Kestävän liikkumisen korttelit ja kiinteistöt -työpaja Johanna Taskinen, Motiva Oy 6.11.2009
Motiva Oy asiantuntija energian ja materiaalien tehokkaassa ja kestävässä käytössä Motiva edistää energiansäästöä ja energiatehokkuutta uusiutuvan energian käyttöä materiaalitehokkuutta pienistä koululaisista suuryrityksiin yhteistyössä monien verkostojen kanssa 100 % valtion omistama
Kestävä liikkuminen Ensisijaisesti kävely, pyöräily, joukkoliikenne Mutta myös taksi, autojen yhteiskäyttö, autonvuokraus, kimppakyydit eli auto tarpeen mukaan, ei välttämättä oma (tai ainakaan kahta per talous) Sekä vielä taloudellinen ajotapa, vähäpäästöisen auton valinta kun autoa tarvitaan, valitaan mahdollisimman vähäpäästöinen
Kiinteistöjen merkitys kestävän liikkumisen edistämisessä Vertailtavana ovelta-ovelle matkaketjun sujuvuus kestävillä kulkutavoilla VAI yksin omalla autolla? Ovatko ovet... bussipysäkillä? jalkakäytävällä? juna-asemalla? kadunvarressa? vaiko asunnoissa, kaupoissa, toimistoissa, teattereissa, päiväkodeissa, urheiluhalleissa, jne? Matkat alkavat ja päättyvät liikkujan näkökulmasta pääosin erilaisissa kiinteistöissä liikkumisen ratkaisut siellä, missä matkat alkavat ja päättyvät Miksi ainoastaan autopaikoista huolehditaan kaavoituksessa?
Auton käyttämättömyys lähtökohdaksi kiinteistöjen ja alueiden suunnittelussa Miten erilaiset arjen tilanteet ja matkat hoituvat ovelta ovelle ilman omaa autoa mutta kuitenkin helposti ja sujuvasti? Pyörällä töihin? Rautakauppaan? Kaksi lasta päivähoitoon ja sieltä töihin? Uimahallista kotiin? Viikon ruokaostokset kaupasta kotiin? Henkilöliikennetutkimus 2004 2005
Liikkuminen ja rakennettu ympäristö Makrotasolla: liikenteen ja maankäytön suunnittelun integrointi toimintojen sijoittelu suuret väylälinjaukset joukkoliikenteen kehittäminen Mikrotasolla: liikenteen ja rakennus-/korttelisuunnittelun integrointi katutila, julkinen tila pyörien, peräkärryjen ja rattaiden pysäköinti/säilytys autojen yhteiskäyttö pysäköinnin hinnoittelu ostosten kuljetuspalvelut liikkumiseen liittyvän informaation tarjonta pyöräperäkärryjen vuokraus tai myynti kuraeteiset, pesutilat harrastus- ja säilytystilat sähköautojen lataus
Pyörien pysäköintipalvelut Pyöräpysäköintinormit kaavoissa autopaikkojen tapaan Maantasossa, ei portaita Asuntokohtaiset runkolukittavat telineet Vuokrattavia pyöräkoppeja / -kaappeja Paikat pyöräperäkärryille, lastenvaunuille Pesu- ja huoltotila, pumppausasema Pyörien pysäköintiä myös autojen pysäköintilaitoksissa Suihku- ja vaatteidenvaihtotilat pyöräilijöille toimitilarakennuksissa
Autojen yhteiskäyttö Autojen yhteiskäyttö on hajautettua ja arkisiinkin tarpeisiin soveltuvaa joustavaa auton vuokrausta Autoilusta maksetaan käytön mukaan, edullisempaa kuin oma auto alle 10 000 km vuotuisella ajolla Ei houkuttele turhaan ajoon, säästyy pysäköintipaikkoja Yhteiskäyttöisille autoille voidaan varata kaavassa paikkoja tontti- tai korttelikohtaisesti (Jätkäsaari ja Kalasatama) Autopaikkanormin alentaminen Rakennusoikeuden lisääminen Markkinointi asuntojen myynnin yhteydessä Helsingissä City Car Club momo Car-Sharing -hanke (www.motiva.fi/momo)
Liikkumisen vaihtoehdoista tiedottaminen ja niiden tarjoaminen Alueen ja rakennuskohteiden markkinoinnin yhteydessä Tällä alueella tulette toimeen ilman autoa / vain yhdellä autolla ja säästätte rahaa! Asuntojen ja toimitilojen ostajille/vuokraajille voisi tarjota (sen perinteisen autopaikan sijaan) joukkoliikenteen vuosilippua autojen yhteiskäyttöjäsenyyttä ostosten kotiinkuljetuspalvelua laadukasta pyörien pysäköintiä Taloyhtiöt, isännöitsijät tai huoltoyhtiöt voisivat vuokrata myös autoja tai pyörien peräkärryjä pitkälle vietynä amerikkalaistyylinen palvelutalo
Kestävän liikkumisen integrointi kiinteistöjen suunnitteluun ja hallintaan Kunnat voivat ohjeistaa tai edellyttää kestävää liikkumista tukevaa infrastruktuuria ja palveluja kiinteistöiltä rakennusmääräyksissä asemakaavoituksessa tontinluovutuksen ehdoissa kestävän liikkumisen suunnitelmat (Travel Plans) alue- ja kiinteistökohtaisesti Rakennuttajat ja kiinteistömanagerit voivat ottaa kestävän liikkumisen huomioon rakennussuunnittelussa korjausrakentamisessa tilojen myynnin ja vuokrauksen yhteydessä tilojen ylläpidossa
Hyviä esimerkkejä normiohjauksesta Berliini: ei velvoitteita autopaikkojen rakentamiselle Belgia / Slovenia: määritelty maksimi etäisyys joukkoliikenteen pysäkille Saksa: pyöräpysäköintinormit kosken paikkojen määrää, saavutettavuutta ja laatua Itävalta: hyvitystä pyöräpysäköinnin järjestämisestä ja autojen yhteiskäyttöpalvelujen integroimisesta asuntotarjontaan
Sihlcity, Sveitsi Rakennusluvan saamisen edellytyksenä maksimiautopaikkamäärä autopaikkojen maksullisuus 600 pyöräpaikkaa ostosten kotiinkuljetuspalvelujen järjestäminen pyörällä ratikkareitin parantamisen ja bussilinjan kustannuksiin osallistuminen kahden ensimmäisen vuoden ajan tavoite, että viiden vuoden kuluttua automatkojen määrä olisi enintään 8 800 matkaa päivässä 72 % matkoista tehdään kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä kotiinkuljetuspalvelun suosio kasvaa
Vienna Bike City Vorgartenstraße Koko pohjakerros on pyöräilymaailma : pysäköinti, työpaja, vuokraus, rentoutustilat Myös wellnes-alue, yhteistiloja, pesuhuone, lasten leikkihuone Kuitenkin myös autopaikkoja, mutta vähemmän kuin tavallisesti Autojen yhteiskäyttöpalvelu Asunnot 67 125 m², joustavat pohjaratkaisut Tuettua asumista, tulorajat
Florisdorf, Wien 244 asuntoa 20 autopaikkaa yhteiskäyttöisille autoille ja pyörille Asukkaat sitoutuvat autottomaan elämään (lupaavat olla ostamatta atoa Myös energiatehokkuus ja yhteisöllisyys keskeistä Asunnonomistajat ja vuokralaiset osallistuivat suunnitteluprosessiin Lukittavat pyörähäkit 500 pyörälle, työpaja Lainattavia peräkärryjä ja taakkapyöriä
Esimerkkejä hankeideoista Liikkuminen ennakkomarkkinoinnissa Pyöräkellarin korjaus / pihavaja -pilotti, pumput Pyöräpysäköinti ohjeistus (erityisesti autottomuuden näkökulmasta) Pysäköinnin hallinta, rahoitus ja hinnoittelu (pilotteja) Ostosten kotiinkuljetuskokeilun arviointi, kehittäminen eteenpäin ja soveltaminen muissa kohteissa Kaupan ja palveluiden toimijoiden osallistaminen kestävän liikkumisen kehittämiseen Asukkaiden osallistaminen kestävän liikkumisen kehittämiseen Uuden suunnitteluvaiheen tai -prosessin määrittely ja ohjeistaminen rakennusten ja kortteleiden liikennesuunnittelusta
Aineistoa Liikkumisen ohjauksen soveltuvuus Helsingin Jätkäsaaressa http://www.hel.fi/static/ksv/julkaisut/2006/aos_selv_2006-1.pdf www.hel.fi/ksv virasto palvelee julkaisut julkaisut 2006 Urban Planning for Reduced Car Use (Handbok i bilsnål samhällsplanering) www.lund.se/bilsnalplanering Esimerkkitietokanta www.add-home.eu
Työpaja
Hankeidean työstäminen pienryhmissä Kukin ryhmä luonnostelee fläppitaululle yhden hankeidean kestävän liikkumisen edistämisestä kortteli- ja kiinteistötason toimenpiteillä pääkaupunkiseudulla hankkeen työnimi hanketyyppi esim. tutkimus, pilotti, ohjeistuksen kehittäminen, viestintä, työkalun kehittäminen,... hankkeen kohde/toteutuspaikka esim. Suurpelto, Marja-Vantaa, Jätkäsaari,... hankkeen sisältö esim. työpaketit tai -vaiheet otsikkotasolla keskeiset kumppanit esim. kaupungit, yritykset, tutkimuslaitokset, kauppa,... mahdollinen rahoitus esim. kaupungit, valtion rahoituskanavat, yritykset, TEKES,...
Pienryhmätyöskentelyn kulku Jakaudutaan 5 ryhmään, ryhmä valitsee kirjurin ja esittelijän 10.45 11.30 hankeideoiden työstäminen ja lounas (45 min) 11.30 12.00 hankeideoiden esittely (5 min/ryhmä) 12.30 12.15 kiinnostuksen kartoittaminen (15 min) jokainen käy laittamassa post-it lapulla organisaationsa ja oman nimensä niiden hankkeiden yhteyteen, joihin voisivat mahdollisesti osallistua, ja joiden jatkokehittelyssä voisivat olla mukana eri värillä hyvin kiinnostunut, ehkä kiinnostunut 12.15 12.30 hankkeiden priorisointi kiinnostuksen mukaan ja loppukeskustelu