Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 143/2005 vp Näyttökokeiden resurssien varmistaminen Eduskunnan puhemiehelle Ammatilliset näyttötutkinnot ovat saaneet pysyvän jalansijan suomalaisessa koulutus- ja tutkintojärjestelmässä. Näyttötutkinto on ammattitaidon hankkimistavasta riippumaton, aikuisväestöä varten suunniteltu tutkinnon suorittamistapa, johon sisältyy tutkinnonosittain tehtävät näytöt ja tarvittava valmistava koulutus. Vuosina näyttötutkinnon on suorittanut noin henkilöä. Vuonna 2002 tutkintoihin osallistuneiden määrä oli yli Aikuiskoulutuksessa oli vuonna 2001 noin 2,6 miljoonaa osallistujaa. Eniten tutkintoja suoritetaan kaupan ja hallinnon, tekniikan ja liikenteen sekä sosiaali- ja terveysalalla. Lähihoitajan perustutkinnon on voinut suorittaa näyttötutkintona vuodesta 2000 lähtien. Näyttötutkintoja säätelee laki ja asetus ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (L 631/1998 ja A 812/1998). Näyttökokeet ovat tulossa myös opetussuunnitelmaperusteiseen koulutukseen osana laadunvarmistusta. Säädöstä valmistellaan paraikaa, ja opetushallinnon viranomaisten mukaan pyrkimyksenä on, että ammattiosaamisen näytöt voitaisiin ottaa käyttöön lähtien. Ammattiosaamisen näyttö on osa opiskelijan arviointia. Opiskelija saisi tutkintotodistuksen yhteydessä myös näyttötodistuksen, joka kertoisi enemmän, millaista tutkintoonsa kuuluvaa ammatillista osaamista opiskelija on eri tutkintonsa vaiheissa näytöissä osoittanut. Näytöstä saatu arviointi otetaan huomioon muun arvioinnin ohessa päättötodistuksessa ammatillisten opintokokonaisuuksien arvosanoja määritettäessä. Kaikista ammatillisista opintokokonaisuuksista on oltava näyttö, samoin muista valinnaisista opinnoista, jos ne ovat ammatillisia. Vapaasti valittavista opinnoista koulutuksen järjestäjä saa päättää, järjestetäänkö näyttö. Näyttöjen määrä voi vaihdella tutkinnoittain ja myös yksilöllisesti. Tavoitteena on, että ne pysyisivät määrältään kohtuullisina. Näyttöaineistoprojekteissa näyttömääriä on kokeiltu ja testattu ja niitä on löydetty eri tutkintoihin sopiva kohtuullinen määrä. Sovellusmahdollisuuksia on monia. Monet koulutuksen järjestäjät, jotka ovat olleet mukana kehittämässä näyttöaineistoja, ovat pitäneet ne opetussuunnitelmassaan, vaikka niitä ei olekaan vielä vakinaistettu. He ovat tehneet sen, koska ovat pitäneet niitä hyvinä opiskelijan osaamisen osoittajina muun arviointitoiminnan ohessa. Huolena on myös ollut se, että asian lopettaminen tässä välillä vesittäisi jotain toiminnan hyödystä ja hidastaisi uudelleen käynnistystä sitten, kun säädökset ovat valmiit. Ongelmaksi ovat kuitenkin muodostuneet näyttöjen arvioinnin ja seurannan lisäkustannukset sen lisäksi, että työssäoppimisen ohjauksesta sosiaali- ja terveysalalla maksetaan jo muutenkin. Muilla aloilla ei juurikaan makseta työssäoppimisen ohjauksesta. Esimerkiksi eräässä sosiaali- ja terveysalan oppilaitoksessa työssäoppimisen organisaatio pyytää ohjausmaksua työssäoppimispäivältä 7 euroa/pv, suojavaatekustannuksia 1 euro/pv ja näyttökustannuksia 53 euroa/opiskelija/ näyttö. Oppilaitoksessa on kaikkiaan 620 lähihoitajaopiskelijaa, joista jokaisella kaksi näyttöä vuo- Versio 2.0

2 dessa eli 620 opiskelijaa x 2 näyttöä = näyttöä vuodessa. Kustannuksina se tarkoittaa 53 euroa x näyttöä = euroa vuodessa. Tämä summa siis menisi pelkästään näyttöihin. Työssäoppimisen ohjausmaksut tulevat ko. kustannusten lisäksi. Ne ovat ko. oppilaitoksessa noin euroa vuodessa. Näyttökokeet osaamisen arviointikeinoina on todellista laadun varmistamista. Niiden avulla voidaan sosiaali- ja terveysalalla mm. lisätä potilasturvallisuutta ja siten palvelun laatua. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo varmistaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen näyttökokeiden resursoinnin? Helsingissä 25 päivänä helmikuuta 2005 Paula Risikko /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 143/2005 vp Paula Risikko /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Paula Risikon /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 143/2005 vp: Miten hallitus aikoo varmistaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen näyttökokeiden resursoinnin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ammattiosaamisen näyttö on koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelema, toteuttama ja arvioima työtilanne tai työprosessi. Ammattiosaamisen näytössä opiskelija osoittaa tekemällä käytännön työtehtäviä, miten hyvin hän on saavuttanut työelämän edellyttämän ammattitaidon. Ammattiosaamisen näyttöjen tavoitteena on ammatillisen koulutuksen työelämäläheisyyden lisääminen, laadun varmistaminen ja koulutuksesta työelämään siirtymisen tehostaminen. Ammattiosaamisen näytöillä on tarkoitus yhtenäistää opiskelijan arviointia, tuottaa tietoa oppimistuloksista sekä opetussuunnitelmien, opetusjärjestelyjen sekä opiskelijoiden ohjaus- ja tukitoimien toimivuudesta. Ammattiosaamisen näyttöjen käytännön kehittämis- ja kokeilutoiminta aloitettiin vuonna 2000 ja se jatkuu koko EU:n rakennerahastokauden ajan vuoden 2006 loppuun. Tähän mennessä käynnissä on ollut noin 80 kokeilu- ja kehittämisprojektia, joissa on ollut mukana yli puolet koulutuksen järjestäjistä. Kaikkiaan kehittämistoimintaan käytetään noin 25 miljoonaa euroa koko rakennerahastokauden aikana. Ammattiosaamisen näyttökokeilujen tulokset ovat olleet myönteisiä. Ammattiosaamisen näytöt ovat lisänneet opiskelijoiden opiskelumotivaatiota ja työelämän edustajat ovat pitäneet niitä hyvänä mahdollisuutena osallistua ammatillisen koulutuksen toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajien näkemyksen mukaan ammattiosaamisen näytöt ovat tiivistäneet oppilaitoksen yhteistyötä työelämän kanssa, motivoineet ja sitouttaneet opiskelijoita sekä vaikuttaneet opetusjärjestelyihin ja opetuksen sisältöön myönteisellä tavalla. Valtiontalouden kehyspäätöksen vuosille mukaan ammattiosaamisen näytöt otetaan käyttöön opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa koulutuksessa viimeistään elokuussa 2006 alkavasta koulutuksesta lukien. Valmisteilla olevan hallituksen esityksen mukaan ammattiosaamisen näyttöjä olisi pääsääntöisesti kolmesta neljään tutkintoa kohden. Opetussuunnitelmaperusteissa ammatillisessa peruskoulutuksessa aloittaa vuosittain noin uutta opiskelijaa. Näyttöjärjestelmä toimisi täydessä laajuudessaan vuonna 2009, jolloin sen piirissä olisi noin opiskelijaa. Näyttöjärjestelmän käyttöönottovaiheessa koulutuksen järjestäjälle aiheutuu lisäkustannuksia muun muassa työelämäyhteistyön ja näyttötoiminnan organisoimisesta, ammattiosaamisen näyttöjen suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamiseen sisältyy toimintoja, jotka ovat osa normaalia koulutuksen järjestämistä, kuten työssäoppimisen ohjaus, työpaikkaohjaajien työssäoppimisjaksoilla toteutettujen näyttöjen arviointiin ja ohjaukseen käyttämä työaika, materiaali-, hallinto- ja dokumentointikustannukset sekä opetuksen aikana toteutettujen näyttöjen palkkakustannukset. Ammattiosaamisen näytöt myös korvaisivat muuta opiskelijan arviointia, jolloin vapautuvia resursseja voitaisiin suunnata näyttöjen toteuttamiseen. 3

4 Ministerin vastaus Siirtymävaiheen tukitoimia, kuten koulutuksen järjestäjien ja työelämän edustajien koulutusta sekä ammattiosaamisen näyttöjen käytännön valmistelua, jatketaan mm. rakennerahastoprojekteina aina vuoden 2006 loppuun saakka. Ammattiosaamisen näyttöjä koskevan hallituksen esityksen valmistelussa on arvioitu, että näyttöjen aiheuttamat lisäkustannukset olisivat noin 60 euroa näyttöä kohti. Vuositasolla tämä tarkoittaa noin 80 euron lisäkustannuksia opiskelijaa kohden, jos näyttöjä järjestetään neljä tutkintoa kohden. Vuonna 2009, jolloin kaikki ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat antavat ammattiosaamisen näytöt, lisäkustannusten voidaan arvioida olevan kaikkiaan noin yhdeksän miljoonaa euroa vuodessa, josta valtion osuus (57 %) olisi hieman yli viisi miljoonaa euroa. Ammattiosaamisen näyttöjä koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kuluvan kevään aikana. Hallitus päätti käsitellessään vuosien menokehyksiä, että näytöt otetaan käyttöön vuoden 2006 aikana. Opetusministeriö tulee esittämään ammattiosaamisen näyttöjen käyttöönoton edellyttämiä määrärahan lisäyksiä vuosien talousarvioesityksissään valtiontalouden kehyspäätöksen mukaisesti. Valtion ja kuntien kustannusjaon säilyttämiseksi näyttöjärjestelmän kustannukset otetaan vuosittain ennalta huomioon yksikköhintojen keskimääräisiä euromääriä vahvistettaessa. Korotukset toteutetaan portaittain siten, että vuonna 2009 ne on täysimääräisesti huomioitu valtionosuuksissa. Helsingissä 21 päivänä maaliskuuta 2005 Opetusministeri Tuula Haatainen 4

5 Ministerns svar KK 143/2005 vp Paula Risikko /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 143/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Paula Risikko /saml: Hur avser regeringen trygga resurserna för yrkesprov inom den läroplansbaserade utbildningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Yrkesproven utgörs av en arbetssituation eller en arbetsprocess som planeras, genomförs och bedöms av utbildningsanordnaren i samarbete med företrädare för arbetslivet. Vid yrkesproven påvisar eleverna genom praktiska arbetsuppgifter hur väl de behärskar de yrkesfärdigheter som krävs för arbetslivet. Syftet med yrkesproven är att föra yrkesutbildningen närmare arbetslivet, säkra kvaliteten och effektivera övergången från utbildning till arbetsliv. Avsikten med yrkesproven är att åstadkomma en mera enhetlig bedömning av eleverna, ta fram information om studieresultaten och om hur läroplanerna, organiseringen av undervisningen samt handlednings- och stödtjänsterna för eleverna fungerar. Den praktiska utvecklings- och försöksverksamheten kring yrkesproven inleddes år 2000 och fortsätter under hela EU:s strukturfondsperiod fram till slutet av För närvarande pågår omkring 80 försöks- och utvecklingsprojekt i vilka över hälften av utbildningsanordnarna har deltagit. Under hela strukturfondperioden används totalt omkring 25 miljoner euro för utvecklingsverksamheten. Resultaten av försöken med yrkesprov har varit positiva. Yrkesproven har ökat elevernas studiemotivation och företrädarna för arbetslivet har i proven sett en bra möjlighet att få delta i genomförandet och bedömningen av yrkesutbildningen. Enligt lärarna har yrkesproven intensifierat samarbetet mellan läroanstalterna och arbetslivet, stärkt elevernas motivation och engagemang samt haft en positiv inverkan på organiseringen av undervisningen och innehållet i den. Enligt regeringens rambeslut för statsfinanserna för åren skall yrkesprov införas i den läroplansenliga yrkesutbildningen senast i den utbildning som inleds i augusti Enligt en regeringsproposition som är under beredning kommer i regel tre till fyra yrkesprov att avläggas per examen. Varje år inleder omkring nya elever en läroplansbaserad grundläggande yrkesutbildning. Systemet med yrkesprov skall ha införts fullt ut år 2009, och kommer då att omfatta omkring elever. Under införandet av systemet med yrkesprov kommer bland annat organiseringen av yrkesproven och samarbetet med arbetslivsinstanser samt planeringen, genomförandet och bedömningen av yrkesproven att medföra merkostnader för utbildningsanordnarna. Till yrkesproven hör funktioner som ingår i den normala organiseringen av utbildning, såsom handledning vid inlärning i arbete, arbetstid som arbetsplatshandledarna använder för bedömning av yrkesprov och för handledning under perioderna av inlärning i arbete, kostnader för material, administration och dokumentering samt lönekostnader för de yrkesprov som genomförts under utbildningen. Enligt planerna skall yrkesproven ersätta annan elevbedömning, varvid de resurser som då frigörs kan användas för yrkesproven. De stödåtgärder som genomförs under övergångsperioden, såsom utbildning av utbildnings- 5

6 Ministerns svar anordnare och företrädare för arbetslivet samt praktiska förberedelser inför yrkesproven, fortsätter fram till slutet av 2006 bland annat inom ramen för strukturfondsprojekt. I samband med beredningen av regeringens proposition om yrkesprov har merkostnaderna för yrkesproven uppskattats till cirka 60 euro per prov. På årsbasis innebär det en merkostnad på cirka 80 euro per elev, om man ordnar fyra yrkesprov per examen. År 2009, när alla elever inom den grundläggande yrkesutbildningen avlägger yrkesprov, kan merkostnaderna uppskattas till cirka nio miljoner euro per år, av vilket statens andel (57 %) skulle uppgå till något över fem miljoner euro. Enligt planerna skall regeringens proposition om yrkesprov lämnas till riksdagen under våren. I samband med behandlingen av utgiftsramarna för åren fattade regeringen beslut om att införa yrkesprov under I sina budgetförslag för åren kommer undervisningsministeriet att i enlighet med rambeslutet avsätta extra anslag för införandet av yrkesproven. För att bibehålla nuvarande kostnadsfördelning mellan staten och kommunerna kommer kostnaderna för systemet med yrkesprov att årligen beaktas på förhand i samband med fastställandet av de genomsnittliga priserna per enhet i euro. Höjningarna genomförs stegvis och skall beaktas fullt ut i statsandelarna för Helsingfors den 21 mars 2005 Undervisningsminister Tuula Haatainen 6