Ylä-Savon ammattiopiston tuloksia Uraohjaus 2020 hankkeen kyselyssä

Samankaltaiset tiedostot
Uraohjaus2020-hankkeen aloituskyselyn tulokset Savon ammattiopisto

Savon ammattiopiston henkilöstö tarttui ohjauksen kehittämiseen - oikea-aikaisuutta ja monipuolisia menetelmiä opintoihin integroituun uraohjaukseen

2. Sain riittävästi tietoa opinnoista ja ammattialasta oppilaitokselta, jossa opiskelen.

ALOITUSKYSELY Kysytään viimeistään yhden kuukauden kuluessa siitä, kun henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma on hyväksytty.

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Uraverstaat opiskelijoiden työllistymisen tukena

Opinto-ohjaus ja työelämätaidot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Seinäjoki

Amispalaute -päättökysely Tulosten yhteenveto

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA -SELVITYSTEN TULOSTEN KOONTI ( )

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

Uraseuranta 2018 tuloksia vuonna 2013 valmistuneiden uraseurannasta

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN TUTKIMUS- JA KEHITYSTYÖN JULKAISUT

MTI-valmistumiskysely

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Opiskelijoiden näkemyksiä ammatillisesta koulutuksesta

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Tampere

Työllistymisen seuranta selvityksen tulokset Emma Salmi

Selkoesite. Kiinni työelämään. te-palvelut.fi

Uraohjaus2020, hankkeen perustiedot

Uraohjaus2020 palvelumallihahmotelma

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Lahti

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Uraohjaus ja ennakoiva pedagogiikka Savon ammattiopistossa. Marjo Jalkala opinto-ohjaaja Uraohjaus2020-hanke

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset Rovaniemi

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Paranna työnhakutaitojasi netissä!

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ


Kotimainen kirjallisuus

TAUSTATIEDOT. 1. Ikäryhmä. 2. Sukupuoli. 3. Äidinkieli. 4. Maakunta, jossa opiskelet

TYÖLLISTYMISEN SEURANTA

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto koulutuskuntayhtymän hallitukselle

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Opiskelijakysely toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille Tulosyhteenveto ja toimipaikkakohtainen vertailu

/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

AMMATILLISELLA KOULUTUKSELLA

Ohjaus Oulun yliopistossa

KEUDAN ORIENTAATIOPÄIVÄT LUKUVUOSI

Urapalvelut opiskelijoille

AMIS-tutkimuksen tuloksia nivelvaiheiden näkökulmasta

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

1., n= n=485 3., n=497 4., n=484 5., n=489 N., n=999

#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018

Palautetta hyödynnetään tekniikan yliopistoopetuksen kehittämisessä ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa

Tuemme opiskelijoidemme työllistymistä ja turvaamme osaavan työvoiman saatavuutta yrityksille.

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Keudan orientaatiopäivät Lukuvuosi


OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

Muutokset ammatillisessa koulutuksessa

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

Työhakemuksen tekeminen

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

Verkkoviestintäkartoitus

TE-toimiston palvelut

SOSIAALINEN MEDIA TYÖSSÄOPPIMISEN TUKENA HEVOSTALOUDEN PERUSTUTKINTOKOULUTUKSESSA

Ohjaava opettaja -osaajamerkki

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

1. Ammatillisen Profiloitumisen väline: profiili, osaaminen. 2. Verkostoitumisalusta: tuttavat, kollegat, ryhmät

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Uudenmaan TE-toimisto

Sisältö Mitä muuta merkitään?

RAPORTTI OPALA-PÄÄTTÖKYSELYSTÄ Kajaanin AMK Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen OPALA-päättökysely

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Miten uraseuranta- ja työelämätietoa käytetään opetussuunnitelmatyössä ammattikorkeakouluissa? Uraseurantafoorumi Jaana Kullaslahti

Työpaja 2: Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Väärien alavalintojen vaikutukset työllistymiseen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Kysely Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson järjestöille 2015 Saimaan ammattikorkeakoulu Sanna-Leena Mikkonen

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

OHJAUSTA VIRTUAALISESTI Verkko-ohjaus Marko Kilpeläinen, Kohtaamo-hanke

OAJ edellyttää alla olevia korjauksia ja lisäyksiä kyselyihin. Lisäykset ja korjaukset ovat SINISELLÄ JA poistettavat YLIVIIVATTU

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

OPPILAANOHJAUS VL.7-9

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö Anu Anttila

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

Ohjaustyön uudet työtavat ja mahdollisuudet. Kohti valtakunnallista verkko-ohjausta Marko Kilpeläinen, Kohtaamo-hanke

SOME -KYSELY SAARIJA RVEN PERUSKOULUN LUOKKALAISILLE JA TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE TIIVISTELMÄ RAPORTISTA

Info Yt-neuvottelujen seurauksena irtisanotuille. Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tieto- ja viestintätekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

Kuntapäättäjät ja media 2016

Uuden varhaiskasvatuslain vaikutukset ja lastenhoitajien opintopolut

TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti 2018 Pirjo Hänninen, Päivi Kauppila, Anne Leppänen, Seija Mäkinen, Mervi Pasanen

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Henkilökohtaistamisen prosessi

Transkriptio:

Ylä- n tuloksia Uraohjaus 2020 hankkeen kyselyssä 1. Vastaajajoukko Ylä- n opiskelijoista 116 vastasi Uraohjaus 2020 hankkeen kyselyyn. Kyselyyn vastanneista suurin osa opiskeli peruskoulutaustalla (n=104). 10 vastaajaa oli suorittanut aiemmin jonkin toisen asteen tutkinnon ja 2 jonkin muun koulutuksen. Vastaajista suurin osa (n=109) sijoittui ikäluokkaan 16-24-vuotta ja yli puolet vastaajista oli ensimmäisen vuoden opiskelijoita (n=82). Vastaajista 79 ilmoitti, että heillä on ennen opintoja hankittua työkokemusta alle 3kk. Ylä- n opiskelijat olivat seuraavilta koulutusaloilta: ajoneuvoasentaja (n=9), hevostalous (n=9), hius- ja kauneudenhoitoalan (n=18), sähköala (n=24), kone- ja tuotantotekniikka (n=14), elintarvikeala (n=1), logistiikka (n=1), lähiesimies (n=1), maatalousala (n=15), talotekniikka (n=4), tieto- ja tietoliikennetekniikka (n=6) ja ravintola- ja cateringala (n=1). 2. Hakeutumista ohjaavat tekijät Ylä- on hakeutumiseen vaikutti vastaajilla eniten heidän omat toiveensa ja haaveensa. Lisäksi hakeutumiseen vaikutti mm. opiskelupaikkakunta, mahdollisuus työllistyä opintojen jälkeen, jatkokoulutusmahdollisuudet, elämäntilanne ja perheen tai sukulaisten ehdotus. Ylä- iaammattik orkeakou lu (N=167) 1 Omat toiveet ja haaveet 3,5 3,3 3,4 2 Perheen ja/tai sukulaisten ehdotus 2,4 2,4 1,8 3 Kavereiden esimerkki 2,0 2,1 1,7 4 Opiskelupaikkakunta 2,9 2,9 3,0 5 Sattuma 1,8 1,9 2,2 6 Opinto-ohjaajan tai opetushenkilöstön suositus 2,0 2,0 1,3 7 Ammatinvalinnan testit/keskustelut 2,0 2,0 1,7 8 Aikaisemmat opinnot 1,8 1,9 2,2 9 Aikaisempi työkokemus 2,2 2,2 2,4 10 Nykyinen elämäntilanne 2,5 2,5 2,9 11 Oma aktiivinen tiedonhakuni koulutusaloista 2,6 2,6 2,7 12 Alan tarjoamat jatkokoulutusmahdollisuudet 2,7 2,5 2,7 13 Valitsin koulutusalan työllistymismahdollisuuksien perusteella 2,8 2,6 2,8 3. Opintojen aikaiset valinnat ja päätökset Vastaajilta kysyttiin opintojen aikaisisten päätösten merkitystä ja tärkeyttä. Vastaukset olivat melko varovaisia, keskilinjan vastauksia. Ylä- n vastaajat pitivät yrittäjyyteen ja kansainvälistymiseen valmiuksia antavia opintoja tärkeinä, mutta antoivat niille pienemmän merkitysarvon. Ylä- n vastaaja pitivät kohtalaisen merkityksellisenä ja tärkeänä sitä, että he tietävät millaisia valintavaihtoehtoja opinnoissa on tarjolla. Lisäksi opiskelijat pitävät sekä tärkeänä että merkityksellisenä sitä, että tutkinnon loppuun suorittaminen parantaa mahdollisuuksia työllistyä.

Ylä- Merkitys Tärkeys Merkitys Tärkeys Tiedän, millaisia valintavaihtoehtoja opinnoissani on tarjolla 3,3 3,2 3,1 3,1 Kun teen opintoihin sisältyviä opintovalintoja, mietin niiden vaikutusta työllistymiseeni 3,1 3,1 3,0 3,1 Opintojaksoihini on liittynyt työllistymistäni edistävää ohjausta 3,0 3,0 2,9 3,0 Tiedän, mistä voin etsiä avoimia työpaikkoja 3,3 3,3 3,1 3,1 Osaan hakea tietoa avoimista työpaikoista 3,3 3,3 3,1 3,1 Osaan arvioida netistä ja somesta löytyvän työelämätiedon luotettavuutta 3,2 3,1 3,1 3,1 Tutkinnon loppuun suorittaminen parantaa mahdollisuuksiani työllistyä 3,6 3,5 3,4 3,3 Valitsen opintojaksoja, jotka antavat valmiuksia yrittäjänä toimimiseen 2,3 2,6 2,7 2,9 Valitsen opintojaksoja, jotka antavat valmiuksia jatko-opintoihin 2,9 3,0 2,8 2,9 Valitsen opintojaksoja, jotka antavat valmiuksia kansainvälistymiseen 2,4 2,7 2,5 2,8 Valitsen opintojaksoja, jotka antavat valmiuksia urheilijana kehittymiseen. 2,0 2,3 2,4 2,5 4. Opintojen aikaiset työelämäyhteydet Ylä- n opiskelijat pitivät kohtalaisen tärkeänä työelämäkontaktien luomista opintojen aikana ja näkivät sen myös merkitykselliseksi. Näyttöjen suorittaminen työpaikolla oli vastaajien mielestä erittäin tärkeää, mutta niitä ei kuitenkaan oltu suoritettu työpaikoilla. Tämä vastaus voi selittyä osittain sillä, että vastaajat olivat pääasiassa ensimmäisen vuoden opiskelijoita, joten heillä ei todennäköisesti vielä vastaamishetkellä ollut kokemusta näyttöjen tekemisestä työpaikoilla (tai missään muuallakaan). Toisaalta tulos on myös selkeä viite siihen, että tähän asiaan on Ylä- ssa kiinnitettävä jatkossa erityistä huomiota ja painotettava sitä opintojen alusta alkaen, että näytöt tehdään pääasiassa aidoissa työympäristöissä. Vastaajat eivät myöskään kokeneet, että olisivat saaneet koulutuksesta siinä määrin tukea työelämäsuhteiden rakentamisessa kuin mitä he pitivät sen tärkeytenä.

5. Opinto- ja uraohjaus Ylä- n vastaajat vastasivat opinto- ja uraohjausosiossa siten, että he kokivat saaneensa hieman vähemmän tukea ja ohjausta kuin olisivat ehkä ajatelleet tarvitsevansa. Opiskelijat tiesivät kohtalaisen hyvin mistä tai keneltä he saisivat ohjausta, jos sitä tarvitsisivat opintojen aikana. Opiskelijat kokivat, että valmistuneita ja työelämään sijoittuneita opiskelijoita pitäisi hyödyntää kenties enemmän opetuksessa kuin tällä hetkellä tehdään. Myös jatko-opintoihin tarvittavista valmiuksista opiskelijat kokivat tarvitsevansa enemmän tietoa kuin tähän mennessä olivat saaneet. Ylä- Opetus- ja ohjaushenkilöstö on motivoitunut tukemaan ja neuvomaan minua työelämäasioissa 3,186398 3,07767 Tiedän mistä tai keneltä saan uraan ja työllistymiseen liittyvää ohjausta opintojen aikana 3,179551 3,165049 Tiedän mistä voin saada apua ja ohjausta, jos työpaikkaa ei opintojen jälkeen löytyisi 3,169192 3,097087 Valmistuneita ja jo työelämään sijoittautuneita opiskelijoita hyödynnetään aktiivisesti opetuksessa 2,981912 3 Tiedän mistä tai keneltä saan ohjausta, jos minua kiinnostaa yrittäjyys 2,942356 3,097087 Olen saanut riittävästi ohjausta ennen työpaikalla järjestettävää koulutusta 3,239295 3,126214 Olen saanut tietoa jatko-opintojen mahdollisuuksista ja jatko-opinnoissa tarvittavista valmiuksista 3,105263 3,087379 6. Työnhaun kanavat Vastaajien pääasiallinen tapa etsiä avoimia työpaikkoja ja töitä on Ylä- ssa TEpalvelut. Omat verkostot ja tutut ovat seuraavaksi tärkeimpiä tapoja hakea työpaikkoja. Henkilöstöpalveluyrityksiä ei kukaan YSAO:n vastaajista ilmoittanut hyödyntävänsä työnhaussaan. Ylä- n vastaajat hyödyntävät työnhaussaan valmiiden vastausvaihtoehtojen lisäksi Facebookia, oikotietä, duunitoria, VMP:tä, erilaisia tapahtumia (esim. raviristeily), Hevostalli.net -sivustoa, googlea ja instagramia.

ammylä- Oppilaitoksen tarjoama palvelu 0 % 1 % Henkilöstöpalveluyritykset 0 % 0 % LinkedIn 0 % 1 % Facebook 2 % 3 % Opiskelijatöihin.fi 2 % 3 % Opintopolku.fi 3 % 6 % Avoimet hakemukset 2 % 4 % Oikotie.fi 5 % 5 % Monster 6 % 2 % Tuttujen kautta 9 % 13 % Duunitori 9 % 9 % Omat verkostot 10 % 15 % Työssäoppimisen tai harjoittelun kautta 14 % 10 % TE-palvelut/Avo 37 % 28 % 7. Näkemys tulevasta työelämästä Ylä- n vastaajat olivat pääosin sitä mieltä, että tietävät millaisiin työtehtäviin valmistuttuaan sijoittuvat omalla koulutuksellaan. Vastaajat olivat kohtalaisen valmiita muuttamaan lähipaikkakunnalle valmistuttuaan työpaikan saamiseksi, mutta kauemmas kuin lähipaikkakunnalle tai ulkomaille muuttamiseen oli melko vähän kiinnostusta. Työelämään siirtymisen vastaajat kokivat hieman epävarmaksi. Ylä- n avoimissa vastauksissa vastaajat kuvasivat epävarmuustekijöitä mm. siten, että tulevaisuudessa on miljoonia vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia lähteä opiskelemaan lisää tai tehdä töitä. Muutama vastaaja toi esille sen, että oman alan työnsaantimahdollisuudet voivat olla heikot. 8. Ura- ja työelämätaidot Ylä- n opiskelijat tietävät oman arvionsa mukaan hyvin työelämän pelisäännöt ja noudattavakin niitä. He myös pitävät työelämän pelisääntöjä ja niiden noudattamista tärkeänä.

9. Oman osaamisen esittäminen ja työn hakeminen Oman osaamisen kuvaamisessa vastaajat kokivat, että osaavat kohtalaisen hyvin kuvata osaamistaan työnantajille. Ylä- n vastaajat pitivät työhakemuksen tekemistä tärkeimpänä työnhakutaitona tiedonhakutaitojen ja sähköisen asioinnin ohella. Ylä- Ylä- Merkitys Tärkeys Merkitys Tärkeys Osaan kuvata koulutuksessa hankkimaani osaamistani työnantajille 3,2 3,3 3,0 3,1 Olen koonnut opintojeni aikana materiaalia, jolla voi tarvittaessa esittää osaamiseni 2,9 3,1 2,8 3,0 Osaan tehdä työhakemuksen 3,3 3,4 3,1 3,3 Minulla on ajantasaiset työnhakuasiakirjat 2,9 3,2 2,8 3,1 Minulla on sähköinen portfolio 2,3 2,8 2,6 2,9 Minulla on LinkedIn profiili 1,9 2,5 2,3 2,8 Seuraan ja käytän sosiaalisen median kanavia työpaikkojen etsimiseen 2,8 3,0 2,9 3,1 Osaan tehdä tiedonhakuja erilaisista palveluista/tietokannoista 3,1 3,2 3,1 3,2 Sähköinen ja verkon välityksellä tapahtuva asiointi on minulle helppoa 3,1 3,2 3,0 3,2 10. Toiveita opintojen aikaiselle uraohjaukselle Avoimissa vastauksissa vastaajat toivoivat uraohjaukselta Ylä- ssa sitä, että opo olisi enemmän läsnä arjessa. Yrittäjyyteen liittyviä tehtäviä ja opastusta kaivattiin enemmän. Osa vastaajista haluaisi enemmän ryhmätöitä sekä selkeämpää ohjausta. Myös oman alan ammattijärjestöistä kaivattaisiin enemmän tietoa kuten myös siitä, että mistä oman alan työpaikkoja voisi hakea. Opinto- ja uraohjaukselta toivottiin myös apua vaikeuksiini, silloin kun kysyy apua. Pohdintaa tuloksista Ylä- n vastaajat vastasivat kokonaisuudessaan kysymyksiin kohtalaisen varovaisesti. Vastaajien ikä ja se, että he ovat pääosin ensimmäisen vuoden opiskelijoita, vaikuttaa tuloksiin todennäköisesti jonkin verran. Urasuunnittelu ja työllistyminen eivät välttämättä ole vielä ihan ajankohtaisia asioita opintojen alkuvaiheessa oleville opiskelijoille, ainakaan heidän itsensä mielestä. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden vastauksien vertaileminen antoi kuitenkin jotain suuntaviivaa sille, että missä asioissa Ylä- n on syytä eniten tehdä työtä opintoja uraohjauksen kehittämiseksi. Työelämäyhteistyö ei näy opiskelijoille päin riittävästi ja näyttöjen tekemisestä työpaikoilla ei ole opiskelijoiden kanssa keskusteltu riittävästi kyselyn tulosten mukaan. Mielenkiintoista tuloksissa oli myös se, että vastaajilla on omasta mielestään työelämätaidot kunnossa, mutta työelämästä tulee välillä toisenlaista palautetta. Tarkempaa selvittelytä olisikin syytä tehdä siltä osin, että ovatko työelämästä tulevat palautteet yksittäisiä ja satunnaisia palautteita, joista tehdään liian yleistäviä ajatuksia nuorten työelämätaitojen osaamisesta.