INFRAMALLI JA MALLINNUS HANKKEEN ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 1
YLEISTÄ INFRAHANKKEEN MALLINNUKSESTA Väylämalli ohjaa suunnittelua Infrahankkeessa väylämalli toimii pohjana kaikille muille tekniikkalajimalleille ja on keskeinen osa myös monia suunnitteluun liittyviä analyyseja ja simulointeja. Siksi on tärkeää, että väylämalli tehdään teknisesti oikein kaikissa projektin vaiheissa Väylämallin geometria ja tietosisältö vaihtelevat hankkeen vaiheen ja mallin käyttötarkoituksen mukaan Rakennusosat tulee mallintaa siten, että tietoa siirrettäessä rakennusosan sijainti, nimi/tyyppi ja geometria siirtyvät myös muiden osapuolten ohjelmistoihin Inframallin jaetaan tekniikkalajeittain osamalleihin. Tällä selkeytetään työskentelyä sekä vastuita Lähtötietomalli Yhdistelmämalli 2
MALLINNUS ERI SUUNNITTELUVAIHEISSA 3
SUUNNITTELUPROSESSI Lähtötiedot Lähtötietomalli Suunnittelu Mallinnus väyläsuunnittelu esim. NP 19 tai Tekla Civil kunnallistekniikan suunnittelu esim. NP WS, Tekla Civil geotekniikan suunnitelmat AutoCad ja Tekla siltasuunnitelmat Tekla Structure suunnitelmamallien yhdistäminen yhdistelmämalliksi, esim. VirtualMap tai NP DCM mallikoordinaattorin toiminta mallipalaverit kahden viikon välein suunnitelmaosien tarkastus ja yhteensovittaminen Suunnitelma piirustukset perinteiseen tapaan AutoCad:llä Mittausaineis to Toteutusmalli LandXML IM3 muotoinen koneohjausaineisto 4
ESI- JA TARVESELVITYSVAIHE Mallinnuksen rooli ei ole kovin merkittävä. Mallinnuksen tasosta sovitaan hankekohtaisesti. Lähtötietomalli perustana seuraavia suunnitelmavaiheita varten luonnonsuojelukohteet, pohjavesialueet Kaavatietoa analyysejä, kuten melulaskentoja ja maisemainventointeja Tärkeää on toimia sovitussa koordinaatistossa jotta esimerkiksi vaihtoehtovertailut on mahdollista viedä paikkatietopohjaisiin tietovarastoihin. 5
YLEISSUUNNITELMA Tien ja radan yleissuunnitelmat ovat lakiin perustuvia asiakirjoja Yleissuunnitelmassa tutkitaan yleensä useita eri linjausvaihtoehtoja, joista yksi valitaan jatkosuunnittelun perustaksi Arvioidaan hankkeen vaikutuksia laajasti Vuoropuhelu, sidosryhmäyhteistyö ja hyväksyttävyys ovat tärkeä osa yleissuunnitelmaa (yleisötilaisuudet ja tiedotus) Kustannukset lasketaan usein nauhakustannuksina 6
YLEISSUUNNITTELUVAIHE, LÄHTÖTIETOMALLI Maastomalli on usein yleispiirteinen, ns. likimalli Maaperämallin laatimistarve ja laajuus yleissuunnitelmavaiheessa määrätään hankekohtaisesti Merkittävät kunnallistekniikan laitteet sekä muut rakenteet, kuten sillat Rekisteri- ja paikkatietoaineisto kaavat, maanomistustiedot, erityiset aluerajaukset selvitykset, inventoinnit 7
YLEISSUUNNITELMAMALLIN SISÄLTÖ Väylien merkittävimmät pinnat, usein vaaditaan vähintään ylin yhdistelmäpinta Ojaluiskat, meluvallit, maastonmuotoilut Leikkaukset, kallioleikkaukset ja penkereet Merkittävät pohjanvahvistukset, massanvaihdot ja pohjavesisuojaukset Kuivatuksen periaatteet Sillat, siltapaikat, merkittävät taitorakenteet (mm. meluseinät) Valaistus liikenteenohjauslaitteet sekä merkittävät turvalaitteet ja sähköratalaitteet ympäristörakentamisen periaatteet 8
TIE-, KATU- JA RATASUUNNITELMA Tähtäävät toteutukseen Vuoropuhelu, sidosryhmäyhteistyö ja hyväksyttävyys ovat tärkeitä (yleisötilaisuudet ja tiedotus), sidosryhmillä on vielä hyvä mahdollisuus vaikuttaa Kustannukset on pystyttävä laskemaan jo rakennusosatarkkuudella Hyväksytyt, voimassa olevat tie- ja ratasuunnitelmat ovat lainvoimaisia asiakirjoja ja antavat viranomaisille lunastusoikeuden maa-alueisiin Katusuunnitelman on pysyttävä kaavassa sille määrätyllä katualueella 9
TIE-, KATU- JA RATASUUNNITELMA, LÄHTÖTIETOMALLI TARKENTUU: Maastomalli tarkentuu, suoritetaan usein tarkempia maastokartoituksia Tehdään tarvittaessa pohjatutkimuksia, joiden pohjalta laaditaan maaperämalli lähtötietomalliin Olemassa olevat rakenteet, kaiteet, johdot, valaistus, kuivatus kerätään mahdollisimman tarkasti lähtötietomalliin Kartta- ja paikkatietoaineisto päivitetään ja täydennetään 10
TIE-, KATU- JA RATASUUNNITELMAVAIHEEN SUUNNITTELUMALLIT (KOOTAAN YHDISTELMÄMALLIIN) Väylämallit (tie-, katu- ja ratamallit) Pohjarakennusmalli Johdot- ja laitteet Vesien hallinta Väyläympäristö Työnaikaiset rakenteet Taitorakenteet Valaistus Liikenteen ohjaus Tunnelit Radan sähköistys ja turvalaitteet 11
VÄYLÄMALLIT TIE-, KATU- JA RATASUUNNITTELUVAIHEISSA: Ylin- ja alinyhdistelmäpinta kaikista suunnitelluista väylistä Merkittävimpien teiden, katujen ja ratojen rakennekerrokset ja pintamaanpoistopinta Näkemäalueet Radan aukean tilan ulottuma ja suojaulottuma Tiekaiteet Kiskot Vaihteet Väylien geometriat Ajoratojen reunalinjat ja reunatukilinja 12
POHJARAKENNUSMALLI TIE- KATU- JA RATASUUNNITTELUVAIHEESSA: Massanvaihdot Vasta- ja ylipenkereet Kevennysleikkaukset ja kevennykset Syvästabilointipilareiden ja massastabiloinnin alapinnan tavoitetasot Paalulaatat ja paalulaattojen paalutukset ja paalujen tavoitetasot Tukiseinät, stabilointikentät, massastabiloinnit, pystyojitukset, syvätiivistykset 13
TIE- KATU- JA RATASUUNNITELMA: JOHDOT JA LAITTEET Uudet ja siirrettävät ilmajohdot ja maakaapelit Merkittävät kaapelikaivot Vesi- ja jätevesiviemärit kaivoineen Kaukolämpöjohdot Maakaasujohdot 14
TIE-, KATU- JA RATASUUNNITELMA: VESIEN HALLINTA Laskuojat, selkeytysaltaat ja pohjaveden suojausrakenteet pintoina Pumppaamot objekteina Rummut ja hulevesiviemäristö verkostoina Laskuojien geometriat 15
TIE-, KATU- JA RATASUUNNITELMA: VÄYLÄYMPÄRISTÖ Meluvallit, läjitysalueet ja muut maastonmuotoilut Ympäristön käsittelyn painopistealueet alueina (voidaan kertoa esim. metatietoina tarkemmin) Nurmetukset ja kiveykset Kalusteet Merkittävien istutusten tilavaraukset ja kasvualustat Aidat ja kaiteet (tiekaiteet esitetään tien väylämallissa) 16
TIE-, KATU- JA RATASUUNNITELMA: TYÖNAIKAISET RAKENTEET, SILLAT JA MUUT TAITORAKENTEET Työnaikaiset rakenteet mallinnetaan tapauskohtaisesti, työnaikaiset aluevaraukset tulee sisällyttää hallinnolliset rajojen malliin. Sillat ja muut taitorakenteet (mm. tukimuurit, meluseinät ja - kaiteet): Rakenteet Maastorakenteet (päätyluiskat ja keilat) Varusteet ja laitteet 17
TIE-, KATU- JA RATASUUNNITELMA: VALAISTUS JA LIIKENTEEN OHJAUS VALAISTUSMALLI: Valaistusluokka ja valaisinpylväiden likimääräinen sijainti Sähköliittimien alustavat sijainnit Nykyisen valaistuksen purku- tai siirtotoimenpiteet Erikoisvalaistuksen mallinnus (esim. siltavalaistus) sovitaan hankekohtaisesti LIIKENTEENOHJAUKSEN MALLI: Portaalit, opastaulut ja telemaattiset laitteet jalustoineen Liikenteenohjauksen merkittävät ohjauskeskukset ja sähköliittymät Kaistaviivat ja muut merkittävät ajoratamerkinnät 18
TIE-, KATU- JA RATASUUNNITELMA: TUNNELIT Liikennetekniset mitat ja vapaan tilan ulottuvuus Pystykuilujen ja poistumisteiden likimääräiset sijainnit Suuaukkojen rakenteiden pinnat, arkkitehtuuri ja avolouhinta 19
TIE-, KATU- JA RATASUUNNITELMA: RADAN SÄHKÖISTYS JA TURVALAITTEET Sähköratapylväiden likimääräiset sijainnit Merkittävät turvalaitteet jalustoineen Laitetilat ja muut tilavaraukseltaan merkittävät rakenteet Kaapelireitit 20
TIETOMALLI HANKKEEN ELINKAARESSA Tietomallin käyttäminen tuotannossa toteutusmallin tekeminen suunnittelumallin pohjalta koneohjauksen mittausaineiston tuottaminen suunnittelutoimintojen ja työmaatoimintojen kaksisuuntainen tiedonsiirto mallipohjaisesti rakennetun pinnan mallintaminen lopputuotemallin laatiminen Infran ylläpidossa ja hoidossa Johtotiedot Ylläpitosuunnitelmat saneeraussuunnitelmat 21
TIETOMALLI RAKENNUSVAIHEESSA 22
TIETOMALLI INFRAN HALLINNASSA 23
YHTEENSOVITTAMINEN MALLIN AVULLA Sillan ja pohjanvahvistuksien yhteensovittaminen Väylä- ja siltamallin yhteensovittaminen 24
YHDISTELMÄMALLI Yhdistelmämalli; case vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 25
YHDISTELMÄMALLI Yhdistelmämalli; case vt 8 Sepänkylän ohikulkutie 26
MALLINTAMISEN HAASTEET Lähtötietojen oikeellisuus Maastomalli Kalliomalli Maakerrosrajat Olemassa olevat rakenteet 27
olemassa oleva kunnallistekniikka: Onko lähtötieto luotettavaa törmäystarkasteluiden suorittamiseksi 28
maastopintojen ja maaperätietojen tarkkuus: Saadaanko massalaskennasta luotettava? 29
Maaperäolosuhteet: Saadaanko mallista luotettava? Seppo Parantala 18.11.2015 / Ramboll Finland / S. Parantala, Tiina Karjalainen Tiina Karjalainen /Pöyry Finland 30
Maaperäolosuhteet: mitä voidaan/ kannattaa tehdä koneohjauksella? 31
MALLIPOHJAINEN VUOROVAIKUTUS Suunnittelun aikainen vuorovaikutus Suunnitteluryhmässä Säännölliset mallipalaverit Suunnitelmaosien yhteensovitus paranee Suunnitelman tarkastaminen helpottuu Vuorovaikutus suunnitteluryhmän sisällä lisääntyy Hankeryhmässä, asianosaisille ja päättäjille seurataan suunnittelun edistymistä sekä aineistojen oikeellisuutta ja osasuunnitelmien yhteensopivuutta. Osamallien kokoaminen yhdistelmämalliin ja virtuaalimalliin => visualisointi esittelyjä ja päätöksentekoa varten Malli tallennetaan projektipankkiin, josta sen katselu voidaan tehdä ilmaissovelluksella 32
MALLIPOHJAINEN VUOROVAIKUTUS 33
KOKEMUKSIA SIIRTYMISESTÄ MALLIPOHJAISEEN TOTEUTUKSEEN Malliohjeistusta ja käyttäjien koulutusta kehitettävä Mallinnusohjeet keskeneräiset ja osin puutteelliset Tietoteknistä osaamista kehitettävä Ohjelmat alkavat olla käyttökelpoisia Suunnitelman tarkkuustaso paranee Jatkuva väylämalli Törmäystarkastelut nykyisille ja suunnitelluille laitteille Maakerrosrajojen käytön tehostuminen Massojen käsittely tehostuu Suunnittelun työmäärä ja kustannukset kasvavat 34
KIITOS! 35