Taajamien kehityshistoria ja identiteettitarina suunnittelutyökaluksi

Samankaltaiset tiedostot
Taajamien kehityshistoria ja identiteettitarina suunnittelutyökaluksi

Taajamien identiteettitarina suunnittelutyökaluksi Arvo Kokemus Merkitys. Hankkeessa käytetyt menetelmät Tarkastelussa Aura ja Mynämäki

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Tulevaisuuden Tuusula kyselyn raportti

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Varsinais-Suomen keskusverkko. Antti Vasanen

AURAN KUNTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, Liite 1 Sivu 1/ 6

KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE

KAAVOITUKSEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET IISALMEN KAUPUNGISSA

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

ALAVIESKAN KUNTA Keskusta-alueen osayleiskaava

Kymenlaakson taajama- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Kymenlaakson kokonaismaakuntakaavoituksen pohjaksi. FCG:n karttakyselyn tulokset, 27.1.

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

Miten maakuntakaavoituksella vastataan kasvukäytävän haasteisiin

RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maakuntauudistus alueidenkäytön tehtävien näkökulmasta

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

MAAKUNTAUUDISTUS Katsaus valmisteluun. Ympäristönsuojelun ajankohtaispäivä Kaisa Äijö

TARKASTELUALUEET KUNNITTAIN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavan muutos, Oitin korttelin 104 tontit 1 ja 2, Putkipelto

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi

Kerhomajan palloiluhalli Asemakaavan muutos kaava nro 502 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

Maisemat maakuntakaavoituksessa

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Kaupunkivalaistus. Joensuu Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät

Pohjois-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

Elinvoimaryhmä ) Maistiaisia kuntalaiskyselystä. 2) Vesannon ja Vesannon kunnan strategia. 3) Teemat ja kokousajat

VALTATIEN 2 FRIITALAN ERITASOLIITTYMÄN PARANTAMINEN, ULVILA ESISELVITYS

Toivakan kunta. Kaavoituskatsaus 2018

Moottoritien liittymät yritysalueina?

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAVITAIPALEENTIEN JA LÄHIALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

Tietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE

Maaseudun palvelukeskukset maakunta ja SOTE Suomessa, case Etelä-Savo

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Alueidenkäyttö ja maakuntauudistus

Monikeskuksinen aluerakenne

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

LÄNSIVÄYLÄN KAUPALLISTEN PALVELUJEN NYKYTILAN SELVITYS Liite 3 (tark )

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kuhmoisten kunnan strategia Kuhmoinen -Pirkanmaan Portti Päijänteelle-

MIKKELIN KAUPUNKI TEHTAANPUISTO

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAUTTUA, KORTTELI 635

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

KATTILANSILLAN KOULUN TONTTI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ELY-keskuksen rooli rakentamisessa

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASEMAKAAVAMUUTOS KOSKIEN KAUPUNGINOSA 3 NUMMI, PAULAHARJUNPUISTO.

Asumisen mansikkapaikat Uudellamaalla. Elina Kuusisto

IITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

MÄNTSÄLÄ 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT URKUPILLI ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIT 601 OSA, 603 JA Tunnistetiedot. 1.2 Kaava-alueen sijainti

JOKILAAKSON TARINA MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA, KAUKALAHDEN RADAN ETELÄPUOLI, ESPOO

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Vähittäiskaupan ohjaus

SIUNTIO Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

Asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lausunto 1 (4) Dnro 148/05.01/2017. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Raaseporin kaupunki/kaavoituslautakunta. Elina Kurjenkatu 11 B

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

VETOVOIMAINEN MATKAKESKUS Matkakeskus Turkuun klinikan aloitusseminaari Saku Järvinen, projektipäällikkö, Realprojekti Oy

SIVISTYS- JA HYVINVOINTIKESKUKSEN ALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS

T i k k a k o s k i k e h i t t y y!

LAITILAN KAUPUNKI TUUNAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

LIITE 1a. Suunnittelu

SIIKAJOEN KUNTA Ruukin asemanseudun osayleiskaavan uudistaminen

Kaavoituksen näkökulma. Hyvinvointiympäristön kehittäminen seututasoisessa suunnittelussa.

LUOLALAN TEOLLISUUSTONTIN KAUPPAPAIKKASELVITYS

LIITE 3 B LAUSUNNOT JA MIELIPITEET

Kankaanpään kaupunki Viite: lausuntopyyntönne Hanke ja suunnittelutilanne

YLÄ-VISTA URHEILUPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Kulttuuriympäristöt Länsi-Lapin maakuntakaavassa

Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin


Alueiden kilpailukyky 2011

12:30 Orientoituminen aiheeseen: Kymenlaakson aluerakenne ja toiminnalliset alueet Ville Helminen (SYKE, yhdyskuntarakenteen tutkimus ja analysointi)

Kolpin teollisuusalueen asemakaavan laajennus. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavatunnus:

Maakuntauudistuksen tilannekatsaus

Transkriptio:

Taajamien kehityshistoria ja identiteettitarina suunnittelutyökaluksi Tarkastelussa Aura ja Mynämäki Kaisa Äijö Välineitä taajamien elinvoimaisuuteen ja uusiutumiseen -hanke Etelä-Savon tulosseminaari Kangasniemi 24.5.2019

1) Taustaa hankkeelle Varsinais-Suomessa 2) Hankkeen kehys ja tavoitteet 3) Aura ja Mynämäki 4) Ajatus identiteettitarinasta 5) Menetelmä 6) Auran identiteettitarina Tarinakarttana Esityksen valokuvat: Anna-Liisa Nisu ja Wirmo seuran kuvakokoelmat

Taustaa hankkeelle Varsinais-Suomessa Taustalla maakuntakaavoitusta varten laadittu keskusverkkoselvitys, jossa selvitettiin taajaman numeerista kehitystä 1980-2010: taajaman pinta-ala, kerrosala, väestö ja työpaikat Lisäksi laadittu Taajamaverkkoanalyysit (2014-2017), joissa tarkasteltiin Taajamatyyppejä Taajamien hajautumiskehitystä Taajamien palvelutarjonnan monipuolisuutta Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan taajamatoimintoja ja niiden kehittämistä koskevat määräykset:

Hankkeen kehys ja tavoitteet MAAKUNNAN SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN KUNTIEN JA MAAKUNNAN YHTEISTYÖ TAAJAMIEN ELINVOIMAISUUDEN EDISTÄMISESSÄ Konkretisoidaan ja kytketään kuntien ja maakuntien identiteetti- ja elinvoimakysymykset uudistuvan maakuntakaavoituksen sisällöksi. Kehitetään maakunnan ja kuntien välisen alueidenkäytön suunnittelun edistämisen yhteistyötä ja roolijakoja. Tarkastellaan uusien maakuntien edistämistehtävää Kuntien alueidenkäytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämisen edistäminen em. taajamatarkastelun pohjalta.

Taajamarakenteen laadulliset tekijät ja paikalliset vahvuudet Selvitetään taajamien laadullisia ominaisuuksia elinvoimaisuuden ja uudistumisen edistämiseksi Paikalliset rakennetun ympäristön identiteettitekijät ja vahvuudet ovat myös maakunnan elinvoimatekijöitä HYÖDYT KUNTA - JA MAAKUNNAN SUUNNITTELUUN kerätty tieto, laaditut analyysit ja seuranta - hyödyt kuntasuunnitteluun paikallisten vahvuuksien ja ominaispiirteiden analysointi kuntatasolla Vuorovaikutuksen painopiste muuttuu kaavoituksen virallisista vaiheista tiedon keruuvaiheessa tapahtuvaan vuorovaikutukseen

Kaksi erilaista maaseututaajamaa Aura ja Mynämäki Aurassa valmistellaan yleiskaavaa Mynämäessä laaditaan maapoliittista ohjelmaa Aura on perustettu 1917 Asukasluku 3994. Noususuuntainen se on ollut 1980-luvulta lähtien. Ennuste v.2025 on 4201 asukasta. Pinta-ala: 95,58 km2 (josta vettä 0,57 km2) Aura sijaitsee 25 km Turusta vt9 varressa Elinkeinorakenne: palvelut 52,6 % jalostus 40,4 % Alkutuotanto 5,7 % Kunnan primääritekijät (julkiset palvelut): kunnanvirasto yhtenäiskoulu (ala-aste ja yläaste) ei lukiota, ei keskiasteen koululaitoksia paloasema terveyskeskus, neuvola apteekki (S-marketin yhteydessä) päiväkoti (2 kpl keskustassa) vanhainkoti/palvelutalo palveluasuntola matkahuollon palvelupiste urheilu: urheilukenttä, liikuntahalli jne. Mynämäki-niminen paikkakunta on ollut olemassa ainakin 1500-luvulta lähtien Asukasluku on noin 7800 asukasta. Asukasluku on hieman laskusuuntainen, ennuste v. 2025 on noin 7600 asukasta Pinta-ala 536,1 km2, josta maapinta-alaa 519,8 km2 ja vettä 16,3 km2 Mynämäki sijaitsee 30 kilometrin päässä Turusta vt8 varressa Elinkeinorakenne: palvelut 58% jalostus 31% maa- ja metsätalous 11% Kunnan primääritekijät (julkiset palvelut) kunnanvirasto koulut: ala-aste ja yläaste ja lukio keskiasteen koulu ollut (Raseko) paloasema terveyskeskus, neuvola apteekki päiväkoti (2 kpl keskustassa) vanhainkoti ja palvelutalo palveluasuntola matkahuolto urheilu: palloiluhalli, tenniskentät, tekonurmikenttä, urheilukenttä

Taajamia määritteleviä tekijöitä Syntysyy AURA MYNÄMÄKI Liikenneratkaisut ja saavutettavuus

Palvelutarjonta Suhde vesistöihin

Ajatus identiteettitarinasta Mikä tekee taajaman sellaiseksi kuin se on? Millaisia käännekohtia paikkakunta on kokenut ja mitä niistä on seurannut? Millainen on taajaman identiteettitarina? Keskustat ovat alati jonkinasteisessa muutoksessa. Aina ei ole helppoa tunnistaa niitä tekijöitä, joilla on merkitystä taajaman identiteetille. Taajaman kehitystarina voi muuttua ja kasvaa, ja identiteetti voi vastata ajan tuomiin haasteisiin, jos sen perusta on tukeva. Rajut muutokset voivat myös katkaista tarinan ja identiteetille voidaan joutua rakentamaan uutta perustaa. Rakennettuun ympäristöön piiloutuukin paljon viestejä, joiden merkitys aukeaa, kun ymmärretään kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Identiteetti ja imago ovat osa taajaman elinvoimaisuutta, joka koostuu monista asioista ja voi näyttäytyä erilaisena tarkastelijasta riippuen. Ymmärrys taajaman identiteetin muodostavista tekijöistä sekä niihin kohdistuvien muutosten vaikutuksista on tärkeää taajamia kehitettäessä ja uutta suunniteltaessa.

Taajaman identiteettitekijöiden tunnistaminen Menetelmä taajamien suunnitteluun Kulttuurisen kehityksen ja toiminnallisuuden merkitys taajaman elinvoimaisuudessa ja uusiutumisessa Inventointi Taajamakuvan ja -rakenteen analyysi Toiminnallinen ja sisällöllinen analyysi Vuorovaikutus KOKEMUS ARVO MERKITYS Suunnittelun ja kehittämisen tietopohja Kolme erillistä itsenäistä menetelmää Jokainen tuottaa suunnittelulle tarpeellista tietoa Jokainen taso tuottaa johtopäätöksiä keskeisistä tekijöistä, joilla on muutostilanteessa merkitystä alueen identiteettiin Tasoja rinnakkain tarkastelemalla voidaan identiteettiin vaikuttavat tekijät paremmin tunnistaa ja käyttää suunnittelun lähtökohtina.

Mynämäen taajamarakenteelliset aikakerrostumat

Mynämäen tiestö ja liikenneratkaisut Tiestö kehittynyt vanhan tiestön pohjalta Nykyiset Keskusraitit pohjaavat suurimmalta osin vanhoihin tieyhteyksiin; historialliseen Suureen Postitiehen sekä sitä nuorempaan Turku- Rauma tieyhteyteen. Myös muita vanhoja peltoteitä ja talojen pihoja yhdistäneitä teitä on käytetty nykyisten katujen pohjana. Keskustan perusrakenne nojaa hyvin vanhaan, hitaasti kehittyneeseen perusrakenteeseen. Ennen kolmiomainen pääristeys on muuttunut T-risteykseksi, mutta osa kolmiomaisesta keskusristeyksestä on säilynyt: lännen puolella kävelytielinjauksessa ja eteläpuolella rakennusten sijoituksessa (julkisivujen linja).

Maisemahistoria ja nykytilanne

Maisemarakenne ja viherympäristö Viherympäristö Mynämäen keskustassa on monipuolinen, ja sillä on sekä virkistyksellisiä että maisemallisia arvoja. Potentiaaleja: Virkistysreittien kehittäminen Mynäjoen virkistyskäyttö(paikat missä tontit ulottuvat veteen ja missä jokivarsi voi olla yleisessä käytössä) Siltapaikat, liittyen reitistöön. Laajemmat maisemanäkymät, avaruus ( tärkeää näkymien kannalta) Yhteydet muihin virkistysalueisiin(keskustaajaman viherverkosto)

Maisemanäkymät ja kaupunkikuvallisuus

Rakennushistorian inventointi alueittain Museon inventointiportaali MIP

Voimavaratarkastelu Voimavarojen ilmeneminen fyysisessä ympäristössä tavoitteena on syventää ja tarkentaa taajamakuvallista tarkastelua. Huomioidaan eri intressiryhmät Tunnistetaan kunnan imagotekijöitä Nostetaan esiin tarkastelussa syntyvät kehittämispotentiaalit ja -ideat Voimavarateemat: - Sijainti - Liikenneyhteydet - Kunnan koko - Julkiset palvelut - Elinkeinot - Yksityiset palvelut - Kulttuuriympäristö - Maisema ja virkistys - Kulttuuri - Luonnonvarat ja kohteet

Kuntalaiset tietolähteenä ja kokemusasiantuntijoina

Taajaman merkitykset asukkaille Loistava sijainti ja hyvät yhteydet saavutettavuus julkisen liikenteen merkitys puhututtaa käyttäjiä pitää olla! Elävä keskusta Toimintoja ja tapahtumia Vilkas yhdistys- ja järjestötoiminta Näkymät ja maaseutumainen luonne Hyvinvointi kaunis ympäristö, maisemat ja puistot, yhteisöllisyys ja yhteiset hankkeet kulttuuri ja harrastustoimintamahdollisuudet Palvelut; Lasten hoitopaikka, terveyspalvelut, monipuoliset kaupat (erikoistavarakaupan hiipuminen), hyvät lounaspaikat Hieno asia on palveleva uusi kauppa! Hyvät koulut ja lukio! hyvät pysäkkipaikat Jokirannan kaunistaminen ja puistojen hoito tärkeää! Uusi eritaso mietityttää Ylpeys siitä mitä ollaan! Keskustaajama antaa kuvan kunnasta Työpaikat

Arvokartta

Hallintokortteleiden merkitys Muutosten vaikutukset mm. suuntautumiseen, rajautumiseen ja orientoitumiseen Painopisteiden muuttumisen vaikutukset taajamalle?

Yhteenvetoa Aurasta Asemapaikan lakkauttaminen; identiteetin muutos, alikulut Seututien diagonaalisuunta hallitseva, vaikutukset rakentamisen suuntaan Joen ja Varkaantien liitto Toiminnalliset painopisteet muuttuvat Vetovoima asiointikeskuksena kasvaa

Auran identiteettitarina Tarinakarttana