Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 270/2006 vp Turun Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikön siirtäminen Helsinkiin Eduskunnan puhemiehelle Diakonia-ammattikorkeakoulu (Diak) sai maanantaina tietää, että opetusministeriö ehdottaa keskustelua Diakin Turun yksikön siirtämisestä Helsinkiin. Tämä perustuu opetusministeriön Diakille lähettämään kirjeeseen, jossa se toteaa haluavansa keskustella ammattikorkeakoulun kanssa käytävien tavoitesopimusneuvottelujen yhteydessä Turun yksikön toimintojen siirtämisestä Helsinkiin. Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun yksikössä ehdotus on otettu vastaan tyrmistyneenä. Yksikön henkilökunta katsoo, että molempien koulutusohjelmien edun mukaista on, että toiminta jatkuu Turussa osana Diakia. Diak on kahdeksalla paikkakunnalla toimiva yksityinen verkostoammattikorkeakoulu, jolla on yhdeksän taustayhteisöä, jotka muodostavat ammattikorkeakoulun omistajapohjan. Yhtenä omistajana on Turun kristillisen opiston säätiö, jonka tiloissa Turussa Diakin Turun-yksikkö toimii. Myös Turun kristillisen opiston säätiö haluaa säilyttää yksikön Turussa. Käytännössä yksikön toimintojen siirto koskisi sekä yksikön viestinnän että viittomakielentulkin koulutusohjelmia. Vuonna 1998 perustetussa Diakin Turun-yksikössä on tällä hetkellä 261 opiskelijaa. Heistä 86 opiskelee viittomakielentulkin koulutusohjelmassa ja 175 viestinnän koulutusohjelmassa. Yksikössä on tällä hetkellä 27 työntekijää, joiden lisäksi yksikkö työllistää lukuisia tuntiopettajia. Opetusministeriön ehdotus liittyy ammattikorkeakoulukentän yleiseen rakenneuudistukseen, jossa on tarkasteltu erityisesti pieniä, yksialaisia yksikköjä. Turun-yksikön kohdalla ehdotus siirrosta ei ministeriönkään mukaan perustu koulutuksen tasoon tai laatuun, vaan pyrkimykseen keskittää ammattikorkeakouluyksikköjä entistä suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Turun-yksikkö ei myöskään ole yksialainen, vaan amk-tutkintokoulutusta tarjotaan kahdella koulutusalalla. Diakin Turun-yksiköllä on selkeä alueellinen koulutus- ja kehitystehtävä kummallakin koulutusalallaan. Yksikkö on ainoa viittomakielentulkin koulutusta tarjoava oppilaitos Länsi-Suomen alueella. Viittomakielentulkin koulutusohjelmasta valmistuvat tulkit palvelevat erityisesti koko Varsinais-Suomen ja Länsi-Suomen läänin viittomakielisten yhteisöä. Varsinais-Suomessa on Suomen toiseksi laajin viittomakielisten yhteisö. Tulkkikoulutuksen lakkauttamisella Turusta olisi välittömät yhteiskunnalliset seuraamukset alueen kuurojen yhteisölle. Viestinnän alalla Diakin Turun-yksikkö on ainoa ammattikorkeakoulu Länsi-Suomen läänissä, joka kouluttaa ammattilaisia suoraan toimittajan tehtäviin. Julkisessa keskustelussa esillä ollut viestinnän alan aloituspaikkojen ylitarjonta koskee selvitysten mukaan etenkin av-tuotannon koulutusta, jota Diak ei tarjoa. Sen sijaan toimittajakoulutusta ammattikorkeakouluissa ei ole liikaa. Diakin viestinnän koulutus palvelee myös kirkollisen viestinnän kenttää, ja tätä puolta kehi- Versio 2.0

2 tetään parhaillaan voimakkaasti myös täydennyskoulutuksen puolella. Diakin Turun-yksiköstä valmistuneille on tilausta Varsinais-Suomen työmarkkinoilla: vuoden 2004 loppuun mennessä valmistuneista viittomakielentulkeista 40 prosenttia on jäänyt Varsinais-Suomeen ja 70,9 prosenttia Länsi-Suomen lääniin. Heidän työllistymisasteensa on 90,9 prosenttia. Diakin Turun-yksiköstä valmistuneista medianomeista lähes puolet on työllistynyt Länsi-Suomen läänin alueelle. Viestinnän koulutusohjelmassa valmistuneiden työllistymisaste on 74,3 prosenttia. Yksikön siirtäminen Turusta Helsinkiin merkitsisi viittomakielentulkin koulutuksen keskittämistä Helsinkiin, jossa Humanistinen ammattikorkeakoulu jo tarjoaa saman alan koulutusta. Samalla Länsi-Suomi menettäisi tulkkikoulutuksen. Viestinnän alalta poistuisi ainoa toimittajakoulutusta tarjoava ammattikorkeakouluyksikkö Länsi-Suomessa. Siirron myötä lisättäisiin jo ennestään kireää pääkaupunkiseudun kilpailuasetelmaa viestinnän koulutuksessa. Diakin tavoitesopimusneuvottelut opetusministeriön kanssa on sovittu käytäviksi Samassa yhteydessä ratkeaa Diakin Turun-yksikön tulevaisuus. Päätös siirtämisestä Helsinkiin tarkoittaisi käytännössä Turun-yksikön lopettamista. Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus on kokouksessaan perjantaina päättänyt, että Diak haluaa säilyttää viittomakielen ja viestinnän koulutusohjelmat Turussa. Hallitus pitää Turkua perusteltuna koulutuspaikkana. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko opetusministeriö tietoinen Turun Diakin alueellisen koulutus- ja kehitystehtävän merkittävyydestä samoin kuin sen tärkeydestä alueen viittomakieliselle yhteisölle ja miksi hallitus suunnitelmissaan AMKkoulutuksen keskittämisestä suosii pääkaupunkiseutua, jossa on jo saman alan koulutustarjontaa? Helsingissä 4 päivänä huhtikuuta 2006 Sari Essayah /kd 2

3 Ministerin vastaus KK 270/2006 vp Sari Essayah /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Essayahin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 270/2006 vp: Onko opetusministeriö tietoinen Turun Diakin alueellisen koulutus- ja kehitystehtävän merkittävyydestä samoin kuin sen tärkeydestä alueen viittomakieliselle yhteistyölle ja miksi hallitus suunnitelmissaan AMKkoulutuksen keskittämisestä suosii pääkaupunkiseutua, jossa on jo saman alan koulutustarjontaa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvosto on asettanut koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa tavoitteita ammattikorkeakouluverkon sekä ammattikorkeakoulujen rakenteen ja koulutustarjonnan kehittämiseksi. Yleisenä tavoitteena on luoda jokaiselle ammattikorkeakoulun yksikölle edellytyksiä kehittyä eurooppalaisesti ja kansainvälisesti korkeatasoiseksi tutkintoon johtavaa opetusta sekä aluetta palvelevaa tutkimus- ja kehitystyötä tekeväksi yksiköksi. Tavoitteeseen liittyen opetusministeriö on pyytänyt ammattikorkeakouluilta selvityksiä siitä, miten ja millä toimenpiteillä ammattikorkeakoulut aikovat kehittää opiskelija- ja aloituspaikkamääriltään pieniä sekä vetovoimaltaan heikkoja yksiköitä, jotta ne pystyvät kehittymään edellä mainitun tavoitteen mukaisesti. Selvitystä pyydettiin erityisesti yksiköistä, joiden opiskelijamäärä on noin 500 tai vähemmän ja joiden koulutusohjelmakohtainen aloituspaikkamäärä on noin 30 tai vähemmän. Muita kriteereitä olivat päätoimisten opettajien vähäinen määrä ja koulutuksen heikko vetovoima. Selvityksissä ammattikorkeakouluja on pyydetty kuvaamaan laadukkaan opetuksen ja t&k-toiminnan edellytykset ja niiden toteuttaminen, päätoimisten yliopettajien ja lehtoreiden määrä/opiskelijamäärä ko. yksikössä, aloituspaikka- ja aloittajamäärät ko. yksikössä, ensisijaiset hakijat yksikön koulutusohjelmiin, yksikössä suoritetut tutkinnot vuonna 2005, työharjoittelun järjestämismahdollisuudet opiskelijoille, opetusta ja t&k-työtä edistävät verkostot ja yhteistyö muiden korkeakoulujen kanssa, yhteistyö oman ammattikorkeakoulun muiden yksiköiden kanssa ja opiskelijoiden mahdollisuudet hyödyntää ammattikorkeakoulun muuta opetustarjontaa ja tukipalveluita sekä mahdollisuudet ammattikorkeakoulun toimintakyvyn tehostamiseen ja yksikön toiminnan järjestämiseen taloudellisesti kestävälle pohjalle. Selvityksiä pyydettiin kaikkiaan 66 kappaletta, mukaan lukien kaikki Diakonia-ammattikorkeakoulun yksiköt. Selvitykset ovat pohjana rakenteellista kehittämistä koskevissa keskusteluissa kevään 2006 tavoiteneuvotteluissa opetusministeriön, ammattikorkeakoulujen ja ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien välillä. Opetusministeriön näkökulma ammattikorkeakoulujen rakenteelliseen kehittämiseen liittyy opetuksen ja t&k-toiminnan tasoon ja sen kehittymisedellytyksiin. Keskeinen kysymys on, millä toimenpiteillä jokaisesta ammattikorkeakouluyksiköstä saadaan osaamiseltaan kansainvälisen tason mitat täyttävä yksikkö. Keskeistä on osaamisen kokoaminen siten, että syntyy riittävän laajoja kokonaisuuksia, joissa toiminnan kehittymismahdollisuudet on turvattu myös tulevaisuudessa. Näin pystytään paremmin toteutta- 3

4 Ministerin vastaus maan myös alueellista kehittämistä. Ammattikorkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen päätarkoitus ei siten ole yksiköiden lakkauttaminen, vaan osaamisen tason nostaminen ja aluevaikutusten lisääminen Ammattikorkeakouluissa on valtakunnallisesti merkittäviä koulutusohjelmia, kuten Diakoniaammattikorkeakoulun viittomakielentulkin koulutusohjelma. Näiden koulutusohjelmien kehittymisen kannalta on tärkeää miettiä, millä ratkaisuilla osaamispohja nykyisestään vahvistuu. Ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa tulee aluekohtaisen tarkastelun lisäksi tarkastella myös valtakunnallisesti. Tällöin eri alojen koulutus tulee mitoittaa pitäen lähtökohtana koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa asetettuja alakohtaisia tavoitteita. Ammattikorkeakoulujen kanssa sovitaan 10 % nykyistä pienemmästä nuorten koulutuksen aloituspaikkatarjonnasta vuodelle 2008 tarkoituksena kohdentaa aloituspaikat alueellisesti ja alakohtaisesti uudelleen yhteisesti sovittavien periaatteiden mukaisesti. Sovellettavat periaatteet ovat siten kaikille ammattikorkeakouluille ja kaikille alueille samat. Periaatekeskustelun yhteydessä esille noussevat ainakin ikäluokkakehitys eri puolilla Suomea sekä alakohtaiset uudelleenkohdennustarpeet. Kevään 2006 tavoiteneuvotteluissa ammattikorkeakoulujen ylläpitäjien, ammattikorkeakoulujen ja opetusministeriön välillä keskustellaan toimenpiteistä, joita vaaditaan ammattikorkeakoulujen osaamisen kohottamiseen tähtäävien tavoitteiden saavuttamiseksi. Ammattikorkeakoulujen ylläpitäjillä on keskeinen rooli yksikköjä koskevissa ratkaisuissa. Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4

5 Ministerns svar KK 270/2006 vp Sari Essayah /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 270/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Essayah /kd: Är man på undervisningsministeriet medveten om vilken betydande regional utbildnings- och utvecklingsuppgift yrkeshögskolan Turun Diakonia-ammattikorkeakoulu utför och hur viktig den är för teckenspråkssamarbetet i regionen, och varför gynnar regeringen huvudstadsregionen i sina utvecklingsplaner för YHutbildningen då huvudstadsregionen redan kan erbjuda utbildning inom samma bransch? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I utvecklingsplanen för utbildning och forskning har statsrådet uppställt mål för utvecklingen av yrkeshögskolenätet och av strukturen och utbildningsutbudet i yrkeshögskolorna. Ett allmänt mål är att skapa förutsättningar för varje yrkeshögskoleenhet att utvecklas till en ur europeisk och internationell synvinkel högklassig enhet som ger examensinriktad undervisning och utför forsknings- och utvecklingsarbete som gynnar regionen. I anslutning till detta mål har undervisningsministeriet bett yrkeshögskolorna om utredningar om på vilket sätt och genom vilka åtgärder yrkeshögskolorna ämnar utveckla enheter med få studerande och nybörjarplatser och svag attraktionskraft så att de kan utvecklas i enlighet med nämnda mål. Utredning önskades särskilt av enheter vars studerandeantal uppgår till ca 500 eller färre och där antalet nybörjarplatser per utbildningsprogram är ca 30 eller färre. Andra kriterier var ett lågt antal lärare i huvudsyssla och svag attraktionskraft i utbildningen. I utredningarna har yrkeshögskolorna ombetts beskriva förutsättningarna för en högklassig undervisning och FoU-verksamhet och hur de kan förverkligas, antalet överlärare och lektorer i huvudsyssla/antalet studerande vid enheten i fråga, antalet nybörjarplatser och nya studerande vid enheten, förstahandssökande till enhetens utbildningsprogram, examina avlagda vid enheten 2005, möjligheterna att ordna arbetspraktik för de studerande, nätverk som främjar undervisningen och FoU-arbetet och samarbetet med övriga högskolor, samarbetet med de öviga enheterna inom samma yrkeshögskola och de studerandes möjligheter att utnyttja yrkeshögskolans övriga undervisningsutbud och stödtjänster samt möjligheterna att effektivisera yrkeshögskolans funktionsförmåga och ordna verksamheten i enheten på en ekonomiskt hållbar grund. Sammanlagt 66 utredningar begärdes, inklusive alla enheter vid yrkeshögskolan Diakonia-ammattikorkeakoulu. Utredningarna ligger till grund för de diskussioner om strukturell utveckling som förs i samband med måldiskussionerna mellan undervisningsministeriet, yrkeshögskolorna och yrkeshögskolornas huvudmän våren Undervisningsministeriets synvinkel när det gäller den strukturella utvecklingen av yrkeshögskolorna gäller nivån på undervisningen och FoU-verksamheten och utvecklingsförutsättningarna för den. En central fråga är genom vilka åtgärder varje yrkeshögskoleenhet kan utvecklas till en enhet som når upp till internationell nivå i 5

6 Ministerns svar fråga om kompetens. Det är viktigt att kompetensen samlas så att det uppstår tillräckligt omfattande helheter där verksamhetens utvecklingsmöjligheter är tryggade också i framtiden. På så sätt kan man bättre genomföra också det regionala utvecklingsarbetet. Huvudsyftet med den strukturella utvecklingen av yrkeshögskolorna är således inte att dra in enheterna, utan att höja nivån på kompetensen och öka de regionala effekterna. I yrkeshögskolorna finns utbildningsprogram som är betydande på riksnivå, såsom utbildningsprogrammet för teckenspråkstolk vid Diakoniaammattikorkeakoulu. För att dessa utbildningsprogram skall utvecklas är det viktigt att fundera över vilka lösningar som kan stärka kunskapsbasen ytterligare. Yrkeshögskolornas utbildningsutbud bör granskas inte bara ur regional synvinkel utan också på riksnivå. Utbildningen inom olika branscher bör då dimensioneras med utgångspunkt i de branschvisa mål som uppställts i utvecklingsplanen för utbildning och forskning. Med yrkeshögskolorna avtalas om ett nybörjarplatsutbud i utbildningen för unga för 2008 som understiger det nuvarande med 10 %. Syftet är att omfördela nybörjarplatserna regionalt och branschvis enligt gemensamt överenskomna principer. De principer som skall tillämpas är således desamma för alla yrkeshögskolor och alla regioner. Frågor somt torde komma upp i samband med principdiskussionen är åtminstone utvecklingen inom åldersklasserna på olika håll i Finland samt de branschvisa behoven av omfördelning. Vid de måldiskussioner som förs våren 2006 mellan yrkeshögskolornas huvudmän, yrkeshögskolorna och undervisningsministeriet diskuteras vilka åtgärder som krävs för att uppnå en förhöjd kompetensnivå i yrkeshögskolorna. Yrkeshögskolornas huvudmän spelar en central roll när det gäller besluten om enheterna. Helsingfors den 24 april 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6