1 KAJAANIN VESILIIKUNTAKESKUS HANKESUUNNITELMA 1.0 Perustiedot Hankesuunnitelman kohteena on Kajaanin uimahalli, josta käytetään projektinimeä Kajaanin vesiliikuntakeskus. Hankkeen toteuttajana ja kiinteistön omistajana tulee olemaan Kajaanin kaupunki. 2.0 Kajaanin nykyinen uimahalli Kajaanin kaupungin omistuksessa on yksi uimahalli, os.lönnrotinkatu 1 D, jonka hyötyala on 2.051 m2. Uimahallissa on yksi iso allas, jossa on viisi 25 metrin rataa ja pieni lastenallas 6 x 10 m. Puku- ja pesutilat sekä saunat miehille ja naisille. Molemmissa pukuhuoneissa on 80 pukukaappia ja molemmissa yksiköissä on kaksi saunaa. Lisäksi on pieni ryhmäpukuhuone ilman erillistä pesuhuonetta. Oheistiloina on kahvio, kuntosali 70 m2, toimistotilat ja kellarikerroksessa (nyrkkeily)sali sekä tekniset- ja sosiaalitilat. Uimahalli on valmistunut vuonna 1977. Hallin vesikatto ja osa yläpohjaa uusittiin 1980-luvun lopulla. Muilta osin hallia ei ole laajemmin peruskorjattu, paitsi saunojen sisustus uusitaan noin 3 5 vuoden välein. Uimahallirakennuksen kirjanpitoarvo on vuoden 2007 lopussa 501.969. Uimahallia on pidetty kohtuullisessa kunnossa vuosikorjaustoimenpitein. Vesivauriokorjauksia on jouduttu tekemään useaan otteeseen altaan ja välipohjan osalla. Allasveden puhdistusjärjestelmä on osittain uusittu ja valvontajärjestelmä nykyaikaistettu. Silti järjestelmä on vanhanaikainen ja runsaasti huuhteluvettä vaativa. Ilmastoinnin- ja vesijärjestelmien lämmön talteenottolaitteet ovat erittäin heikkotehoiset, joka näkyy poikkeuksellisen suurena energian kulutuksena. Valtakunnallisen ominaiskulutusseurannan mukaan Kajaanin uimahalli on lukemalla 132,4 valtakunnan huonoimpien uimahallien sarjassa. Energiataloudellisesti edullisin on Lappeenrannan uimahalli, jonka ominaiskulutus on 35,3. Suureen uima-altaaseen Kajaanin nykyisessä uimahallissa joudutaan lisäämään vettä noin 6 m3 vuorokaudessa, mikä on todisteena altaan vuodosta. Samalla on havaittu, että altaan vedenpinnan mukaan toinen pää altaasta on painunut 2 3 cm. Kajaanin kaupunki on teetättänyt Raksystemsillä uimahallin kuntoarvion. Kuntoarvion mukaan uimahalli on välttävässä kunnossa, eli uusittava tai korjattava lähivuosina. Lvi- ja sähkötekniikka on uusittava likipitäen kokonaan. Valtaosa ulkoseinistä on aukaistava ja rakennettava uudelleen. Kaikki laattapinnat on purettava, alusrakenteen kunto tutkittava, vesieristettävä ja laatoitettava uudelleen. Ikkunat ja ovet on suurelta osin uusittava ja vesikate pinnoitettava. Lisäksi kosteusvaurioita on korjattava varsinkin kellaritiloissa ja allasrakenteissa.
2 Karkeasti arvioiden nykyisen hallin kunnostaminen maksaa likipitäen saman verran kuin uuden vastaavan kokoisen hallin rakentaminen, eli karkeasti arvioiden noin 5 m. 3.0 Kainuun Prikaatin uimahalli Kainuun Prikaatin varuskunta-alueella on sotilaiden käyttöön rakennettu uimahalli. Uimahallissa on yksi 25 metriä pitkä allas, jossa on toisessa päässä riittävästi syvyyttä sukellusharrastusta varten. Halli on rakennettu 1960-luvulla ja Prikaati on juuri peruskorjannut hallin. Samalla Prikaati on rajoittanut ulkopuolisten hallin käytön lähes olemattomiin. 4.0 Toiminnalliset tarpeet 5.0 Yleistä Kajaanin uuden uimahallin toiminnallisia tarpeita ovat olleet arvioimassa hallipäällikkö Jouko Hukkanen, kaupunginhallituksen asettama lähinnä poliitikoista muodostuva suunnittelutyöryhmä, arkkitehti Paavo Karjalainen ja rakennuttajakonsultti Jarmo Juntunen. Toiminnalliset tarpeet on arvioitu nykyisen käytön ja kysynnän mukaan. Arvioinnissa on otettu huomioon myös realistisesti parantuvan tarjonnan tuoma lievä kysynnän kasvu sekä uimahallin sijoituspaikan tuoma kuntoutusasiakkaiden ja matkailijoiden uimahallin käytön lisääntyminen. Tarpeiden mitoituksessa on noudatettu RT-10474 uimahallien suunnitteluohjetta ja uintiurheilun sääntökirjaa 2003/suorituspaikat, joita tulee noudattaa myös suunnitelmia laadittaessa. Lisäksi toiminnallisia tarpeita arvioitaessa on kuultu paikallisen uimaseuran, sukeltajien sekä Kajaanin Kuntokeskuksen edustajia. Lisäksi luonnossuunnitelmat on asetettu kaupunkilaisten nähtäviksi ja kommentoitaviksi. Vuoden 2010 lopussa Kainuun Liikunta antoi vesiliikuntakeskuksen rakentamisesta oman lausuntonsa. Kainuun liikunnan mielestä hallin tilaohjelmasta ei voi karsia mitään pois ilman palvelutason huomattavaa laskua. Kainuun Liikunnan mielestä välimatkat Kajaanissa ovat niin pienet, ettei uimahallin paikalla ole merkitystä. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueellinen liikuntaneuvosto pitää kannanotossaan erittäin tärkeänä, että Kajaanin kaupunki toteuttaa hankkeen. 6.0 Kaukametsään suunnitellun vesiliikuntakeskuksen tilat Iso allas Isoon altaaseen on suunniteltu tehtäväksi kahdeksanratainen matala 25 m pitkä osa ja siihen liittyvä neliratainen syvä 25 m pitkä osa. Välipalkki siirtämällä nelirataisen altaan päähän altaat voidaan yhdistää ja näin saadaan neliratainen 50 m pitkä osa ja neliratainen 25 m pitkä osa. Ison altaan matalan osan syvyys on lähtöpäädyssä 1,35 m ja vastakkaisessa päädyssä 1,2 m. Ison altaan veden lämpötila on suunniteltu pidettäväksi +26 +28 asteisena, joka on sopiva lämpötila virkistys- ja kilpauinnille. Kilpailut on suunniteltu
3 pidettäväksi pääasiassa 25 metrin radalla. 50-metrin allasta käytetään pääasiassa kuntoilu- ja harjoituskäytössä. Hypyt 3,8 m syvän altaan päähän on suunniteltu yhden metrin ja kolmen metrin ponnahduslaudat. Syvän altaan pituus on 25 metriä, joten toisen pään ollessa hyppääjien käytössä voi toista päätä käyttää esim. sukeltajat samanaikaisesti. Syvä allas sijaitsee suhteellisen lähellä lasten allasta, joten sen pitkälle sivulle on tehtävä turvallinen kaide. Katsomo Uimakilpailuja Kajaanissa järjestetään suhteellisen harvoin. Kilpailuissa katsojien määrä on pieni. Kustannussyistä uimahallin katsomotilat sijoitetaan toisen kerroksen korkeudelle suunnitellulle kahvio/katsomosillalle. Katsomoon mahtuu noin 100-150 ihmistä. Silta toimii myös kahviotilana. Kunto-/terapia-allas Erillisen kunto- ja terapia-altaan veden lämpö on +30 +32 astetta. Ison altaan ja kuntoaltaan välille on suunniteltu tehtäväksi väliseinä energiatalouden takia. Altaan syvyys on noin 150 cm. Kuntoaltaaseen sijoitetaan pore- ja suihkuyksiköitä. Altaan yhteyteen on suunniteltu rakennettavaksi myös ns. kylmä- ja kuuma-allas sekä mahdollisesti erillinen poreallas. Kuntoutusryhmän keskikoko vaihtelee n. 10 50 henkilöön, keskimäärin noin 30 henkilöä. Kuntoutusryhmä tarvitsee allasaikaa 1 1,5 tuntia/ryhmä ja ryhmiä on arkipäivinä 5 6 ryhmää/päivä. Opetusallas Erillisen opetusaltaan koko on 117 m2 ja altaan syvyys 0,5 1,1 m. Altaan veden lämpötila on noin +28 +30 astetta. Allasta käytetään lasten uinnin opetukseen, kahlaamiseen ja muuhun virkistyskäyttöön sekä myös tiettyinä aikoina vauvauintiin. Tuolloin veden lämpötila nostetaan vauvauintiin sopivaksi. Lasten allas Erillinen lasten allas on ns. kahluuallas pienille lapsille. Altaan koko on vajaa 10 m2 ja veden syvyys noin 0,2 m. Allas varustetaan esim. pienellä liukumäellä. Altaan reunalle tehdään istumapaikat lasten mukana oleville valvojille. Altaan veden lämpötila on +30 +32 astetta. Liukumäki Halliin on tarkoitus rakentaa putkimainen noin 50 m pitkä vesiliukumäki, joka kulkee osittain ulkona. Liukumäen alastulo otetaan ns. vesipatjalle. Liukumäen
4 lähtötelineelle rakennetaan kierreportaat. Liukumäen valvontaa parannetaan liikennevaloilla. Pukuhuoneet Naisten pukuhuone, missä on 150 pukukaappia, on kooltaan 150 m2. Naisten pukuhuoneen yhteydessä on lisäksi 8 m2:n wc-tilat, 6 m2:n invawc, lasten hoitotila, erillinen 8 m2:n invapukutila ja 19 m2:n ryhmäpukutila (20 kaappia). Pukuhuoneesta on yhteys naisten pesutilaan. Miesten pukuhuone, missä on 150 kaappia, on kooltaan 153 m2. Miesten pukuhuoneen yhteydessä on lisäksi 8 m2:n wc-tilat, 6 m2:n invawc, erillinen 8 m2:n invapukutila ja 19 m2:n ryhmäpukutila (20 kaappia). Pukuhuoneesta on yhteys miesten pesutilaan. Pesuhuoneet Naisten pesuhuone, jossa on 18 suihkua, 1 invamitoitettu wc ja yhteys kahteen saunaan ja allastilaan. Pesutilan koko on 75 m2 ja wc:n koko 7 m2. Miesten pesuhuone, jossa on 18 suihkua, 1 invamitoitettu wc ja yhteys kahteen saunaan ja allastilaan. Pesutilan koko on 80 m2 ja wc:n koko on 8 m2. Saunat Naisten saunoja on 2 kpl, istumapaikkoja 10 15 kpl/sauna, yhteensä 26 m2. Miesten saunoja on 2 kpl, istumapaikkoja 10 15 kpl/sauna, yhteensä 26 m2. Solariumtila Erillinen 8 m2:n solariumtila. Solariumin asiakkaat käyttävät yhteisiä pesutiloja. Muut tilat Allastilojen yhteydessä on myös valvonta, ensiapu, siivouskeskus (19 m2), allasvälinevarastot ja lasten wc-tilat. Lipunmyynti/kahviotila Lipunmyyntitila on kahvion yhteydessä. Samat henkilöt hoitavat lipunmyynnin ja kahvion. Tila liittyy aulaan, odotustilaan, siltaan ja liikennetiloihin. Kahvion ja lipunmyynnin yhteydessä ovat myös toimisto- ja aputilat. Kahviossa on kaikkiaan 75 asiakaspaikkaa. Asiakaspaikkojen määrä on myös nostettavissa isommaksi. Kahviossa on kylmäsäilytystilat, tiskaus, uuni ja liesi. Kahvion/aulan yhteydessä on myös wc-tilat erikseen miehille, naisille ja invaasiakkaille. Samassa yhteydessä on myös siivouskeskus yläkerran siivousta varten.
5 Hallintotilat Toimistohuone 12 m2, varasto 25 m2 ja kokoustila 45 m2 kokous- ja koulutustilan varusteineen. Kuntoilutilat Kuntosali ja sen viereinen liikuntatila ovat kooltaan yhteensä 180 m2. Tilat on yhdistettävissä ja tarvittaessa otettavissa kokonaan esim. kuntosalikäyttöön. Tila on erotettu siltakahviosta ovellisella lasiseinällä. Henkilöstötilat Henkilöstön sosiaalitilat on sijoitettu pohjakerrokseen rakennettavaan väestösuojaan. Tiloissa ruokailutila, pukuhuoneet ja pesutilat. Tekniset tilat Lämmönjakohuone, iv-konehuone (335 m2), sähköpääkeskus, allasveden käsittelylaitetila, säätölaitehuone ja varastotilat. Tilat on sijoitettu allastason alapuoliseen tekniseen kellariin. Kellarikerroksen ala on kaikkiaan 2.165 m2. 7.0 Uimahallin sijainti Uuden uimahallin sijainti oli esillä jo vuonna 1996, jolloin vertailtiin keskenään 12 paikkavaihtoehtoa eri puolilla kaupunkia. Tehdyssä vertailussa parhaiten menestyivät nykyinen paikka, kulttuurikeskusalue ja ydinkeskusta. Vuonna 2004 uimahallihanke oli kaupungissa uudelleen esillä. Tuolloin vertailtiin nykyistä paikkaa, Ämmäpuronpuiston aluetta ja Kulttuurikeskusaluetta. Vuonna 1996 vertailussa olleet keskustan paikat oli jo muussa käytössä. Vuonna 2004 vertailussa päädyttiin nykyisen uimahallin paikalle. Nyt uimahalli on suunniteltu sijoitettavaksi Kulttuurikeskusalueelle hotellin välittömään läheisyyteen. Sijoittamalla uimahalli kulttuurikeskusalueelle se palvelee paremmin matkailijoita ja alueella toimivaa kuntokeskusta. Laskelmien mukaan hotelli ja kuntokeskus tuovat vuositasolla uimahallille noin 50.000 asiakasta lisää. Kulttuurikeskusalueella uimahalli palvelee matkailua paremmin ja on omalta osaltaan lisäämässä kajaanilaisten lähinnä palvelualan yritysten liiketoimintaa. 8.0 Rakennuskustannukset Rakennuskustannukset on laskettu tavoitehinta-arvion pohjalta huonetilaohjelman mukaan, jossa jokaisella tilatyypillä on oma yksikköhinta.
6 Hankkeen kustannusarviohinta on 13.700.000. Hinta on laskettu tämän päivän tasossa ja hankkeen siirtyminen nostaa hankkeen hintaa.(laskelmissa on lisäksi huomioitu 750.000 euron avustus OPM:ltä.) 9.0 Toiminta ja ylläpito 10.0 Aikataulu Nykyisen uimahallin toimintamenot olivat vuonna 2007 yhteensä 658.000, toimintatuotot 300.000 ja toimintakate 358.000. Menoerät olivat henkilöstömenot 280.000, tilavuokrat 258.000, palvelujen ostot 100.000 ja aineet ja tarvikkeet 20.000. Vuonna 2010 toimintakate oli - 405.000. Uuden uimahallin toimintamenot kasvavat eniten tilavuokran osalta. Laskelmissa investoinnin suuruudeksi on laskettu 13,7 miljoonaa euroa. OPM:n avustusta hankkeelle on saatavissa 750.000 euroa, joten kaupungin rahoitusosuudeksi jää 13 miljoonaa. Tilavuokraan kuuluvat pääomamenot ja vakuutukset. Uuden hallin tilavuokrat ovat noin 750.000 /vuosi. Laskelmissa poistoaikana on käytetty 30 vuotta ja korkoprosenttina 3,5 %. Uimahallin hoitokuluista pääosa on energia- ja vesimaksuja. Nykyisen uimahallin energiatalous on erittäin huono verrattuna uusiin halleihin. Uuden uimahallin hoitokulut ovat laskelman mukaan 1.068.000. Hoitokuluihin kuuluu yleiset kulut, yleishoito, valvonta, lämpöhuolto, sähköhuolto, vesihuolto, erikoislaitehuolto, siivous, jätehuolto, kiinteistönhoito ja kunnossapito. Laskelma liitteenä. Määräykset edellyttävät, että uinninvalvojia on kaksi ja lisäksi käytössä on oltava kameravalvonta. Lipunmyynti ja kahvilapalvelut voidaan yhdistää ja mahdollisesti hoitaa ostopalveluna. Laskelmissa on lähdetty siitä, että henkilöstömenot nousevat nykyisestä (laskelmissa henkilöstömenot kohdissa yleishoito ja valvonta sekä kunnossapito). Siivous suoritetaan omana työnä tai ostopalveluna. Siivouskustannukset nousevat pinta-alan lisääntymisen suhteessa. Siivouskustannuksiksi uudessa hallissa on arvioitu 135.000 vuodessa. Nykyisen hallin käyttöaste on vakiintunut tasolle 125.000 kävijää vuodessa. Uuden hallin tarjonta on huomattavasti laajempi ja taso parempi, joten kävijämäärän oletetaan nousevan tasolle 260.000 kävijää vuodessa. Laskelmissa on huomioitu hotellin ja kuntokeskuksen tuomien kävijöiden määräksi 50.000. Uuden hallin toimintatuotot olisivat 1.282.000. Uuden hallin toimintakulut olisivat luokkaa 1.868.000, joten toimintakate olisi miinuksella 586.000. Kaupungin toimitilojen tekemän laskelman mukaan toimintakate olisi miinuksella 645.000. Kaupungin on varauduttava avustamaan suuruusluokkana tämän suuruisella summalla hallihanketta vuositasolla. Jos rakentamispäätös uudesta uimahallista syntyy maaliskuun 2011 aikana, on urakkakyselyt tehtävissä kesäkuussa ja urakkasopimukset syyskuussa.
7 Itse rakentaminen käynnistyisi lokakuussa ja rakennustyöt valmistuisivat keväällä 2013. 11.0 Arviointi ja johtopäätökset Uuden uimahallin rakentamista puolustavat ensisijaisesti mitoitukselliset syyt ja toissijaisesti tekniset syyt. Nykyinen halli ei palvele kaupunkilaisia riittävän monipuolisesti. Kuntoutus-/terapia-allas puuttuu kokonaan mistä seuraa, että kuntoutus tapahtuu isossa altaassa, mikä taas häiritsee altaan perustoimintoja. Nykyisessä hallissa iso allas on liian pieni aikuisten kunto- ja virkistysuinnille sekä kilpauinnin harjoittelulle. Lasten allas palvelee vain pienimpiä lapsia ja isommat lapset joutuvat käyttämään isoa allasta aiheuttaen lisää ahtautta. Nykyisestä hallista uupuu syvä osuus kokonaan, joten halli ei palvele sukeltajia eikä uimahyppääjiä ollenkaan. Teknisesti nykyinen halli on energiataloudellisesti epätaloudellinen, vedenlaatu saadaan vain vaivoin pysymään sallituissa rajoissa ja iso allas vuotaa. Lisäksi pesu-, puku- ja saunatilat ovat ylikuormitettuja aiheuttaen rakenteita vaurioittavaa korkeaa kosteutta. Nykyisessä hallissa toimintaa voidaan jatkaa vain korjaustöiden jälkeen sen laskennallisen elinkaaren loppuun asti. Nykyinen uimahalli sijaitsee liikuntapuiston alueelle, missä ovat mm. pesäpallo- ja jalkapallokentät. Näiden sosiaalitilat ovat puutteelliset ja niinpä Kajaanissa on puhuttukin, että uuden uimahallin valmistuttua nykyinen halli muutetaan uimahallikäytöstä pois ja siihen rakennetaan pesä- ja jalkapalloilijoiden sosiaalitilat ja tilat myös eri kamppailulajien harrastajille. Tämä mahdollinen muutostyö on erillinen hanke. Myös tässä vaihtoehdossa nykyinen halli vaatii huomattavat korjaustyöt. Vaihtoehtona on otettava huomioon nykyisen hallin purkaminen ja uusien tilojen rakentaminen. 12.0 Hallin laajuus ja paikka Uuden uimahallin laajuutta ratkaistaessa on arvioitu kilpauinnin ja kuntouinnin suhde. FINA:n kilpailut tulisi järjestää altaassa, jonka leveys on 25 metriä (10 rataa) ja syvyys vähintään 1,8 olipa altaan pituus 25 m tai 50 m. Kansallisen tason kilpailut voidaan järjestää sääntökirjan mukaisessa minimialtaassa, jonka mukaan altaan leveys voi olla pienempi ja altaan syvyys 1,35 m. Paikallisten uimaseurojen edustajien mukaan olisi kilpailutoiminnalle eduksi, että allas olisi 50 m pitkä ja siinä olisi 8 rataa. Mikäli kilpailutoiminnalle annetaan vähemmän painoarvoa, niin allas voi olla 25 m/8 10 rataa. Uinninvalvojien mielestä 10 rataa leveä allas on vaikeammin valvottavissa ja pelastaminen keskiradoilta vaikeampaa. Uimahallin henkilökunnan, uimaseurojen edustajien, sukeltajien ja kuntouttajien yhteinen mielipide on, että uimahallissa tulisi olla 50 m pitkä allas, jossa on mieluiten 8 rataa ja syvyys 1,2 1,35 m. Altaan yhteydessä tulisi olla hyppytorni ja määräysten mukainen sukellusalue sekä monikäyttöinen lastenallas, jota voisi käyttää erityisryhmien terapiaan ja uinnin opetukseen. Hallissa tulisi olla myös liukumäki.
8 Keskusteluiden pohjalta on päädytty kaikkia osapuolia tyydyttävään tässä aikaisemmin esitettyyn ratkaisuun, jossa pääaltaassa on 8-ratainen 25 m pitkä osuus ja lisäksi 4-ratainen syvä 25 m pitkä osuus, joka on yhdistettävissä pääaltaaseen. Pääallas mahdollistaa kilpauinnin 25-metrin radalla, harjoittelun 50-metrin radalla, kuntouinnin molemmilla, riittävät vesijumppatilat, hyppyharrastuksen ponnahduslaudoilta, sukellusharrastuksen ja uppopallon pelaamisen. Nyt esitettyä ratkaisua suunniteltaessa on ajateltu, että kilpailujen määrä Kajaanissa on hyvin pientä ja siksi katsomotilat on suunniteltu minimaalliseksi. Lisäksi nyt esitetyssä ratkaisussa hallissa on myös opetusallas, erillinen lasten kahluuallas ja yhdistetty monitoimi-/terapia-allas. Palvelun lisäämiseksi monitoimi-/terapia-altaan yhteydessä ovat myös kuuma- /kylmä- ja porealtaat. Suunniteltu kulttuurikeskuksen paikka on saavutettavuudelleen yhtä hyvä kuin nykyisen hallin paikka. Pysäköintitilat on hyvin järjestettävissä ja saattoliikenne voidaan ohjata ovelle. Paikan etuna voidaan pitää matkailun kautta yrittäjyyden tukemista ja kulttuurikeskuksen markkinoinnin parantamista. 13.0 Nykyisen hallin kunnostaminen Nykyisen hallin kunnostamisen korjausaste on likipitäen 100 %. Tilaohjelman pohjalta arvioituna hallin kunnostaminen (=uudelleen rakentaminen) maksaa noin 5 miljoonaa euroa. Tämä vaihtoehto ei juuri paranna palvelutasoa nykyisestään. Laskelmat on tehty oletuksella, että vuosittain korjatussa hallissa käy 187.000 ihmistä. Kaupungin vuosittaiset menot oheisen laskelman mukaan olisivat luokkaa 360.000 euroa. Laskelmassa on otettu huomioon OPM:n tuki 500.000 euroa, vaikka sen saamisesta ei ole varmuutta. Vaihtoehtoisesti nykyisen hallin paikalle voidaan rakentaa Kaukametsään suunnitellun hallin tilaohjelman mukainen uusi halli. Arviolta rakentaminen nykyisen hallin paikalle on noin 0,5 miljoona halvempi kuin Kaukametsään. Kustannuksia nostaa nykyisen hallin purkaminen noin 200.000 euroa ja uudelleen suunnittelu noin 500.000 euroa. Laskelmissa ei ole otettu huomioon purkamiskuluja, koska ne todennäköisesti toteutuvat kaikissa vaihtoehdoissa. Laskelmassa on huomioitu OPM:n tuki. Näin ollen kaupungin rahoitettavaksi osuudeksi jää 13,7 0,5 0,7 eli 12,5 miljoonaa. Oheisissa laskelmissa tämän vaihtoehdon vuosittaiset kävijämäärät ovat 25.000 pienemmät kuin Kaukametsä-vaihtoehdossa, eli 237.000 kävijää vuodessa. Laskelman mukaan kaupungin vuosittaiseksi avustukseksi jää noin 660.000 euroa. Mahdollista on myös rakentaa nykyisen hallin paikalle nykyistä hallia jonkin verran suurempi, mutta Kaukametsä-vaihtoehtoa pienempi halli. Tällöin investointikustannukset olisivat näiden edellä esitettyjen kahden vaihtoehdon väliltä. Oletettavasti myös kaupungin vuosittainen tuki olisi 360.000:n ja 660.000 :n väliltä. Tätä vaihtoehtoa ei ole tarkemmin tutkittu, koska se edellyttäisi hankesuunnitelman tekemistä. Rakennettaessa nykyisen hallin paikalle on otettava huomioon, että kaupungille ei ole uimahallia puoleentoista vuoteen. Vuokatin uimahallilla on
9 vaikeuksia ottaa kaikkia koululaisia vastaan nykyisessä laajuudessa. Lisäksi on huomioitava, että koululaisten ja kaupunkilaisten mahdollisia kuljetuskustannuksia Vuokattiin ei ole otettu laskelmissa huomioon. Kuuden bussikyydin järjestäminen arkisin ja neljän kyydin järjestäminen sunnuntaisin maksaa noin 450.000 euroa puolentoista vuoden ajalta. Opetusministeriön tuen saanti OPM:n kannalta uudelle hankkeelle on vaikeata. Tätä asiaa ei ole selvitetty erikseen. Kainuun liikunnan antaman lausunnon mukaan tuen saantimahdollisuus heikkenee oleellisesti. Oheisissa laskelmissa tuki on kuitenkin otettu huomioon täysimääräisenä. 14.0 Jätevedestä energiaa Suomessa teollisuus käyttää kokonaisenergiamäärästä 41%, liikenne 17% ja kiinteistöt 42%. Kiinteistöjen käyttämästä energiasta käyttöveden lämmitykseen menee noin 40%, eli kokonaisenergiamäärästä noin 17%. Tämä energia on lähes kokonaan hyödyntämättä, koska se lasketaan suoraan viemäriin ja sillä lämmitetään lähinnä maaperää ja myös vesistöä. Voidaan sanoa, että näin hukkaan laskettavan energian kokonaismäärä on koko Suomessa 3,5 twh/vuosi. Ja tämä energia luetaan uusiutuvaksi energiaksi. Vesiliikuntakeskuksen valmistelutyöryhmän puheenjohtaja ja sihteeri ovat selvittäneet jäteveden energian hyödyntämistä mm. Cewicin (vesialan osaamiskeskittymä) järjestämillä luentopäivillä. Tilaisuuteen kutsuttiin myös vesiliikuntakeskuksen lvi-suunnittelija. Alustavien selvitysten mukaan on erittäin kannattavaa järjestää vesiliikuntakeskukseen suihkuvesien lämmön talteenotto. Arviolta kolmasosa käyttöveden lämmityksestä voidaan hoitaa talteen otettavalla energialla. Altaiden vedet vaihdetaan joskus ja silloin viemäriin lasketaan kerralla paljon vettä. Tämän energian hyödyntäminen on taloudellisesti haasteellista. Vesiliikuntakeskuksen kohdalla menee Kajaanin Veden iso (halkaisija 500 mm) viemäriputki. Tuossa viemärissä kulkee noin 10.000 asukkaan viemärivedet. Viemärivesien määrä on noin 1.500 m3 vuorokaudessa. Saksassa on menestyksellisesti otettu jo tämän kokoisista viemäreistä lämpöenergiaa talteen. Käytettävä tekniikka on suhteellisen yksinkertaista. Kun vesiliikuntakeskus rakennetaan, on viemäri rakennettava vesiliikuntakeskuksen kohdalta uusiksi joka tapauksessa. Tällöin rakentaminen voitaisiin tehdä niin, että lämmön talteenottosysteemi on asennettavissa ja viemäri huollettavissa. Tällaiselle hankkeelle on saatavissa tukea maksimissaan 40%. Kun Saksassa on vastaavia hankkeita toteutettu, on takaisinmaksuaika ollut siinä neljä vuotta. Saksan esimerkeissä viemäriveden lämpötila on pudonnut talteenotossa hyvin vähän, joten sillä ei liene mitään vaikutusta, vaikka jatkossa Kajaanissa aloitettaisiin vedenpuhdistamossa typen puhdistus. Sitä vastoin lienee jatkossa järkevää eristää viemärit, jotta viemärivesi menisi mahdollisimman lämpimänä puhdistamolle, typen puhdistus mahdollistuisi ja vedestä otettaisiin puhdistuksen jälkeen energiaa talteen.
10 Lämmöneristysvaatimukset ovat parantuneet sen jälkeen, kun vesiliikuntakeskuksen suunnitelmat on tehty. Siltä osin suunnitelmat on päivitettävä. Suunnittelutyön jälkeen suhtautuminen energiansäästöasioihin on myös parantunut. Kun vesiliikuntakeskuksen suunnitelmat päivitetään, on välttämätöntä myös tarkastella energiansäästö-asiat uudelleen. Edellä esitetyt toimet ovat tästä esimerkkejä. Valmisteluryhmä toivoo, että kaupunki päätöksissään tukisi valmistelutyöryhmän aloittamaa energiansäästötyötä ja tämä kohde voisi olla valmistuttuaan malliesimerkkinä ja hanke toteuttaisi kestävän kehityksen periaatetta. 15.0 Valmistelutyöryhmän esitys Valmistelutyöryhmä on verrannut vesiliikuntakeskuksen toteuttamista edellä esitetyn mukaisesti kolmella eri vaihtoehdolla. Nykyisen hallin kunnostaminen on toteutus- ja hoitokustannuksiltaan halvin. Se ei kuitenkaan lisää palvelua eikä vastaa tämän päivän uimahallille asetettuihin vaatimuksiin, joten valmisteluryhmä hylkää sen ensimmäisenä. Työryhmän mielestä Kajaaniin toteutettavan uimahallin on palveltava käyttäjiä mahdollisimman laajasti ja monipuolisesti. Näin ollen vertailtavaksi jää isomman hallin toteuttaminen Kaukametsään tai nykyisen hallin paikalle. Hallin toteuttamiskustannuksissa ei ole merkittävää eroa. OPM:n tuen saaminen nykyisen hallin paikalle toteutettavaan vaihtoehtoon on epävarmaa, mutta ei välttämättä mahdotonta. Toteutettaessa uimahalli nykyisen hallin paikalle on vanha halli purettava ja Kajaani on ilman uimahallia ainakin puolitoista vuotta. Tänä aikana mahdollinen koululaisten ja muiden kaupunkilaisten kuljettaminen Vuokattiin aiheuttaa merkittäviä lisäkustannuksia. Valmistelutyöryhmä katsoo, että vesiliikuntakeskuksen toteuttaminen suunnitellusti Kaukametsän yhteyteen ei tuo katkoa Kajaanissa uimahallin käytölle. Työryhmän esitys on, että vesiliikuntakeskus on toteutettava laadittujen suunnitelmien mukaisesti Kaukametsään. Etäisyydet Kajaanin keskustassa ovat pieniä ja Kaukametsään suunniteltu vesiliikuntakeskus on saavutettavuudeltaan hyvä. Työryhmä katsoo, että hallin toteuttaminen Kaukametsään tuo vesiliikuntakeskukseen paremmin muita asiakkaita ja lisää varsinkin kulttuuri-, kongressi- ja perhematkailua Kajaaniin. Työryhmän mielestä Kajaanin olisi syytä heti rakentamispäätöksen jälkeen tuoda Kajaanin markkinoinnissa vesiliikuntakeskuksen tuomat mahdollisuudet paremmin esille. Työryhmän mielestä toteutettaessa vesiliikuntakeskus Kaukametsään on energian säästöasioihin ja uusiutuvan energian käyttöön kiinnitettävä erityistä huomiota. Esim. energian talteenotto suihkuvesistä, viereisestä jätevesiviemäristä ja mahdollisesti porakaivoista on selvitettävä pikaisesti. Liitteet Vesiliikuntakeskuksen esite