SIIVIKKALAN ASEMAKAAVA- JA KAAVAMUUTOSLUONNOS- VAIHTOEHTOJEN LIIKENNEVAIKUTUKSET

SIIVIKKALAN ASEMAKAAVA- JA KAAVAMUUTOSLUONNOS- VAIHTOEHTOJEN LIIKENNEVAIKUTUKSET Ylöjärven kaupunki 2010

ALKUSANAT Ylöjärven kaupunki on laatimassa asemakaavaa ja -kaavamuutosta Siivikkalan alueelle koulun pohjoispuoleiselle alueelle. Kaavan liikenneselvitykseen liittyen työssä on selvitetty kahden kaavaluonnosvaihtoehdon vaikutuksia. Vaikutusten arvioimiseksi työssä on arvioitu aikaisempien selvitysten, päivitetyn Tampereen seudun liikennemallin sekä asiantuntija-arvioiden perusteella asemakaava-alueen liikennetuotoksia ja liikenteen suuntautumista. Muistion on laatinut DI Riikka Salli Destia Oy:n Infrasuunnittelu-yksikössä Tampereella. Ylöjärven kaupungin puolelta työtä ovat ohjanneet kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen ja kaavasuunnittelija Arto Huovila. Lokakuu 2010

SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANTEEN KUVAUS 1 1.1 Tarkastelualue ja voimassa olevat kaavat 1 1.2 Nykytilanteen liikennemäärät 3 1.3 Aikaisemmat selvitykset 3 2 KAAVALUONNOSVAIHTOEHTOJEN LIIKENNE JA SEN SUUNTAUTUMINEN 5 2.1 Kaava- ja kaavamuutosluonnosvaihtoehdot A ja B 5 2.2 Liikennetuotokset 5 2.3 Liikenteen suuntautuminen ja reitinvalinta 6 3 KAAVALUONNOSVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET 8 3.1 Rakennesuunnitelman liikenne-ennuste v. 2030 8 3.2 Asemakaavavaihtoehtojen vaikutukset Pohtolankadulle 8 3.3 Joukkoliikennekadun vaikutusten arviointi 8 4 YHTEENVETO 9 LÄHTEET 10

1 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT JA NYKYTILANTEEN KUVAUS 1.1 Tarkastelualue ja voimassa olevat kaavat Kuvassa 1 on esitetty asemaakaava-alueen sijainti. Alue sijaitsee Ylöjärven Siivikkalan koulun pohjois- ja itäpuolella ja rajoittuu idässä, etelässä ja lännessä asemakaavoitettuihin asuinalueisiin sekä Siivikkalan kouluun, pohjoisessa kaavoittamattomiin metsäalueisiin. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 27 ha. Kuva 1. Asemakaava-alueen sijainti. Siivikkalan katuverkon rungon muodostavat Siivikkalantie, joka muuttuu Tampereen kaupungin rajalla etelän suuntaan Pohtolankaduksi sekä Ilmarinjärventie, joka on pääyhteys länteen valtatielle 3. Muita merkittäviä katuja ovat Leppästentie, Vasamantie ja Myllyrinteentie. Kuvassa 2 on Ylöjärven kaupunginvaltuustossa 17.12.2009 hyväksytty Siivikkalan taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavan muutos ja laajennus (ei lainvoimainen) ja kuvassa 3 voimassa oleva asemakaava Siivikkalan alueella.

2 Kuva 2. Siivikkalan taajaman ja sen ympäristön osayleiskaavan muutos ja laajennus (Ylöjärven kaupunki 2009). Kuva 3. Siivikkalan ajantasa-asemakaava (Ylöjärven kaupunki 2010).

3 1.2 Nykytilanteen liikennemäärät Syyskuussa 2010 tehtiin HISTAR nopeusmittausten mukaan Siivikkalantiellä Pohtosillan pohjoispäässä havaintojen määrä oli noin 2 700 ajoneuvoa vuorokaudessa, tästä noin 1400 ajoneuvoa pohjoiseen ja 1300 etelään päin. 40 km/h nopeusrajoitusalueella suurin osa liikenteestä ajoi yli 20 % ylinopeutta, sillä ajoneuvojen keskinopeus oli molempiin suuntiin ajettaessa yli 48 km/h. Siivikkalan suuntaan ajavista vain 6 % autoilijoista ajoi alle 40 km/h ja 55 % 40-50 km/h. Tampereen suuntaan ajavista 8 % ajoi alle 40 km/h ja 56 % autoilijoista 40-50 km/h. Iltapäivän huipputunnin klo 16-17 aikana liikennemäärä Siivikkalan suuntaan oli 204 ajoneuvoa ja Tampereen suuntaan 88 ajoneuvoa. Vuonna 2005 Pohtosillan kohdalta tehtyjen liikennelaskentojen perusteella Siivikkalantien liikennemäärä oli 3 400 ajoneuvoa vuorokaudessa ja vuonna 2008 3 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. (Ylöjärven kaupunki 2008a) 1.3 Aikaisemmat selvitykset Siivikkalan alueen kaavoitukseen liittyen on laadittu liikenteellisten vaikutusten arviointiselostuksia kaavoituksen eri vaiheissa. Vuonna 2005 laadittiin Siivikkalan alueen kehityskuvavaihtoehtojen liikennearvioinnit, joissa vertailtiin kolmeen eri asukaspohjaan perustuvia kehityskuvavaihtoehtoja. Arviointi tehtiin käyttäen TALLI2000-mallin vuoden 2020 perusennustetta. Siivikkala oli tässä tarkastelussa jaettu perusennusteesta poiketen kolmeen osa-alueeseen. Kehityskuvavaihtoehdoista jatkotarkasteluihin valittiin vaihtoehto 2, jossa Siivikkalan alueelle sijoittuu noin 4000 uutta asukasta. (Ylöjärven kaupunki 2005) Vuonna 2006 tehtiin Siivikkalan osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen liikennearvioinnit, joissa tarkasteltiin 4150 uuden asukkaan sijoittumista Siivikkalan alueelle. Tarkasteltavana oli kolme erilaista luonnosvaihtoehtoa, joissa asutus oli painottunut eri tavoilla. Koska uusi TALLI2005 malli ei vielä ollut valmis, tehtiin tämä tarkastelu käyttäen pohjana helmikuussa 2005 tehtyjä liikenne-ennusteita. Liikenne sijoiteltiin manuaalisesti verkolle sen mukaan, miten asutus kussakin luonnosvaihtoehdossa oli painottunut eri osa-alueiden välille. (Ylöjärven kaupunki 2006) Ylöjärven kaupunki teetti vuonna 2007 liikenteellisten vaikutusten arvioinnin Vaasantien varrella (Ylöjärven kaupunki 2007). Selvityksessä tarkasteltiin kolmen erilaisen kaavaluonnosvaihtoehdon liikenteellisiä vaikutuksia. Ennusteet laadittiin vuodelle 2030 käyttämällä liikennemallin uudempaa versiota (TAL- LI2005). Vaasantien varren liikenteellisissä arvioinneissa perusennusteessa oli Siivikkalan asukasmäärän lisäykseksi vuonna 2030 arvioitu 1500 asukasta. Alkuvuonna 2008 laadittiin lisäselvitys, jossa em. aikaisempien selvitysten liikenne-ennusteet tarkistettiin vastaamaan viimeisimpiä maankäyttöennusteita ja uusinta Tampereen seudun liikennemallikuvausta. Tässä tarkastelussa Siivikkalan asukasmäärän lisäys oli vuoteen 2030 mennessä 1500 asukasta ja Pohtosilta oli rajoituksitta käytössä. (Ylöjärven kaupunki 2008b) Vuonna 2008 tehtiin selvitys, jossa tutkittiin Pohtosillan henkilöautoliikenteen kiellon vaikutuksia (Ylöjärven kaupunki 2008c). Työssä tarkasteltiin kolmea

4 poikkileikkaustilannetta, joista Siivikkalan asukasluku kasvaisi 1500 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, 2850 asukkaalla vuoteen 2040 ja 4200 asukkaalla vuoteen 2050 mennessä. Em. selvityksessä päivitetty vuoden 2030 liikenneennuste on esitetty kuvassa 4. Vuonna 2008 selvitettiin aikaisemmin tehdyn selvityksen maankäyttöennusteilla Pohtolankadun liikenteellistä kestokykyä ja sen parantamismahdollisuuksia (Ylöjärven kaupunki 2008a). Kuva 4. Vuonna 2008 laaditun selvityksen yhteydessä päivitetty v. 2030 liikenne-ennuste (Ylöjärven kaupunki 2008).

5 2 KAAVALUONNOSVAIHTOEHTOJEN LIIKENNE JA SEN SUUNTAUTUMINEN 2.1 Kaava- ja kaavamuutosluonnosvaihtoehdot A ja B Asemakaava- ja kaavamuutosluonnosvaihtoehdot on esitetty kuvassa 5. Kaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle pääkokoojakatuja, rivi- ja paritalokortteleita, virkistysalueita, urheilukenttä sekä koulun tontin laajennusalueita. Vaihtoehdon A mukaisesti tarkastelualueelle sijoittuisi yhteensä noin 790 asukasta ja vaihtoehdossa B yhteensä noin 820 asukasta. Kaava-alueelle suunnitellun päiväkodin mitoitus on 100 lapselle ja 500-600 oppilaan yhtenäiskoulusta 100 oppilaan lisäyksen on arvioitu toteutuvan vuoteen 2030 mennessä. Kuva 5. Asemakaavaluonnosvaihtoehdot A ja B (Ylöjärven kaupunki 2010). Vaihtoehdossa A alueen länsi-itä suunnassa kulkevalla kokoojakadulla osuus, jossa rakenteellisin hidastein pyritään vähentämään läpikulkuliikennettä. Kaava-alueen itäpuolelle on molemmissa vaihtoehdoissa suunniteltu pohjoisetelä suuntainen kokoojakatuyhteys Siivikkalantielle. 2.2 Liikennetuotokset Liikennetuotoksella tarkoitetaan maankäytön tai rakennuksen toiminnoillaan aiheuttamien päivittäisten matkojen määrää eri kulkutavoilla. Maankäytön suunnittelussa käytettävät matkatuotosluvut ilmaistaan yleensä alueelle suuntautu-

6 vien matkojen määränä asuntoa, asukasta, kerrosneliömetriä tai työpaikkaa kohti (Kalenoja et al. 2008). Kaavaluonnosvaihtoehtojen matkatuotokset on laskettu hyödyntäen Ympäristöministeriön julkaisua Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (Kalenoja et al. 2008), jossa mm. seutukunnan koon, kaupunkirakenteellisen sijainnin ja joukkoliikenneyhteyksien perusteella erilaisille toiminnoille on määritelty matkatuotosluvut. Korjauskertoimilla otetaan huomioon mm. henkilöauton keskikuormitus sekä matkan ajankohta (vuodenaika, viikonpäivä, kellonaika). Em. julkaisun perusteella arvioiden Siivikkalan alueen uuden asumisen maankäyttö tuottaisi noin 2,5 saapuvaa tai lähtevää kotiperäistä matkaa asukasta kohden vuorokaudessa ja henkilöauton osuus matkoista olisi 72 %. Asumisen talviarkivuorokauden aikana tuottamista koko vuorokauden matkoista iltapäivän huipputunnin klo 16-17 aikana saapuu noin 13 % ja lähtee noin 5 %. Edellä mainittujen oletusten perusteella asemakaavaluonnosvaihtoehtojen uuden asumisen maankäytön tuottama liikennemäärä vuorokauden aikana on: Vaihtoehdossa A 1020 ajoneuvoa vuorokaudessa (saapuvaa tai lähtevää) Vaihtoehdossa B 1050 ajoneuvoa vuorokaudessa (saapuvaa tai lähtevää) Päiväkoti ja koulu tuottavat Siivikkalan alueen sisäistä liikennettä lisää noin 400 ajoneuvoa vuorokaudessa, samoin urheilukenttä lisää paikallisesti liikennettä. Näillä matkoilla ei kuitenkaan juurikaan ole liikennettä lisäävää vaikutusta Siivikkalan alueen ulkopuolelle. 2.3 Liikenteen suuntautuminen ja reitinvalinta Liikenteen suuntautumista on arvioitu TALLI-liikennemallin v. 2030 perusennusteen, aikaisempien selvitysten sekä asiantuntija-arvion perusteella. TALLImallin v. 2030 perusennuste on keväällä 2010 hyväksytyn Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukainen. Rakennesuunnitelmassa seudun väestön oletetaan kasvavan vuoden 2008 344 000 asukkaasta 435 000 asukkaaseen vuoteen 2030 mennessä. Rakennesuunnitelmassa on mainittu, että sen vuoden 2030 mitoituksessa ei ole otettu huomioon Siivikkalan alueen mahdollista tulevaa maankäytön lisäystä vaan alueen on oletettu toteutuvan vasta vuoden 2030 jälkeen (Tampereen kaupunkiseutu 2010). Vuoden 2030 perusennusteessa Siivikkalan alueelle on kuitenkin kuvattu 160 asukkaan täydennyskasvu. Tämä väestömäärä on vähennetty tässä työssä tarkasteltujen asemakaavavaihtoehtojen väestömäärästä. Vuonna 2008 tehtyjen aikaisempien liikennemalliajojen jälkeen liikennemalliin on tullut useita päivityksiä, mm. liikenneverkon muutoksia, uudet henkilöautoliikenteen sijoittelufunktiot sekä niihin liittyvät linkkien kapasiteetti- ym. ominaisuudet. Nämä kaikki ovat vaikuttaneet jonkin verran osa-alueiden matkatuotoksiin sekä liikenteen sijoittumiseen eri väylille. Liikennemallissa Ylöjärven tie- ja katuverkolle on kuvattu uusi Asuntilaan johtava yhteys sekä Keijärventien ja Ilmarinjärventien välille uusi samansuuntainen

7 yhteys. Perusennusteesta poiketen tätä työtä varten liikenneverkolle on aikaisempien selvitysten tapaan kuvattu Lielahden uusi katuyhteys Paasikiventieltä Pohtolankadun liittymään sekä Mäkkylän uusi eritasoliittymä. Rakennesuunnitelman mukainen liikenteen suuntautuminen Siivikkalan alueelta on esitetty kuvassa 6. Mallin mukaan Siivikkalan liikenne sijoittuu pääosin Pohtolankadun (40 %) ja Ilmarinjärventien (32 %) kautta kulkeville reiteille. Uutta Ilmarinjärventien suuntaista yhteyttä Siivikkalasta Mikkolantielle käyttäisi mallin mukaan 9 % alueen liikenteestä, 7 % Keijärventietä ja 8 % uutta Asuntilaan suuntautuvaa yhteyttä. Loput liikenteestä on alueen sisäistä ja pienemmille väylille sijoittuvaa liikennettä. Kuva 6. Siivikkalan alueelta lähtevien ajoneuvojen suuntautuminen TALLImallin mukaan. Liikennemallin perusteella reitinvalinta Siivikkalan alueelta Tampereen suuntaan määräytyy melko yksioikoisesti lähtöpaikan sekä lyhimmän ja nopeimman reitin mukaan niin, että Siivikkalan länsiosista Tampereen suuntaan lähtevät ajavat Ilmarinjärventien kautta ja Siivikkalan itäosista lähtevät Pohtosillan kautta. Käytännössä reitinvalintaan vaikuttavat myös Lielahden alueen vetovoima sekä myös Lielahden alueen liikennejärjestelyjen sujuvuus. Asemakaavaluonnosvaihtoehtojen A ja B uuden maankäytön aiheuttama liikenne suuntautuu sekä Pohtolankadulle että Ilmarinjärventielle, koska alue sijaitsee Siivikkalan keskiosassa ja alueelta on uudet katuyhteydet sekä lännen että idän suuntaan. Vaihtoehtojen välillä reitinvalinta eroaa hieman vaihtoehdossa A olevan hidastein rauhoitetun katuosuuden takia. Tämän vuoksi vaihtoehdossa A alueelta lähtevästä liikenteestä hieman enemmän ohjautuisi länteen ja Ilmarinjärventielle, vuorokausitasolla ero ei kuitenkaan ole suuri, noin 100 ajoneuvon luokkaa.

8 3 KAAVALUONNOSVAIHTOEHTOJEN VAIKUTUKSET 3.1 Rakennesuunnitelman liikenne-ennuste v. 2030 Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman vuoden 2030 perusennusteessa sijoiteltavana on noin 70 300 kevyiden ja raskaiden ajoneuvojen matkaa huipputunnin klo 16-17 aikana (vuorokausitasolla noin 703 000 matkaa). Rakennesuunnitelman mukaisella v. 2030 perusennusteverkolla Siivikkalaan on kuvattu alueen nykyiset asukkaat sekä 160 asukkaan täydennyskasvu. Perusennusteen, johon on tehty kappaleessa 2.3 mainitut verkkomuutokset, vuoden 2030 liikenne-ennuste Pohtosillalla noin 4 200 ajoneuvoa vuorokaudessa, ja Ilmarinjärventiellä samoin 4 200 ajoneuvoa. Verrattuna kuvassa 4 esitettyyn vuoden 2008 selvityksen liikenne-ennusteeseen, jossa Siivikkalaan oli kuvattu 1 500 uutta asukasta, on uuden TALLI-mallin liikenne-ennuste noin 300 ajoneuvoa pienempi. 3.2 Asemakaavavaihtoehtojen vaikutukset Pohtolankadulle Asemakaavavaihtoehdon B mukaisella suunnitellulla lisämaankäytöllä Pohtolankadun liikennemäärä kasvaisi noin 280 ajoneuvolla vuorokaudessa perusennusteeseen nähden, eli Pohtosillan kohdalla liikennemäärä olisi tällöin vuonna 2030 noin 4 550 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Pohtolankadun keskiosissa 6 050 ajoneuvoa vuorokaudessa. Vaihtoehdossa A, jossa läpiajoliikennettä on rauhoitettu, on Pohtosillan liikennemäärä hieman (noin 100 ajoneuvoa) pienempi. 3.3 Joukkoliikennekadun vaikutusten arviointi Vuonna 2008 hyväksytyssä osayleiskaavassa Siivikkalan alueelle on suunniteltu kokoojakatu, joka jatkuisi tämän työn asemakaava-alueelta itään ja aina Leppästentielle saakka. Osayleiskaavassa osa väylästä on tarkoitettu vain joukkoliikenteen käyttöön mahdollisen läpiajoliikenteen hillitsemiseksi. Koska kadun linjaus on suunniteltu mutkittelevaksi ja linjaus suuntautuu kaakkoa kohti Leppästentielle, noin kilometrin päähän Pohtosillasta, on epätodennäköistä, että esimerkiksi tässä työssä tarkastellulta alueelta Tampereen suuntaan ajettaessa väylää käytettäisiin läpiajoreittinä Siivikkalantien sijaan. Myöskään aikaisempien selvitysten (joissa kadulla ei ollut vain joukkoliikenteelle tarkoitettua osuutta) perusteella väylää ei käytettäisi läpiajoliikenteeseen, sillä kokoojakadun itäosan liikenne-ennuste vuonna 2030 on 100 ajoneuvoa vuorokaudessa (kuva 4). Väylän katkaiseminen ja osan varaaminen vain joukkoliikenteelle rauhoittaisi kuitenkin luonnollisesti tämä katuosan ympäristön liikennettä.

9 4 YHTEENVETO Ylöjärven kaupunki on laatimassa asemakaavaa ja -kaavamuutosta Siivikkalan alueelle koulun pohjoispuoleiselle alueelle. Kaavan liikenneselvitykseen liittyen työssä on selvitetty kahden kaavaluonnosvaihtoehdon vaikutuksia Pohtolankadulle. Vaikutusten arvioimiseksi työssä on arvioitu aikaisempien selvitysten, päivitetyn Tampereen seudun liikennemallin sekä asiantuntija-arvioiden perusteella asemakaava-alueen liikennetuotoksia ja liikenteen suuntautumista. Asemakaavan tarkoituksena on osoittaa alueelle pääkokoojakatuja, rivi- ja paritalokortteleita, virkistysalueita, urheilukenttä sekä koulun tontin laajennusalueita. Asemakaava- ja kaavaluonnosvaihtoehdon A mukaisesti tarkastelualueelle sijoittuisi yhteensä noin 790 asukasta ja vaihtoehdossa B yhteensä noin 820 asukasta. Vaihtoehdossa A alueen länsi-itä suunnassa kulkevalla kokoojakadulla osuus, jossa rakenteellisin hidastein pyritään vähentämään läpikulkuliikennettä. Kaavaluonnosvaihtoehtojen matkatuotokset on arvioitu hyödyntäen Ympäristöministeriön matkatuotosopasta. Liikenteen suuntautumista on arvioitu keväällä 2010 seudun rakennesuunnitelman yhteydessä päivitetyn TALLI-liikennemallin ennusteen, aikaisempien selvitysten sekä asiantuntija-arvion perusteella. Rakennesuunnitelman perusennusteessa on Siivikkalaan osoitettu pieni väestönkasvu, joten tässä työssä tarkastellun kaavahankkeen tuotokset, vähennettynä perusennusteen väestönkasvun tuotoksilla, on lisätty perusennusteeseen. TALLI-liikennemalliin on edellisten liikennetarkasteluiden jälkeen tullut useita päivityksiä ja muutoksia, jotka ovat vaikuttaneet jonkin verran osa-alueiden matkatuotoksiin sekä liikenteen sijoittumiseen eri väylille. Asemakaavaluonnosvaihtoehtojen A ja B uuden maankäytön aiheuttama liikenne suuntautuu sekä Pohtolankadulle että Ilmarinjärventielle, vaihtoehdossa A hieman enemmän Ilmarinjärventien kautta. Tarkastelujen perusteella kaavaluonnosten mukaisella suunnitellulla lisämaankäytöllä Pohtolankadun liikennemäärä kasvaisi 250-350 ajoneuvolla vuorokaudessa perusennusteeseen nähden, eli Pohtosillan liikennemäärä vuonna 2030 olisi tällöin 4 450-4 550 ajoneuvoa vuorokaudessa. Siivikkalan osayleiskaavassa esitetyllä kokoojakadun osan varaamisella vain joukkoliikenteelle ei näyttäisi olevan merkittävää vaikutusta kadun liikennemääriin, ja myös aikaisemmissa selvityksissä kadun itäosan liikennemääräksi on arvioitu vain 100 ajoneuvoa vuorokaudessa.

10 LÄHTEET Kalenoja Hanna, Vihanti Kaisuliina, Voltti Ville, Korhonen Annu ja Karasmaa Nina. 2008. Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Ympäristöministeriön julkaisuja 27/2008. Tampereen kaupunkiseutu 2010. Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030. Hyväksytty Seutuhallituksessa 24.3.2010. Ylöjärven kaupunki 2005. Siivikkalan alueen kehityskuvavaihtoehtojen liikennearvioinnit. Ylöjärven kaupunki 2006. Siivikkalan osayleiskaavaluonnosvaihtoehtojen liikennearvioinnit. Ylöjärven kaupunki 2007. Liikenteellisten vaikutusten arviointi Vaasantien varrella. Ylöjärven kaupunki 2008a. Pohtolankadun liikenteellinen kestokyky ja sen parantamismahdollisuuksien arviointi. Ylöjärven kaupunki 2008b. Siivikkalan ja Vaasantien varren kaavaratkaisujen liikenteellisten vaikutusten arviointi. Ylöjärven kaupunki 2008c. Siivikkalan ja Vaasantien varren osayleiskaavatyö, Pohtosillan henkilöautoliikenteen kiellon vaikutusten arviointi. Ylöjärven kaupunki 2010. Ylöjärven kaupungin www-sivut.