JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset

Samankaltaiset tiedostot
JOENSUUN VIHERKAAVA KANTAKAUPUNKI REIJOLA - HAMMASLAHTI SELOSTUS

LIITE LIITE 11. Kuusankoski-Koria. Kouvolan keskustaajaman. viherosayleiskaava. viherosayleiskaava

Höljäkän kylän keskustan osayleiskaava

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Sälinkään ja Soukkion osayleiskaavaehdotuksen kaavamerkinnät ja määräykset Mkl

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

TAAJAMAYLEISKAAVA. Kaavaluonnos PUUMALAN KUNTA MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

JOENSUUN KANTAKAUPUNGIN - REIJOLAN HAMMASLAHDEN VIHERKAAVA SELOSTUS

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;


Keski-Laukaan yleiskaavan pohjoisosa Osa-alue I Horonpohja-Piilopohja-Kuukkala. Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

Kanta-Hämeen maakuntakaava Simo Takalammi

Alue-/kohdevaraukset Rajausten ja varausten perusteet Määräykset

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

NASTOLA ISO-KUKKASEN, SALAJÄRVEN, Ä RUUHIJÄRVEN Ä RANTAYLEISKAAVA

Liite 1 Tampereen kantakaupungin avoimet maisematilat KOHDELUETTELO

POHJASLAHDEN KYLÄOSAYLEISKAAVA Kyläyleiskaavoituksen koulutustilaisuus Lieksa Vuonislahti Sirkka Sortti Mänttä-Vilppulan kaupunki

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

Merkintöjen selitykset ja kaavamääräykset:

MAISEMAN HOITO Lumon ja maiseman arvo maatilayrityksessä

LOVIISAN KAUPUNGIN VIRKISTYS- JA VAPAA-AJAN ALUEIDEN KÄYTTÖMAHDOLLISUUDET

Ote Pirkanmaan ensimmäisestä maakuntakaava

Pirkanmaan maakuntakaava Maakuntakaavaluonnos Luonto, retkeily ja virkistys

NASTOLA VILLÄHDE - KOISKALAN OSAYLEISKAAVA

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Akp/7 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA

KIRKKONUMMEN KUNNAN METSÄSTRATEGIA JA HOITO- JA KÄYTTÖLUOKITUS

TIIVISTELMÄ KYLÄKYSELYSTÄ SEKÄ KYLÄPÄIVYSTYKSESTÄ KANGASLAHTI

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (6) Kaupunginhallitus Ryj/

Hakemus Vehkataipaleen osayleiskaavan muuttamiseksi

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

KALEVANKANKAAN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Tervanokantie. Kaavaehdotuksen vuorovaikutustilaisuus Seutulantalo,

Harjunpään asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS 1 / 6

LIETVESI - SUUR-SAIMAAN OSAYLEISKAAVA

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA

SYVÄNNIEMEN OSAYLEISKAAVA

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Karkkilan kaupungin lausunto Uudenmaan 4. vaihemaakuntakaavan luonnoksesta

ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS MARIAN HAUTAUSMAA JA SEN VIEREISET LÄHIVIRKISTYSALUEET

RAJALA JALASJÄRVI YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS AIR-IX SUUNNITTELU OULUSSA

Lähivirkistysalue. Alue on tarkoitettu virkistys- ja ulkoilukäyttöön. Aluetta kehitetään nykyisen maaston, kasvillisuuden ja poluston pohjalta.

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

3. VAIHEMAAKUNTAKAAVA / KESKI-SUOMEN TUULIVOIMAPUISTOT TAUSTATIEDOT

Määräysnumero Ulkoasu

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

Taajama-alueen osayleiskaavan muutos

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys

Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara

JAKOKOSKEN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. KONTIOLAHDEN KUNTA Tekninen osasto Kaavoitus

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

BOTANIAN ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

kaavatunnus AM2092 Dnro 3401/2010 Tekninen lautakunta on hyväksynyt asemakaavan muutoksen ASEMAKAAVAN- MUUTOSALUE

TEOLLISUUSALUE. Alue varataan teollisille tolmlnnoille, Joiden välittömään lähels)~ teen ei tule sijoittaa uusia asuntoja.

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Kainuun tuulivoimamaakuntakaava

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

9: :13 11:0 9:1 2: m

17/ /2016 Lausunto maa-ainesten ottolupahakemuksesta; Pieksämäki; Syvänsi; Sorala II,

~IMATRA. Koirapuisto Vaihtoehtojen tarkastelu. Kaupunkikehitys ja tekniset palvelut RAJAT YLITTÄVÄÄ VOIMAA

Sisällysluettelo. Luontoselvityksen tarkoitus. Tuulivoima-alueet. Tuulivoima-alueet ja kaava-alueen merkittävät luontokohteet

Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI

SÄKYLÄN KUNTA LUSIKKAOJAN ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank

Päivölänlaakso. Ahjon asemaseudun kehittämisalue. 1: /

1 Vaikutusalueen herkkyys yhdyskuntarakenteen kannalta

KOUVOLAN KAUPUNKI KOUVOLAN KESKUSTAAJAMAN VIHERALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAAVAMÄÄRÄYKSET - LUONNOS

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

PAIHOLAN OSAYLEISKAAVA

KULMALA-TIMEPERIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Tehdashistorian elementtejä

KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ KAAVOITUS. Joensuun viherkaavan tavoitteet

HIILINIELUT JA MAANKÄYTTÖMUUTOSTEN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUSSA RIINA KÄNKÄNEN, RAMBOLL FINLAND OY

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Kaupunkiympäristön toimiala

YLEISKAAVA METSÄTALOUDEN OHJAAJANA Kaavoituksen vaikutukset Etelä-Suomen metsätalouteen Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

TUULIVOIMALAT JA MAISEMA. Lieto Emilia Weckman (Heidi Saaristo-Levin)

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

MÄNTYHARJU TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVA

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

HASANNIEMEN JA KOIVUNIEMENPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS

JÄRVI-SAIMAAN PALVELUT OY

Pientalovaltainen alue. Kyläalueen ulkopuoliset asuinrakennusten muodostamat uudet rakennusryhmät. Alue varataan erillispientalojen rakentamiseen.

SVEITSIN-HÄRKÄVEHMAAN ALUEEN KAAVOITUS

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Transkriptio:

JOENSUUN VIHERKAAVA Ehdotus 18.2.2015 Merkinnät ja määräykset Hoidetut viheralueet Viherkaavan alue V-1 Keskustapuisto Keskustapuisto on kaupungin ydinkeskustassa sijaitseva, korkeatasoisesti rakennettu ja hoidettu edustusviheralue. Se palvelee kaikkia kaupunkilaisia ja toimii myös käyntikorttina kaupunkiin tuleville vierailijoille. Se tarjoaa monenlaista toimintaa kävijöille ja luo puitteet myös tapahtumille.puisto hoidetaan pääasiassa hoitoluokkien A1 ja A2 mukaisesti. Alue, joka on säilytettävä viheralueena. Alueelle voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Aluetta kehitetään korkeatasoisena hoidettuna viheralueena. Erityishuomiota on kiinnitettävä alueen esteettömyyteen. Kaupunkiaukio Katualueen osa, jonka kaupunkikuvallinen merkitys ja käyttö lähestyy viheraluetta. Viherrakenteen määrä rajoittuu lähinnä puihin ja astiaistutuksiin. Pinnat on kivetty, kalusteiden ja taitorakenteiden merkitys on suuri. Alueelle voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Aluetta kehitetään korkeatasoisena, pääosin kovapintaisena jalankulkualueena. Erityishuomiota on kiinnitettävä alueen esteettömyyteen. Puistokatu Katualueen osa, jonka kaupunkikuvallinen merkitys ja käyttö lähestyy viheraluetta. Viherrakenteen määrä rajoittuu puihin ja mahdollisesti nurmetettuihin viherkaistoihin. Eteläisen ruutukaavan bulevardimaiset puistokadut korvaavat alueelta puuttuvia viheralueita. Ne ovat kaupunkikuvassa tärkeitä elementtejä, jotka luovat vahvaa identiteettiä alueelleen. Katupuukujanteet tulee uusia yhtenäisinä kokonaisuuksina vähintään yhden korttelivälin mitalta kerrallaan käyttäen mahdollisimman suuria taimikokoja. Puulajina käytetään kullekin kadulle jo vakiintunutta puulajia. V-2 Kaupunginosapuisto Kaupunginosan identiteettiä luova, suhteellisen korkeatasoisesti rakennettu ja hoidettu keskeinen viheralue, joka tarjoaa erilaisia toimintoja ja palveluita käyttäjälle. Niistä on hyvät yhteydet ympäristöön ja muihin viheralueille. Kaupunginosapuiston luonne määräytyy sen sijainnin mukaisesti. Puistomaiset osat hoidetaan pääasiassa hoitoluokkien A1 ja A2 mukaisesti. Alue, joka on säilytettävä viheralueena. Alueelle voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. Ympäröiviltä asuin- ja viheralueilta on oltava yhteydet kaupunginosapuistoon ja puiston sisäisten yhteyksien on oltava jatkuvia. Osa alueesta on suunniteltava ja toteutettava esteettömänä. Istutuksissa käytetään myös ravinnoksi kelpaavia lajeja. V-3 Lähipuisto Asukkaiden päivittäistä virkistystä palveleva viheralue, joka sijaitsee asuinalueen sisällä tai välittömässä läheisyydessä ja tarjoaa erilaisia toimintoja ja palveluita asukkaille. Lähipuisto on pinta-alaltaan pienempi ja palvelutarjonnaltaan suppeampi kuin kaupunginosapuisto. Se sijaitsee lähellä asuntoja ja on helppo saavuttaa. Puistomaiset osat hoidetaan pääasiassa hoitoluokkien A2 ja A3 mukaisesti. Alueelle voidaan sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia poislukien täysimittaiset urheilukentät. suunnittelussa ja käytössä on mahdollistettava reitistön jatkuvuus alueen kautta. Osa alueesta on suunniteltava ja toteutettava esteettömänä. Istutuksissa käytetään myös ravinnoksi kelpaavia lajeja. V-4 Ulkoilumetsä Metsäinen lähivirkistysalue, joka on kooltaan yli 3 ha ja jota hoidetaan puistometsänä. Rakennetut osiot ovat pienialaisia. Ulkoilumetsä tarjoaa mahdollisuuden ulkoiluun ja virkistykseen sekä marjojen ja sienien keräämiseen. Aluetta kehitetään sen luontaisiin ominaispiirteisiin perustuen virkistykseen sopivana luonnonläheisenä alueena, jonne voidaan vähäisessä määrin sijoittaa virkistystä palvelevia rakenteita ja rakennelmia. suunnittelussa ja käytössä on mahdollistettava reittien jatkuvuus alueen kautta sekä niiden liittyminen muuhun reitistöön.

Erityisviheralueet E Erityisviheralue Viheralueita tai viheralueen omaisia alueita, joiden määräävin tekijä on käyttö yhtä, erityistä tarkoitusta varten. Erityisviheralueita ovat mm. palstaviljelyalueet ja kasvitieteellinen puutarha. Alueelle voidaan sijoittaa sen toimintaan liittyviä rakennuksia, rakenteita ja rakennelmia. Aluetta kehitetään sen ominaispiirteiden vaatimusten mukaisesti. suunnittelussa ja käytössä on mahdollistettava reitistön jatkuvuus alueen kautta. EH Hautausmaa-alue Hautausmaaksi rakennettu tai kaavassa varattu alue. Alue lähestyy olemukseltaan, suunnitteluperiaatteiltaan ja hoidoltaan viheraluetta. Alue on suunniteltava ja toteutettava esteettömänä ja sen on oltava saavutettavissa ympäröivältä reitistöltä. EV Suojaviheralue Ympäristöhäiriötä tuottavan toiminnon yhteydessä oleva viheralue, joka estää melun, pölyn tai visuaalisen häiriön leviämistä ympäristöönsä. Aluetta hoidetaan kasvillisuudeltaan monikerroksisena ja tiheänä. VU Ulkoilu- ja virkistyspalveluiden alue Viheralueen omainen alue, joka palvelee ensisijaisesti eri liikuntamuotojen tarpeita ja jota kehitetään näistä lähtökohdista käsin, mutta joka verkostollisesti liittyy kiinteästi viheralueverkostoon. Vain erityisesti urheilukentäksi rakennetut alueet on esitetty viherkaavassa VU-merkinnällä. Maa- ja metsätalousvaltaiset alueet MA Maisemallisesti arvokas peltoalue pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalous. arvot perustuvat viljeltyyn peltomaisemaan ja peltojen keskellä oleviin tilakeskuksiin. Merkinnällä osoitetaan alueita, joiden säilyminen peltoviljelyksessä ja avoimina on maisemakuvan kannalta tärkeätä. Täysimittaisten, kilpaurheiluun soveltuvien suorituspaikkojen rakentaminen on sallittua. Alue on suunniteltava ja toteutettava siten, että yleisölle on esteettömät, hyvät yhteydet ympäröivältä reitistöltä. Alueelle saa rakentaa vain maatalouteen liittyvä rakennuksia rakennusjärjestyksen mukaisesti. Rakentaminen ei saa muuttaa haitallisesti arvokasta maisemakuvaa. Mikäli alueen viljely lakkaa, hoidetaan sitä kuin avointa viheraluetta. MU Maa- ja metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta Merkinnällä on osoitettu maa- ja metsätalousalueita, jotka ovat mm. ulkoilun ja reitistöjen kannalta merkittäviä. Aluetta kehitettäessä on kiinnitettettävä huomiota alueen virkistysarvoihin ja reitistöjen jatkumiseen alueella sekä niiden liittymiseen muuhun reitistöön. MY Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja pääkäyttötarkoitus on maa ja metsätalous. Aluetta hoidetaan sen sisältämien ympäristöarvojen mukaisesti.

Alueiden hoito ja kehittäminen arb-xx Arboretum Puulajipuistoksi perustettu alue, jota kehitetään elävien kasvien kokoelmana.alue on pääosin yleisölle avoin ja sitä hoidetaan ainakin osin puistomaisena.tunnuksen perässä oleva numero viittaa selostuksen kohdeluetteloon. Aluetta kehitetään erillisen suunnitelman mukaisesti. ope-xx Koulujen opetuksen kannalta tärkeät viheralueet Viheralue, joka sijaitsee oppilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Alue mahdollistaa koulun lähiympäristön ja sen tarjoamien mahdollisuuksien käyttämisen opetuksen apuna.tunnuksen perässä oleva numero viittaa selostuksen kohdeluetteloon. Aluetta kehitetään ympäristöltään monipuolisena alueena. Kehittämistyössä huomioidaan mahdollisuuksien mukaan läheisen oppilaitoksen tarpeet. ke-xx Kehitettävät viheralueet Viheralue, joka on ympäristöltään, virkistysarvoiltaan tai muutoin erityisen arvokas kokonaisuus ja jota kehitetään suunnitelmallisesti kokonaisuutena.tunnuksen perässä oleva numero viittaa selostuksen kohdeluetteloon. Aluetta kehitetään erillisen suunnitelman mukaisesti. v Maankäytön muutoksen takia valmennettava viheralue Viheralue, jonka lähistölle on kohdistumassa maankäytön muutos, mikä muuttaa voimakkaasti ympäristön olosuhteita ja kasvupaikan oloja. Viheraluetta valmennetaan metsänhoitotoimenpitein kestämään maankäytön myötä muuttuvat olosuhteet. a Avoimena hoidettava viheralue Alue, jonka on tärkeää pysyä avoimena maisemakuvan tai luonnon monimuotoisuuden takia. Alue voi olla ketoa, niittyä, hoidettua nurmea tai vastaavaa. Viheraluetta hoidetaan avoimena alueena. l Luonnonmukaisesti hoidettava viheralue Viheralueen osa, jolla on merkittäviä luonnonarvoja ja jota on tämän vuoksi hoidettava luonnontilaisena. hoidossa tavoitellaan luonnontilaisuutta. alkuperäinen luonnonympäristö säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Alueella olevia luonnonarvoja ei saa vaarantaa hoitotoimenpitein. Maisemahäiriö Alue, jolla harjoitettava toiminta aiheuttaa häiriötä maisemakuvalle. Toiminnasta saattaa myös aiheutua melu-, haju- tai pölyhaittaa ympäristön asukkaille. Toiminta vaatii usein ympäristöluvan.maisemahäiriöiksi on katsottu etenkin luonnonympäristön keskellä tai merkittävien virkistysalueiden läheisyydessä sijaitsevat alueet. Maisemakuvalle aiheutuvaa häiriötä on pyrittävä vähentämään huolehtimalla tarvittavista suojaistutuksista tai vastaavista toimenpiteistä.

Reitit ja yhteydet Ulkoilureitti Merkittävä ulkoilureittiyhteys asuinalueelta läheisille viheralueille ja niiden välillä.ulkoilureittiä voidaan käyttää kesäisin ja talvisin, ja se sisältää myös osan latuverkostoa. Tärkeimmille yksityisten mailla kulkeville ulkoilureiteille pyritään tekemään reittitoimitukset. Kevyen liikenteen pääreitti Kevyen liikenteen pääreitti. Rantaraitti Rantaraitti on Pielisjoen ja Pyhäselän rannassa kulkeva asiointi- ja ulkoilureitti. Samalla merkinnällä on osoitettu myös Pielisjoen etelärantaa mukaileva, osin vielä toteuttamaton, ulkoilureitti. Rantaraittia kehitetään esteettömänä ja turvallisena asiointi- ja ulkoilureittinä. Keskustan runkoreitti Keskustan tuntumassa kulkeva päällystetty reitti, joka mahdollistaa mm. rullaluistelun ja hiihdon kesäharjoittelun. Reittiä kehitetään esteettömänä, turvallisena ja päällystettynä ulkoilureittinä. Latu Hiihtolatu. Reitti ei ole kesäisin käytössä. Kelkkaura Yhteystarve Likimääräinen moottorikelkkauran sijainti. Likimääräinen ulkoilureittiyhteys viherkaavan alueen ulkopuolella sijaitseville merkittäville ulkoiluja virkistysalueille.

Ulkoilun ja virkistyksen kohdemerkinnät Venesatama Erityisin laiturirakentein varustettu veneen säilytyspaikka, joka usein sijaitsee viheralueen yhteydessä. Merkinnällä on osoitettu vapaa-ajan veneilyä palvelevat venesatamat. EU-uimaranta Muu uimaranta Jääladun lähtöpiste Koirapuisto Viljelypalsta-alue Kaupungin valvonnan piirissä oleva uimaranta, jolla on vähintään 100 kävijää päivässä. Muu kaupungin valvonnan piirissä oleva nykyinen tai suunniteltu uimaranta. Paikka, josta on pääsy jääladuille. Lähialueelle on järjestetty myös autojen pysäköinti ja mahdollisesti muita palveluita. Kaupungin ylläpitämä, aidattu alue koirien ulkoilua varten. Pieniä, noin aarin kokoisia palstoja viljelyyn. Viljelypalsta-alueen läheisyyteen on järjestetty pysäköintimahdollisuus. Palstoilla ei ole rakennusoikeutta.

Luonnonsuojelu SL SL-2 nat Luonnonsuojelualue Merkinnällä osoitetut alueet on perustettu luonnonsuojelulain (LSL, 1996/1096) nojalla luonnonsuojelualueiksi. Seudullinen luonnonsuojelualue Valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin kuulumaton kohde, joka on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelulain mukaiseksi luonnonsuojelualueeksi. Natura 2000-verkostoon kuuluva alue Euroopan unionin Natura 2000-verkostoon kuuluva alue, jolla pyritään turvaamaan luontodirektiivissä määriteltyjen luontotyyppien ja lajien elinympäristöjä. luo-finiba Kansallisesti tärkeiksi inventoidut linnustoalueet Merkinnällä osoitetaan valtakunnallisissa inventoinneissa esiin tuotuja linnuston kannalta tärkeitä alueita, joita ei ole toteutettu luonnonsuojelualueiksi eikä sisällytetty valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. luo-pienvesi Pienvesi-inventoinnin kohteet Merkinnällä osoitetaan inventoinneissa esiin tuotuja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä pienvesiä, joita ei ole toteutettu luonnonsuojelualueiksi eikä sisällytetty valtakunnallisiin luonnonsuojeluohjelmiin. Muut alueen erityisarvot pv Tärkeä pohjavesialue Merkinnällä osoitetaan tärkeät pohjaveden muodostumisalueet.

Kulttuuriympäristö hi-xx Historiallinen puisto tai puutarha Puistot, puutarhat ja pihapiirit, joilla on arvoa etenkin niiden pitkän historian takia. Osa kohteista on yksityisessä omistuksessa, jolloin vastuu niiden kehittämisestä on omistajalla.tunnuksen perässä oleva numero viittaa selostuksen kohdeluetteloon. Kohteita kehitetään niiden historiaa kunnioittaen ja vaalien kunkin kohteen omia tunnuspiirteitä. ma-kv ma-km ma-mm sm sm-sota Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Valtakunnallisen inventoinnin tarkoittama merkittävä rakennetun kulttuuriympäristön kohde (RKY 2009). Maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Maakuntakaavan selvityksissä maakunnallisesti merkittäväksi katsottu rakennetun kulttuuriympäristön alue. Maiseman vaalimisen kannalta maakunnallisesti tärkeä alue Maakuntakaavan selvityksissä maakunnallisesti merkittäväksi katsottu maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue. Muinaisjäännös viheralueella Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin merkityt kiinteät muinaisjäännökset, jotka sijaitsevat viheralueella. Muinaisjäännökset ovat suoraan muinaismuistolain mukaan (295/1963)perusteella rauhoitettuja. Sotahistoriallinen kohde viheralueella Viheralueella sijaitseva toisen maailmansodan aikainen sotahistoriallinen kohde, joka on kulttuurihistoriallisesti merkittävä.