Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children s Villages - lastensuojelujärjestöä, joka auttaa lapsia, jotka ovat vaarassa menettää tai ovat menettäneet vanhempiensa huolenpidon on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton toimii 133 maassa. Maailmanlaajuisesti toiminta perustuu neljään periaatteeseen Lapsikylävanhempi, sisarukset, koti, kylä
Toimipisteet Suomessa toiminta on laajentunut kattamaan seuraavat toimipisteet: Keskustoimisto Helsingissä Kuusi SOS-lapsikylää: Espoon Tapiola (1966) Punkaharju (1972) Ylitornio (1979) Vihanti (1982) Kaarina (2003) Tampere (2012) Nuorisokoti Jyväskylässä (1974) Leirikeskus Oravanpesä Pellossa
AIHEEN VALINTA Aiheen ajakohtaisuus EUNA Family Network meeting 2012 Suomen SOS-Lapsikylä ry:n kehittämispäivien aihe 2012 Käytännön tarve Onnistuneen sijoituksen kulmakivenä jatkuvuus lapsen ihmissuhteissa Havaintoja omassa työssäni: Asiakassuunitelmaneuvotteluiden painopiste Omien toimintaprosessien kriittinen tarkastelu
KEHITTÄMISTYÖN KOHTEENA OMAN NÄKÖKULMAN TARKASTELU Toimipisteillä on jo toimivia ja innovatiivisiakin tapoja työskennellä lapsen perheen kanssa, mutta sijaishuollon palvelujen ja avohuollon palvelujen välillä on edelleen epätoivottu kuilu
ESIMERKKI ERILAISESTA NÄKÖKULMASTA PERHETYÖ ESPANJAN SOS-LAPSIKYLÄSSÄ: PREVENCIÒN REHABILITACIÒN REINTEGRACIÓN EHKÄISY Tuki perheelle ennen lapsen sijoitusta, tavoitteena koko perheen hyvinvoinnin lisääminen KUNTOUTUS Lapsen tilanteen vakavasti vaarantuessa, voidaan lapsi sijoittaa SOS-lapsikylään Sijoituksen tavoitteena koko perheen kuntoutuminen ja jälleenyhdistyminen JÄLLEENYHDISTÄMINEN Työskentely sijoituksen päättyessä ja sen päättymisen jälkeen. Tavoitteena varmistaa perheen kuntoutumisen jatkuminen ja välttää uusi sijoitus
HANKKEEN TOTEUTUS
HANKKEEN TOTEUTUS Teoreettinen viitekehys (kevät 2013) Aineiston keruu (kesä-syksy 2013) Aineiston analysointi (syksy 2013) Hankeraportti (kevät 2014) Kehittämistyön käytäntöön tuominen
YDINKYSYMYKSET Minkälainen sijoitetun lapsen perheen rooli on ollut sijoituksen aikana? Minkälainen tukitoimi lapsen sijoitus SOSlapsikylään on koko perheen näkökulmasta ollut? Minkälaisten tukitoimien tarve aineistosta nousee, ts. miten SOS-lapsikylät voisivat tehokkaammin tukea perheitä?
AINEISTO
HAASTATTELUT (1) Haastatteluihin osallistui 9 perhettä 12 aikuista, 12 lasta Lasten iät 5-14 vuotta Huostaanotot kestäneet 2-9 vuotta Yhden perheen lapset jo kotiutuneet Toteutettiin elo-syyskuun 2013 aikana Haastattelut perheenjäsenille erikseen ja yhdessä
HAASTATTELUT (2) Teemahaastattelu Lapset Kokemukset omasta perheestä ja perheen saamasta tuesta Vanhemmat Apuvälineinä muokattu verkostokartta ja Pesäpuu ry:n Elämän tärkeät asiat kortit Kokemukset vanhempana kohdatuksi tulemisesta Mahdollisuudet vanhempana toimimiseen sijoituksen aikana Apuvälineenä Vanhemmuuden roolikartta (Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä) Kokemukset saadusta tuesta Koko perhe Kokemus perheen yhtenäisyydestä, sijoituksen vaikutukset tähän kokemukseen
AINEISTOSSA USEIN TOISTUVIA TEEMOJA Yhteistyö lapsikylän kanssa Sijoitusvaiheen merkityksellisyys Vanhempien tarve tulla aidosti kuulluksi Yhteinen arki, yhteiset juhlat Perhesysteemin muuttuminen sijoituksen aikana Jälleenyhdistymisen tavoittelu Syntymäperhe lapsen mielessä
YHTEISTYÖ LAPSIKYLÄN KANSSA (1) Positiiviset kohtaamiset lapsikylän henkilökunnan kanssa avain onnistuneeseen sijoitukseen. Luottamus lapsikylä- vanhempaan keskeistä Arvokkaita neuvot lapsen kanssa toimimiseen Suurin osa vanhemmista peräänkuulutti tiiviimpää yhteistyötä lapsikyläkodin henkilökunnan kanssa. Halutaan ymmärtää heidän tapaansa kasvattaa sekä tuoda esille omia ajatuksia lapsen kasvattamisesta. Leimautumisen pelko
YHTEISTYÖ LAPSIKYLÄN KANSSA (2) Osa vanhemmista ei pystynyt hyväksymään lapsikylää lapsensa sijoituspaikkana ja kieltäytyivät tapaamasta lastaan siellä. Yhteistyöhön liittyi usein myös pettymystä. Yhteistyön ollessa heikkoa/vähäistä, näkyi se lapsen vastauksissa. Vaikeissa yhteistyötilanteissa eivät vanhemmat hyväksyneet sitä, että kosketus lapsen arkeen on niin ohut. Yhteydenpito järjestettiin itse.
SIJOITUSVAIHEEN MERKITYKSELLISYYS Kaikkien vanhempien ja muutamien lasten haastatteluissa sijoitusvaihe näyttäytyi sijoituksen onnistumisen kannalta merkittävänä asiana. Yksin jäämisen, hämmennyksen ja leimautumisen kokemukset tässä vaiheessa tavallisia Oman kriisin käsittelyyn ei tukea Lapsikylän käytännöt vieraita, esim. yhteydenpidon suhteen ei ymmärretty, miten pitäisi toimia
VANHEMPIEN TARVE TULLA AIDOSTI KUULLUKSI Haastatteluissa esiintyi runsaasti mainintoja siitä, miten vaikeaa vanhemman on tuoda oma äänensä kuulluksi.
YHTEINEN ARKI, YHTEISET JUHLAT Perheiden toiveena ihan tavallinen arki sekä perheen yhteiset juhlat. Moni toi esille lapsikylän käytäntöjen jäykkyyden, jota estivät omien perinteiden ylläpitämisen Joulu, syntymäpäivät Tapaamisten lyhyt kesto ja paikka, missä ne järjestetään Sekä lapsilla että vanhemmilla kaipuu arjen jakamiseen, koulu, harrastukset, vaateostokset
PERHESYSTEEMIN MUUTTUMINEN SIJOITUKSEN AIKANA Lähentymistä, loittonemista, muuttumista Moni vanhempi koki lapsen etääntyneen sijoituksen alkuvaiheessa Rauhoittumisaika Vieraantuminen Vanhemman kokema syyllisyys Lasten sijoitukset eri paikkoihin rikkoivat perhettä Yleisin kokemus se, että perhesysteemin muuttunut melko vähän. Vanhemman kuntoutuminen suurin asiaan vaikuttava tekijä.
JÄLLEENYHDISTYMISEN TAVOITTELU Jälleenyhdistyminen näyttäytyi haastatteluissa haaveena, jonka tavoittelu oli vaikeaa. Lapsikylän rooli tämän tavoitteen tukemisessa kuvautui pienenä. Muutamat vanhemmat kuitenkin kokivat, että lapsikylä on tukenut perhettä paremman ja tiiviimmän vuorovaikutuksen aikaansaamisessa. Lapsista vain harva koki, että heillä on mahdollisuutta vaikuttaa siihen, miten paljon aikaa perheensä kanssa viettävät. Monet toivoivat saavansa muuttaa takaisin vanhempiensa luokse, mutta eivät tienneet, onko se ikinä mahdollista.
SYNTYMÄPERHE LAPSEN MIELESSÄ Verkostokartoissa perheeksi luettiin pääasiassa syntymäperhe. Äiti ja isä tavallisesti ensimmäiset siihen merkittävät henkilöt. Moni lapsista pohti kodin käsitettä ja he näkivät usein, että koti on nimenomaan siellä, missä ovat omat vanhemmat
TEEMOJEN HERÄTTÄMIÄ AJATUKSIA Sijoituksen alkuvaiheessa ilmeinen tarve perhetyölle. Vanhemman kriisin käsittelylle olisi oltava aikansa ja paikkansa, jotta hän voisi löytää roolinsa sijoitetun lapsen vanhempana ja osaisi tukea lastaan parhaalla mahdollisella tavalla. Monet vanhemmat hämmentyneitä. Sijoituksen syitä ei ymmärretä, sijaishuoltopaikan käytännöt tuntuvat vierailta ja toivotaan mahdollisuutta olla osallisena lapsen asioissa, mutta ei tiedetä, onko se mahdollista, mikä oma rooli lapsen elämässä voi olla. Realistisen tiedon puuttuminen jälleenyhdistymisen mahdollisuuksista Minkälainen rooli sijaishuoltopaikalla voi olla perheen jälleenyhdistämisessä?