Terveyspalveluiden ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuodelle 2011 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ

Perusturvalautakunta 22.3.2011 / LIITE Haukiputaan kunnan Terveyspalveluiden ennaltaehkäisevän työn toimintaohjelma vuodelle 2011 NEUVOLA-, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO SEKÄ LASTEN JA NUORTEN EHKÄISEVÄ SUUN TERVEYDENHUOLTO

Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Toimintaohjelman perusta... 4 3 Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus... 5 3.1 Äitiysneuvola... 5 3.2 Lastenneuvola... 6 3.3 Kouluterveydenhuolto... 9 3.4 Opiskeluterveydenhuolto... 11 3.5 Suun terveydenhuolto... 12 Liitteet 2

1 Johdanto Valtioneuvosto on antanut toukokuussa 2009 asetuksen (380/2009) koskien neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa. Asetuksen 4 :n mukaan kunnan kansanterveystyöstöstä vastaavan viranomaisen on hyväksyttävä yhtenäinen ennalta ehkäisevän työn toimintaohjelma neuvolatyölle, koulu- ja opiskeluterveydenhuollolle sekä lasten ja nuorten ehkäisevälle suun terveydenhuollolle. Toimintaohjelmat on laadittava yhteistyössä sosiaali- ja opetustoimen kanssa. Terveystarkastusten ja terveysneuvonnan on muodostettava suunnitelmallinen, tarpeen mukaan moniammatillinen, sekä yksilön ja perheen osallistumisen mahdollistava kokonaisuus. Palveluja järjestettäessä on kiinnitettävä huomiota myös kehitysympäristöihin. Terveystarkastuksissa ja - neuvonnassa saatuja seurantatietoja kunnan väestön terveydestä ja hyvinvoinnista on käytettävä palvelujen suunnittelussa. Toimintaohjelmalla pyritään varmistamaan, että kunnan eri osissa asuva väestö saa tarpeet huomioon ottaen yhtenäiset palvelut kunnan eri toimipisteissä. Haukiputaan kunnan ennaltaehkäisevän terveydenhuollon sekä siihen liittyvät toimintaohjelman kehittämisestä, koordinoinnista ja seurannasta vastaa johtava lääkäri, joka toimii kansanterveyslain mukaisena terveyskeskuksen vastaavana lääkärinä sekä terveyspalveluiden tulosalueen johtajana. Käytännön toiminnasta vastaa ennalta ehkäisevän työn osastonhoitaja. Ennalta ehkäisevän työn asetuksen toimeenpanon varmistamiseksi on Haukiputaan kunta resurssoinut vuodelle 2011 kolme uutta terveydenhoitajan tointa sekä yhden ennalta ehkäisevän perhetyön toimen. Toimet saadaan täytettyä kevään 2011 aikana. Lisäksi terveyskeskuksen neuvolatoimintaa varten remontoidaan uudet tilat. Myös remontti valmistuu kevään 2011 aikana. Ennalta ehkäisevään työhön käytettävissä oleva henkilöstöresurssi ei vielä ole STM:n suositusten tasolla. Henkilöstölisäyksiä on suunniteltu myös vuosille 2012 ja 2013. Päätökset tulevat tehtäväksi vuoden 2012 talous- ja toimintasuunnitelman yhteydessä yhdessä muiden uuden Oulun liitoskuntien kanssa. Osana uuden Oulun monikuntaliitokseen valmistautumista on ennalta ehkäisevän työn toimintaohjelmaa valmisteltu tiiviissä yhteistyössä ja yhteensopivaksi muiden liitoskuntien toimijoiden kanssa. Haukiputaan kunnan ollessa itsenäinen ja asetuksen toimeenpanosta vastaava vuonna 2011, on toimintasuunnitelma mukautettu Haukiputaan kunnan toimintaa vastaavaksi. Haukiputaan toimintaohjelma on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä kunnan terveyspalveluiden, päivähoidon, sosiaalitoimen ja opetustoimen eri sektoreiden kanssa. Ennalta ehkäisevän työn toimintasuunnitelmaa päivitetään tarvittaessa toiminnan oleellisesti muuttuessa ja todennäköisesti ainakin vuosittain tulosalueen muun käyttö- ja toimintasuunnitelman valmistelun yhteydessä. Toi- 3

minnan toteutumisesta ja tuloksista raportoidaan vuosittain toimintakertomuksessa kunnan kansanterveystyöstä vastaaville luottamuselimille. 2 Toimintaohjelman perusta Valtioneuvoston asetuksen tarkoituksena on ollut parantaa lasten, nuorten ja heidän perheidensä ehkäisevien terveyspalvelujen suunnitelmallista, tasoltaan yhtenäistä ja väestön tarpeet huomioon ottavaa toteuttamista maan eri osissa ja vähentää näin alueellista ja terveyskeskusten välistä eriarvoista palvelutarjontaa. Tasoltaan yhtenäisellä ja suunnitelmallisella toteuttamisella tarkoitetaan sitä, että ehkäisevät terveyspalvelut kattavat koko ikäluokan ja palvelujen sisältö on riittävän yhdenmukainen koko maassa. Valtioneuvoston asetuksessa on tarkasti määritelty terveystarkastusten sisältö. Käytännössä terveystarkastukset ovat henkilökohtaisia ja niihin on varattava riittävästi aikaa. Määräaikaiset terveystarkastukset tarjotaan kaikille ennalta määriteltyyn ikä- tai vuosiluokkaan tai muuhun ryhmään kuuluville. Määräaikaisista terveystarkastuksista poisjäävien tuen tarve tulee selvittää. Määräaikaisten terveystarkastusten lisäksi tehdään ylimääräisiä terveystarkastuksia yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan tai lääkärin tarkastuksina tai moniammatillisina laajoina tarkastuksina. Suun terveystarkastuksia tekevät hammaslääkärit, suuhygienistit ja hammashoitajat. Terveystarkastuksissa selvitetään lapsen ja nuoren terveydentilaa, kasvua ja kehitystä sekä perheen hyvinvointia haastattelulla, lapsen ja nuoren kliinisillä tutkimuksilla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Terveystarkastukset toteutetaan tarpeen mukaan moniammatillisesti ja niiden sisältö määräytyy ikävaiheen ja yksilöllisen tarpeen mukaan. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Terveystarkastusten yhteydessä tehdään yksilöllinen terveydenhoitosuunnitelma tai tarkistetaan aikaisemmin tehtyä suunnitelmaa. Terveysneuvonta ja terveystarkastukset on tehtävä siten, että alle kouluikäisen lapsen, oppilaan, opiskelijan ja perheen erityisen tuen tarve tunnistetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa lastenneuvolan sekä koulu- ja opiskelija terveydenhuollon määräaikaistarkastuksissa. Merkittävästi hyvinvointiin vaikuttava ennaltaehkäisevä työ tehdään juuri erityisen tuen tarpeessa olevien parissa. Erityinen, tarpeenmukainen tuki tulee järjestää viiveettä. Kyseisen erityispalveluja vaativan ryhmän lisäksi kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin suhteen lapsia ja nuoria ja heidän perheitään on huolen harmaalla vyöhykkeellä ja ns. suuren huolen alueella, joita on myös tarkoituksenmukaista ja vaikuttavaa seurata. Ennalta ehkäisevässä työssä tulee kiinnittää erityistä huomiota lapsen, nuoren ja perheen mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. 4

3 Neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevän suun terveydenhuollon tavoite, tehtävät ja toteutus 3.1 Äitiysneuvola Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön ja koko perheen mahdollisimman hyvä terveys. Äitiysneuvolan tehtävä on ohjata, valmentaa ja neuvoa odottavaa äitiä ja perhettä raskauden, synnytyksen ja vanhemmuuden varalle. Lisäksi tehtävänä on etsiä mahdollisia riskitekijöitä ja raskauden esiin tuomia sairauksia ja muita poikkeavuuksia. Työ sisältää lääketieteellisen seurannan lisäksi sosiaalista, emotionaalista ja psyykkistä tukea sekä apua uudessa elämäntilanteessa. Äitiysneuvola toimii läheisessä yhteistyössä synnytyssairaalan kanssa. Äitiysneuvolan resurssit (2011) v. 2011 Äitiysnlath Synn.lkm Synn./th Äitiysnla lääkäri Haukipudas 3.5 319 91 0.3 S STM.n suositusten mukaisesti kokopäiväisellä terveydenhoitajalla tulisi olla enintään 80 synnyttävää asiakasta / vuosi, lääkäreillä vastaava luku on 800 (vrt. Haukiputaalla laskennallisesti 1060 lasta/ lääkäri). Lasta odottavalle perheelle tehdään vähintään yksi laaja terveystarkastus sekä vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Ensikäynti sisältää koko perheen hyvinvointikartoituksen. Ensisynnyttäjäperheille tehdään raskaudenaikainen kotikäynti raskausviikoilla 19 23 tai viimeistään synnytyksen jälkeen. Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 1. Määräaistarkastuksissa seuloutuu riskiäitejä/ -perheitä, joiden hoito vaatii lisätyötä/-tarkastuksia (mm. verenpaine, raskausdiabetes, masennus, päihde- ja sosiaaliset ongelmat). Heitä on noin 15 % äitiysneuvolan asiakkaista. Tästä asiakasryhmästä aiheutuva määräaikaistarkastusten lisäksi tuleva työn määrä arvioidaan olevan noin 25 %, mikä tarkoittaa neljää määräaikaistarkastusta kohti yhtä ylimääräistä käyntiä. Lisäkäyntejä vaativien asiakkaiden käyntien tarkasta määrästä ei ole vielä käytettävissä tilastotietoa. Tämän kevään aikana Haukiputaalla otetaan käyttöön uudet tilastointiohjeet, jossa erotellaan kontaktiohjelman ulkopuoliset käynnit käyntisyytasolle asti. Tilastoinnin avulla saamme eroteltua esim. fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen syyn vuoksi neuvolassa käyneet. 5

Haukiputaalla otettiin vuoden 2011 alusta käyttöön Tukeva-hankkeessa pilotoitu Raskauden ajan tuen polku -työmalli, jossa tehdään hyvinvointikartoitus kaikille ensikävijöille. Kartoituksen perusteella saadaan poimittua perheiden joukosta ns. riskiperheet, joille tehdään raskauden aikainen kotikäynti 18 20 raskausviikolla. Terveydenhoitajan työpariksi voi tulla joko perhetyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja ja tarvittaessa myös päihde- ja sosiaalityöntekijä. Lisäksi selvitetään perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa terveydenhoitajien tekemällä väkivaltakyselyllä. Jos asiakas tarvitsee mahdollisia jatkotutkimuksia, lisätukea tai hoitoa, tehdään yhteistyötä tarvittavien muiden palvelualueiden kanssa (neuvolan psykologipalvelut, mielenterveyskeskus, perheneuvola, päihdeyksikkö Road). Kunta järjestää lastenpsykiatrisia palveluita sekä erikoissairaanhoidonpalveluita ostopalveluna. Haukiputaalla on neuvolan ennaltaehkäisevää perhetyötä sekä lastensuojelun perhetyötä. Neuvolan perhetyö on tarkoitettu lasta odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille sekä perheille, joissa ainakin toinen vanhemmista on kotona ja lapsi/lapset ovat kotihoidossa. Perhepalvelun tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Perhetyöntekijän tehtävä on tukea ja vahvistaa vanhemmuutta. Haukiputaalla neuvolan perhepalvelussa työskentelee kaksi perhetyöntekijää ja lastensuojelun perhetyössä kaksi perhetyöntekijää, jotka tarvittaessa tekevät yhteistyötä keskenään. Avoimessa päiväkodissa toimii perheryhmä kerran viikossa. Ryhmät ovat erittäin kysyttäjä ja palvelevat ja tukevat niitä perheitä, joiden lapset eivät osallistu muuhun säännölliseen päivähoitoon. Perhevalmennusta järjestetään lasta odottaville perheille. Ryhmäneuvolatoimintaa kehitetään vuoden 2011 aikana. Avoimessa päiväkodissa Esikkoryhmä on ensimmäisen lapsen saaneille perheille, jossa lapsi on alle kaksivuotias. Neuvolassa yhteistyökumppanien määrä on runsas ja verkostoyhteistyön lisäksi tehdään tiiviisti yhteistyötä esim. perhevalmennuksen ja ryhmien vetämisessä seurakunnan kanssa. Tämän lisäksi tehdään yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa, jossa kehitetään järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä palveluissa. 3.2 Lastenneuvola Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Lisäksi neuvolassa edistetään lapsen kasvuja kehitysympäristön sekä perheen elintapojen terveellisyyttä. Perheet saavat myös tietoa rokotuksista ja lapsille annetaan kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotteet. 6

Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lastenneuvolat tekevät moniammatillista yhteistyötä muiden lapsiperheiden parissa työskentelevien kanssa. Lastenneuvolan resurssit (2011) v. 2011 Lastennlan th Lasta/th Last.nlan lääkäri Haukipudas 5.5 420 0.5 Verrattuna STM:n suositusten (340 lasta/ lastenneuvolan kokopäiväinen terveydenhoitaja) on lastenneuvolan terveydenhoitajaresurssi niukka, kuten lääkäriresurssinkin (suositus 2400 lasta/ kokopäiväinen lääkäri, Haukiputaalla laskennallisesti 4600 lasta / lääkäri). Uuden asetuksen mukaan kunnan on järjestettävä lapselle tämän ensimmäisen ikävuoden aikana vähintään yhdeksän terveystarkastusta, joihin sisältyy vähintään kaksi lääkärintarkastusta lapsen ollessa 4 6 viikon ja 8 kuukauden ikäinen sekä laaja terveystarkastus 4 kuukauden iässä. Asetuksessa edellytetään, että ainakin yksi kotikäynti tehdään vauvan syntymän jälkeen. Neuvolan ja terveydenhoitajan antaman tuen merkitys korostuu lapsen ensi viikkoina, sillä silloin useimmat perheet tarvitsevat paljon tukea ja tietoa, varsinkin ensimmäisen lapsen syntyessä. Edelleen lapselle tämän ollessa 1,5 6 vuoden ikäinen on järjestettävä vähintään kuusi terveystarkastusta, joihin sisältyvät laaja terveystarkastus 18 kuukauden ja 4 vuoden iässä sekä yhteen terveydenhoitajan arvio suun terveydentilasta. 6-vuotiaiden kohdalla asetus velvoittaa toimimaan yhteistyössä koulun ja esikoulun kanssa Lisäksi vanhemmille tehdään terveystarkastuskyselyt (audit/päihde, perheväkivalta, ravinto, diabetesriski). Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 2. Neuvolaikäisen lapsen laajaan terveystarkastukseen kutsutaan molemmat vanhemmat. Terveydenhoitaja ja lääkäri arvioivat yhdessä ja tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa lapsen ja myös koko perheen hyvinvointia. Tarkastukseen kuuluu vanhempien haastattelu ja koko perheen hyvinvoinnin selvittäminen, niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta. Laajan terveystarkastuksen yhteydessä saaduista tutkimustuloksista ja muista havainnoista tehdään merkinnät myös vanhempien terveyskertomukseen ja tarvittaessa lapsen terveyskertomukseen. Tehtyjen laajojen terveystarkastusten määrä saadaan tilastoinnin kautta selville. Lisäksi myös isien käynnit terveystarkastuksissa tilastoidaan. Oulussa kehitetään ja pilotoidaan TUKEVA2 -hankkeessa laajoja terveystarkastuksia osana hyvinvointiarviointijärjestelmän kehittämistä. Pilotointikohteeksi on valittu 4-vuotistarkastuksen uuden sisällön mallinnus. Yhtenä tavoitteena on neuvolan ja päivähoidon yhteistyön lisääminen. Haukipudas ottaa käyttöön Oulun pilotin mallin 4-vuotiaiden tarkastukseen, kun se on 7

käytettävissä. Tähän saakka yhteistyössä päivähoidon kanssa tehty Viisikkotarkastus 5- vuotiaille jää sen jälkeen pois. Perhe voi tarvita myös lisäkäyntejä neuvolaan tai kotiin. Lastenneuvolassa lisäkäyntejä aiheutuu moninaisista asioista; imeväisen itkuisuudesta aina esikouluikäisen keskittymisvaikeuksiin saakka. Tutkimusten perusteella tiedetään, että määräaikaistarkastuksista poisjääneiden lasten riski syrjäytymiseen on suurempi kuin niihin osallistuneilla. Tarkastuksista poisjääneiden tuen ja asioiden jatkoselvittelyn tarve voi olla keskimääräistä suurempi. Lisäkäyntejä vaativien asiakkaiden käyntien määrästä ei ole vielä käytettävissä tilastotietoa, joten määräaikaistarkastusten lisäksi tehtyjen käyntien lukumäärä ei ole tiedossa. Tämän kevään aikana otetaan käyttöön uudet tilastointiohjeet, jossa erotellaan kontaktiohjelman ulkopuoliset käynnit käyntisyytasolle asti. Tämän jälkeen saamme luotettavaa tietoa erityisen tuen tarpeessa olevista, sillä tilastoinnin avulla saamme eroteltua esim. fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen syyn vuoksi neuvolassa käyneet. Jatkossa selvitetään tietojärjestelmistä myös vuositarkastuksissa käymättömät lapset. Tuen tarvetta voidaan sen jälkeen selvittää ottamalla suoraan yhteyttä perheeseen. Terveydenhoitajat resurssoivat enemmän työpanosta vastaanottoihin ja kotikäynteihin erityistä tukea vaativien perheiden kanssa. Haukiputaalla tuotetaan myös omaa neuvolan ennaltaehkäisevää perhetyötä sekä lastensuojelun perhetyötä. Neuvolan perhepalvelu on tarkoitettu lasta odottaville ja alle kouluikäisten lasten perheille. Perhepalvelu on tarkoitettu perheille, joissa ainakin toinen vanhemmista on kotona ja lapsi/lapset ovat kotihoidossa. Perhepalvelun tavoitteena on tukea ja auttaa lapsiperheiden elämänhallintaa sekä selviytymistä arjessa. Terveydenhoitajat tekevät myös harkinnanvaraisia kotikäyntejä äidin ja vauvan välisen vuorovaikutuksen ja kiintymyssuhteen tukemiseksi (varhaisen vuorovaikutuksen työmenetelmät). Haukiputaalla on varhaisen / erityisen tuen tarpeeseen vastaavia työryhmiä, mm. neuvolatyöryhmä, varhaisen kuntoutuksen työryhmä ja lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmä, joissa toimii moniammatillisesti päivähoidon, neuvoloiden, sosiaalityön ja kuntoutuksen henkilöstöä. Ryhmät kokoontuvat 4-12 krt vuodessa ryhmästä riippuen ja tarvittaessa useamminkin. Päivähoidossa tehdään lapsen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa jokaiselle lapselle. Tällöin saattaa nousta esille varhaiskuntoutuksen tarve. Tarkoituksenmukaisesta asiantuntija-arvioinnista sovitaan vanhempien kanssa. Varhaista tai erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan kuntoutussuunnitelma yhteistyössä lapsen vanhempien sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Lapsen kannalta kasvatuksellinen ja lääketieteellinen kuntoutus on hyvä olla tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Kuntoutussuunnitelma sisältyy nykyisin lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan. Laaja-alaisesti tukea tarvitsevien lasten kuntoutuksessa käytetään myös tarkempia arviointija suunnittelumenetelmiä. 8

3.3 Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Kouluterveydenhuollon tulee myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon ja osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Kouluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Kouluterveydenhuollon resurssit (2011) v. 2011 Kouluth Oppilaita Oppilaita/th Kouluth. Oppilaita/lääkäri lääkäri Haukipudas 5 2800 560 0.5 5600 Kouluterveydenhuollon terveydenhoitajaresurssi vastaa STM:n laatusuositusten mukaista määrää (kokoaikaisella terveydenhoitajalla saisi olla enintään 600 koululaista). Lääkärityöpanoksen määrä on niukka (vrt. suositus enintään 2100 koululaista kokoaikaista lääkäriä kohti). Asetuksen mukaan oppilaille tulee järjestää sekä määräaikaisia että laajoja terveystarkastuksia, joita toteuttavat terveydenhoitajat ja lääkärit. Oppilaille tehtävissä tarkastuksissa pyritään arvioimaan oppilaan kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja hyvinvointia, jolloin myös opettajan ja muun oppilashuollon henkilöstön antama arvio oppimisesta, kouluselviytymisestä ja kaverisuhteista on huomioitava. Tilastoinnin pohjalta saadaan selville laajojen terveystarkastusten määrä. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 3. Peruskouluikäisten lasten huoltajille järjestetään mahdollisuus osallistua lastensa terveystarkastuksiin, ennen kaikkea silloin kun on kysymys oppilaan laajasta terveystarkastuksesta. Jokaiselle oppilaalle tehdään laajan terveystarkastuksen pohjalta henkilökohtainen terveydenhoitosuunnitelma, yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajansa sekä tarvittaessa opettajan ja oppilashuollon henkilöstön kanssa. Suunnitelman pohjalta toteutetaan seuraavat tapaamiset terveydenhoitajan ja lääkärin kanssa. Terveydenhoitosuunnitelmassa käytetään pohjana ministeriön valtakunnallisia ohjeita terveyssuunnitelmasta. Terveystarkastuksessa pyritään hoidettavissa olevien poikkeamien varhaiseen toteamiseen, arvioidaan jatkotutkimusten, tuen ja hoidon tarvetta sekä ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Havaittu tarpeenmukainen tuki järjestetään viiveettä. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsen ja nuoren mielipiteiden ja kokemusten kuulemiseen. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa esille nousevat lapsuusiässä yleiset allergiset sairaudet; tules - ja liikuntaelimistön oireet ja isona osana psyykkiset ja sosiaaliset ongelmat. Mikäli oppilaan tavatessa tulee ilmi asioita, jotka vaativat lisäselvittelyjä ohjataan oppilas jatkohoitoon. Fyysisissä asioissa voidaan ottaa yhteys terve- 9

ysasemalle tai lääkärin lähetteellä erikoissairaanhoitoon. Psyykkisissä asioissa oppilas ohjautuu ensisijaisesti koulun kuraattorille tai psykologille. Huolen noustessa oppilaan oppimisesta tai koulunkäyntiongelmista, ohjataan hänet opinto-ohjaajalle tai oppimisvaikeusselvittelyihin. Koulujen tämän hetkinen ennaltaehkäisevä mielenterveystyö on pitkälti kouluterveydenhoitajien ja opetustoimen koulupsykologien ja kuraattorien varassa. Erityispalveluja tarvittaessa otetaan yhteys perheneuvolaan, kunnan ostopalveluina järjestämiin konsultoiviin erityistyöntekijöihin (lastenpsykiatri, psykiatri, psykiatrinen esh) tai lähetteellä lasten ja nuorten psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Sosiaalisissa asioissa tehdään yhteistyötä oppilaan luokanvalvojan, rehtorin, koulun kuraattorin ja lastensuojelun kanssa (poissaolot, koulukiusaaminen, päihteet, lastensuojelulliset huolet). Psyykkisissä ja sosiaalisissa asioissa jatkoselvittelyihin ohjautumista edeltävät usein moniammatilliset palaverit. Kouluterveydenhuollon tärkein yhteistyökumppani vanhempien lisäksi on opetustoimi. Oppilashuoltotyöryhmät kokoontuvat säännöllisesti kaikilla kouluilla. Oppilashuoltoryhmiin kuuluvat rehtori, opettaja, erityisopettajat, koulukuraattori, psykologi, kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilashuoltoryhmässä käsitellään opiskeluun liittyviä asioita ja yleensä oppilaista nousevia huolenaiheita. Silloin, kun oppilashuoltotyössä käsitellään yksittäistä oppilasta koskevaa asiaa, asian käsittelyyn voivat osallistua vain ne oppilaan opetukseen ja oppilashuollon järjestämiseen osallistuvat henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Oppilashuoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa. Oppilaan huoltajan kirjallisella suostumuksella tai niin kuin laissa erikseen säädetään oppilaan asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. Yksittäistä oppilasta koskevien palavereiden kokoonpano määritellään tapauskohtaisesti aina erikseen. Haukiputaalla kouluterveydenhuolto on osaltaan mukana sivistystoimen KELPO- hankkeessa, jossa on kehitetty tehostetun tuen ja oppimisen tuen strategiaa oppilashuollollisena hankkeena. Haukiputaan kouluilla on käytössä myös ns. koulupalaverikäytäntö, joissa lapsen ja perheen pulmiin haetaan ratkaisua opettajan, erityisopettajan, tarvittaessa terveydenhoitajan/lääkärin ja lapsen ja vanhempien yhteisneuvottelussa. Ennaltaehkäisevänä päihdetyönä Haukiputaalla toteutetaan 1-2 vuoden välein Terveys ry:n, seurakunnan, nuorisotoimen ja poliisin kanssa yhteistyönä tupakka- ja päihdelabyrintit. Liikuntatoimi järjestää monipuolista kerhotoimintaa lapsille ja nuorille ja heidän perheilleen toimintakeskus Jatulissa, Vesi-Jatulissa sekä kouluilla ja urheilukentillä. Erityisryhmien liikuntaa järjestetään henkilöille, joilla on vamman, sairauden tai muun toimintakyvyn heikentymisen tai sosiaalisen tilanteen vuoksi vaikea osallistua yleisesti tarjolla olevaan liikuntaan ja joiden liikunta vaatii soveltamista ja erityisosaamista. Tätä toimintaa järjestävät yhteistyössä lii- 10

kuntatoimi, Kiiminkijoen opisto, Virpiniemen liikuntaopisto, eri yhdistykset, järjestöt ja seurat sekä terveyskeskus. Koulun tasolla osallistutaan terveystiedon opetuksen ja oppilashuollon ennaltaehkäisevän toiminnan kehittämiseen. Haukipudas on mukana THL:n Kouluterveyskyselyssä. Kyselyn tulosten, muun tutkimustiedon ja arkikokemuksen perusteella pyritään päivittämään toimintamalleja koulussa ja sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kouluterveyskyselyn tulokset ovat myös osa Haukiputaan hyvinvointibarometria. 3.4 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on oppilaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Opiskeluterveydenhuollon tehtävänä on myös osallistua erityistä tukea vaativien oppilaiden hoitoon, osallistua koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen sekä koulujen työolojen ja turvallisuuden valvontaan ja parantamiseen. Opiskeluterveydenhuolto on osa oppilashuoltoa. Opiskeluterveydenhuollon resurssit (2011) v. 2011 th:n työpanos opisk / th lääk. työpanos opisk/ lääk Haukipudas 1.2 875 0.2 5250 Opiskeluterveydenhuollon oppaan mukaan kokoaikaisella terveydenhoitajalla opiskelijamääräsuositus on lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa 600 800 opiskelijaa/terveydenhoitaja ja 2500-3000 opiskelijaa/lääkäri. Lääkärityöpanos on siten niukka. Asetuksen tarkoituksena on ollut tehostaa terveyden edistämistä ja kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Asetuksessa pidetään tärkeänä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa ja huomion kiinnittämistä erityisesti siirtymävaiheisiin esimerkiksi opiskelun aloitukseen. Asetuksen mukaan opiskeluterveydenhuollossa tulee tehostaa etsivää työtä ja seurata palvelujen ulkopuolelle jäävien ja erityistä tukea tarvitsevien nuorten määrää. Ensimmäisenä opiskeluvuonna ammattiopiston ja ammatillisen aikuiskoulutuksen opiskelijoille terveydenhoitaja tekee terveystarkastuksen ja ensimmäisenä tai toisena opiskeluvuonna opiskelija käy lääkärintarkastuksessa, ellei lääkärintarkastusta ole tehty opiskelijaksi hyväksymisen yhteydessä. Lääkärintarkastus järjestetään ensimmäisenä opiskeluvuonna opiskelijalle, joka on erityisopetuksessa tai jonka terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeellinen opiskelualan tai tulevan ammatin vuoksi. Opiskelijoille, jotka joutuvat opiskeluaikanaan alttiiksi erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttaville töille, tehdään alkutarkastus ja tarvittavat määräai- 11

kaistarkastukset. Opiskelijan terveystarkastustarve tulee selvittää ennen työssä oppimisjaksoa tai työharjoittelua. Toisena opiskeluvuonna lääkärintarkastus tehdään kaikille niille opiskelijoille, joille ei lääkärintarkastusta ole tehty ensimmäisenä opiskeluvuonna. Opiskelujen aikana tehtävä kutsuntaikäisten terveystarkastus korvaa toisena opiskeluvuonna tehtävän lääkärintarkastuksen. Tarkempi kuvaus määräaikaistarkastuksista on liitteessä 4. Opiskeluterveydenhuollossa ei ole varsinaisesti opiskelijoille suunnattuja mielenterveyspalveluja, vaan yhteistyökumppaneina toimivat koulukuraattorit ja opinto-ohjaajat sekä terveyskeskuksen kautta järjestettävät psykiatriset ja muut palvelut. Kutsuntatarkastusten yhteydessä syrjäytymisvaarassa oleville asevelvollisille tarjotaan moniammatillista tukea ( Aikalisä/ Time Out -toiminta). TimeOut- ryhmään kuuluu mm. psykiatrinen sairaanhoitaja, nuorisotyöntekijä, pajatoiminnasta vastaava työntekijä, liikunnanohjaaja, terveydenhoitaja jne. Syrjäytymisvaarassa oleville nuorille järjestetään kunnissa monialaista tukea nuorisolain velvoitteiden mukaisesti kunnan erityisnuorisotyön koordinoimana. Muiden työpajojen lisäksi Haukiputaalla toimii mm. työpaja nimeltään Starttipaja, joka on tarkoitettu haastavassa elämäntilanteessa oleville nuorille. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat työttömät, päihdeongelmaiset nuoret. Työpajalle tullaan työ- ja elinkeinotoimiston, kunnan sosiaalitoimen, nuorisotoimen, peruskoulun ja ammattiopiston lähettäminä. Valmennus on tuotannollisen työn avulla tapahtuvaa työtaitojen ja työelämävalmennuksen kehittämistä, jota yksilöllisistä tarpeista riippuen täydennetään arkielämää ja tulevan työuran suunnittelua tukevalla yksilö- ja ryhmävalmennuksella, liikunta- ja terveyspalveluilla sekä päihde- ja erityispalveluilla. Työpajassa toimii yksilövalmentaja, joka toimii työvalmentajien työparina em. tehtäviin liittyen. Yksilövalmentaja toimii myös etsivässä nuorisotyössä erityisnuoriso-ohjaajan työparina tavoittaakseen alle 29-vuotiaita haukiputaalaisnuoria, jotka ovat jäämässä koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle ja jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen julkisen sektorin palvelut. 3.5 Suun terveydenhuolto Suun terveystarkastuksia järjestetään koko ikäluokan kattavina määräaikaistarkastuksina sekä yksilölliseen tarpeeseen perustuvina terveystarkastuksina. Tarkastuksissa selvitetään suun terveydentila, kehitys, hoidon tarve ja tehdään tarvittaessa henkilökohtainen terveyssuunnitelma. Kunnan on järjestettävä ensimmäistä lasta odottavalle perheelle vähintään yksi suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvio. Samoin alle kouluikäiselle lapselle suun terveystarkastus, kun tämä on 1- tai 2-vuotias, 3- tai 4- vuotias ja 5- tai 6-vuotias. Lisäksi kunnan on järjestettävä oppilaalle suun terveystarkastus ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella vuosiluokalla 12

sekä opiskelijalle vähintään kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. Määräaikaistarkastukset on tarkemmin kuvattu liitteessä 5. Ensimmäistä lasta odottavan perheen suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioi suun terveydenhuollon ammattihenkilö haastattelulla ja tarvittaessa muilla menetelmillä. Haukiputaalla toimitaan siten, että terveydenhoitaja varaa ajan suuhygienistille, kun perhe on 1. käynnillä neuvolassa. Aika on molemmille vanhemmille yhteinen, kestoltaan 1-1.5 tuntia, tarvittaessa varataan jatkoaika hammaslääkärille yksilöllisen tarpeen mukaan. Alle kouluikäisille järjestetään suuhygienistin tai hammashoitajan tekemiä suun terveystarkastuksia ja tarpeen mukaisesti hammaslääkärin tutkimuksia. Terveydenhoitaja varaa ajan hammashoitajalle samalla, kun varataan neuvola-aika 1 tai 2- vuotiaalle. Muut alle kouluikäiset kutsutaan tarkastukseen kutsujärjestelmän avulla siten, että hammashoitolasta lähetetään aika kotiin. Oppilaalle tehtävät suun määräaikaistarkastukset sisältävät suuhygienistin ja tarpeen mukaiset hammaslääkärin terveystarkastukset mukaan lukien erikoisalakohtaiset suun tutkimukset. Kouluilta pyydetään listat koululaisista, joiden mukaan koululaiset kutsutaan hammashoitolaan. Samoin toimitaan opiskelijoiden suhteen.( lukio ja ammattioppilaitos) Lapselle, jolla on erityinen riski sairastua suusairauksiin, on järjestettävä tehostettu ehkäisevä suun terveydenhuolto ja yksilöllisesti määritellyt terveystarkastukset. Yhteistyötä terveyden edistämisessä ja terveysneuvonnassa tehdään neuvoloiden, koulujen, erityishoitolaitosten ja muun terveydenhuollon kanssa. 13

LIITE 1. Äitiysneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset: RASKAUSVIKKO AIKA/min PAIKKA Terveydenhoitaja 8-11 120 neuvola SIKIÖSEULONTA- TUTKIMUKSET ERIL. OHJE Lääkäri 12 14 20 neuvola Terveydenhoitaja 16 20 60 neuvola Terveydenhoitaja ja 19-22 120 kotikäynti tarvittaessa työpari Terveydenhoitaja 22 26 30 neuvola Lääkäri 27 29 20 neuvola Terveydenhoitaja 31 32 30 neuvola Terveydenhoitaja 33 34 30 neuvola Lääkäri 36 37 20 ensisynnyttäjä Terveydenhoitaja 36 37 30 uudelleen- Terveydenhoitaja 38-30 käynnit viikottain LYSY-käynti 45 neuvolassa 36 48 tuntia synnytyksen jälkeen kotiutuneille, kun synnytyksestä on kulunut 3,5-6 vrk Terveydenhoitaja KOTIKÄYNTI 120 1 2 VIIKON KULUESSA SYN- NYTYKSESTÄ synnyttäjä JÄLKITARKASTUS 30 8 12 VIIKON KULUESSA SYN- NYTYKSESTÄ Yksilöllisen tarpeen mukaisesti tarkastuksia lisätään tarvittaessa. 14

LIITE 2. Lastenneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset: IKÄ AIKA/min PAIKKA Huomioitavaa Terveydenhoitaja 3-4 viikkoa 60 neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri n.6 viikkoa 30 neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 2kk 45 neuvola vain tarvittaessa Terveydenhoitaja 3 kk 45 neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri 4 kk (Laaja ttk) 30+30 neuvola laajatarkastus tehdään yhdessä Terveydenhoitaja 5 kk 45 neuvola Terveydenhoitaja 6kk 45 neuvola Terveydenhoitaja+lääkäri 8 kk 30+30 neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 10kk 45 neuvola Terveydenhoitaja 1 v. 60 neuvola terveystarkastuskyselyt vanhemmille Terveydenhoitaja+lääkäri 1,5 v. (Laaja ttk) 30+30 neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 2 v. 60 neuvola Terveydenhoitaja 3 v. 60 neuvola terveystarkastuskyselyt vanhemmille Terveydenhoitaja Lääkäri 4 v. (Laaja ttk) 4 v. (Laaja ttk) 75 neuvola yhteistyö päiväkodin kanssa, terveystarkastuskyselyt molemmille vanhemmille 30 neuvola yhteisvastaanotto Terveydenhoitaja 5 v. 60 neuvola terveystarkastuskyselyt vanhemmille 15

Terveydenhoitaja 6 v. 75 neuvola yhteistyö koulun ja päiväkodin kanssa, terveystarkastuskyselyt vanhemmille Yksilöllisen tarpeen mukaisesti tarkastuksia lisätään tarvittaessa. 16

LIITE 3. Koululaisille tehtävät määräaikaistarkastukset: LUOKKA AIKA/min PAIKKA Huomioitavaa Terveydenhoitaja Lääkäri 1.lk (Laaja ttk) 1.lk (Laaja ttk) 60 pit. paino, py, RR, näkö, kuulo 30 ryhti, pub., muu status, riskikolester. kyselylomake Terveydenhoitaja 2.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub. Terveydenhoitaja 3.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub, Terveydenhoitaja 4.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub Terveydenhoitaja Lääkäri 5.lk (Laaja ttk) 5.lk (Laaja ttk) 60 pit. paino, py, RR 30 ryhti, pub., muu status, riskikolester. kyselylomake Terveydenhoitaja 6.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub Terveydenhoitaja 7.lk 30 pit. paino, py, ryhti, pub, kyselylomake Terveydenhoitaja Lääkäri 8.lk (Laaja ttk) 8.lk (Laaja ttk) 60 pit., paino, näkö, kuulo, RR, värinäkö, nuorten päihdemittari ja mielialakysely 30 n. 50% oppilaista: Lääkärintarkastus 30 min: ryhti, pub., muu status, riskikolester. NTT Terveydenhoitaja 9.lk 60 pit., paino, ryhti, pub., näkö, kuulo, nuorten päihdemittari Lääkäri 9.lk 30 n. 50% oppilaista: Lääkärintarkastus 30 min: ryhti, pub., muu status, riskikolesteroli, NTT Terveydenhoitaja 10.lk 30 nuorten päihdemittari ja mielialakysely R-BDI, kyse- 17

Terveydenhoitaja Lääkäri Terveydenhoitaja Lääkäri lukio 1.vuosi lukio 1.vuosi lukio 2.vuosi lukio 2.vuosi lylomake 30 pit., paino, nuorten päihdemittari, kyselylomake 20 lääkärin tarkastus 30min riskioppilaille (10 %) ja NTT, niille joilta se puuttuu 30 20 tytöille lääkärintarkastus 20min. fyysinen status, RR, riskiarviointi Kutsuntaterveystarkastus lukio 2.vuosi Pojille Palautteen pyytäminen lääkäriltä/yhteistyön kehittäminen Terveydenhoitaja lukio 3.vuosi 30 Riskioppilaiden (10 %) tapaaminen edell. vuoden lääkärintarkastuksen pohjalta, Yksilöllisen tarpeen mukaisesti tarkastuksia lisätään tarvittaessa. 18

LIITE 4. Opiskelijoille tehtävät määräaikaistarkastukset: OPISKELUVUO- SI AI- KA/min PAIK- KA Huomioitavaa 1.opv/AO 60 Lääkäri 1.opv/AO 20 lääkärin tarkastus KAIKILLE erityisopiskelijoille ja KAIKILLE niille, joiden terveydentilan tai opiskelukyvyn selvittäminen on tarpeen opiskelualan vuoksi 1.opv/AMK Terveydenhoitaja ammattikorkeakouluopiskelijoille tehdään terveyskysely. Kyselyn perusteella tehdään tarvittaessa terveystarkastus th 60min --> ei muutosta lääkärintarkastus tarvittaessa 30min --> ei muutosta Terveydenhoitaja 2.opv/AO 30 Lääkäri 2.opv/AO 30 lääkärintarkastus 30min, ellei ole ensimmäisenä opiskeluvuonna lääkärintarkastusta tehty ja ellei ole kutsuntaikäinen. Yksilöllisen tarpeen mukaisesti tarkastuksia lisätään tarvittaessa. 19

LIITE 5 Suun terveydenhuollossa tehtävät määräaikaistarkastukset IKÄ AIKA/min paikka hammashoitaja 1-2 v. 30 min hhoitola hammashoitaja 3-4- v. 30 min hhoitola suuhygienisti 5-6 v. 30 min hhoitola hammaslääkäri/suuhygienisti 1 lk 30 min hhoitola hammaslääkäri/suuhygienisti 3 lk 30 min hhoitola hammaslääkäri/suuhygienisti 5 lk 30 min hhoitola hammaslääkäri/suuhygienisti 8 lk 30 min hhoitola oikoja 3lk 10min koulu seulonta lisäksi lapsilla ja nuorilla on yksilölliset tarkastus/hoitovälit 20