PROGRAM FÖR BILDNINGSSEKTORN I INGÅ KOMMUN INKOON KUNNAN SIVISTYSSEKTORIN OHJELMA

PROGRAM FÖR BILDNINGSSEKTORN I INGÅ KOMMUN INKOON KUNNAN SIVISTYSSEKTORIN OHJELMA I Ingå får man god dagvård och utbildning i en trygg och familjär omgivning. Fritidstjänsternas mångfald prioriteras i kommunen som även har ett starkt sambete med lokala föreningar och andra aktörer så att invånarna har möjlighet till trygga och mångsidiga fritidstjänster. Inkoossa saa hyvää päivähoitoa ja opetusta tutussa ja turvallisessa ympäristössä. Kunnassa priorisoidaan monipuolisia vapaaajanpalveluja ja toimitaan vahvasti yhteistyössä paikallisten yhdistysten ja muiden toimijoiden kanssa, jotta asukkailla on mahdollisuus turvallisiin ja monipuolisiin vapaa-ajanpalveluihin. Kommunfullmäktige / Kunnanvaltuusto 24.3.2011

Introduktion Johdanto Ordnandet av dagvårds-, undervisnings- och fritidstjänster är en stor utmaning för det demokratiska beslutsfattandet. De gemensamt anordnade och bekostade tjänsterna bör samordnas så att tjänsterna och finansieringen fördelas så rättvist som möjligt. Detta förutsätter en gemensam syn om kommunens värden, värderingar och ideal samt diskussioner om vad som eftersträvas med respektive verksamhetsform och beslut. Päivähoito-, opetus- ja vapaa-ajanpalvelujen järjestäminen on suuri haaste demokraattiselle päätöksenteolle. Yhteisesti järjestetyt ja kustannetut palvelut tulee sovittaa yhteen siten, että palvelut ja niiden rahoitus kohdentuvat mahdollisimman oikeudenmukaisesti, Tämä edellyttää yhteistä keskustelua arvoista, arvostuksista ja ihanteista, sekä keskustelua siitä, mihin kullakin toimintatavalla ja päätöksellä pyritään. Bildningstjänsterna har flera positiva kringeffekter, både för den fysiska och psykiska hälsan och samhällets utveckling i sin helhet. Ett sätt att bidra till att trygga välfärdssamhällets framtid är att genom att resurser satsas på utbildning och kultur. Utbildningen och kulturen kommer att ha en allt större betydelse för näringslivet och konkurrenskraften i Finland och i regionerna under de närmaste åren. Undervisnings-, dagvårds- och fritidstjänsterna kommer att påverkas av de stora strukturella lösningar som kommunen möjligen väljer. Detta program utgår från att kommunen fortsätter som en självständig kommun. Om Ingå beslutar om en kommunsammanslagning kommer detta att påverka bildningstjänsterna i mycket stor utsträckning. Även regionens val, andra kommunsammanslagningar eller en bredare samverkan, som Ingå inte är del av, kan även de ha följder som påverkar vår bildningssektor. Utvecklingen av bildningstjänsterna är kanske den mest centrala uppgiften som kommunen har under de närmaste åren. Den snabba samhällsförändringen är en realitet och det är nödvändigt att vara öppen för förändringar. Men förändring och utveckling är inga självändamål. De djupgående historiska strukturerna i kommunen präglas i själva verket av långsam förändring och successiv utveckling, samtidigt som detta gett invånarna trygghet i den lokala tillvaron. Sivistyspalveluilla on useita myönteisiä oheisvaikutuksia sekä fyysiselle että psyykkiselle terveydelle ja yhteiskunnan kokonaiskehitykselle. Yksi keino pyrkiä turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus on panostaa koulutukseen ja kulttuuriin. Koulutuksella ja kulttuurilla tulee olemaan yhä suurempi merkitys Suomen ja sen alueiden elinkeinoelämälle ja kilpailukyvylle. Kunnan mahdolliset rakenteelliset ratkaisut vaikuttavat opetus-, päivähoito- ja vapaa-ajanpalveluihin. Tämän ohjelman lähtökohtana on, että kunta jatkaa itsenäisenä kuntana. Inkoon mahdollinen kuntaliitospäätös vaikuttaa suuresti sivistyspalveluihin. Myös alueen valinta, muut kuntaliitokset tai laajempi yhteistyö, johon Inkoo ei osallistu, voivat vaikuttaa sivistyssektoriin. Sivistyspalvelujen kehittäminen on ehkä kunnan keskeisin tehtävä lähivuosina. Yhteiskunnan nopea muuttuminen on tosiasia, ja on välttämätöntä olla avoin muutoksille. Mutta muutos ja kehitys eivät ole itsetarkoituksia. Kunnan syville historiallisille rakenteille on itse asiassa leimallista hidas muutos ja vaiheittainen kehitys, mikä on tuonut turvaa asukkaiden paikalliselle olemassaololle.

Viktigt är också att bevara bestående samhälleliga och lokala värderingar och vara medveten om att de är elementära - mitt i all förändring. Status quo anses ge en viss form av trygghet, något som dock inte får bli ett hinder då samhällsutvecklingen kan kräva snabba och till omfattningen stora beslut. Lisäksi on tärkeää säilyttää pysyvät yhteiskunnalliset ja paikalliset arvot ja olla tietoinen siitä, että ne ovat perustavanlaatuisia kaiken muutoksen keskellä. Status quon katsotaan tarjoavan tiettyä turvallisuutta, mikä ei kuitenkaan saa muodostua esteeksi yhteiskunnallisen kehityksen vaatiessa nopeita ja suuria päätöksiä. Mål Målsättningen med detta program är att skapa en grund för det politiska beslutsfattandet och det framtida utvecklingsarbetet inom sektorn. För att utvecklingsarbetet skall kunna vara konsekvent, målinriktat och effektivt bör man ha fastdragna riktlinjer att följa. Målsättningen skall också vara att alla aktörer, politiker, tjänstemän och alla andra som arbetar inom bildningssektorn skall inse betydelsen av strategin och förbinda sig att arbeta utgående från dessa riktlinjer. Ingå utvecklas som en trivsam, trygg, självständig och tvåspråkig kommun bl.a. genom att invånarnas samhörighet stärks och tvåspråkiga serviceformer utvecklas inom bildningens samtliga verksamhets-områden. Bildningssektorn har en central roll i detta arbete. Den service inom dagvård, utbildning och fritid som kommunen erbjuder invånarna, påverkar vardagen för en stor del Ingåborna. Bildningssektorn erbjuder service till alla åldersgrupper i kommunen och ur ett bildningsperspektiv bör man lyfta fram det livslånga lärandet och aktiva medverkan. Från vaggan till graven. Från dagvård till biblioteksservice för våra seniorer. Bildningens service ger möjlighet till personlig utveckling och ett mera innehållsrikt liv - för alla i kommunen. Tavoitteet Tämän ohjelman tavoitteena on luoda perusta poliittiselle päätöksenteolle ja sektorin tulevalle kehittämistyölle. Jotta kehittämistyö olisi johdonmukaista, tavoitteellista ja tehokasta on noudatettava vahvistettuja suuntaviivoja. Tavoitteena tulee myös olla, että kaikki toimijat, poliitikot, virkamiehet ja kaikki muut sivistyssektorilla työskentelevät ymmärtävät strategian merkityksen ja sitoutuvat työskentelemään sen suuntaviivojen mukaisesti. Inkoo kehittyy viihtyisäksi, itsenäiseksi ja kaksikieliseksi kunnaksi mm. asukkaiden yhteenkuuluvaisuudentunnetta vahvistamalla ja kehittämällä kaksikielisiä palvelumuotoja kaikilla sivistystoimen alueilla.. Sivistyssektorilla on keskeinen rooli tässä työssä. Kunnan asukkailleen tarjoamat päivähoito-, koulu- ja vapaa-ajan palvelut vaikuttavat useimpien inkoolaisten arkeen. Sivistyssektori tarjoaa palveluja kunnan kaikille ikäryhmille ja sivistysnäkökulmasta on nostettava esiin elinikäinen oppiminen ja aktiivinen osallistuminen. Kehdosta hautaan. Päivähoidosta ikäihmisten kirjastopalveluihin. Sivistyspalvelut mahdollistavat henkilökohtaisen kehityksen ja sisältörikkaamman elämän kaikille kuntalaisille.

Mål 2014 implementering Nya rutiner, modeller och substans skall förankras i hela personal och arbetet på enheterna skall stödas av alla i ledande position i kommunen. Fortbildning & rutiner För att skapa rutiner behövs ett gemensamt engagemang. Fortbildning som är gemensam prioriteras då målet är att skapa den röda tråden för fostran och utbildnings inom kommunen Ansvarsuppgifter och arbetsfördelning Efter att programmet är godkännt börjar det kvalitativa arbetet tillsammans med personalen. Utveckling, förändring förbättring o.s.v. när det är nödvändigt. Det som görs i utvecklingens namn skall vara motiverat, det skall ha en funktion och det skall följasa upp. program Programmet är ett styrande dokument då det gäller utvecklingen av verksamheten inom sektorn. Bild 1. Bildningssektorns program, arbetsprocess

Tavoite 2014 Implementointi Uudet rutiinit ja substanssit implementoidaan koko henkilökuntaan ja kaikki kunnassa johtavassa asemassa olevat tukevat yksiköiden työtä. Jakotkoulutus ja rutiinit Rutiinien luomiseksi tarvitaan yhteinen panostus. Yhteistä jatkokoulutusta priorisoidaan tavoitteena luoda kunnan kasvatuksen ja opetuksen punainen lanka. Vastuutehtävät ja työnjako Kun ohjelma on hyväksytty, alkaa laadullinen työ yhdessä henkilökunnan kanssa. Kaiken kehityksen nimissä tehtävän on oltava perusteltua, sillä tulee olla funktio ja sitä on seurattava. Ohjelma on sektorin toiminnan kehittämisen ohjausdokumentti. Ohjelma Kuva 1. Sivistyssektorin ohjelma, työprosessi

Beskrivning av sektorn Bildningssektorn i Ingå omfattar kommunens skolväsende, dagvård, medborgarinstitut samt fritidsverksamhet. Sektorn styrs politiskt av bildningsnämnden (9 medlemmar) samt den svenska och finska utbildningssektionen. Tjänstemannaledningen består av en bildningschef, en dagvårdsledare som sektorchef för dagvården samt enhetschefer för skolorna, daghemmen, bibliotek. Sektorin kuvaus Inkoon sivistyssektori kattaa kunnan koulutoimen, päivähoidon, kansalaisopiston ja vapaa-ajantoiminnan. Sektoria johtaa poliittisesti sivistyslautakunta (9 jäsentä) ja sivistyslautakunnan ruotsin- ja suomenkielinen jaosto. Virkamiesjohto koostuu sivistystoimenjohtajasta, päivähoitosektorin päällikkönä toimivasta päivähoidonohjaajasta sekä koulujen, päiväkotien ja kirjaston yksikönjohtajista. Bildningsnämnden i Ingå Inkoon sivistyslautakunta Svenska sektionen Ruotsinkielinen jaosto Finska sektionen Suomenkielinen jaosto A. Förvaltning / Hallinto B. Skolor Koulut C. Dagvård Päivähoito D. MBI Kansalaisopisto F. Skolsamarbete Kouluyhteistyö E. Fritidsverksamhet Vapaa-ajantoiminta Bild 2. Bildningsnämndens verksamhetsområden Kuva 2. Sivistyslautakunnan toiminta-alueet

Detta program är uppbyggt så att verksamhetsområdena presenteras skilt för sig. Varje verksamhetsområde presenteras allmänt, varefter områdets målsättningar samt hurudana åtgärder som är förknippade med målsättningarna räknas upp. I del II av programmet beskriv mera allmänt hurudan värdegrund och verksamhet vi vill ha i dagvården och skolan. Tämä ohjelma on rakennettu siten, että toiminta-alueet esitellään erikseen. Kukin toiminta-alue esitellään yleisesti, minkä jälkeen luetellaan toiminta-alueen tavoitteet ja tavoitteisiin liittyvät toimenpiteet. Ohjelman toisessa osassa kuvataan yleisemmin päivähoidon ja koulun arvopohjaa ja toimintaa. Innehåll / Sisältö Dagvård / Päivähoito... 1 Målsättning, dagvård / Tavoitteet, päivähoito... 3 Åtgärder, dagvård / Toimenpiteet, päivähoito... 4 Skolorna / Koulut... 6 Målsättning, skola / Tavoitteet, koulu... 10 Åtgärder, skola / Toimenpiteet, koulu... 11 För- och eftermiddagsvård / Aamu- ja iltapäivähoito... 14 Målsättningar, eftis / Tavoitteet, iltapäivätoiminta... 15 Åtgärder, eftis / Toimenpiteet, iltapäivätoiminta... 15 Åtgärder fastigheterna, skola förskola eftermiddagsverksamhet / Toimenpiteet kiinteistöt, koulu esikoulu -iltapäivätoiminta... 16 Medborgarinstitutet / Kansalaisopisto... 18 Målsättning, MBI / Tavoitteet, kansalaisopisto... 19 Åtgärder, MBI / Toimenpiteet, kansalaisopisto... 19

Fritidsverksamhet / Vapaa-ajantoiminta... 20 Biblioteksväsendet / Kirjastotoimi... 21 Målsättning, biblioteksväsendet / Tavoitteet, kirjastotoimi... 22 Åtgärder, biblioteksväsendet / Toimenpiteet, kirjastotoimi... 23 Ungdoms- och fritidsverksamhet / Nuoriso- ja vapaa-ajantoiminta... 24 Målsättning, ungdoms- och fritidsverksamhet / Tavoitteet, nuoriso- ja vapaa-ajantoiminta... 25 Åtgärder, ungdoms- och fritidsverksamhet / Toimenpiteet, nuoriso- ja vapaa-ajantoiminta... 26 Kultur / Kulttuuri... 28 Målsättning, kultur / Tavoitteet, kulttuuri... 29 Åtgärder, kultur / Toimenpiteet, kulttuuri... 30 DEL II / OSA II... 32 Fostran och utbildning / Kasvatus ja opetus... 32 Det gemensamma / Yhteiset periaatteet... 33 a) Barnet i centrum / Lapsi keskiössä... 34 b) Vi har inte bråttom - stressfri verksamhet / Meillä ei ole kiire stressitöntä toimintaa... 34 c) En human verksamhet / Humaania toimintaa... 35 d) Rättvisa / Oikeudenmukaisuus... 35 e) Samarbete / Yhteistyö... 36 f) Utvärdering och utveckling / Arviointi ja kehittäminen... 37 g) Personal och kunskapsutveckling / Henkilökunnan ja osaamisen kehittäminen... 38 h) Ändamålsenliga utrymmen / Tarkoituksenmukaiset tilat... 39 Skolan en arena för social mognad och kunskapstillväxt / Koulu sosiaalisen kypsymisen ja tiedonhankinnan areena... 39 Uppföljning / Seuranta... 40

Dagvård Päivähoito Kommunens dagvård ordnas i tre daghem: Dal, Degerby och Knattebo daghem samt genom familjedagvård. Familjedagvården är en uppskattad vårdform som det finns en stor efterfrågan på. Efterfrågan på familjedagvård är större än det antal platser kommunen kan erbjuda. Kunta järjestää päivähoitoa kolmessa päiväkodissa: Dalin, Degerbyn ja Naksulan päiväkodissa, sekä perhepäivähoitoa. Perhepäivähoito on arvostettu hoitomuoto. Perhepäivähoidon kysyntä on suurempi kuin mitä kunta voi tarjota. Barn 15.8.2010 Personal Btg+närvårdare+ass Borde vara Dal daghem 66 1 + 11 4 + 8 Degerby daghem 79 1 + 11 + 2 4 + 8 + ass Lapsia 15.8.2010 Henkilökuntaa Lto+lähihoitaja+avustaja Tulisi olla Dalin päiväkoti 66 1 + 11 4 + 8 Degerbyn päiväkoti 79 1 + 11 + 2 4 + 8 + avust. Knattebo 50 2 + 10 + 1 3 + 9 + ass Naksulan päiväkoti 50 2 + 10 + 1 3 + 9 + avust. Familjedagvård 45 + 6x0,5 11 12 Perhepäivähoito 45 + 6x0,5 11 12 Tabell 1. Barn i dagvård samt personalantal. Taulukko 1. Päivähoidon lapsi- ja henkilökuntamäärä. 1

2014 Dal daghem 75 Degerby daghem 101 Knattebo 54 Familjedagvård 60 Tabell 2. Barn i dagvård 2014. 2014 Dalin päiväkoti 75 Degerbyn päiväkoti 101 Naksulan päiväkoti 54 Perhepäivähoito 60 Taulukko 2. Lapsia päivähoidossa 2014. Ingå är en inflyttningskommun och trycket på dagvårdsplatser har varit stort. Detta underlättas av att Degerby daghems utvidgning blir klar 2010. Under översiktlig framtid räcker de fysiska utrymmen till för att erbjuda dagvård i den egna kommunen. Kommande personalbehov kan ej uppskattas exakt men det är klart att behovet ökar i förhållande till ökningen av barn i dagvårdsålder. Kommunen skall sörja för att av kommunen anordnad eller övervakad barndagvård står till buds i den omfattning och med sådana verksamhetsformer som behovet därav inom kommunen förutsätter. (Lag om barndagvård 11 36/1973) Inkoo on muuttovoittoinen kunta, jossa päivähoitoon kohdistuu suuri paine. Tilannetta helpottaa vuonna 2010 valmistuva Degerbyn päiväkodin laajennus. Fyysiset tilat riittävät päivähoidon tarpeisiin lähivuosina. Henkilökunnan tulevaa tarvetta on vaikea arvioida tarkkaan, mutta on selvää, että tarve kasvaa suhteessa päiväkoti-ikäisten lasten lukumäärän kasvuun. Kunnan on huolehdittava siitä, että lasten päivähoitoa on saatavissa kunnan järjestämänä tai valvomana siinä laajuudessa ja sellaisin toimintamuodoin kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. (Laki lasten päivähoidosta 11 36/1973). 2

Målsättning Tavoitteet Skapa goda verksamhetsmodeller som är ekonomiskt hållbara. Erbjuda möjlighet till en språklig utveckling i de båda inhemska språken. Kunna erbjuda mångsidiga dagvårdsformer som motsvarar efterfrågan i hela kommunen. Erbjuda en kvalitativ dagvård med en utbildad och formellt behörig personal. Minimera omsättningen bland vårdpersonalen. Upprätthållande av ett dagvårdssystem som möjliggör kontinuitet i barnets dagvård. Erbjuda mångsidiga dagvårdstjänster som är anpassade efter familjernas behov och önskemål. Garantera en trygg och professionell vård för de barn som har specialbehov. Prioritera utvecklingen av det tidiga ingripandet. Följa tydliga principer beträffande barnens närvaro-frånvaro och inverkan på dagvårdsavgifter. En god information till hemmen. Ha trygga och stimulerande gårdar. Hyvät, taloudellisesti kestävät toimintamallit. Tarjota mahdollisuus kielelliseen kehitykseen molemmilla kotimaisilla kielillä. Monipuoliset, kysyntää vastaavat päivähoitomuodot. Laadukas päivähoito, jota antaa koulutettu ja muodollisesti pätevä henkilökunta. Hoitohenkilökunnan vaihtuvuuden minimointi. Päivähoitojärjestelmä, joka mahdollistaa lapsen päivähoidon jatkuvuuden. Monipuoliset päivähoitopalvelut perheiden tarpeiden ja toiveiden mukaan. Turvallinen ja ammattimainen hoito erityistarpeita omaaville lapsille. Varhaisen puuttumisen kehittämisen priorisointi. Selvät lasten läsnä- ja poissaoloa koskevat periaatteet ja vaikutukset Hyvä tiedonkulku koteihin. Turvalliset ja virikkeelliset ulkoilualueet. 3

Åtgärder, dagvård Toimenpiteet, päivähoito Upprätthålla både en- och tvåspråkig dagvårdsservice. Utveckla dagvården och dess verksamhetsformer i enlighet med rådande efterfrågan, t.ex. genom att målmedvetet utveckla familjedagvården samt skapa möjligheter för flexibla lösningar åt föräldrar med skiftes- och veckoslutsarbete. Utnyttja utvärderingsinstrument för att kartlägga det verkliga behovet av och önskemål om olika vårdformer. Utveckla ett administrativt system som gör kontakten till hemmen så enkel som möjligt. Försöka garantera barnets rätt till fortsatt vård på det ställe där vården inletts. Förbättra personalens välmående och arbetshygien genom att ordna utbildning, erbjuda möjligheter till personlig utveckling och studier samt genom att erbjuda arbetshandledning för personal med förmansuppgifter. Dessutom skall dagvårdsväsendet fokusera på att utveckla arbetsgemenskapen i daghemmen. Utreda intresset för och möjligheterna att arrangera öppen dagvård något som skulle avlasta den regelrätta dagvården. Utveckla kvälls- och veckoslutsdagvården så att även möjliga framtida behov är lätta att hantera. I första hand skall kommunen försöka ordna denna vårdform genom en flexibel familjedagvård. Ylläpitää sekä yksi- että kaksikielisiä päivähoitopalveluja. Päivähoitoa ja sen toimintamuotoja kehitetään kysynnän mukaisesti, esim. kehittämällä määrätietoisesti perhepäivähoitoa ja luomalla mahdollisuudet tarjota joustavia ratkaisuja vuoro- ja viikonlopputyötä tekeville vanhemmille. Käytetään arviointivälineitä erilaisten hoitomuotojen todellisen tarpeen ja hoitomuotoja koskevien toiveiden selvittämiseksi. Kehitetään hallintojärjestelmä, joka tekee yhteydenpidon koteihin mahdollisimman helpoksi. Pyritään takaamaan lapsen oikeus jatkaa hoidossa hoidon aloituspaikassa. Parannetaan henkilökunnan hyvinvointia ja työhygieniaa järjestämällä koulutusta, tarjoamalla mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehitykseen ja opintoihin sekä tarjoamalla työnohjausta esimiestehtävissä toimiville. Päivähoitotoimi keskittyy lisäksi päiväkotien työyhteisöjen kehittämiseen. Selvitetään kiinnostus ja mahdollisuudet järjestää avointa päivähoitoa, mikä vähentäisi varsinaiseen päivähoidon tarvetta. Kehitetään ilta- ja viikonloppuhoitoa siten, että myös mahdollisista tulevista tarpeista selvitään helposti. Kunnan pyrkii järjestämään tämän hoitomuodon ensi sijassa joustavan perhepäivähoidon avulla. Fortsätta att erbjuda dagvård i enlighet med kommunens plan för dagvård (VASU) bl.a. genom smågruppsverksamhet i daghemmen och fostringsgemenskap. Tarjotaan edelleen päivähoitoa kunnan varhaiskasvatussuunnitelman (VASU) mukaisesti, mm. päiväkotien pienryhmätoiminnan ja kasvatuskumppanuuden avulla. 4

Arbeta enligt modellen om inklusion (integrering av barn med särskilda behov) med tillräckliga stödtjänster. Erbjuda regelbundna specialbarnträdgårdslärartjänster på båda inhemska språken. Kommunen skall prioritera utvecklingen av det tidiga ingripandet t.ex. genom att ge specialbarnträdgårdsläraren extra resurs för utbildning och utvecklingsarbete. Dessutom skall dagvårdspersonalen vid behov utnyttja utomstående aktörer som kan erbjuda stöd i detta arbete. Samarbetet med rådgivningen och den sociala sektorn skall utvecklas och konkretiseras. Dessutom skall kommunen skapa modeller för informationsutbyte i enlighet med gällande lagstiftning. Fortsätta utvecklingen av det gränsöverskridande arbetet med skolsektorn. Skapa en administrativ modell som är tydlig i alla praktiska ärenden som gäller barnens deltagande i dagvård, närvarodagar, semestrar och avgifter. Työskennellään inkluusiomallin mukaisesti (erityistarpeita omaavien lasten integrointi), mutta taataan lisäksi riittävät tukipalvelut. Tarjotaan säännöllisiä erikoislastentarhanopettajan palveluja kummallakin kotimaisella kielellä. Priorisoidaan varhaisen puuttumisen kehittämistä esimerkiksi antamalla erikoislastentarhanopettajalle lisäresursseja koulutusta ja kehittämistyötä varten. Päivähoitohenkilökunta käyttää lisäksi tarvittaessa ulkopuolisia toimijoita tukena tässä työssä. Yhteistyötä neuvolatoiminnan ja sosiaalisektorin kanssa kehitetään ja konkretisoidaan. Lisäksi luodaan malleja tiedonvaihtoa varten voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Kehitetään edelleen rajat ylittävää työtä koulusektorin kanssa. Luodaan kaikkia käytännön asioita, kuten lasten päivähoitoon osallistumista, läsnäolopäiviä, lomia ja maksuja. koskeva selvä hallintomalli. 5

Skolorna Enligt 2 i lagen om den grundläggande utbildningen är målet för den utbildning som avses i denna lag, att stödja elevernas utveckling till humana människor och etiskt ansvarskännande samhällsmedlemmar samt att ge dem sådana kunskaper och färdigheter som de behöver i livet. Ett av målet för förskoleundervisningen är att förbättra barnens förutsättningar för inlärning. Enligt samma lag skall undervisningen i den grundläggande utbildningen i åk 1-9 utgöra en sammanhängande och logisk helhet. Utbildningen bör främja bildningen och jämlikheten i samhället och elevernas förutsättningar att delta i utbildningen och i övrigt utveckla sig själva under sin livstid. Verksamheten i skolorna beskrivs mera ingående i programmets del II. Kommunen har tre svenska och en finsk grundskola. Skolorna förmedlar undervisning i årskurserna 0-6, förutom Västankvarns skola som förmedlar undervisning i årskurserna 0-4, varefter eleverna fortsätter sin skolgång i Kyrkfjärdens skola. Kommunens elever fortsätter sin grundläggande utbildning i grannkommunerna. Kommunen har giltiga samarbetsavtal med såväl Raseborg och Lojo stad. Kommunens undervisning står på stadig grund. Då läsåret 2010-2011 inleds är alla lärare förutom en formellt behöriga (inkl. tidsbundet anställda). Kommunen har tillräckligt med elevvårdspersonal, men antalet skolgångsbiträden kunde vara större. Koulut Perusopetuslain 2 mukaan tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja. Lisäksi esiopetuksen tavoitteena on osana varhaiskasvatusta parantaa lasten oppimisedellytyksiä. Saman lain mukaan opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasaarvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä osallistua koulutukseen ja muutoin kehittää itseään elämänsä aikana. Koulujen toimintaa kuvaillaan yksityiskohtaisemmin ohjelman toisessa osassa. Kunnassa on kolme ruotsinkielistä ja yksi suomenkielinen ala-asteen koulu. Koulut antavat opetusta vuosikursseilla 0-6 lukuun ottamatta Västankvarns skolaa, jossa opetusta annetaan vuosikursseilla 0-4, minkä jälkeen oppilaat jatkavat koulunkäyntiään Kyrkfjärdens skolassa. Kunnan oppilaat jatkavat peruskouluaan naapurikunnissa. Kunnalla on voimassa olevat yhteistoimintasopimukset Raaseporin ja Lohjan kaupunkien kanssa. Kunnassa annettava opetus on vakaalla pohjalla. Lukuvuonna 2010-2011 kaikki opettajat (määräaikaiset mukaan luettuna) yhtä lukuun ottamatta omaavat muodollisen kelpoisuuden.. Kunnassa on riittävästi oppilashuoltohenkilökuntaa, mutta koulunkäyntiavustajia voisi olla enemmän. 6

Det som kommer att utgöra de största utmaningarna under de närmaste åren är frågan om undervisningsutrymmena. Om undervisningen skall bedrivas i ändamålsenliga utrymmen behöver nämligen såväl Kyrkfjärdens skola som Merituulen koulu tilläggsutrymmen under de kommande åren. Opetustilat muodostavat suurimman haasteen lähivuosina. Jotta opetusta voitaisiin antaa tarkoituksenmukaisissa tiloissa, sekä Kyrkfjärdens skola että Merituulen koulu tarvitsevat lisätiloja lähivuosina. Elevantal i förskolan Oppilaita esiopetuksessa Elevantal Åk 1-6 Oppilaita Vk 1-6 Antal undervisningsgrupper Åk 1-6 + åk 0 Opetusryhmiä Vk 1-6 + Vk 0 Antal klassrum Luokkahuoneita Klassrum+ämnesrum+förskolans utrymmen Luokkahuone+aineopetushuone+ esikoulun tilat Kyrkfjärden 20 134 8+1 5+3+1 Degerby 14 91 6+1 6+2+1 Västankvarn 4 18 2+0 2+0+0 Merituuli 34 163 10+3 9+3+3 Tabell 1. Antal elever samt undervisningsutrymmen i Ingås skolor 2010. Taulukko 1. Inkoon koulujen oppilaiden ja opetustilojen määrä 2010. 7

Elevantal i förskolan Oppilaita esikoulussa Elevantal Åk 1-6 Oppilaita Vk 1-6 Antal undervisningsgrupper Opetusryhmiä Antal klassrum Luokkahuoneita Kyrkfjärden 21 138 9/10+2 Degerby 9 102 6+1 Västankvarn 5 13 2 Merituuli 39 171 Borde ökas Tarvitaan lisää Räcker till Riittävästi Räcker till Riittävästi Borde ökas Tarvitaan lisää Tabell 2. Prognos, antal elever i Ingå skolor 2014. Taulukko 2. Ennuste, Inkoon koulujen oppilasmäärä 2014. Elevantal Lojo 159 Raseborg 4 Övriga 18 Oppilasmäärä Lohja 159 Raasepori 4 Muut 18 Tabell 3. Ingå elever som får sin grundläggande utbildning i en annan kommun 2010 Tabell 3. Inkoolaisia oppilaita perusopetuksessa toisessa kunnassa 2010 8

Förskolorna i Ingå fungerar i samma fastigheter som årskurserna 1-6. Kommunen har jobbat aktivt med integreringen av förskolornas och skolornas verksamhetsformer. Samarbete och informationsutbyte över stadiegränserna har prioriterats och i framtiden kommer detta ytterligare att förstärkas. Eleverna i Ingå hänvisas till en närskola på basen av det elevupptagningsområde deras hemadress hör till. Vårdnadshavarna har dock rätt att välja skola åt sitt barn förutsatt att bytet av skola inte medför utbildningsanordnaren problem, ökat antal basgrupper (skolklasser) eller andra extra kostnader. Byte av skoldistrikt, från det som kommunen har meddelat som sk. närskola, medför dock att vårdnadshavarna själva ansvarar för barnets skolskjutsar. Inkoon esikoulut toimivat samoissa kiinteistöissä kuin vuosikurssit 1-6. Kunta on tehnyt aktiivisesti työstä esikoulujen ja koulujen toimintamuotojen integroimiseksi. Yhteistyö ja tiedonkulku yli kouluasterajojen on asetettu etusijalle ja tätä vahvistetaan tulevaisuudessa entisestään. Inkoon oppilaat osoitetaan lähikouluun heidän kotiosoitteensa oppilaaksiottoalueen mukaan. Huoltajilla on kuitenkin oikeus valita koulu lapselleen edellyttäen, ettei koulun vaihdosta aiheudu opetuksenjärjestäjälle ongelmia, ettei perusryhmien (koululuokkien) lukumäärä kasva, tai ettei valinnasta aiheudu muita ylimääräisiä kustannuksia. Koulun vaihtaminen toiseksi, kuin minkä kunta on ilmoittanut nk. lähikouluksi, johtaa kuitenkin siihen, että huoltajat vastaavat lapsen koulukuljetuksista itse. 9

Målsättningar, skola Tavoitteet, koulu Skapa goda verksamhetsmodeller som är ekonomiskt hållbara. Kommunen skall även i framtiden kunna erbjuda en högklassig undervisning åt samtliga elever. Skolans uppgift, verksamhetsmässiga mål och samarbetsmodeller mm. beskrivs i programmets del II. Samarbete mellan förskola och nybörjarundervisningen (åk 1-2) skall bli en naturlig del av den dagliga verksamheten. Undervisning skall ges i undervisningsgrupper som är pedagogiskt och ekonomiskt motiverade. Då invånarantalet i kommunen ökar ställer detta krav på de fysiska utrymmenas storlek. Målsättningen är dock att kunna förmedla en god undervisning - i ändamålsenliga utrymmen och i en trygg miljö. Garantera säkra och ändamålsenliga skolskjutsarrangemang. Skapa modeller för inkludering av elever med särskilda behov. Kommunen skall erbjuda flexibla undervisningsarrangemang för elever med särskilda behov. Genom utvärdering av verksamheten på olika nivåer skapa en helhetsbild av elevers, vårdnadshavares och personalens syn på skolan, arbetsklimatet mm. Kvalitetsuppföljning tillsammans med de utbildningsanordnare som kommunen har ett samarbete med. Ha trygga och stimulerande skolgårdar. Luoda hyvät, taloudellisesti kestävät toimintamallit. Tarjota tulevaisuudessakin korkealaatuista opetusta kaikille oppilaille. Koulun tehtäviä, toimintatavoitteita ja yhteistyömalleja ym. kuvaillaan ohjelman II osassa. Esikoulun ja alkeisopetuksen (vk 1-2) välinen yhteistyö on luonnollinen osa päivittäistä toimintaa. Antaa opetusta pedagogisesti ja taloudellisesti perustelluista opetusryhmissä. Kunnan asukasmäärän kasvu asettaa vaatimuksia fyysisten tilojen koolle. Tavoitteena on kuitenkin voida antaa hyvää opetusta tarkoituksenmukaisissa tiloissa ja turvallisessa ympäristössä. Taata turvalliset ja tarkoituksenmukaiset koulukuljetusjärjestelyt. Luoda malleja erityistarpeita omaavien lasten integroimiseksi. Tarjota erityistarpeita omaaville oppilaille joustavat opetusjärjestelyt. Arvioida toimintaa eri tasoilla ja laatia kokonaiskuva oppilaiden, huoltajien ja henkilökunnan koulunäkemyksestä, työilmapiiristä ym. Seurata laatua yhdessä niiden opetuksenjärjestäjien kanssa, joiden kanssa kunta tekee yhteistyötä. Turvalliset ja virikkeelliset koulupihat. 10

Åtgärder, skola Toimenpiteet, koulu Utveckling av den interna utbildningen genom interna utbildningstillfällen, gemensamma systemupplägg och genom revidering av den kommunala läroplanen. Skapande av samprojekt med andra aktörer för att möjliggöra mera resurser för kvalitetsförbättring. Utvecklande av det egna skolnätet så att det är ekonomiskt och pedagogiskt hållbart. Utvecklandet av undervisningsmodeller samt administrationen kring de elever som är i behov av särskilt eller intensifierat stöd. Kommunen skall prioritera utvecklingen av det tidiga ingripandet t.ex. genom att ge speciallärare och elevvårdspersonal extra resurs för utbildning och utvecklingsarbete. Garantera skolorna tillräckligt med resurs för att stöda eleverna som är i behov av intensifierat eller särskilt stöd. Utveckla modeller för kvalitetsuppföljning och utvärdering samt skapa en egen utvärderingsstrategi. Kehitetään sisäistä koulutusta sisäisten koulutustilaisuuksien ja yhteisten järjestelmien avulla, sekä tarkistamalla kunnallista opetussuunnitelmaa Luodaan yhteishankkeita muiden toimijoiden kanssa, jotta laadun parantamiseen saadaan lisää resursseja. Kehitetään omaa kouluverkkoa siten, että se on taloudellisesti ja pedagogisesti kestävä. Kehitetään opetusmalleja ja hallintoa erityistä tai tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden osalta. Asetetaan varhaisen puuttumisen kehittäminen etusijalle esimerkiksi antamalla erityisopettajille ja oppilashuoltohenkilökunnalle lisäresursseja koulutusta ja kehittämistyötä varten. Taataan kouluille riittävät resurssit tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukemiseen. Kehitetään laadunseuranta- ja arviointimalleja ja luodaan oma arviointistrategia. 11

Elevupptagningsområden / skoldistrikt Kommunen har under 2010 2011 granskat elevupptagningsområdena och konstaterat att det är svårt att förbättra den existerande gränsdragningen. Ett beslut om valfrihet att välja skola har tagits och gäller för de elever som bor i närheten av Täktervägen. Dessutom erbjuds nu alla elever som beviljats byte av elevupptagningsområde en kostnadsfri skolskjuts på de existerande skolskjutsrutterna då deras skolväg överstiger 3 resp. 5km. Skolskjutsprinciper En elev i grundläggande utbildning som har längre än fem kilometer till skolan har rätt till fri transport (lag om grundläggande utbildning). Oppilaaksiottoalueet/koulupiirit Kunta on tarkistanut oppilaaksiottoalueita 2010 2011 ja todennut, että nykyisiä aluerajoja on vaikea parantaa. Tähteläntien lähellä asuvien oppilaiden osalta on tehty päätös, jonka mukaan heillä on vapaus valita koulu. Kaikille oppilaille, joille on myönnetty lupa vaihtaa oppilaaksiottoaluetta, tarjotaan maksuton koulukuljetus olemassa olevilla koulukuljetusreiteillä, kun koulutien pituus ylittää 3 km ja 5 km. Koulukuljetusperiaatteet Perusopetuksen piirissä olevalla oppilaalla, jonka koulumatka ylittää viisi kilometriä, on oikeus ilmaiseen kuljetukseen (perusopetuslaki). För att uppnå målen med trygga och ändamålsenliga skolskjutsar bör kommunen även i framtiden prioritera denna serviceform. Turvallisten ja tarkoituksenmukaisten koulukuljetusten tavoitteen saavuttamiseksi kunnan on jatkossakin priorisoitava tätä palvelumuotoa. 12

Målsättningar, skolskjutsar: Tavoitteet, koulukuljetukset: Kommunen bör ordna skolskjutsarna för alla elever så att de är ändamålsenliga och trygga. Kunta järjestää koulukuljetukset tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti. Åtgärder, skolskjutsar Toimenpiteet, koulukuljetukset Ingå skall även i fortsättningen ordna skolskjutsarna så att: En elev i åk 0-4 har rätt till skolskjuts om skolvägen är över 3,0 km Eleverna har en så kort väg som möjligt till taxin/bussen Transportsträckan är så kort som möjligt Väntetiden på transport efter skoldagen och/eller tiden mellan ankomst till skolgården och skoldagens början, blir så kort som möjligt Erbjuda flexibla lösningar för elever med särskilda behov I mån av möjlighet och då det inte uppstår extra kostnader för kommunen, erbjuda kostnadsbelagd skolskjuts för elever som inte har en direkt rätt till denna Inkoo järjestää koulukuljetukset tulevaisuudessakin seuraavasti: Vuosikurssien 0-4 oppilaalla on oikeus koulukuljetukseen, jos koulutien pituus ylittää 3,0 km Oppilailla on mahdollisimman lyhyt matka taksiin/linja-autoon Kuljetusmatka on mahdollisimman lyhyt Kuljetuksen odotusaika koulupäivän jälkeen ja/tai kouluun saapumisen ja koulupäivän alun välinen odotusaika on mahdollisimman lyhyt. Joustavat ratkaisut erityistarpeita omaaville oppilaille Maksullista koulukuljetusta tarjotaan mahdollisuuksien mukaan oppilaille, jotka eivät ole oikeutettuja koulukuljetukseen, ja kun siitä ei aiheudu kunnalle ylimääräisiä kustannuksia. 13

För- och eftermiddagsvård Enligt lagen om grundläggande utbildning är morgon- och eftermiddagsverksamheten avsedd för elever i årskurs 1 och 2 samt elever i övriga årskurser som tagits in eller förts över till specialundervisning. Kommunerna ansvarar för samordningen av verksamheten. Verksamheten är en serviceform som erbjuder barnen en trygg och stimulerande omgivning efter skoldagen. I Ingå, som kan kallas en pendlingskommun, där föräldrarna ofta har långa arbetsresor, råder det en efterfrågan på dylik verksamhet även för äldre barn. I Ingå ordnas eftis i såväl egen regi som av samarbetsparter som kommunen stöder ekonomiskt. Verksamheten är riktad till elever i åk 1-2, men även i vissa fall till elever i åk 3 då det finns utrymme i grupperna. Verksamheten är mycket uppskattad av såväl barn som föräldrar. I Ingå deltar 90 av 142 av 1 och 2:a klassisterna i eftis. Eftisverksamhet ordnas i första hand efter skoldagen och om det praktiskt är möjligt så tar förskolorna emot enstaka eftisbarn före skoldagens början. Detta är inte ett konsekvent sätt att agera och bör åtgärdas. En hotbild för eftisverksamheten i kommunen är om samarbetsparterna säger upp gällande avtal. Kommunen är ändå förpliktigad att erbjuda servicen och måste i ett dylikt scenario fort grunda egna eftisar. Aamu- ja iltapäivähoito Perusopetuslain mukaan aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu 1 ja 2 vuosikurssien oppilaille ja muiden vuosikurssien oppilaille, jotka on otettu tai siirretty erityisopetukseen. Kunnat vastaavat toiminnan järjestämisestä. Iltapäivätoiminta on palvelumuoto, joka tarjoaa lapsille turvallisen ja virikkeellisen ympäristön koulupäivän jälkeen. Inkoossa, joka on työmatkakunta, jossa vanhemmilla on usein pitkät työmatkat, on kysyntää tällaiselle toiminnalle vanhemmillekin lapsille. Inkoossa järjestetään iltapäivähoitoa niin kunnan toimesta kuin kunnalta taloudellista tukea saavien yhteistyökumppaneiden toimesta. Toiminta on suunnattu 1-2. vuosikurssien oppilaille, mutta joissakin tapauksissa myös 3. vuosikurssien oppilaille, kun ryhmissä on tilaa. Sekä lapset että vanhemmat arvostavat toimintaa suuresti. Inkoossa iltapäivätoimintaan osallistuu 90 lasta 1. ja 2. vuosikurssien 142 lapsesta. Iltapäivätoimintaa järjestetään ensi sijassa koulupäivän jälkeen ja esikoulut ottavat vastaan yksittäisiä iltapäivähoitolapsia ennen koulupäivän alkua, jos se on käytännössä mahdollista. Tämä ei ole johdonmukainen toimintatapa ja tilanne on korjattava. Kunnan iltapäivätoiminnan uhkana on, että yhteistyökumppanit sanovat irti voimassa olevat sopimukset. Kunta on kuitenkin velvollinen tarjoamaan tätä palvelua ja kunnan on näin käydessä perustettava nopeasti omia iltapäivähoitopaikkoja. 14

Målsättningar, eftis Stöda hemmets och skolans fostrande arbete. Stöda barnets känslomässiga utveckling och etiska tillväxt. Främja barnens välmående och jämlikhet i samhället samt förebygga utslagning och öka delaktigheten. Erbjuda barnen mångsidiga möjligheter att delta i ledd och stimulerande verksamhet samt koppla av i lugn miljö under tillsyn av en lämplig yrkeskunnig person. Tavoitteet, iltapäivätoiminta Tukea kodin ja koulun kasvatustyötä. Tukea lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Edistää lasten hyvinvointia ja yhteiskunnallista tasa-arvoa, ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Tarjota lapsille monipuoliset mahdollisuudet osallistua ohjattuun ja virikkeelliseen toimintaan ja rentoutua rauhallisessa ympäristössä sopivan ammattitaitoisen henkilön valvonnassa. Åtgärder, eftis Ordna organiserad verksamhet under vardagar för elever åk 1-2. Starta grupper med förmiddagsverksamhet för elever åk 1-2, m.a.o. mellan kl. 7.00-9.00 under vardagar. Samarbeta med skolans personal genom gemensam planering och utbildning. Skapa rutiner för informationsutbyte med skolan. Utnyttja gemensam personal genom att erbjuda skolgångsbiträden möjlighet att utöka sin arbetstid i eftis. Toimenpiteet, iltapäivätoiminta Järjestetään vuosikurssien 1-2 oppilaille ohjattua toimintaa arkisin. Perustetaan aamupäivähoitoryhmiä 1-2. vuosikurssien oppilaille arkisin klo. 7.00-9.00. Toimitaan yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa yhteisen suunnittelun ja koulutuksen muodossa. Luodaan rutiineja tiedonvaihdolle koulun kanssa. Käytetään yhteistä henkilökuntaa tarjoamalla koulunkäyntiavustajille mahdollisuus lisätä työaikaansa iltapäivähoidossa. 15

Åtgärder fastigheterna, skola förskola eftermiddagsverksamhet Toimenpiteet kiinteistöt, koulu esikoulu - iltapäivätoiminta En långsiktig kartläggning/prognostisering av kommande elevunderlag och utrymmesbehov görs varefter denna uppdateras årligen av bildningsnämnden. Skolornas fastighetsskötsel skall prioriteras. En förutsättning för ändamålsenliga undervisningsutrymmen är att skolfastigheterna sköts och att de undervisningsutrymmen som idag är oändamålsenliga bör förbättras. I Kyrkfjärden skall förskolan förstoras. Helst skall den få nya och ändamålsenliga utrymmen i samband med skolan. Kyrkfjärdens skolas och Merituulen koulus framtida utvidgning skall utredas och planeras. Kyrkfjärdens skola bedriver idag undervisning i 5 regelrätta klassrum. Undervisningsgruppernas antal är 8. Inom två år kommer undervisningsgruppernas antal att stiga till 10. Ett klassrum kan fås genom att offra kommunens datasal för klassrumsändamål, en lätt åtgärd i sig. Det som är problematiskt i dagsläget är att KF redan nu använder ämnesrummen för regelrätt undervisning. Skolan har m.a.o. inte tillgång till varken tecknings-, handarbets- eller musiksal då dessa utrymmen används för vanlig undervisning. Dessa ämnesrum används även kvällstid av mbi vilket medför att utrymmena inte över huvudtaget lämpar sig som klassrum (hemklass). Tulevat oppilaspohjat ja tilojen tarpeet selvitetään ja laaditaan pitkän aikavälin ennuste. Sivistyslautakunta päivittää tietoja ja ennustetta vuosittain. Koulujen kiinteistönhoito asetetaan etusijalle. Tarkoituksenmukaiset opetustilat edellyttävät, että koulukiinteistöjä hoidetaan ja että tällä hetkellä epätarkoituksenmukaisia opetustiloja parannetaan. Kyrkfjärdens skolan esikoulua laajennetaan. Esikoulun on mieluiten saatava uudet ja tarkoituksenmukaiset tilat koulun yhteyteen. Kyrkfjärdens skolan ja Merituulen koulun tulevia laajennuksia selvitetään ja suunnitellaan. Kyrkfjärdens skolassa annetaan tällä hetkellä opetusta viidessä varsinaisessa luokkahuoneessa. Opetusryhmiä on kahdeksan. Kahden vuoden kuluessa opetusryhmien määrä nousee kymmeneen. Yksi luokkahuone saadaan luovuttamalla kunnan tietokoneluokka luokkahuoneeksi, mikä sinänsä käy helposti. Ongelmallista tällä hetkellä on se, että Kyrkfjärdens skola käyttää jo nyt aineenopetusluokkia varsinaiseen opetukseen. Koulussa ei toisin sanoen ole piirustus-, käsityö-, tai musiikkisalia, koska tilat ovat tavallisessa opetuskäytössä. Näitä aineenopetusluokkia käytetään myös iltaisin kansalaisopiston toimintaan, jolloin tilat eivät lainkaan sovellu luokkahuoneiksi (kotiluokiksi). 16

Planeringen av Kyrkfjärdens skolas utvidgning inleds detta för att undvika framtida problem och förhastade lösningar. Kyrkfjärdens framtida behov, med de elevupptagningsområden som kommunen idag har, kan uppskattas till att ligga mellan 8-10 klassrum + 3 ämnesrum. Då räknar man ej med reservutrymmen. En befolkningsökning påverkar självfallet detta ytterligare. Merituulen koulu fortsätter att växa under kommande år. Skolan har redan under detta läsår blivit tvungen att ta i bruk tecknesalen för vanlig klassundervisning. Även förskolan i Merituuli fungerar i mycket trånga utrymmen (35 barn i 165m2). Om kommunens inflyttning fortsätter kommer Merituulen koulus utvidgningsbehov att bli ännu större. Köket i Degerby skola/daghem skall saneras. Produktion av mat för såväl skola och daghem sker i Degerby skolas kök. Köket är inte planerat för att fungera som ett produktionskök och service - producenten har vid flera tillfällen påpekat allvarliga brister i kökets storlek och säkerhet. Ett alternativ till en sanering av Degerbys kök är att Degerby skolas och daghems matproduktion sker någon annanstans. Skolgårdarnas säkerhet och funktionalitet skall granskas och behövliga åtgärder vidtas. Gårdarna skall sporra barnen till aktivitet och möjliggöra en mångsidig verksamhet utomhus. Gårdarna kan också planeras så att de fungerar som verksamhetspunkter utanför skoldagen. Degerby skola fungerar i en fastighet som blivit tillbygd under 1990- talet. Skolan har tillräckliga utrymmen till sitt förfogande. Västankvarns skola fungerar som en tvålärarskola med sammansatta klasser. Skolfastigheten är gammal men fungerande för den verksamhet som där bedrivs idag. Kyrkfjärdens skolan laajennuksen suunnittelu aloitetaan ongelmien ja hätiköityjen ratkaisujen välttämiseksi. Kyrkfjärdens skolan tulevaksi tilatarpeeksi voidaan arvioida 8-10 luokkahuonetta + 3 aineenopetushuonetta kunnan nykyisten oppilaaksiottoalueiden mukaan. Varatilat eivät ole tällöin mukana. Väestömäärän kasvu vaikuttaa luonnollisesti tilantarpeeseen entisestään. Merituulen koulu kasvaa edelleen tulevina vuosina. Koulu on jo kuluvana lukuvuonna joutunut ottamaan kuvataideluokan tavalliseen luokkaopetukseen. Myös Merituulen koulun esikoulu toimii hyvin ahtaissa tiloissa (35 lasta/165 m2). Jos kunnan tulomuutto jatkuu entisellään, Merituulen koulun laajennustarve muodostuu vielä suuremmaksi. Degerby skolan/degerbyn päiväkodin keittiö korjataan. Degerby skolan keittiössä valmistetaan ruokaa koululle ja päiväkodille. Keittiötä ei ole suunniteltu tuotantokeittiöksi ja palveluntuottaja on huomauttanut usein vakavista puutteista, jotka liittyvät keittiön kokoon ja turvallisuuteen. Korjauksen vaihtoehtona on, että Degerby skolan ja Degerbyn päiväkodin ruoka tuotetaan jossakin muualla. Koulupihojen turvallisuus ja toiminnallisuus tarkistetaan ja ryhdytään tarpeellisiin toimenpiteisiin. Pihojen tulee kannustaa lapsia aktiivisuuteen ja mahdollistaa monipuolinen toiminta ulkona. Pihat voidaan suunnitella myös siten, että ne toimivat toimintapisteinä koulupäivän ulkopuolella. Degerby skola toimii kiinteistössä, jota on laajennettu 1990-luvulla. Koululla on käytössään riittävät tilat. Västankvarns skola toimii kahden opettajan kouluna, jossa on yhdysluokat. Koulukiinteistö on vanha, mutta nykyistä toimintaa ajatellen toimiva. 17

Medborgarinstitutet Medborgarinstitutet är en läroanstalt som grundar sig på det lokala och också det regionala bildningsbehovet. Det erbjuder möjligheter till studier efter eget val och till utveckling av medborgarfärdigheter. Kommunens egna och självständiga medborgarinstitut erbjuder kurser och föreläsningar enligt ett program som fastställs av bildningsnämnden. Utöver det egna institutets kursutbud har kommuninvånarna möjlighet att utnyttja alla andra medborgarinstituts kursutbud då verksamhetsformen är öppen. Alla kommuninvånare kan på lika villkor delta i den verksamhet som bedrivs av t.ex. grannkommunernas Raseborgs och Kyrkslätts mbi och Hiiden opisto. Det fria bildningsarbetet kännetecknas av studier efter eget val som stöder samhörighet, jämlikhet och delaktighet på lokal nivå. Dessutom är mbi:s uppgift att stöda ett aktivt medborgarskap. Kansalaisopisto Kansalaisopisto on oppilaitos, joka perustuu paikalliseen ja alueelliseen sivistystarpeeseen. Opisto tarjoaa mahdollisuuden vapaavalintaisiin opintoihin ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. Kunnan oma ja itsenäinen kansalaisopisto tarjoaa kursseja ja luentoja sivistyslautakunnan vahvistaman ohjelman mukaisesti. Oman kansalaisopiston kurssitarjonnan lisäksi kuntalaiset voivat käyttää kaikkien muiden kansalaisopistojen kurssitarjontaa, koska toimintamuoto on avoin. Kaikki kuntalaiset voivat tasavertaisesti osallistua esim. naapurikuntien, Raaseporin ja Kirkkonummen kansalaisopistojen ja Hiiden opiston toimintaan. Vapaalle sivistystyölle ovat tunnusomaista vapaavalintaiset opinnot, jotka tukevat paikallista yhteenkuuluvuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta. Kansalaisopiston tehtävänä on myös tukea aktiivista kansalaisuutta. Ingå mbi 2010 2010 Kurser 100 Undervisningstimmar 2800 Deltagare 900 Inkoon ko 2010 2010 Kursseja 100 Opetustunteja 2800 Osanottajia 900 18

Målsättning, MBI Skapa goda verksamhetsmodeller som är ekonomiskt hållbara. Erbjuda en möjlighet till att utveckla den lokala sociala sammanhållningen, stöda nyinflyttade invånare och underlätta skapandet av nya sociala nätverk. Erbjuda kommuninvånarna möjlighet att delta i sådan verksamhet som de är intresserade av i den lokala miljön. Kursverksamheten skall vara mångsidig. Tavoitteet, kansalaisopisto Luoda hyviä, taloudellisesti kestäviä toimintamalleja. Tarjota mahdollisuus kehittää paikallista sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tukea kuntaan vasta muuttaneita ja helpottaa uusien sosiaalisten verkostojen luomista. Tarjota kuntalaisille mahdollisuus osallistua toimintaan, josta he ovat kiinnostuneita paikallisessa ympäristössä. Monipuolinen kurssitarjonta. Åtgärder, MBI Aktivare information till nya Ingåbor. Utveckling av i synnerhet det finskspråkiga utbudet av kurser. Skapandet av ett ännu mångsidigare kursprogram som baserar sig på kommuninvånarnas intressen och önskemål. Skapa en form av intern fortbildning för mbi lärarna. Ingå mbi skall fortsätta förmedla den lokalt förankrade kursverksamheten som institutet byggt upp. Tydligare informera kommuninvånarna om möjligheten att delta i grannkommunernas medborgarinstituts kurser. Även i framtiden betona vikten av det sociala kapitalet och den typ av verksamhet som stöder sammanhållningen bland invånarna. Toimenpiteet, kansalaisopisto Tiedotetaan aktiivisemmin uusille inkoolaisille. Kehitetään erityisesti suomenkielistä kurssitarjontaa. Luodaan entistäkin monipuolisempi kurssiohjelma, joka perustuu kuntalaisten kiinnostuksen kohteisiin ja toivomuksiin. Luodaan kansalaisopiston opettajille sisäinen koulutusmuoto. Inkoon kansalaisopisto jatkaa rakentamaansa paikallisesti ankkuroitua kurssitoimintaa. Tiedotetaan kuntalaisille selvemmin mahdollisuudesta osallistua naapurikuntien kansalaisopistokusseille. Korostetaan jatkossakin sosiaalisen pääoman tärkeyttä ja toimintaa, joka tukee asukkaiden välistä yhteenkuuluvaisuutta. 19

Fritidsverksamhet Kommunens uppgift som serviceproducent täcker även fritidssektorn. Kommuninvånarnas välmående kan säkert anses vara en självklar målsättning för alla kommuner då välmående kommuner byggs upp av välmående individer. Samtliga kommuninvånares välmående står i fokus inom det övergripande arbete som en kommun bedriver. De uppgifter som inte är lagstadgade för en kommun, men som kommunen, i större eller mindre grad åtar sig sköta, är ofta former på service som: främjar hälsa främjar sociala nätverk mm arbetar preventivt mot utslagning, ohälsa eller fattigdom Vapaa-ajantoiminta Kunnan tehtävä palveluntuottajana kattaa myös vapaa-ajansektorin. Kuntalaisten hyvinvointia voidaan varmasti pitää itsestään selvänä tavoitteena kaikille kunnille, koska hyvinvoivia kuntia rakennetaan hyvinvoiville yksiköille. Kunnan työn keskiössä on kaikkien kuntalaisten hyvinvointi. Tehtävät, jotka eivät ole kunnalle lakisääteisiä, mutta joita kunta suuremmassa tai vähemmässä määrin ottaa hoitaakseen, ovat usein erialaisia palveluja, kuten: terveyttä edistäviä sosiaalisia verkostoja ym. edistäviä syrjäytymistä, sairautta tai köyhyyttä ehkäisevää työtä. I Ingå finns möjlighet till olika former av fritidsverksamhet, mycket tack vare de lokala föreningarnas arbete. Utbudet av organiserad verksamhet består bl.a. av kommunens bibliotek och ungdomsarbete. Dessutom upprätthåller kommunen idrottsanläggningar, inkl. skolornas gymnastiksalar, samt samarbetar och understöder de lokala föreningarna. I kommunen ordnas fritidsverksamhet även av bl.a. församlingen samt av flera lokala idrottsföreningar. Ovanstående kompletteras även av kommunens medborgarinstitut som ordnar olika former av kurser som kan utnyttjas för en aktivt och berikande fritid. Inkoossa on mahdollisuus erilaiseen vapaa-ajantoimintaan, suurelta osin paikallisten yhdistysten työn ansiosta. Ohjattua toimintaa tarjoavat mm. kunnan kirjasto ja nuorisotyö. Lisäksi kunta ylläpitää urheilulaitoksia, koulujen voimistelusalit mukaan lukien, sekä toimii yhteistyössä paikallisten yhdistysten kanssa niitä tukien. Kunnassa järjestävät vapaa-ajantoimintaa myös mm. seurakunta ja useat paikalliset urheilujärjestöt. Tätä toimintaa täydentää myös kunnan kansalaisopisto, joka järjestää erilaisia kursseja vapaa-ajan aktivoimiseksi ja rikastamiseksi. 20