IMR/80/ /2018 Kosken koulukeskuksen tilahallinnalliset ja pedagogiset ratkaisut. Valmistelijat: Rovio Minna; Koskensalo Marjatta

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointilautakunta Julkinen

~IMATAA RAJAT YLITTÄVÄÄ VOIMAA

Hyvinvointilautakunta Julkinen

Opetushallituksen kuulumiset

Ensisijaisen väistötilaratkaisun toteutuskelpoisuuden arviointi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Kosken koulukeskuksen hankesuunnitelman valmistelun tilannekatsaus

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Erityisopetuksen tulevaisuus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Yli-Maarian koulu. YMA ja Moision yksikkö

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Oppimisympäristöt perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014

Arviointikulttuuri. Oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa. Katriina Sulonen

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Espoon kaupunki Pöytäkirja Päivänkehrän koulun opetuksen järjestäminen lukuvuosina ja

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

Intensiivisen tuen järjestelyt Joustoluokka 7-9 Lempäälän kunta, opetuspalvelut

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

IMR/302/ /2018 Palveluverkkoratkaisun täytäntöönpanolinjaukset. Palveluverkkopäätös ja toimeenpanolinjaukset

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

Munkkiniemen ala-aste

Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Inklusiivisen valmistavan opetuksen alueelliset koulutuspäivät

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Päiväkoti- ja kouluverkkoselvityksen kuntalaiskysely

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

Kuulemistilaisuus

Hyvän ohjauksen kriteerityö

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Tilatehokkaat oppimisympäristöt laadusta tinkimättä

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Ehnroos / Myllymäki

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Yläkoulun samanaikaisopetus: iloja ja haasteita aineenopettajan ja erityisopettajan yhteistyössä

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Koulujen tilatehokkuutta metsästämässä

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Mansikkalan koulun Linnalan toimipisteen opetuksen siirtäminen äkillisesti väistötiloihin kevätlukukaudeksi 2019

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa Ikaalinen

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Puhtia paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Alueellisen yhteistyön malli

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

4432/ /2015

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Liikkuva koulu nyt ja tulevaisuudessa kärkihankkeen tavoitteet ja toimenpiteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 69. Valmistelijat / lisätiedot: Reetta Hyvärinen, puh Juha Nurmi, puh

Utajärven esiopetuksen opetussuunnitelma 2016

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

OPS 2016 ESI- JA PERUSOPETUS UUDISTUVAT

Vuosiluokkiin sitomaton opetus 0-2 luokilla - ops näkökulmia. Arja-Sisko Holappa Opetushallitus

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Esiopetuksen ja siihen liittyvän päivähoidon järjestämisen vaihtoehtoiset tavat

Kouluyhteisön kehittämistyön tuloksia eriyttämisessä ja arvioinnissa case Muurame

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus oppilaiden näkemyksiä RJ Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Palokan koulukeskuskysely

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

OPS Minna Lintonen OPS

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Aloite kieltenopetuksen varhentamisesta/kokoomuksen valtuustoryhmä

Katsaus kouluinvestointien pedagogiikkasuunnitteluun ja lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointeihin. Teknisen johtajan ajankohtaisasiat

Varhaiskasvatussuunnitelma 2017

Hämeenkylän koulun väistötilat Vanhempainilta

LUKU 15 VUOSILUOKAT 7-9

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Monikulttuuristen lasten hyvinvointi opetuksen näkökulmasta. Monikulttuurisuusasioiden neuvottelukunta

Transkriptio:

Kosken koulukeskuksen väistötilaratkaisut IMR/80/05.00.00.01/2018 Kosken koulukeskuksen tilahallinnalliset ja pedagogiset ratkaisut Valmistelijat: Rovio Minna; Koskensalo Marjatta Taustaa Kosken koulun päärakennus todettiin sisäilmaongelmaiseksi syksyllä 2017. Kaupunginhallitus on käsitellyt asiaa kokouksessaan 11.9.2017 ( 243) ja linjannut, että Kosken koulun moduulipohjaisiin väistötiloihin siirtymistä syksyä 2018 varten ryhdytään valmistelemaan välittömästi siten, että väistötilojen suunnittelu toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Itä-Suomen koulun kanssa. Itä-Suomen koulu on hallinnollisesti itsenäinen yksikkö, joka on Imatran kaupungin vuokralaisena Kosken koulun tiloissa. Tilaratkaisuiden valmistelu yhteistyössä Itä-Suomen koulun kanssa Kosken koulukeskuksen tilahallinnallisten ja pedagogisten ratkaisujen suunnittelutyö aloitettiin syksyllä 2017. Ohjausryhmään nimettiin Kosken koulukeskuksesta johtava rehtori Marjatta Koskensalo, apulaisvirkarehtori Johanna Ovaska, rehtoria avustava opettaja Mika Korhonen ja varhaiskasvatuksen edustajana päiväkodinjohtaja Sari Sivonen. Itä-Suomen koulua ohjausryhmässä edustavat johtava rehtori Katri Anttila ja vararehtori Mari Pajunen. Mukaan suunnittelu- ja ohjaustyöhön otettiin asiantuntijat tilahallintaprojektipäällikkö Mika Sutinen Rakennuttaminen ISS Proko Oy, pedagoginen kehittämispäällikkö Terhi Toikkanen ja ohjaava opettaja Raija Kattilakoski oppimis- ja ohjauskeskus Valtterista. Imatran kaupungin tilahallintapäällikkö Sami Turunen on ollut mukana tilahallinnan ja yhteistyömuotojen osalta tämän kokonaisuuden valmistelussa. Sekä Kosken koulukeskuksen että Itä-Suomen koulun henkilökunnalla, oppilailla ja vanhempaintoimikunnilla oli mahdollisuus esittää näkemyksenä moduulien sijoittumisvaihtoehdoista. Sijoituspaikaksi päätettiin Kosken koulun viereinen parkkipaikka. Asiaa käsiteltiin hyvinvointilautakunnassa 10.10.2017 ( 91) ja kaupunginhallituksessa 6.11.2017 ( 293) Kosken koulun alueella opiskelevat ryhmät Sisäilmaongelmista kärsivä Kosken koulu on osa Kosken koulukeskusta, johon kuuluvat myös Imatrankosken koulu ja Meltolan koulu. Väistötiloihin liittyvät tilaratkaisut koskettavat nyt ainoastaan Kosken koulun alueella opiskelevia oppilaita.

Kosken koulu toimii useassa rakennuksessa: sisäilmaongelmaisessa päärakennuksessa, Lyseon rakennuksessa ja Teletalolla. Tässä kokonaisuudessa opiskelee 390 oppilaasta ja Itä-Suomen koulun 200 oppilaasta. Kosken koulussa on 23 perusopetuksen ryhmää ja 2 joustavan perusopetuksen (JOPO) ryhmää, ISK:llä 10 perusopetuksen ryhmää. Tässä yhteydessä ryhmiksi luetaan varhaiskasvatuksen esiopetus (0) ja perusopetuksen luokat 1-9. Valmistavan opetuksen (maahanmuuttajaopetus) oppilasmäärä voi vaihdella nopeastikin ja hyvin lyhyellä aikavälillä. Tällä hetkellä opetusryhmiä on 3. Kosken koulun ja Itä-Suomen koulun välinen yhteistyö ja sen tiivistäminen Kosken koulu ja Itä-Suomen koulu ovat toimineet Kosken koulun päärakennuksessa jo vuosien ajan. Sekä Imatran kaupungin hyvinvointi- ja koulutuspalveluiden että Itä-Suomen koulun johdon tavoitteena on ollut, että yhteistyötä tiivistetään pedagogisesti ja tilaratkaisuiden osalta. Yhteistyötä on tehty valinnaisaineiden, kotikielen opetuksen ja henkilöstöresurssien osalta. Tunteja on järjestelty opettajien osaamisen pohjaa hyödyntäen. Aiemmin on jo todettu Imatran kaupungin ja Itä-Suomen koulun välisissä keskusteluissa, että pedagogisesti löytyy monia mahdollisuuksia tehostaa yhteistyötä mm. aamu- ja iltapäivätoiminnassa, valinnaisaineiden lisäämisessä, kielenoppimisen mallien oppimisessa, kotikielen (venäjä) ja S2 kielen opetuksessa. Kosken koulukeskuksen painotus kielet ja kansainvälisyys luo tulevaisuudessa varsin hyvän pohjan tälle ISKin ja Kosken koulukeskuksen yhteistyölle yhteistyökumppaneiden, kielivalintojen, toiminnallisten menetelmien ym. jakamiseen. Vaikka Kosken koululla ja ISK:llä on eri hallintopohja, ohjaa kumpaakin koulua perusopetussuunnitelma. Itä-Suomen suomalaisvenäläisen koulun opetuksen järjestämislupa edellyttää erityistehtävän mukaista opetusta, joten tältä osin opetussuunnitelmat Kosken koulun ja ISK:n välillä eroavat toisistaan. Lähtökohtana on kunnioittaa ISK:n erityisluonteen mukaista opetusta ja mahdollistaa molempien oppilaitosten varhaiskasvatus- ja perusopetuslain mukainen laadukas opetus. Kosken koulun ja Itä-Suomen koulun aiempaa tiiviimpi yhteistyö vaatii luonnollisesti huolellista suunnittelua ja koulutusta opettajille, mutta lähtökohtaisesti oppilaille yhdessä toimiminen on helppoa ja luontevaa. Tilaratkaisuiden suunnittelu

Opettajien, oppilaiden ja huoltajien kuuleminen sekä osallistaminen suunnitteluun on toteutettu seuraavasti: - joulukuussa 2018: yhteinen keskustelualusta Kosken ja ISK:n henkilöstölle - 7.12. Kosken opettajien kuuleminen - 8.12. kouluvierailu Tampereella; varhaiskasvatuksen ja Kosken koulun edustajat (Karosen ja Metsäniityn koulut) - 12.12. kouluvierailu Joutsenossa; Kosken ja ISK:n edustajat (Joutsenon moduuli) - 14.12. kouluvierailu Jyväskylässä; Kosken koulun edustajat (Onerva Mäen koulu, Muuramen Nisulanmäen koulu) - 15.12. kouluvierailu Lappeenrannassa Kosken ja ISK:n edustajat (Pontuksen koulu) - 15.12. ISK:n opettajien kuuleminen - vko 50 oppilaiden kuuleminen (sekä ISK että Koski kyselyyn vastaaminen) - 19.12. Dream School suunnittelu (Koski ja ISK sekä opettajat, ohjaajat ja oppilaat) - 20.12. ISK:n ja Kosken opettajien kuuleminen - 8.1.2018 tutustuminen Joutsenon yhtenäiskoulun päivärakenteisiin (ISK:n ja Kosken edustajat) - 8.1.2018 kokeiltujen ja hyviksi käytänteiksi havaittujen toimintamallien jakaminen (opettajat ja Kosken vanhempaintoimikunnan edustajat) - keväällä 2018 toteutetaan 2-3 koulutuspäivää yhteistoiminnallisista menetelmistä ja yhteistoiminnallisuudesta Moduulien vaihtoehtoiset pedagogiset ja tilahallinnalliset mallit Moduulivaihe on erittäin hyvä tilaisuus harjoitella ja kokeilla eri laisia yhteistyön muotoja ennen kuin siirrytään varsinaiseen uuteen koulurakennukseen. Harjoitusaikana voidaan havaita edut ja haitat ja suunnitella uuden koulun toimintaa harjoitteluvaiheen kokemusten perusteella. Kosken koulun ja Itä-Suomen koulun henkilökunta ovat ulkopuolisten asiantuntijoiden johdolla yhdessä valmistelleet viisi vaihtoehtoista toiminnallista tilaratkaisua väistötilamoduuleja varten. Vaihtoehdot ovat: 1. ISK kokonaan moduuleihin ja Koski Lyseossa sekä Teletalossa ja moduulissa 2. ISK Teletaloon ja moduuliin ja Koski Lyseossa ja moduulissa 3. Koski Teletaloon, Lyseoon ja moduuliin, ISK Lyseossa 4. ISK Lyseolle ja Koski Lyseolle sekä moduuliin 5. Luokat 0-4 sekä ISK:sta että Koskelta Lyseolle ja loput molemmista kouluista moduuleihin Vaihtoehtojen valmistelun lähtökohtana on ollut opetussuunnitelma 2016. Suunnittelun lähtökohtana on ollut opetussuunnitelma 2016, joka mahdollistaa uudentyyppisten oppimiskäsityksen ja jonka

mukaan oppilas on aktiivinen toimija. Toiminnallisuus on keskeinen ajatus tulevaisuuden oppimisessa. Uusien tietojen ja taitojen oppimisen rinnalle oppilas oppii tarkastelemaan kokonaisuutta ja siihen liittyvää ympäristöä. Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisöjen ja oppimisympäristöjen kanssa. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajattelun ja ongelmaratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Perusopetussuunnitelmaan kuuluva toimintakulttuuri on kokonaisuus, joka rakentuu työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä pedagogiikasta ja ammatillisuudesta vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytänteistä ja oppimisympäristöistä Oppimisen kokonaisuus täydentyy yhtenäisellä koulupolulla esiopetuksesta toiselle asteelle. Kosken koulukeskuksessa tämä on mahdollista. Vaihtoehtojen plussat ja miinukset 1. ISK kokonaan moduuleihin ja Koski Lyseossa sekä Teletalossa ja moduulissa + täyttää ISK:n opettajakunnan toiveen: ISK pysyy täysin omana yksikkönä + ISK:n oman toimintakulttuurin itsenäinen kehittäminen omana yksikkönään + Kosken pikkuoppilaat Lyseolla, jossa kuraeteiset ja kuivaustilat valmiina, samoin mitoitus pienille pesu- ja wc-tiloissa + osa Kosken alakoulun opettajista kannattaa yhteissuunnittelu osittaista uuden OPS:n vieminen käytäntöön yhteisesti ei toteudu Kosken oppilaat hajautuvat kolmeen eri rakennukseen-> yhtenäisen toimintakulttuurin suunnittelu Kosken koulun sisällä hankalaa pienten leikkipiha kaukana ISK:n pieniltä oppilailta moduuliin suunniteltava kuraeteiset ja vaatteiden kuivatus ISK:n pieniä oppilaita varten moduuleihin tehtävä pesu- ja wc-tilojen mitoitus sekä pienille että isoille Teletalon osuus epävarma (oireilevia opettajia ja oppilaita) Tilatarve: ISK 10 moduulitilaa. Koski: Lyseo (15 tilaa) ja Teletalo (4 tilaa) ja Koskelle 4 tilaa moduuliin ja valmistavalle opetukselle tila moduuliin.

2. ISK Teletaloon ja moduuliin ja Koski Lyseossa ja moduulissa + täyttää osan Kosken ja ISK:n opettajien toiveesta: ISK mahdollisimman pitkälti omillaan ja Kosken alakoulu omassa rakennuksessaan (Lyseo): ei todellisia muutoksia + tasapuolinen jakaantuminen sekä ISK:n että Kosken osalta + Kosken pienet Lyseolla (kuraeteiset ja kuivaustilat sekä pesu- ja wc-tilat mitoitettu pienille) + yhteistyötä voidaan harjoittaa moduulissa luokkien 7-9 osalta ei toteuta yhtenäisen työnteon toivetta luokilla 0-6 ja ISK:llä vasta luokkien 8-9 osalta uuden OPS:n käytänteet eivät toteudu alakoulussa yhdessä toimien leikkipiha kaukana ISK:n pieniltä oppilailta wc-ja pesutilat rakennettava myös pienten mitoituksella Teletaloon kuraeteiset ja kuivaustilat rakennettava Teletaloon Teletalon osuus epävarma (sisäilmatutkimus meneillään) Tilatarve: ISK 4 tilaa Teletalossa ja moduulissa 6 tilaa. Koski: Lyseo 15 tilaa ja moduuliin 8. Moduuliin tila valmistavalle opetukselle. 3. Koski Teletaloon, Lyseoon ja moduuliin, ISK Lyseossa + ISK pysyy yhtenäisenä ja voi toimia itsenäisesti eli toteuttaa ISK:n henkilöstön toiveen + ISK:n pienet lähellä leikkipihaa ja kuraeteiset sekä kuivaustilat ja wcja pesutilat mitoitettu pienille ei toteuta yhtenäisen työnteon toivetta: koulut erillään entiseen tapaan uuden OPS:n käytänteet eivät toteudu parhaalla mahdollisella tavalla ei päästä kokeilemaan yhtenäiskäytänteitä ennen lopullista uutta koulua ja ottamaan oppia harjoitusvaiheesta leikkipiha kaukana Kosken pieniltä wc- ja pesutilat mitoitettava pienille myös Teletalossa tai moduulissa kuraeteiset ja kuivaustilat rakennettava Teletaloon tai moduuliin Kosken koulu hajaantuu kolmeen eri paikkaan Teletalon osuus epävarma (sisäilmatutkimus meneillään) Tilatarve: Koski Teletalossa 4, moduulissa 15 ja Koski Lyseossa 5 (koska ISK:llä Lyseossa 10 tilaa). Valmistava opetus moduulissa. 4. ISK Lyseolle ja Koski Lyseolle sekä moduuliin + ISK:n opettajien toive toteutuu osittain ISK ei tarvitse kuin 10 tilaa Lyseolta, joten 5 tilaa jää silti Koskelle (jos ISK ei vuokraa koko rakennusta itselleen). + ISK voi kehittää omaa opetustaan itsenäisesti ja Koski itsenäisesti + ISK:n pienillä leikkipiha lähellä ja kuraeteiset sekä kuivaustilat ja wcsekä pesutilat mitoitettu pienille lyseoille + epävarmuus Teletalosta poistuu + ei suuria muutoksia koulujen käytänteisiin - Kosken 3-4 luokkien oppilaat kaukana leikkipihasta, koska Lyseolle mahtuu vain Koskelta 0-2

0-2 Kosken oppilaat jäävät vaille vastinparia, koska ISK vahvasti omana kokonaisuutenaan ei toteuta nykyistä OPS:a yhteistyössä vaan kumpikin koulu kehittää sitä omin voimin yhteisöllisyys ei edisty ei anna mahdollisuutta kokeiluun ja harjoitteluun ennen varsinaista koulukeskusta Tilatarve: ISK Lyseolla 10 tilaa, Koski Lyseolla 5 tilaa ja Koski moduulissa 18 tilaa. 5. Luokat 0-4 sekä ISK:sta että Koskelta Lyseolle ja loput molemmista kouluista moduuleihin + oppilaiden ikä: luokkien 0-4 oppilaat kehityspsykologisesti latenssivaiheessa. Esipuberteetti alkaa n. 10 11 vuotiaana oppilaat valmiimpia siirtymään isojen joukkoon + alle 10 vuotiaat hyötyvät opiskelussa enemmän rajatuista tiloista eli Lyseon nykyisistä opetustiloista kuin vanhemmat (Raija Kattilakosken väitöskirjatutkimus) + yli 10 v. oppilaat hyötyvät avoimemmista oppimisympäristöistä (Raija Kattilakosken väitöstutkimus) + ala- ja yläkoulun nivelvaiheen madaltaminen: helpompi siirtyä tuttuun yläkouluun (tutut tilat ja opettajat) + yhteinen pedagoginen kokeiluvaihe matkalla varsinaiseen uuteen kouluun -> mahdollistaa laajamittaisen uuden OPS:n toteuttamisen sekä erilaisten yhteistyömuotojen kokeilun ja suunnan korjaamisen vielä ennen varsinaista, lopullista koulurakennusta + tasapuolinen sekä ISK:n että Kosken oppilaille ja opettajille (uusiin tiloihin opettajat ja oppilaat molemmista kouluista) + kannustaa opettajia yhteisopettajuuteen yhteisten tilojen sekä ikäluokkien sisällä että välillä + pienten leikkipaikat lähellä sekä ISK:n että Kosken pienille oppilaille + kuraeteiset ja pienille mitoitetut pesu- ja wc-tilat valmiina sekä ISK:n että Kosken pienille oppilaille osalle opettajista haasteellista siirtyä tutusta ympäristöstä uusiin tiloihin ja kohdata naapurikoulun oppilaita - paine toimintakulttuurin muuttamiseen suurin -> vaatii pitkäkestoista valmentautumista ja kouluttamista eli tarvitsee tukitoimia -> toisaalta ainutlaatuinen tilaisuus oppia uutta ja hioa toimintaa ennen varsinaiseen kouluun siirtymistä Tilatarve: Lyseolla 5 ISK ryhmää ja 10 Kosken ryhmää ja moduulissa 5 ISK:n ja 13 Kosken ryhmää. Liikuntapaikat moduulivaiheen aikana, eri vaihtoehtoja Väistön aikana sekä Kosken että ISK:n koulujen liikuntatilat ovat pois käytöstä. Lyseon pieneen saliin on moduulivaiheen ajaksi suunniteltu yhteistiloja ja tällä hetkellä sali on opetuskäytössä. Suunniteltuja vaihtoehtoja liikunnan toteuttamiseksi:

Eri vaihtoehtoja: bussikuljetus urheilupaikoille päivittäin (oma bussi, ei reittiliikenne) reittiliikenteen busseja käyttäen kuljetus urheilupaikoille (tarvitaan joustava lippujärjestelmä: erilliset liput joka matkaa varten hankala käytännössä) Savikannan sali (2 km päässä, tarvitaan aikaa siirtymiin ja erityisesti sateen ja talven aikana siirtyminen hankalaa) lähin ulkokenttä Vuoksen rannalla ei ole käytettävissä (korjaukset, Imatran ajojen varikkona) erilliset liikuntapäivät (ei toteuta jatkuvaa liikkumista ja aiheuttaa hankaluuksia lukujärjestyksen laatimiseen) Lausunnot ja kannanotot Kosken koulun rehtorit Marjatta Koskensalo ja Johanna Ovaska kannattavat vaihtoehtoa 5. (Lausunto liitteenä) Itä-Suomen koulun rehtorit Katri Anttila ja Mari Pajunen kannattavat vaihtoehtoa 5. (Lausunto liitteenä) Kosken alakoulun vanhempaintoimikunta tiedusteli huoltajien mielipiteitä ja huoltajien yksimielinen mielipide on, että 0-4 luokkien oppilaat jäävät Lyseolle ja isommat oppilaat siirtyvät moduuliin (vaihtoehto 5.). Huoltajien perusteluna on pienten oppilaiden muuttotausta (osa muuttanut jo Savikannasta), Lyseon tilojen soveltuminen (mm. mitoitukset naulakoissa, wc- ja pesutiloissa sekä kuraeteiset ja kuivatustilat mitoitettu pienille) pienille oppilaille sekä leikkipihan läheisyys. Huoltajien kannanotto esitettiin suullisesti 8.1.2018 kokouksessa. Itä-Suomen koulun vanhempaintoimikunta on toimittanut kannanoton väestötilojen suunnittelun. He esittävät, että Itä-Suomen koulu tulee jatkossa säilyttää erillisenä yksityiskouluna, eikä sen yhtenäiskoulun asemaa tule tulevissa väestötilaratkaisuissa horjuttaa. Tulevissa tiloissa tulee huomioida koulun erityispiirteet. Mikäli päädytään avoimeen malliin, vanhempaintoimikunta ehdottaa, että Itä-Suomen koululle tarjotaan kokonaan oma solu. Imatran kaupungin tilanhallintapäällikkö Sami Turunen on vaihtoehdon 5. kannalla. (Lausunto liitteenä) Varhaiskasvatuksen näkökulman esittää päiväkodinjohtaja Sari Sivonen. Hän kannattaa vaihtoehtoa 5. (Lausunto liitteenä) Oppilasjäseniä on osallistunut pajoihin ja sen lisäksi opettajat ovat käyneet oppilaiden kanssa alla olevia kysymyksiä läpi. Oppilaiden mielipiteet seuraaviin kysymyksiin: millaisissa tiloissa opiskelu onnistuu parhaiten millaisissa tiloissa pystyt keskittymään omaan työskentelyyn mikä tekee opiskelutilasta viihtyisän

millainen koulun pihan pitäisi olla, että menisit sinne välitunnilla millainen olisi viihtyisä ruokailutila mieluisammat wc tilat millaisia välitunninviettopaikkoja toivoisit olevan Näihin vastaukset liitteenä. Liitteet Itä-Suomen koulun rehtorien kannanotto väestötilaratkaisuihin Itä-Suomen koulun vanhempaintoimikunnan kannanotto Kosken koulukeskuksen rehtoreiden lausunto sijoittumisvaihtoehtoihin Kosken koulun ja Itä-Suomen koulun oppilaiden mielipiteet oppimisympäristöstä Turvallisuus- ja tilahallintapäällikön lausunto väistötiloista Varhaiskasvatuksen lausunto Kosken moduliratkaisuun Kosken alakoulun opettajien lausunto Itä-Suomen koulun vanhempaintoimikunnan sähköposti Johtava rehtori Marjatta Koskensalon esitys Hyvinvointijohtajan päätösesitys: Hyvinvointilautakunta päättää, että Kosken väistötilamoduulit toteutetaan siten, että luokat 0-4 sekä Kosken koulusta että Itä- Suomen koulusta sijoittuvat Lyseolle ja loput opetusryhmät molemmista kouluista moduuleihin. Hyvinvointijohtajan kokouksessa tekemä täydennys päätösesitykseen: Koulun tarvitsemat liikuntapaikkaratkaisut päätetään erikseen myöhemmin laadittavan Kosken alueen liikuntapaikkaselvityksen perusteella. Päätös: Hyväksyttiin täydennetty päätösesitys. Merkittiin, että johtava rehtori Marjatta Koskensalo ja opetuspalveluiden päällikkö Minna Rovio esittelivät asiaa.