Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 188/2013 vp Erityisopetuksen tarve ja riskitilanteiden kartoitus Eduskunnan puhemiehelle Suomalaisen kattavan ja hyvän neuvolajärjestelmän jatkoksi on esitetty ajatus kahdesta muusta koko ikäluokan läpikäyvästä ns. tarkistuspisteestä. Tavoitteena olisi poimia esille ne tilanteet, joissa tarvitaan erityisiä ennalta ehkäiseviä toimia tai puuttumista ehkä jo syntyneisiin syrjäytymisilmiöihin. Tämän Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n esittämän ajatuksen mukaan kolmas vaihe olisi siinä vaiheessa, kun täysi-ikäisyys on saavutettu. Opetusalalla ja vähintäänkin edunvalvontajärjestön taholla on kannettu erityistä huolta myös siitä, että erityisopetuksen uudistus ei ole parantanut erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden asemaa eivätkä laissa luvatut oppimisen tukitoimet ole toteutuneet. Opetusryhmät eivät ole pienentyneet, vaikka niissä opiskelee entistä enemmän erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Oppilaiden oikeudet mahdollisimman varhaiseen ja välittömään tukeen jäävät oleellisilta osin toteutumatta. Viime eduskuntakaudella uusitun perusopetuslain mukaan tavoitteena oli vähentää varsinaiseen erityisopetukseen siirtoja ja tehostaa tukiopetusta joustavissa opetusryhmissä. Läheskään kaikissa kunnissa tämä ei toteudu varojen puutteen takia. Myös oppilashuollon resurssit koetaan riittämättömiksi. Oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa eri kunnissa ja eri kouluissa. Suurissa ryhmissä oppilaille ei ole mahdollista antaa tarvittavaa tuki- tai erityisopetusta. On esitetty, että esi- ja perusopetuksen ryhmien koosta säädettäisiin laissa, mutta varsinainen huoli kohdistuu resurssien riittävyyteen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus valmis edistämään ajatusta nuorten hyvinvoinnin erityisestä koko ikäluokan läpikäyvästä tarkistuspisteestä yläasteella sekä miten hallitus turvaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oikeuden mahdollisimman varhaiseen ja välittömään tukeen koulussa? Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2013 Jouko Jääskeläinen /kd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jouko Jääskeläisen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 188/2013 vp: Onko hallitus valmis edistämään ajatusta nuorten hyvinvoinnin erityisestä koko ikäluokan läpikäyvästä tarkistuspisteestä yläasteella sekä miten hallitus turvaa erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden oikeuden mahdollisimman varhaiseen ja välittömään tukeen koulussa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Oikeus opetukseen, oppimisen ja koulunkäynnin tukeen on jokaisella oppilaalla. Koulun arjen, toimintatapojen ja tuen rakenteiden suunnittelu ja toimeenpano on ennaltaehkäisevää työtä ja osa laadukasta opetusta sekä kasvun ja kehityksen tukea. On tärkeää, että tähän osallistuvat kaikki kouluyhteisössä toimivat. Opetuksen järjestäjä vastaa kaikissa tapauksissa siitä, että oppilaan oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukeen toteutuu. Terveyden ja hyvinvoinnin tarkistuspisteitä koulussa on jo olemassa. Kouluterveydenhuolto osana oppilashuoltoa on lakisääteistä ja maksutonta perusterveydenhuollon ehkäisevää palvelua. Koko ikäluokan kattavat terveystarkastukset muodostavat kouluterveydenhuollon toiminnan rungon ja mahdollistavat jokaisen oppilaan ja hänen perheensä tapaamisen. Tarkastuksissa arvioidaan monipuolisesti oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa suhteessa ikään ja kehitysvaiheeseen ja pyritään löytämään mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat vuosittaiset terveystarkastukset, joista 1., 5. ja 8. luokan terveystarkastukset ovat laajoja. Laajassa terveystarkastuksessa kouluterveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia ja vanhemmat kutsutaan mukaan. Tarkastukseen sisältyy vanhempien haastattelu sekä opettajan arvio oppilaan selviytymisestä koulussa ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden oppilashuollon toimijoiden kanssa. Terveyden edistämisen lisäksi tavoitteena on tunnistaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa oppilaan ja hänen perheensä erityisen tuen tarpeet ja järjestää tarvittava tuki sekä seurata tilanteen edistymistä yhdessä laaditun suunnitelman mukaisesti. Tarkastuksista poisjäävien tuen tarve selvitetään, koska tiedetään, että tarkastuksista poisjääneiden riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Oppilas- ja opiskelijahuollon lainsäädäntöä uudistetaan parhaillaan. Toiminnan painopiste halutaan siirtää ennaltaehkäisevään koko yhteisöä koskevaan toimintaan. Uudistus on tarpeen, sillä koulujen välillä on edelleen suuria eroja. Myös lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilas- ja opiskelijahuollossa on puutteita. Oppilas- ja opiskelijahuollon suunnitelmallisuutta lisättäisiin sitomalla opiskeluhuollon suunnitelmat osaksi lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmia, joiden laatiminen on jo nyt kuntien tehtävänä. Tavoitteena on, että merkittävä osa niistä lapsista ja nuorista, jotka nyt ovat lastensuojelun asiakkaita, saisivat jatkossa nopeammin avun jo oppilas- ja opiskelijahuollossa. Esitys koskee 2

3 Ministerin vastaus KK 188/2013 vp Jouko Jääskeläinen /kd esiopetusta, perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta ja se on tarkoitus antaa keväällä Kunnat ovat edistyneet perusopetuslain muutosten soveltamisessa päämäärän suuntaisesti, omassa tahdissaan ja omalla tavallaan. Kunnat näyttävät myös olleen erilaisissa lähtöasetelmissa lainsäädännön toimeenpanon suhteen. Kansallinen tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta käynnistyi 233 kunnassa keväällä 2008 ja jatkuu vuoteen Opetus- ja kulttuuriministeriö jakoi kyseiseen toimintaan yhteensä yli 50 miljoonaa euroa valtionavustuksia. Tukea kohdennettiin myös opettajien täydennyskoulutukseen kolmiportaisen tuen toimeenpanon kehittämiseksi. Vuoden 2013 loppuun mennessä opetus- ja kulttuuriministeriö antaa eduskunnalle selvityksen kolmiportaisen tuen toimeenpanosta ja toteutumisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jakanut valtionavustuksia mm. perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen vuosina yhteensä 170 miljoonaa euroa. Viimeksi maaliskuussa 2013 ministeriö jakoi 60 miljoonaa euroa valtionavustusta yhteensä 239 opetuksen järjestäjälle. Opetuksen järjestäjä voi käyttää valtionavustusta vain opettajien palkkakustannuksiin, resurssiopettajien lisäämiseen eli opettajien samanaikaisopetuksen järjestämiseen luokassa, jakotunteihin tai ryhmien jakamiseen pysyvästi. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi yli 23 miljoonaa euroa valtionavustusta koulutuksellista tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin vuosille Valtionavustus kohdennetaan toimiin, joilla tuetaan haasteellisessa toimintaympäristössä toimivia kouluja ja kavennetaan koulujen välisiä eroja. Avustuspäätöksissä huomioitiin erityisesti koulut, joiden koulunkäyntialueilla väestön koulutustaso on heikko ja työttömyysaste sekä maahanmuuttajien väestöosuus korkea. Nämä kaikki yhdessä rakentavat peruskoulua paremmaksi oppimisen ja kasvun paikaksi kaikille oppilaille. Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2013 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 188/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Jouko Jääskeläinen /kd: Är regeringen beredd att vidta åtgärder för att främja idén om att genomföra en särskild undersökning av unga personers välbefinnande i högstadiet vilken omfattar en hel åldersklass och på vilket sätt tryggar regeringen den rätt som barn som behöver särskilt stöd har till ett omedelbart stöd som i skolan ges på ett så tidigt stadium som möjligt? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Var och en elev har rätt till undervisning, inlärning och stöd för skolgång. Planeringen och verkställigheten av skolans vardag, verksamhetssätt och stödstrukturer är förebyggande arbete och ingår som ett led i en högklassig undervisning och ett stöd för uppväxt och utveckling. Det är viktigt att alla aktörer i skolgemenskapen deltar i det här. Utbildningsanordnaren svarar i alla situationer för elevens rätt till undervisning enligt läroplanen och till inlärning och stöd för skolgång. I skolan genomförs redan för närvarande undersökningar av hälsan och välbefinnandet. Skolhälsovården som ett led i elevvården är en lagstadgad och avgiftsfri förebyggande tjänst inom primärvården. Hälsoundersökningar som omfattar hela åldersklassen bildar en stomme för verksamheten inom skolhälsovården och gör det möjligt att träffa varje elev och hans eller hennes familj. Vid undersökningarna bedömer man på ett mångsidigt sätt elevens fysiska och psykiska hälsotillstånd i förhållande till ålder och utvecklingsstadium och man försöker upptäcka eventuella sjukdomar och faktorer som äventyrar hälsan och välbefinnandet. I skolhälsovården ingår årliga hälsoundersökningar varav hälsoundersökningarna i årskurs 1, 5 och 8 är omfattande undersökningar. Vid en omfattande hälsoundersökning bedömer skolhälsovårdaren tillsammans med en läkare förutom elevens hälsa och välbefinnande också hela familjens välbefinnande, och därför inkallas även föräldrarna. I undersökningen ingår en intervju med föräldrarna samt lärarens bedömning av hur eleven klarar sig i skolan. Vid behov samarbetar man med övriga aktörer inom elevvården. Förutom att främja hälsa är målet också att på ett så tidigt stadium som möjligt identifiera de behov av stöd som en elev och hans eller hennes familj har och ordna det stöd som behövs och följa hur situationen framskrider i enlighet med en plan som man har gjort upp tillsammans. Stödbehovet utreds hos dem som inte deltar i hälsoundersökningarna eftersom risken för utslagning är större för dem som inte deltar i undersökningar än för dem som deltar. Lagstiftningen om elev- och studerandevården revideras för närvarande. Avsikten är att framöver i högre grad betona förebyggande verksamhet som omfattar hela gemenskapen. Reformen behövs eftersom det fortfarande finns stora skillnader mellan skolorna. Även inom gymnasiernas och de yrkesinriktade läroanstalternas elevvård finns brister. Planenligheten inom elevoch studerandevården ska förbättras genom att planerna för studerandevården blir en del av välfärdsplanerna för barn och unga. Dessa görs redan nu upp av kommunerna. Målet är att en bety- 4

5 Ministerns svar KK 188/2013 vp Jouko Jääskeläinen /kd dande del av de barn och unga personer som i dagsläget är barnskyddsklienter i fortsättningen ska få hjälp tidigare genom elev- och studerandehälsovården. Regeringens proposition gäller förskoleundervisning, grundläggande utbildning, gymnasieutbildning och yrkesutbildning och avsikten är att den överlämnas våren Kommunerna har avancerat i fråga om tilllämpningen av ändringarna av lagen om grundläggande utbildning i enlighet med målet i egen takt och på eget sätt. Det förefaller även som om kommunerna har haft olika utgångslägen i förhållande till verkställigheten av lagstiftningen. Den nationella utvecklingsverksamheten av intensifierat och särskilt stöd startade våren 2008 i 233 kommuner och pågick till Undervisnings- och kulturministeriet anvisade för verksamheten i fråga statsunderstöd till ett belopp av sammanlagt över 50 miljoner euro. Stödet inriktades också på kompletterande utbildning för lärare för att utveckla verkställigheten av det s.k. trestegsstödet. Före utgången av 2013 överlämnar undervisnings- och kulturministeriet en redogörelse till riksdagen om verkställigheten och genomförandet av trestegsstödet. Undervisnings- och kulturministeriet har beviljat statsunderstöd för att bl.a. förminska undervisningsgrupperna inom den grundläggande utbildningen under till ett belopp av sammanlagt 170 miljoner euro. Senast i mars 2013 delade ministeriet ut 60 miljoner euro i form av statsunderstöd till sammanlagt 239 utbildningsanordnare. Utbildningsanordnare kan använda statsunderstödet endast till lönekostnader för lärare, till flera resurslärare, d.v.s. att flera lärare samtidigt undervisar i en och samma klass, till delade timmar eller till att dela på grupper permanent. Dessutom beviljade undervisnings- och kulturministeriet över 23 miljoner euro i statsunderstöd för åtgärder som främjar jämlikhet med avseende på utbildning för Statsunderstödet riktas till åtgärder som stödjer skolor som fungerar i utmanande närmiljöer och till att minska skillnader mellan skolor. Vid besluten om beviljande av statsunderstöd beaktades särskilt skolor i områden där befolkningens utbildningsnivå är låg och arbetslöshetsnivån samt andelen invandrare är hög. Genom alla de här åtgärderna tillsammans blir grundskolan ett bättre ställe för inlärning och utveckling för alla elever. Helsingfors den 2 april 2013 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5