.4 Työtilaisuudet... 68 8 Kansallinen teematyö... 72 9 Hyvät käytännöt 9.1 Tutorointimalli... 76 9.2 Työssäoppimismalli... 78 9.3 DigiTales... 82 9.4 Mediakasvatusmalli... 84 9.5 Uusi Basaari-ohjelmaformaatti... 86 9.6 Diversity Toolkit... 88 10. juurruttamista 10.1 Juurtuuko?... 92 10.2 Case Closed?... 95
Esipuhe Keväällä 2004, kun Euroopan Sosiaalirahastolle (ESR) laadittiin Mundon projektihakemusta, Suomi oli vauhdilla kansainvälistymässä. Suomeen saapuvien maahanmuuttajien määrä oli moninkertaistunut. Samaan aikaan, kun lähes koko Eurooppaa koskeva väestön ikääntyminen ja matala syntyvyys enteilivät jo silloin lähivuosien aikana syntyvää työvoimapulaa, suomalaiset saivat seurata sivusta varoittavia esimerkkejä kulttuurien välisistä yhteentörmäyksistä muualla maailmassa. Maahanmuuttajien ja etnisten vähemmistöjen medianäkyvyys oli heikko ja tavat, joilla heitä käsiteltiin mediassa, antoivat hyvin yksipuoleisen ja kielteisen kuvan kokonaistilanteesta. Uusien väestöryhmien asioita puitiin lähinnä ongelmalähtöisesti viranomaisauktoriteettien näkökulmasta, ja maahanmuutto ja pakolaiskymykset koettiin uhkaksi yhteiskunnalle. Suomi ei kuitenkaan ollut poikkeustapaus samaan tapaan toimi valtamedia myös muissa Euroopan maissa. Vähemmistötaustaisten mediatyöntekijöiden määrä suomalaisessa mediassa oli 2000-luvun alkupuolella lähes olematon. Vaikka Suomessa asui kymmeniä kokeneita media-alan ammattilaisia, heistä vain harvat olivat onnistuneet työllistymään uudessa kotimaassaan. Myöskään kattavaa jatkokoulutusta heille ei ollut tarjolla. Ainoa tapa muuttaa vähemmistöasioitten käsittelyä tasapuolisemmaksi oli antaa asianosaisille itselleen mahdollisuus toimia ja vaikuttaa mediassa. Keväällä 2004 Suomessa siis oli selvä sosiaalinen tilaus Mundon kaltaiselle maahanmuuttajataustaisia ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvia mediatyön ammattilaisia kouluttavalle ja työllistymistä edistävälle projektille. Tässä kirjassa tarkastellaan lähemmin Mundo-projektin tavoitteita, toimintaa ja tuloksia. Innostavia lukuhetkiä! - Mundo-projektin henkilökunta - Case Closed?
Johdanto toimintaympäristöön YLEn kulttuuriohjelmien TV1:lle tuottaman viikoittaisen Basaari-ohjelmasarjan tekijöiksi on jo vuodesta 1996 alkaen etsitty ja koulutettu maahanmuuttajaohjaajia. Basaari dokumentoi Suomessa asuvien maahanmuuttajien, ulkomaalaisten ja uussuomalaisten arkea ja juhlaa ja toimii kouluttajana. Vuonna 2000 Basaari järjesti maahanmuuttajanaisten ja Kassandra ry:n kanssa yhteistyönä videokurssin. Euroopan Pakolaisrahaston (ERF) tuella Basaarin toimituksessa järjestettiin myös vuonna 2001 puolen vuoden mittainen kurssi pakolaistaustaisille toimittajille. Vuosien 2003 2004 aikana toteutettiin vastaavasti ETNO-kurssi media-alalla toimineille maahanmuuttajille työministeriön SEIS-projektin tuella. Kurssien suosio oli suuri, ja ne osoittivat myös erityiskoulutuksen välttämättömyyden varsinaisen työllistymisen kannalta. Lyhytkurssit olivat pilottiprojekteja, joiden avulla testattiin koulutuksen tarvetta, kysynnän laajuutta sekä projektien työllistävää vaikutusta. Onnistuneiden kokeilujen innoittamana YLEn Basaari-toimitus päätti hakea ESR:ltä tukea osallistuakseen Equalyhteisöaloiteohjelmaan vuosien 2004-2007 aikanaan tavoitteena järjestää Suomessa mediakoulutusta maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille. Hakemus valmisteltiin Basaari-toimituksessa, ja sitä varten konsultoitiin Helsingin ammattikorkeakoulun Stadian liiketoiminnan johtajaa Satu Hallenbergia ja tulevaa projektipällikköä Marita Rainbirdiä, jotka olivat molemmat aikaisemmin olleet mukana EU-projekteissa. YLE ilmoittautui hakemuksessa projektin hallinnoijaksi, mikä herätti yhtiön taloushallinnossa vastustusta. EU-tukien maksatuskäytäntöjen ja valvonnan pelättiin olevan työläitä ja hankalia yhtiön taloushallinnon henkilökunnalle. Lisäksi YLE joutuisi ottamaan ison taloudellisen riskin myös kumppaniensa suhteen, mikäli projektissa ilmenisi ongelmia. Projektin hakemuksen allekirjoitti YLEn puolesta 29.4.2004 ohjelmajohtaja Ismo Silvo ja Stadian puolesta rehtori Timo Luopajärvi. Työministeriö hyväksyi projektin rahoituksen viimein lokakuussa 2004. Projekti sai samalla viralliseksi nimekseen Mundo. Jo keväällä 2004 YLEn Tasa-arvo- ja moninaisuustyön ohjausryhmä oli aloittanut suunnittelutyön, jonka tavoitteena oli luoda yhtiölle uusi erityis- ja vähemmistöryhmien palvelustrategia. Ohjausryhmän ehdotus valmistui syksyllä 2005 ja yhtiön hallitus ja hallintoneuvosto hyväksyivät sen joulukuussa 2005. Mundo-projekti toimi siten yhtiön strategiatyön hyvänä koe- ja testauskenttänä, sillä kummallekin havaittiin olevan selvä tarve ja tilaus. Kansalliset kumppanit Samaan aikaan kun Mundo-projektin hakuvaihe alkoi, Helsingin kaupunki suositteli oppilaitoksilleen, että niiden pitäisi ottaa huomioon monikulttuurisuus ja pyrkiä lisäämään maahanmuuttajaopiskelijoiden määrää erilaisissa koulutusohjelmissaan. Kun Dream Catcher Oy: lle tarjottiin mahdollisuutta osallistua Mundoprojektiin, yritys oli kustantanut Suomen ainoaa englanninkielistä monikulttuurista SixDegreeslehteä reilun vuoden ajan. Kansallisiksi yhteistyökumppaneikseen YLE sai neuvoteltua Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian (Stadia) ja Dream Catcher Oy:n (Dream Catcher). Kumppanien yhteisenä tavoitteena oli syventää koulutettavien mediaosaamista ja suomalaisen mediakentän tuntemusta ja siten parantaa heidän työllistymismahdollisuuksiaan. Case Closed?
Case Closed?
1 Mundo-projekti 1.1 Organisaatio ja työntekijät 1.2 Opiskelijat 1.3 Koulutus 1.4 Työssäoppiminen 1.5 yhteenveto
1 Mundo-projekti Mikä? Mundo-projekti oli kolmivuotinen mediakoulutus- ja työssäoppimisprojekti, joka suunnattiin Suomessa asuville maahanmuuttajille ja etnisille vähemmistöille. Miksi? Mundo-projektin tarkoitus oli edistää kulttuurien välistä ymmärtämystä media-alalla ja median välityksellä myös suuren yleisön keskuudessa ja siten parantaa vähemmistötaustaisten media-ammattilaisten, maahanmuuttajien, uussuomalaisten ja etnisten vähemmistöjen edustajien, mahdollisuuksia toimia omalla alallaan itsenäisinä tekijöinä kohteena olemisen sijaan. Milloin? Projekti alkoi marraskuussa 2004 ja päättyi lokakuussa 2007. Miten? Mundo-projektissa oli mukana 24 opiskelijaa 18 maasta. Osalla koulutettavista oli pitkä kokemus eri media-alan töistä, toiset olivat vasta aloittaneet uransa. Mundo-opiskelijat aloittivat täydennyskoulutusjakson Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa toukokuussa 2005 ja suorittivat näyttötutkinnot kevään ja syksyn 2007 aikana. Työssäoppimisjaksot YLEn BasaariMundo-toimituksessa ja Dream Catcherin SixDegrees-toimituksessa alkoivat elokuussa 2005. Kaksivuotisen mediakoulutuksen aikana he täydensivät koulutustaan henkilökohtaisten opintosuunnitelmiensa mukaan ja työskentelivät eri medioissa, tv:ssä, radiossa ja lehdessä sekä toteuttivat palveluja verkkoon. Projekti tarjosi opiskelijoille koulutuksen ja työssäoppimisen lisäksi runsaasti näkyvyyttä eri medioissa ja verkostoitumis- ja yhteistyömahdollisuuksia sekä Suomessa että ulkomailla. Kuka? Projektin kansalliset yhteistyökumppanit olivat YLE, Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja Dream Catcher. Lisäksi projektilla oli viisi kansainvälistä kumppania Englannista, Hollannista, Kreikasta, Saksasta ja Slovakiasta. Mundo-projektia rahoitti pääasiassa Euroopan Sosiaalirahaston Equal-ohjelma, kuntarahoitusosuuden kattoi Helsingin kaupunki. Rahoittajan edustajana toimi Uudenmaan TE-keskus. Projektin kokonaisbudjetti oli 1,5 miljoonaa euroa. Kenelle? Projektissa oli mukana 24 eri-ikäistä opiskelijaa 18 eri maasta. Osalla opiskelijoista oli jo pitkä kokemus media-alan töistä, toiset olivat vasta aloittamassa uraansa. Mitä Mundosta seurasi? Projektin ansiosta opiskelijoille aukesi useita mahdollisuuksia itsenäisiin töihin sekä YLEn sisällä että itsenäisissä tuotantoyhtiöissä. Mitä muuta? Projektin myötä syntyi viikoittainen kymmenen minuutin mittainen Mundo-ohjelma, josta tuli heti projektin alussa pysyvä osa Basaari-ohjelma-sarjaa. Ohjelmassa esitettiin Mundo-opiskelijoiden ohjaamia lyhyitä dokumentteja, joiden aiheet, näkökulmat ja käsittelytavat vaihtelivat ohjaajasta riippuen. Syksystä 2007 alkaen ohjelma nähdään uudella ohjelmapaikalla YLE TV1:ssä keskiviikkoisin klo 18.30. Case Closed?
Organisaatiokaavio TYÖMINISTERIÖ / TE-KESKUS Rahoittajan edustajat OHJAUSRYHMÄ Asiantuntijaelin, joka ohjaa ja valvoo toimintaa ja varojen käyttöä projektisuunnitelman mukaisesti. OPERATIIVINEN TYÖRYHMÄ Kansallisten kumppanien edustajat STADIA Kansallinen kumppani koulutus YLE (juridinen vastuu) Kansallinen kumppani hallinnointi, työssäoppiminen (tv), tiedotus, kv-yhteistyö, valtavirtaistaminen DREAM CATCHER Kansallinen kumppani työssäoppiminen (lehti, radio, internet) KOHDERYHMÄ Mundo-opiskelijat KV-PARTNERIT -Mira Media, Hollanti - Hi8us, Englanti - BGZ, Saksa - ACEC, Slovakia - Dimitra, Kreikka ULKOPUOLISET SIDOSRYHMÄT mm. tiedotusvälineet, rahoittajat, potentiaaliset työnantajat, suuri yleisö, järjestöt Case Closed?
1.1 Organisaatio ja työntekijät Projektin kumppanien sisäisessä työnjaossa YLEn BasaariMundo-toimitus oli vastuussa projektin hallinnoimisesta ja koordinoimisesta, tv-alan työssäoppimisesta BasaariMundo-toimituksessa, projektin tiedotuksesta ja valtavirtaistamisesta sekä kansainvälisestä yhteistyöstä. Stadia vastasi Mundo-projektissa täydennyskoulutuksesta, jonka tarkoituksena oli antaa opiskelijoille tekniset ja tuotannolliset valmiudet television, elokuvan, radion, verkkoviestinnän, äänitealan ja tuotantoyhtiöiden suunnittelu-, toteutus- ja kehittämistehtäviin. Dream Catcher vastasi projektin aikana lehti-, radio- ja internetalan työssäoppimisesta. YLEISRADIO YLE Asiaohjelmien Basaari-toimitus on vuosien ajan tehnyt monikulttuurista ohjelmatyötä eri maista kotoisin olevien ohjaajien, juontajien ja toimittajien kanssa, järjestänyt koulutusta ja ottanut osaa kansainvälisiin yhteistuotantoprojekteihin. Yhdentoista vuoden aikana Basaari-ohjelmasarja on muuttanut muotoaan, mutta edelleen se on ainoa suomalaisen television tarjoama ohjelmasarja, joka panostaa maahanmuuttajien ja uussuomalaisten elämää dokumentoivaan ohjelmatuotantoon. Mundo-projektin myötä Basaarin osaksi liittyi kymmenminuuttinen Mundo-ohjelma, jossa nähdään viikoittain Mundo-ohjaajien ohjaamia lyhytdokumentteja. www.yle.fi/mundo www.yle.fi/basaari Marita Rainbird Projektipäällikkö Projektin hallinto- ja talousasiat, kansallisten kumppanien toimintojen ja opiskelijoiden työssäoppimisten koordinointi, projektin tiedotus- ja valtavirtaistamiseen tähtäävien toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus yhteistyössä projektin tiedottajan kanssa, opiskelijoiden ryhmäyttämisen ja sitouttamisen koordinointi sekä kansainvälinen yhteistyö Taisto Lapila Pääkouluttaja BasaariMundo-toimituksen työssäoppimisjaksojen ohjaus ja toteuttaminen, Mundo-tv-ohjelmien toimitussihteerinä toimiminen Linda Lappalainen Tiedottaja Projektin ja tv-ohjelmatiedotuksen suunnittelu ja toteutus sekä valtavirtaistamiseen tähtäävien toimenpiteiden hoitaminen yhteistyössä projektipäällikön kanssa, sidosryhmäverkoston luominen ja yhteydenpito, painotuotteiden suunnittelu ja toimittaminen, verkkosivujen sisällöntuotanto ja päivitys Helga Kaislo Projekti- ja ohjelma-assistentti Mundo-tv-ohjelmien tekoon liittyvät käytännön valmistelut, jälkityöt ja opiskelijoiden perehdyttäminen YLEn ohjelmatyön käytäntöihin Elina Paloheimo Projektivastaava YLEn monikulttuuriohjelmien vastaava tuottaja. Projektin juridisista, talous- ja henkilöstöasioista vastaaminen, osa-aikainen Terhi Koivisto Kuvaaja-leikkaaja YLEn ohjelmatyöhön nimittämä, vastuualueena Mundo-tv-ohjelmien kuvaus ja leikkaus Michael Hutchinson-Reis Kv-konsultti Projektipäällikön avustaminen kansainvälisten asioiden hoidossa, osa-aikainen Case Closed?
HELSINGIN AMMATTIKORKEAKOULU STADIA Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia on yksi Suomen suurimmista ammattikorkeakouluista. Yhteensä yli 9 300 opiskelijaa tavoittelee Stadiassa korkeakoulututkintoa. Stadiassa on 31 eri kulttuurialan, palvelualan, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan ja liikenteen alan koulutusohjelmaa. Valmistuneet ovat alansa asiantuntijoita. www.stadia.fi Satu Hallenberg koulutuspäällikkö aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut Anitta Pankkonen koulutuspäällikkö Matti Rantala projektivastaava Eeva Jahkonen projektisihteeri, kevät 2006 asti Pauliina Shilongo projektisihteeri, toukokuu 2006 lähtien mediakasvatushankkeen koordinaattori Birgitta Laitinen taloussihteeri Taku Kaskela oppilaitostutori opintoihin, näyttöihin ja työelämään ohjaus Lasse Keso oppilaitostutori opintoihin, näyttöihin ja työelämään ohjaus Anja Rouhuvirta työelämätutori opintoihin, näyttöihin ja työelämään ohjaus Miikka Lyytikäinen työelämätutorisijainen kevät 2006 Leena Kaján tuotantotutori neuvonta opiskelijatuotantoasioissa DREAM CATCHER OY Dream Catcher on vuonna 1998 perustettu mediaalalla toimiva tuotantoyhtiö. Yhtiö on tuottanut useita laadukkaita dokumenttielokuvia, fiktiivisiä lyhytelokuvia ja sarjoja televisiolle. Lisäksi Dream Catcher on vuodesta 2003 läh-tien julkaissut englanninkielistä ilmaisjakelulehteä nimeltä SixDegrees. SixDegrees on kuukausittain ilmestyvä monikulttuurijulkaisu, jonka painos on 48 000 kappaletta. Lehteä jaetaan noin 500 noutopisteessä. SixDegreesillä on myös dynaamiset internetsivut ja radio-ohjelma kaksi kertaa viikossa Lähiradiossa taajuudella 100.3 MHz. www.6d.fi Alexis Kouros Projektivastaava Projektin vastuuhenkilö Dream Catcher Oy:ssä Laura Seppälä Pääkouluttaja Vastuu työssäoppijoiden ohjaamisesta, operatiivisen tason työskentely, hallinnolliset ja talousasiat Sami Sallinen, Matleena Välinoro, Nina Toukoluoto, Kirby Wilson ja Mahmoud Assiabi toimivat projektin aikana työssäoppimisassistentteina. Heidän työhönsä kuului työssäoppijoiden käytännönläheinen ohjaus ja erityisopetus. KANSAINVÄLISET KUMPPANIT Mundo-projektilla oli viisi kansainvälistä partneria: Mira Media Hollannista, Hi8Us Englannista, BGZ Saksasta, ACEC Slovakiasta ja DIMITRA Kreikasta. Kansainvälisen yhteistyön tarkoituksena oli monimuotoisuuden lisääminen eurooppalaisessa mediassa. Case Closed?
1.2 Opiskelijat Minulla on suomalainen vaimo ja asumme Länsi-Pasilassa. Eräänä päivänä kävelyllä vaimoni kanssa ohitimme YLEn ja hän sanoi: Katsopas, tuolla on Suomen Yleisradio. Vai niin, vastasin, aion työskennellä siellä vielä jonakin päivänä. Se oli vitsi, mutta kuinka ollakaan, pian minusta tuli Mundon opiskelija ja tein töitä YLEssä. -Elihú Galván - Projektiin valittiin ennakkotehtävien ja kaksipäiväisten sisäänpääsykokeiden perusteella 26 eri-ikäistä opiskelijaa 20 eri maasta. Osalla heistä oli jo pitkä kokemus media-alan töistä, toiset olivat vasta uransa alussa. Hakijoita oli yhteensä 84 ja sisäänpääsykokeisiin valittiin 42 opiskelijaa. Sisäänpääsykokeiden tehtävät laadittiin yhteistyössä kansallisten työkumppaneiden kesken ottaen huomioon hakijoiden erilaiset kulttuuriset ja kielelliset taustat. Tehtävät sai suorittaa suomeksi, englanniksi, saksaksi, ranskaksi, espanjaksi tai venäjäksi. Tärkeimpiä valintakriteereitä olivat hakijan aikaisempi koulutus ja kokemus media-alalta, vähintään välttävä suomen kielen taito sekä motivaatio opiskella media-alaa suomen kielellä. osallistuminen oli heikkoa. Toinen estyi osallistumasta sairauden vuoksi, ja toinen kotouttamisohjelman pakollisten suomen kielen kurssien ja opintojen vuoksi. Opiskelijoiden taustaa Sisäänpääsykokeiden yhteydessä tehtyyn vapaa-ehtoiseen taustakartoituskyselyyn vastasi 33 hakijaa 42 koulutukseen pyrkivästä. Kyselyyn vastaajista 20 hakijaa hyväksyttiin Mundo-koulutukseen. Tyypillinen koulutukseen hyväksytty hakija oli 21 41-vuotias mies, joka kuvaa etnisen taustansa valkoiseksi eurooppalaiseksi ja/tai latinoksi. Hän puhuu noin kolmea tai useampaa kieltä. Hänellä on aikaisempaa kokemusta mediatyöstä, ja hän toivoo työllistyvänsä televisioon dokumentintekijäksi. Hänen puolisonsa tai partnerinsa on yleensä syntynyt Suomessa. Hänellä on voimassa oleva passi, ja kotona on internet-liittymä. i Projektiin valituista 26 opiskelijasta neljä opiskelijaa luopui paikastaan ennen varsinaisen opiskelun alkua syksyllä 2005. Kaksi heistä sai korkeakouluopiskelupaikan, yksi vakituisen työpaikan ja yksi menehtyi sairauskohtaukseen. Heidän tilalleen otettiin valintapisteiden perusteella uudet opiskelijat. Vuonna 2006 kaksi opiskelijaa jäi pois projektista: toinen saatuaan opiskelupaikan ammattikorkeakoulusta toisesta kaupungista ja toinen henkilökohtaisista syistä. Suurimmat erot kurssille valittujen ja hylättyjen välillä:. hylätyt hakijat olivat yleensä vanhempia kuin valitut. hylätyt olivat enimmäkseen miehiä. hylätyillä oli yleensä korkeampi koulutus. hylätyt olivat yleensä työttömiä tai osa-aikaisia opiskelijoita Projektin kahden vuoden pituisessa koulutuksessa opiskeli 24 opiskelijaa, joista kahden opiskelijan Case Closed? 10
Mundo-koulutukseen valituista suurimpaa osaa yhdistivät koulutuksen alussa seuraavat asiat: kaksi kolmasosaa heistä oli asunut Suomessa 1-5 vuotta. Suurin osa suunnitteli tekevänsä osaaikatöitä opintojensa ohessa. Koulutuksen alkaessa yhdellä neljäsosalla oli lapsi/a huollettavinaan. Pääosalla heistä oli myös jo entuudestaan joko yliopisto- tai ammattikorkeakoulututkinto. Koulutuksessa käytetyt kielet olivat suomi ja englanti, niiden lisäksi koulutukseen valittujen suurimmat kieliryhmät olivat espanja ja venäjä. Kun kotiin tuli kirje, että pääsisin Mundoon, ajattelin että voiko se olla totta. Aina vaan nuoria otetaan kaikkiin paikkoihin. Nuoret ovat suosiossa. Vain täällä Suomessa yhteiskunnassa on hyväksytty, että koko elämän ajan ihminen saa oppia ja kouluttaa itseänsä. Meillä Venäjällä minun ikäiselleni ihmiselle olisi melko varmasti sanottu, että mihin sinä vanha nainen oikein pyrit? On jo aika ajatella kuolemaa eikä uutta koulutusta. Kun tulin Mundon ensimmäiseen kokoukseen Basaarin toimitukseen, tunteet olivat pinnassa, se oli minulle vahvasti emotionaalinen hetki. - Nadezda Pojasnik- Tilastotietoja opiskelijoista SIVILISÄÄTY Naimisissa tai pysyvässä suhteessa 85 % i Naimisissa suomalaisen kanssa 72 % Sukupuolijakauma TYÖLLISYYS miehiä 58 % naisia 42 % Muualla 11,5 % Työssä avoimilla työmarkkinoilla 23,1 % Ikäryhmät: Valituista opiskelijoista neljä peruutti osallistumisensa ja yksi menehtyi sairauskohtaukseen ennen koulutuksen alkua. Heidän tilalleen valittiin pääsykoepisteiden perusteella uudet opiskelijat. Vuoden 2006 aikana kaksi opiskelijaa jätti koulutuksen kesken henkilökohtaisten syiden vuoksi. Työttömänä 53,9 % Työssä muualla 7,7 % Yrittäjinä 3,8 % 15-19 -vuotiaita 1 20-29 -vuotiaita 10 (9) 30-39 -vuotiaita 8 40-49 -vuotiaita 4 (3) 50 + -vuotiaita 3 Suluissa tilanne projektin päättyessä. Case Closed? 11
Pedro Beltrán Herrera, Kuuba Richard Cohen, USA Tahir Aliyev, Azerbaidzan Pia Barclay, Suomi Jamaika Anna Kulicka-Soisalon- Soininen, Puola Elihú Galván, Meksiko Carlos Marroquin, Meksiko Diana Carolina Bermúdez Parra, Kolumbia Juliana Elo, Brasilia Gustavo Alavedra, Peru Wenndell Allysson Coelho, Brasilia Fernando Colombo, Angola Case Closed? 12
Benjam Åkerlund, Suomi Maria Friman, Suomi Tiina Madisson, Viro Nadezda Pojasnik, Venäjä Victor Belousov, Venäjä Tonislav Hristov, Bulgaria Mohamed El Aboudi, Marokko Thu Nga Vu-Lilja, Vietnam Abdi Salah, Somalia Shukri Omar Ahmed, Somalia Davide Pavone, Italia Samuel Abaijón -Nurmisuo, Espanja Suomi Case Closed? 13
1.3 Koulutus Mundo-projektin täydennyskoulutusosuus toteutettiin Stadian viestinnän koulutusohjelmassa. Osa koulutuksesta räätälöitiin hankkeeseen valituille opiskelijoille henkilökohtaisesti. Kaksivuotinen täydennyskoulutus Stadiassa käynnistyi orientaatiojaksolla elokuussa 2005. Sen aikana opiskelijoille tehtiin henkilökohtaiset opintosuunnitelmat edeltävien opintojen ja ammatillisten kehittymistarpeiden pohjalta. Opiskelun painopisteenä oli saavuttaa valmiudet television, elokuvan, radion, verkkoviestinnän, äänitealan ja tuotantoyhtiöiden suunnittelu-, toteutus- ja kehittämistehtäviin. Ammatillista sivistystä ja osaamista kartutettiin mm. perehtymällä mediakulttuurin historiaan, tekemällä media-analyysejä, opiskelemalla viestintää ja medialukutaitoa. Myös viestinnän lait ja säännöt tulivat tutuiksi. Opiskelumenetelminä käytettiin luentoja, kirjallisuutta, itsenäisiä harjoituksia ja ryhmäharjoituksia, tiedonhakutehtäviä sekä projektitöitä ja työpajatyöskentelyä. Täydennyskoulutusjakson jälkeen opiskelijalla oli mahdollisuus suorittaa joko audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto osaamisen näyttönä. Näytöt suoritettiin kevään ja kesän 2007 aikana. 1.4 Työssäoppiminen Työssäoppimispaikkojen tarkoituksena oli tutustuttaa Mundo-opiskelijat suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin, antaa heidän töilleen valtakunnallista näkyvyyttä ja luoda suhteita media-alan eri toimijoihin työn kautta. Lisäksi heillä oli työssäoppimisjaksojen aikana tilaisuus tuottaa itselleen media-alan työnhaussa tarvittavia työnäytteitä. Työssäoppiminen koostui kahdesta Stadian opintoperiodien mukaan mitoitetusta työssäoppimisjaksosta, jotka kestivät yhteensä neljä kuukautta. Koulutuksen aikana yhteensä 17 opiskelijaa suoritti kahdeksan viikon pituisia työssäoppimisjaksoja BasaariMundon-toimituksessa YLEssä ja kymmenen opiskelijaa SixDegreensin toimituksessa Dream Catcherissä. Kummassakin työssäoppimispaikassa opiskelijoiden työskentelyä ohjasi pääkouluttaja. Kuusi opiskelijaa suoritti työssä-oppimisjaksoja tai työharjoittelujaksoja myös muualla. Työssäoppijoiden ohjaaminen oli sekä YLEssä että Dream Catcherissä odotettua työläämpää. Myös opiskelijoiden toiveet ja odotukset olivat muuttuneet kevään 2005 valintatilanteesta, ja yhä useampi opiskelijoista ilmaisi projektin aikana halunsa suuntautua televisioalalle vastoin aikaisempaa valintaansa. Lisäksi opiskelijoiden taloudelliset, asenteelliset ja muut henkilökohtaiset tilanteet vaikuttivat työssäoppimispaikkoihin sijoittumiseen ja ylimääräisten työharjoittelupaikkojen etsimiseen. Suuntautumishakuisuus ohjaajan työhön aiheutti hankaluuksia työssäoppimispaikkojen jakautumisessa, sillä YLEn BasaariMundo-toimitus näytti olevan suositumpi vaihtoehto opiskelijoiden keskuudessa kuin Dream Catcherin tarjoama lehtityöhön, radioon ja verkkopalveluihin keskittyvä työssäoppimispaikka. Yksi syy tähän saattoi olla kielitaidon puutteellisuus, toinen opiskelijoiden epärealistinen käsitys media-alan työmahdollisuuksista. Työssäoppimiseen liittyviä ongelmia Case Closed? 14
ratkaistiin kumppaneiden välisillä palavereilla sekä opiskelijoiden motivoimisella ja tiedottamisella. YLE työssäoppiminen Muistan, kun tulin kotiin ensimmäisen YLE-päiväni jälkeen. Silmäni väpättivät levottomasti 12 tunnin intensiivisen työskentelyn takia. Kirjoitin kahdeksan sivua ohjelmaideoita, mutta pää-kouluttaja Taisto ei pitänyt yhdestäkään. Ensimmäinen työpäivä murskasi egoni, kiitos Taiston. Nyt tosin ajattelen, että se oli hyväksi. Se teki minusta ammatilaisen, jolla on ammattilaisen asenne. Opiskelijoiden tukena työssäoppimisjaksoilla toimi pääkouluttajan lisäksi kuvaaja-leikkaaja sekä projekti- ja ohjelma-assistentti. Opiskelijoiden teknisissä ja ilmaisullisissa taidoissa tapahtui vuosien 2005 ja 2007 välillä näkyvä muutos parempaan. Opiskelijat olivat työssään motivoituneita ja sitkeitä, ja projektin aikana tehdyt työt toivat heille lisää itsevarmuutta. - Samuel Abaijon-Nurmisuo - Televisiotyön työssäoppimisjakson aikana opiskelijat keskittyivät erityisesti sisällöntuotantoon ja idean kiteyttämiseen. Sen lisäksi he syventyivät kameran ja äänitysvälineiden käyttötaitoihin ja harjoittelivat käyttämään editointi-kalustoa entistä sujuvammin. Teknisten taitojen ohessa hiottiin työprosessin eri vaiheita aina aiheen suunnittelusta käsikirjoitukseen, kuvaajan varaamisesta kuvauslupien hankkimiseen, leikkauksen ja käännöksen teettämisestä kritiikin vastaanottamiseen. Samuel Abaijón-Nurmisuo, Gustavo Alavedra, Wenndell Allysson Coelho ja Victor Belousov työskentelevät BasaariMundo-toimituksen editointiyksikössä. Vuoden 2005 työssäoppimisjaksojen aikana jokainen työssäoppija valmisti viikoittain yhden lyhytdokumentin. Kiireisessä työtahdissa saavutetut tiedot ja taidot joutuivat koetukselle ohjelmatyö vaati opiskelijoilta joustokykyä ja journalistista ja taiteellista panosta. Työtahtia pidettiin opiskelijoille kuitenkin liian stressaavana, joten kevään 2006 aikana työssäoppimisjärjestelyjä muu-tettiin vähemmän opiskelijoita kuormittaviksi. Projektin loppuajan kukin ohjaaja teki yhden ohjelman kahdessa viikossa. Suurin osa suo-ritti jakson kaksi kertaa. Ohjelmia tuotettiin noin kaksisataa kappaletta. Nadezda Pojasnik ja Tahir Aliyev raportoivat paikan päältä VR:n makasiinien palosta. Case Closed? 15
Dream Catcher oy työssäoppiminen Dream Catcherin järjestämillä työssäoppimisjaksoilla opiskelijat kartuttivat ammattiosaamistaan lehti- ja radiotyössä sekä tutustuivat verkkosivujen tekemiseen. Työssäoppijat suunnittelivat ja toteuttivat viikoittain SixDegrees/Mundon radio-ohjelman Lähiradion taajuudelle 100,3 Mhz ja osallistuivat englanninkielisen SixDegreeslehden sisällön tuottamiseen. Projektin aikana Dream Catcherissä oli yhteensä 10 työssäoppijaa, joista neljä suoritti työssäoppi-misjakson kahteen kertaan syventääkseen tai laajentaakseen taitojaan printti-, radio- tai internetin saralla. Suurin osa työssäoppijoista keskittyi jaksonsa aikana lehtijournalismiin eli juttujen tekoon ja erilaisten palstojen kokoamiseen. Muutama opiskelija keskittyi myös valokuvaukseen ja tutustui graafiseen työhön. Työssäoppijat olivat kokemattomampia kuin projektin alkaessa oli arvioitu, ja jatkuva ja tehokas työnohjaus oli välttämätöntä. Radiolähetykset toteuttiin Lähiradiossa, jonka tekniikka ei ollut aivan viimeistä huutoa. Uuteen radiotekniikkaan tutustuminen ei ollut mahdollista itse studiossa, vaan sen käyttöön syvennyttiin Dream Catcherin toimistolla. Opiskelijoiden henkilökohtaiset elämäntilanteet vaikeuttivat paikoin työssäoppimisjaksojen toteuttamista. Kaikki opiskelijat eivät pystyneet henkilökohtaisten syiden, töiden tai pakollisten Suomeen sopeuttavien kurssien vuoksi suorittamaan normaalia yhtäjaksoista työssäoppimisjaksoa. Heille järjestettiin TE-keskuksen hyväksynnän jälkeen mahdollisuus suorittaa työssäoppimisjakso pätkissä pitemmällä aikavälillä ja osittain etätyönä. Tulin Mundoon sillä ajatuksella, että se on journalisteille tarkoitettu hanke. Minulla on journalistin työkokemusta radiosta ja televisiosta kotimaastani Kuubasta. Mundo osoittautui kuitenkin olevan pääosin audiovisuaalisen median edustajille, nimittäin ohjaajille, kuvaajille ja tv-dokumenttien editoijille. - Pedro Beltrán Herrera - Mielestäni Mundo toimi. Saimme mahdollisuuden oppia käytännön kautta. Saimme oikeat työvälineet ja ammattimaisen työympäristön oppimiseen. Mundo oli hyvä alku. Projektin aikana ihmisille selkeni, mitä he todella haluavat tehdä. Seuraava askel Mundon jälkeen voisi olla kreatiivinen kehittyminen. - Tonislav Hristov - Mundo oli minulle jonkinlainen pelastus, vaikka ajatus kuulostaakin mauttomalta. Suomessa kukaan ei pidä sinua luuserina, jos työskentelet mediassa. Mundossa luova puoleni sai mahdollisuuden päästä kukkaan. - Carlos Marroquin - Oli rankkaa yhdistää työ, perhe, muut velvollisuudet ja Mundo. En halunnut olla pois Mundon opetusjaksoista. Kuitenkin oli uhrattava suurimman osan aikaa sitä tai tätä Mundon hyväksi tai päinvastoin. - Pedro Beltrán Herrera - Mielestäni Mundossa ei ollut tarpeeksi suomen kielen kursseja. Jos ei osaa kieltä, ei ymmärrä kulttuuria. Silloin ei tiedä, millaiset ohjelmat toimivat täällä. Jos ihmiset eivät ymmärrä ohjel-miasi, he eivät luota maahanmuuttajiin. - Wenndell Allysson Coelho - Case Closed? 16
1.5 Yhteenveto Mundo-projekti käynnistyi marraskuussa 2004. Varsinaiset Mundo-koulutus- ja työssäoppimisjaksot alkoivat elokuussa 2005 ja päättyivät toukokuussa 2007. Kevään ja kesän 2007 aikana 21 opiskelijaa suoritti Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa näyttöinä ammatti- tai erikoisammattitutkinnon, kolme heistä suoritti osatutkinnon. Työssäoppimisjaksoja järjestettiin syksystä 2005 kevääseen 2007 yhteensä 10. Niihin osallistui YLEn BasaariMundo-toimituksessa yhteensä 17 eri opiskelijaa. Dream Catcherin järjestämiin työssäoppimisjaksoihin osallistui yhteensä 10 opiskelijaa. Muualla työssäoppimisjakson tai työharjoittelun suoritti yhteensä 6 opiskelijaa. Jokaisen opiskelijan oli tarkoitus suorittaa koulutuksen aikana kahdeksan viikon mittainen työssäoppimisjakso kaksi kertaa. Syksystä 2005 kesään 2007 YLEn BasaariMundo-toimitus tuotti ja lähetti yhteensä yli 50 tuntia Mundo-ohjelmaa. YLEn tv-kanavilla esitettiin myös Mundon ja Basaarin yhteisiä tv-puffeja. Lisäksi YLE TV1:n Aamu-tv lähetti kesän 2006 aikana sarjan Mundo-lyhytdokumentteja uusin-toina, YLE TV1:ssä Mundo-lyhytdokumentteja nähtiin uusintoina muun ohjelmiston välissä läpi vuosien. Mundo-ohjaajat raportoivat monet ajankohtaiset tapahtumat kuten VR: n makasiinien palon ja Anna Politskovskajan muistotilaisuuden ensimmäisten joukossa paikan päältä ja tekivät taustoitettuja lyhytdokumentteja mm. Libanonin sodasta ja UPM:n Voikkaan tehtaan kohtalosta ja haastattelivat presidenttiehdokkaita vaalien alla. Dream Catcherin julkaisemassa SixDegreeslehdessä julkaistiin lukuisia Mundo-opiskelijoiden tuotoksia. Lähiradion taajuudella kuultiin viikoittain lähes kaksi tuntia Mundo-ohjelmaa. Projekti tarjosi opiskelijoille laajalti medianäkyvyyttä ja tilaisuuksia verkostoitumiseen mediaalalla. Mundo järjesti kolme seminaaria, kolme koulutustilaisuutta ja 12 omaa tapahtumaa ja tapasi kaikki Yleisradiossa työllistymisen kannalta avainasemassa työskentelevät henkilöt. Lisäksi projekti otti osaa useille elokuva-alan festivaaleille, messuille sekä useisiin muihin media- ja järjestökentän tapahtumiin ja järjesti Basaari- Mundo-toimitukselle valokuvakilpailun, jonka tuloksena syntyi Helsingin rautatieasemalle valokuvanäyttely. Mundo-projekti otti aktiivisesti osaa myös kansainväliseen yhteistyöhön ja Euroopan Yleisradioliiton Eurovisionin kokouksiin. Mundo-projektin kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa kehitetty DigiTales-hanke käynnistettiin syksyllä 2006 myös Suomessa. Lisäksi Mundo oli mukana kehittämässä Diversity Toolkit -työkalua yleisradioyhtiöiden käyttöön. Pia Barclay ja Fernando Colombo juontavat SixDegreesin Mundo-radio-ohjelmaa Lähiradion studiossa. Case Closed? 17
Case Closed? 18