Sosiaalityön kehittämisen lähestymistapoja Lastensuojelun Praksis työseminaari 29.1.2010 05.02.2010 Hanna Heinonen 1
Kehittämistyön traditio sosiaalityössä Kehittämistyön taustalla 1980-luvulla: pula henkilöstöstä, halu vaikuttaa sosiaalityön avulla, osallisuus sosiaalityön tiedontuotannossa ja menetelmäkehittelyssä (Rajavaara 2005) 1980-l Käytännön sosiaalityö tiedontuottajana yhteistyössä HY ja Hgin sos.virasto Kehittämistyö on rakentunut pitkälti projektitoiminnan varaan, joskin projektien toteutuksen kumppaneina toimii asiakastyötä tekevät työntekijät Kehittämistyötä tukevat rakenteet ovat pitkään olleet heikot
Muutokset työhön sitoutumisessa (Sarah Banks 2009) Käytäntölähtöisen tiedontuotannon tarve syntyy osittain myös uudenlaisesta vastuullisuudesta Sääntely lisääntyy > vastuu kaikilla asianosaisilla (asiakasosallisuus, työntekijöiden ammatillisen tiedontuotannon tarve, keinot välittää tietoa eri tahoille) Valvonta Arviointi Kansalliset standardit ja suositukset Työnantajan ohjeistukset (tulokset ja vaikuttavuus) 05.02.2010 Esityksen nimi / Tekijä 3
Käytäntölähtöinen tiedonmuodostus Käytäntötutkimus vahvistuu vuosituhannen vaihtuessa Käytäntötutkimusta tarvitaan, koska sosiaalityön tietopohja eroaa muiden tieteenalojen tietopohjasta Tiedon jäsentämisen avulla sosiaalityöntekijät voivat entistä paremmin perustella omaa työtään ja valita toimintansa suhteessa asiakkaan yksilöllisiin tilanteisiin Tiedontuotannon muutostarpeita ovat kuvanneet Nowotny, Scott ja Gibbons, toteamalla että tiedontuotannon kumppaneiksi tarvitaan myös käytännön työtä tekeviä osaajia
Käytäntölähtöinen tiedonmuodostus Fook (2005) toteaa, että on tärkeää arvioida ketä varten ja kenen näkökulmasta tietoa tuotetaan ja kootaan Yhtä tärkeää on pohtia kuka tietoa kerää miten kerättyä tietoa käytetään mihin kerättyä tietoa käytetään
Arvioiva työkäytäntö sosiaalityössä Ollaan kiinnostuneita siitä, miten saadaan aikaan vaikuttavia interventioita Sosiaalityöntekijät tarkoittivat arvioinnista puhuttaessa pääsääntöisesti työprosessin ja sen toimivuuden systemaattista arviointia, eikä suinkaan kausaalisuhteiden pohtimista tai niiden systemaattista tarkastelua Arviointi nähtiin ennen kaikkea työyhteisölliseksi prosessiksi
Tutkimus omassa työssä Toivottiin erityisesti mahdollisuutta seurata oman alan tutkimusta nykyistä tiiviimmin Oman työn tutkimuksen avulla on mahdollista paneutua entistä perusteellisemmin asiakkaan tilanteeseen ja sitä sääteleviin mekanismeihin Tutkimus vahvistaa omaa sosiaalityön asiantuntijatietoa > toimii NPM:n vastavoimana Sosiaalityön tiedontuotannon vaihtoehdot ja mahdollisuudet?
Oman työn reflektoinnin mahdollistaja Tutkimukseen osallistunut sosiaalityöntekijä kuvasi reflektoinnin tarjoavan mahdollisuuden syvälliseen paneutumiseen asiakastyöhön Myös sosiaalityön perusasenteen säilyttäminen tehostuu reflektoinnin avulla Holistinen reflektio (Ruch 2005) Ei vain What? How? Vaan myös Why? When? If?
Holistic Containment (Ruch 2005) Holistic containment (Facilitative Manager and Reflective Practice) Emotional Containment (Integrated Knowledges) Epistemological Containment (Multi-faceted collaborative communicative forums) Organisational Containment (Organisational clarity) 05.02.2010 Esityksen nimi / Tekijä 9
Kehittämistyön käynnistäjä käytännön sosiaalityössä Sosiaalityössä luontevinta on kehittää omia työkäytäntöjä lähinnä erilaisista koulutuksista saatujen ideoiden innoittamana tai työyhteisöissä syntyneiden ideoiden pohjalta Kehittämistyö ei ole pelkästään uuden luomista, vaan myös olemassa olevien hyvien käytäntöjen vahvistamista Kehittämistyön pitkän aikavälin tavoitteena oleva työtaakan helpottaminen ei usein motivoi kehittämistyöhön. Kehittämistyön perusteet tulisi löytää helposti ja nopealla aikavälillä
Yhteisöllisyyden vahvistaja sosiaalityössä Erityissosiaalityön toimipaikoissa toivottiin sosiaalityöhön yhteisöllisen toimintatavan vahvistamista, jotta sosiaalityön ammatillisuus ja sitä kautta entistä selkeämmät toiminnan perusteet tukisivat yksittäisen sosiaalityöntekijän työtä suhteessa muihin ammattikuntiin Työyhteisöjen ei katsottu mahdollistavan yhteisöllisyyden peruselementtejä: keskustelua ja analysointia yhdessä kollegojen kanssa. Päinvastoin organisaatioiden katsottiin edistävän ja vahvistavan sosiaalityössä olevaa case-work perinteestä noussutta yksin tekemisen mallia Aikuissosiaalityön työryhmässä yhteisöllisyyttä haluttiin vahvistaa työyhteisöllisyyden lisäksi myös yhteisöllisyyteen asiakkaiden kanssa
Vaikuttamisen väline tutkivan ja arvioivan työotteen avulla mahdollistuu sosiaalityössä yhteiskuntakritiikki ja saadaan perusteet vaikuttamiselle. Ainoastaan erityissosiaalityön työryhmät näkivät tutkivan ja arvioivan työotteen vaikuttamisen välineenä Ekonomistisen hyötyajattelun ja individualisimin rinnalle toivottiin sosiaalisen ulottuvuuden näkyväksi tekemistä arjen kokemuksista käsin Sosiaalityön ilmiöiden esiin nostamista Vastavuoroisuutta ja vuoropuhelua sosiaalityöntekijöiden ja yhteiskunnan välillä haluttiin vahvistaa. Tutkiva ja arvioiva työote voisi olla yhteiskunta-analyysin ja kritiikin väline sosiaalityöntekijöille
Tutkivan ja arvioivan työotteen toiminnan orientaatiot
Käytäntölähtöisen kehittämisen malli Keskittyy asiakastyön menetelmien kehittämiseen yhteistyönä asiakkaiden ja sosiaalityöntekijöiden kesken Vahvuutena on se, että tutkijana on yksi meistä eli tutkija- tai kehittäjä- sosiaalityöntekijä, jolla on vahva kokemus tutkimansa työryhmän sosiaalityöstä Käytäntölähtöinen kehittäminen perustuu siis vertaisuuteen ja siihen, että hyödynnetään olemassa olevia yhteisiä käsitteitä ja teoriapohjaa sekä yhteistä käytännön kokemusta sosiaalityöstä Käytäntölähtöisen kehittämisen taustalla on aina tutkimus
Tutkimuksellisen vuorovaikutustyön malli Keskeisenä tavoitteena on saada itselle laajempi ja parempi näkemys sosiaalityöstä ja oman työn perusteista ja oikeutuksesta omaa vuorovaikutustyön prosessia tutkimalla asiakastyön perusteiden entistä tarkempaa pohtimista ja analysointia
Sankarivaikuttamisen malli Mallia esiintyi vain erityissosiaalityön työryhmissä Esiintyi moniammatillisissa tiimeissä, jossa sosiaalityöntekijät toimivat ilman kollektiivista tukea Kyseessä on yksin tekeminen- yksin vaikuttaminen suurempiin valtarakenteisiin Vaikuttaminen sekä suhteessa poliittiisiin päättäjiin että kunnan virkamiesjohtoon
Arviointiosallisuuden malli Arviointia haluttaisiin toteuttaa työyhteisön yhteisenä toimintana Arviointiin ei motivoiduttu vaikuttavuuden kysymysten kautta, vaan arviointi nähtiin ennen kaikkea prosessien arviointina tai kehittämisarviointina, josta pitemmällä tähtäyksellä luontevana jatkona saattaa tulla esiin myös vaikuttavuuden kysymyksiä Arvioinnin avulla tarjottu portinvartijan rooli muotoutuu negatiivisesta positiiviseksi, kun asiakkaan muutosta tukevista palveluista on olemassa arvioitua tietoa ja siten palvelujen järjestäminen asiakkaille ei pohjaudu jäsentymättömään tai näkymättömään tietoon
Tutkivan ja arvioivan työotteen sisältöjen asettuminen toiminnan orientaatioihin Asiakkaasta käsin orientoitunut Reflektio Tutkimus Yhteisöllisyys Kehittäminen Yksilö Arviointi Yhteisö Vaikuttaminen Yhteiskunnasta käsin orientoitunut