WORLD CAFÉ. Harri Raisio Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali- ja terveyshallintotiede

WORLD CAFÉ Harri Raisio Tutkijatohtori (HTT), hankejohtaja Sosiaali- ja terveyshallintotiede

SISÄLTÖ 1. Millainen on perinteinen dialoginen World Café? 2. Deliberatiivinen demokratia lyhyesti 3. Millainen on deliberatiivinen World Café? 4. Dotmocracy 5. Kokemuksia toteutetuista World Café -tilaisuuksista 6. Keskustelua Uusi paikallisuus -hankkeen World Café - tilaisuuksista 2

1. Millainen on perinteinen dialoginen World Café? (esim. Carson 2011) Laadukas, tehokas ja joustava tapa osallistaa suuri joukko ihmisiä yhteiseen dialogiin Ensimmäiset kokeilut 1995 (Juanita Brown 2001: The World Café: Living Knowledge through Conversations that Matter) World = kaikille avoin; muutamasta tusinasta jopa satoihin osallistujiin Café = mukava ja epämuodollinen kahvilamainen keskusteluympäristö Hyvin samankaltainen kuin esimerkiksi Walking Café, Learning Café yms. Seitsemän keskeistä toimintaperiaatetta -> 3

1. Millainen on perinteinen dialoginen World Café? (esim. Carson 2011) 1. Määrittele konteksti: Mikä on tilaisuuden tarkoitus? 2. Luo vieraanvarainen tila: Turvallinen, mukava, viihtyisä 3. Käsittele merkityksellisiä kysymyksiä: Aidosti ihmisiä koskettavia, innostavia 4. Rohkaise kaikkia osallistumaan: Kaikki saisivat puheenvuoron ja kaikkia kuunneltaisiin 5. Yhdistele eri näkökulmia: Näkökulmat rikastuvat ja syntyy uusia oivalluksia 6. Kuunnelkaa yhdessä: Syvemmän ymmärryksen synnyttämistä 7. Jakakaa kollektiivisiä löytöjä : Pienryhmäkeskustelujen yhdistäminen kollektiiviseksi tuotokseksi 4

1. Millainen on perinteinen dialoginen World Café? (esim. Carson 2011) TOTEUTUSVAIHEET 1. Tilan luominen Pöytien järjestely (n. 6 tuolia/pöytä), kirjoitusvälineet jne., halutessaan pöytäliinat, kukkia ym. 2. Tervetulotoivotus Kerrotaan tilaisuuden tarkoitus ja läpivienti; muistutetaan dialogin säännöistä; innostetaan osallistujia ottamaan osaa rohkeasti 3. Keskustelukierrokset pienryhmissä Vähintään kolme kierrosta (15-20 min); kierroksittain vaihtuvat teemat; yksi pöydän emäntä/isäntä; satunnaisesti uusiin ryhmiin 4. Sadonkorjuu Käydään läpi pienryhmien tuotokset; esimerkiksi graafisesti tai yhteisen näytön kautta 5

2. Deliberatiivinen demokratia lyhyesti o o o o o o o o Deliberare = käydä tarkkaa harkintaa ja punnintaa ennen päätöksentekoa että on totuudenmukainen siinä mitä sanoo, että kunnioittaa toisten argumentteja, että antaa hyviä perusteluita omille argumenteilleen ja että on avoin muuttamaan omia näkemyksiään, jos esiin nousee parempia argumentteja (Steiner 2012). Alun perin ideaali deliberatiivisesta demokratiasta edustuksellisen demokratian instituuteissa -> ei toteudu Yksi- ja kaksisuuntainen kommunikaatio vs. deliberatiivinen kommunikaatio Enemmän kuin yksi ääni Parhaimman argumentin oikeutus Yhteinen perusteltavuus Deliberatiivinen demokratia korostaa deliberaation vaikuttavuutta 6

14.3.2013 Vaasan yliopisto Sosiaali- ja terveyshallintotiede, 7

Väittely, dialogi ja deliberaatio (Hodge 2004) VÄITTELY DIALOGI DELIBERAATIO Kilvoittelua Sananvaihtoa Punnitsemista Kiistelyä Keskustelua Valitsemista Mielipiteen esiintuomista Ihmisuhteiden rakentamista Valintojen tekemistä Enemmistömielipiteen etsimistä Ymmärtämistä Limittäisyyksien etsimistä Taivuttelua Ymmärryksen etsimistä Yhteisen tulkinnan löytämistä Tiukka rakenne Löyhä rakenne Joustava rakenne Ilmaisemista Kuuntelemista Oppimista Usein nopeaa Usein hidasta Usein hidasta Voita/häviä Ei päätöstä Yhteisen tulkinnan löytämistä / ratkaisu, jonka kanssa kaikki voivat elää 8

3. Millainen on deliberatiivinen World Café? Laadukas, tehokas ja joustava tapa osallistaa merkityksellisellä tavalla suuri joukko ihmisiä yhteiseen päätöksentekoon Kehittäjänä Lyn Carson Lisää dialogiseen World Café -malliin tiedonsaannin sekä päätöksenteon ulottuvuudet -> mallin deliberatiivisuus lisääntyy Pyrkimys osallistujien heterogeenisyyteen Kolme vaihetta: 1. Tiedonsaanti 2. Keskustelu 3. Täplittäminen (Dotmocracy) Tarkennetaan esimerkkien kautta 9

4. Dotmocracy (Diceman 2010) Mahdollistaa kollektiivisten päätösten tekemisen käytettävissä olevan ajan puitteissa, ts. saadaan monipuoliset ja laaja-alaiset pienryhmäkeskustelut integroitua koko osallistujajoukon yhteiseksi näkemykseksi Päätöksentekotyökalu, joka on läpinäkyvä, kaikille yhtäläiset mahdollisuudet luova ja ennen kaikkea osallistava Sopii esimerkiksi perinteisten kuntalaiskuulemisten korvaajaksi Pohjautuu multi-voting metodiikkaan, joka sisältää monia metodisia ongelmia Rajallinen määrä ääniä Ei tietoa kuinka äänestystulos todellisuudessa jakaantuu Kertoo vain tärkeysjärjestyksen Ei mahdollista kommentointia 10

4. Dotmocracy (Diceman 2010) Prosessin keskiössä Dotmocracy-lomake Sisältää tilan idean kirjaamiselle, äänestysasteikon ja tilan kirjoittaa ideaan liittyviä vahvuuksia ja mahdollisuuksia sekä heikkouksia ja haasteita. Lomakkeessa on myös varattu tila allekirjoituksille Jokainen osallistuja voi täyttää kustakin lomakkeesta vain yhden täplän. Sen varmistamiseksi, että kukaan ei täytä ylimääräisiä täpliä, tulee kunkin osallistujan allekirjoittaa täyttämänsä lomake. Osallistujat saavat täyttää niin monta lomaketta kuin kokevat tarpeelliseksi. Kaikki saavat kommentoida esillä olevia ideoita, mutta niihin ei saa tehdä muutoksia enää sen jälkeen, kun lomake on kiinnitetty seinälle. Kommentointi tapahtuu vain sille varattuun tilaan (+post-it laput). Prossien vetäjien tehtävänä on vastata tulosten esittämisestä, mutta heidän tulee pysyä kaikin tavoin neutraaleina. Vahvuudeksi on nähtävissä se, että osallistujat saavat päättää äänestettävistä ideoista itse. Osallistujat eivät toimi kuten perinteisessä äänestystilanteessa, jossa vaihtoehdot on valittu jo valmiiksi. Osallistujien kommentoidessa eri ideoita, syntyy tuloksena enemmän kuin pelkkä määrällinen äänestystulos. Kirjoitetut kommentit eivät ole fasilitaattoreiden kirjaamia, vaan osallistujien itsensä kirjoittamia. Tämä varmistaa sen, että osallistujat saavat kirjoittaa näkemyksensä omin sanoin, ja että kaikkien näkemykset tulevat kirjatuiksi. Prosessi on myös helppokäyttöinen ja halpa. 11

26.9.2013 Vaasan yliopisto Yksikkö Kalvosarjan nimi 12

KESKUSTELUJEN SÄÄNNÖT Esittäkää rohkeasti omat näkemyksenne Kuunnelkaa toisianne Antakaa jokaiselle puheenvuoro Älkää puhuko toistenne päälle Kunnioittakaa toistenne mielipiteitä; voitte olla eri mieltä, mutta se ei tarkoita toisen mielipiteen olevan yhtään vähempiarvoisempi Ei ole olemassa vääriä mielipiteitä Muistakaa parhaimman argumentin oikeutus eli perustelkaa näkemyksenne Ennen kaikkea nauttikaa prosessista! 14

5. Kokemuksia toteutetuista World Café tilaisuuksista 1. 26.4.2012; Vaasan maahanmuuttajaväestöä 2. Syksy 2012; Dotmocracy maahanmuuttajien kansalaisraadissa 3. 30.1.2013; Vaasan yliopiston opiskelijat 4. 7.3.2013 ; Vaasan viranhaltijoita, poliittisia päättäjiä ja maahamuuttajia 5. 11.4.2013; Osallisuus teeman parissa toimivia tahoja Varsinais- Suomesta 6. 18.9.2013; Vaasan viranhaltijoita, poliittisia päättäjiä ja vammaisia henkilöitä 15

5. Kokemuksia toteutetuista World Café tilaisuuksista 26.4.2012; Vaasan maahanmuuttajaväestöä (n.60) (18.00-21.00) Muistutti enemmän perinteistä World Café tilaisuutta Käytettiin kirjureita Neljä kierrosta; ryhmät pysyivät samana; teemat vaihtuivat pöydittäin Kirjurit tekivät yhteenvedon tilaisuuden päätteeksi 16

5. Kokemuksia toteutetuista World Café tilaisuuksista Syksy 2012; Dotmocracy maahanmuuttajien kansalaisraadissa 4 päivää, 22 osallistujaa Dotmocracy-prosessi järjestettiin raadin kolmantena päivänä. Tuolloin raatilaiset olivat jo kuulleet asiantuntijoita ja käyneet alustavia pienryhmäkeskusteluja. Dotmocracy-prosessin tarkoituksena oli kerätä ideoita raadin viimeisenä päivänä laadittavan julkilausuman pohjaksi. Raatilaiset aloittivat prosessin kolmessa fasilitoidussa pienryhmässä. Kullekin ryhmälle jaettiin kymmenen tyhjää Dotmocracylomaketta. Raatilaiset kävivät keskusteluja noin puolentoista tunnin ajan. Kansalaisraadin vetäjinä toimineet henkilöt kiinnittivät lomakkeita seinälle sitä mukaan kun niitä valmistui. Pienryhmäkeskustelujen päätyttyä raatilaiset olivat kehittäneet yhteensä 24 erilaista ideaa. Tämän jälkeen kansalaisraadin osallistujilla oli noin puoli tuntia aikaa käydä läpi lomakkeita. Yhteenveto jaettiin osallistujille heti seuraavan päivän aluksi julkilausuman laadinnan pohjaksi. 17

5. Kokemuksia toteutetuista World Café tilaisuuksista 30.1.2013; Vaasan yliopiston opiskelijat 12.30-12.35 Kertaus iltapäivän ohjelmasta 12.35-12.55 1. asiantuntijaesitys; projektijohtaja Yvonne Hilli, Medibothnia 12.55-13.15 2. asiantuntijaesitys; puheenjohtaja Calle Koskela, Vaasan kaupungin nuorisovaltuusto 13.15-13.35 3. asiantuntijaesitys; kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa, Valtakunnallinen vammaispalveluhanke (Eskoon osahanke) 13.35-13.45 Mahdollisuus kysyä kysymyksiä 13.45-14.00 Tauko 14.00-14.20 hyvinvointi 1. kierros: keskusteluteemana nuorten 14.25-14.45 2. kierros: keskusteluteemana vammaisten henkilöiden asema suomalaisessa yhteiskunnassa ja vammaispalveluiden järjestämiseen liittyvät haasteet 14.50-15.10 3. kierros: keskusteluteemana suomalaisen hyvinvointivaltion tila (erit. meneillään oleva sote-uudistus) 15.10-15.45 Dotmocracy-prosessi 18

Täytetyistä Dotmocracy-lomakkeista on nähtävissä kollektiivinen huoli yhteisöllisyyden heikkenemisestä ja eriarvoisuuden lisääntymisestä Suomessa. Kukaan osallistujista ei esimerkiksi suhtautunut myönteisesti väitteeseen, että maamme yleinen ilmapiiri kannustaisi ihmisiä pitämään huolta paitsi itsestään myös kanssaihmisistä. Jopa 45 osallistujaa oli tästä väitteestä eri mieltä. Näkemyksenä oli, että individualismi kukoistaa. Tämän vuoksi ei ollut yllättävää, että jopa 50 osallistujaa näki, että hyvinvointivaltion ongelmia tulisi ennaltaehkäistä yhteisöllisyyden tukemisen kautta. Lisäksi kaikki osallistujat suhtautuivat joko myönteisesti (48 kpl) tai neutraalisti (4kpl) tavoitteeseen nostaa erilaisuuden hyväksymistä yhteiskunnallisena asenteena. Tuki suomalaisen hyvinvointivaltion säilyttämiselle oli vahva, sillä osallistujista vain yksi ilmaisi hyväksyntänsä ihmisten välisen eriarvoisuuden kasvulle. Vahvasta yhteisöllisyyden kaipuusta huolimatta näkemyksissä korostui myös yksilön oma vastuu hyvinvoinnistaan. Vaikka 16 osallistujaa suhtautui yksilön oman vastuun lisäämiseen neutraalisti, suhtautui enemmistö osallistujista (33 kpl) asiaan myönteisesti. World cafe tilaisuuden osallistujat olivat myös hyvin yksimielisiä asiakaslähtöisyyden lisäämisestä sekä parempien osallistumismahdollisuuksien luomisesta sosiaali- ja terveydenhuollon toimikentällä. Esimerkiksi osallistujista 50 suhtautui positiivisesti sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaslähtöisyyden vahvistamiseen (vain yksi osittain eri mieltä). Näkemyksenä oli, että asiakas on oman hoitonsa ja tarpeensa asiantuntija. Haasteena puolestaan pohdittiin sitä, että koska asiakas ei kuitenkaan ole sosiaali- ja terveysalan ammattilainen, riittääkö hänellä tällöin tietämys? Osallistumismahdollisuuksien luomisessa korostui erityisesti vammaisten henkilöiden näkökulma. Jopa 53 osallistujaa oli sitä mieltä, että vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä tulee vahvistaa. Keskustelu suomalaisesta hyvinvointivaltiosta ja sen tilasta jakoi osallistujien mielipiteitä. Ensinnäkin näkemykseen siitä, että suomalainen hyvinvointivaltio olisi kriisissä, otettiin kantaa hyvin tasaisesti. Osallistujista 18 uskoi hyvinvointivaltion olevan jollakin tasolla kriisissä. Vastaavasti 18 oli tästä hyvinvointivaltion kriisitilasta eri mieltä. Neutraalisti asiaan suhtautui 13 osallistujaa. Enemmistö osallistujista koki suomalaisen hyvinvointivaltion vielä hintansa arvoiseksi. Epäilystä hyvinvointivaltio tulevaisuudesta herätti kuitenkin se, että mitä jos sen hinta vielä nousee; mistä tällöin saadaan rahat tai mistä karsitaan? Myös usko meneillään olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistukseen näyttäytyi heikkona. Vain kaksi osallistujaa uskoi, että uudistus tulisi onnistumaan tavoitteissaan. Tätä selittänee se, että vain kymmenen osallistujaa uskoi Suomeen saatavan paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut rakentamalla suurempia kuntayksiköitä, kun vastaavasti 51 osallistujaa suhtautui positiivisesti väitteeseen, että sosiaali- ja terveyspalvelut on tärkeä tuottaa lähellä ihmistä. 19

5. Kokemuksia toteutetuista World Café tilaisuuksista 7.3.2013 ; Vaasan viranhaltijoita, poliittisia päättäjiä ja maahamuuttajia TAKING THE NEXT STEPS How can we create a common platform to promote integration? 18.00-18.10 Project team tells briefly about the evening 18.10-18.20 Welcome address by the Mayor Tomas Häyry, Some reflections on the theme of the evening- the Citizens Jury for Immigrants` Declaration. 18.20-18.30 Nothing for us without us- examples of organized civic participation in the Nordic Countries, Marjo Hannu-Jama, planning officer, City of Vaasa/THL, From immigrant to resident. 18.30-18.40 How can we have an influence? Ivanka Capova, delegate City Council & Matias Mäkynen, delegate City Board. 18.40-19.40 Discussion in small groups, 15 minutes on each theme 1. Inclusion- why do we need a platform, in Vasa and in the Ostrobothniaregion? 2. What is the idea of and issues for the platform? 3. What issues/tasks of wellbeing and inclusion would I consider as important for the platform? 4. How can we ensure the participation of all? (also groups/persons who usually do not participate) 19.40-20.00 Coffee break 20.00-20.30 Dotmocracy process 20.30-21.00 Summary and discussions 20

5. Kokemuksia toteutetuista World Café tilaisuuksista 11.4.2013; Osallisuus teeman parissa toimivia tahoja Varsinais- Suomesta Länsi-Suomen Innostamossa, n. 20-30 osallistujaa 2 alustajaa, 3 keskustelukierrosta Vastaavankaltainen Porissa 23.9.2013 (yhteisen toimintasuunnitelman luomista järjestösektorille) IDEA/VÄITE: Osallisuuteen liittyvää koulutusta järjestetään alan opiskelijoille ja työelämässä oleville (niin kunnissa kuin järjestöissäkin) Täysin samaa mieltä 15 Osittain samaa mieltä 1 Neutraali 1 Mahdollisuudet ja vahvuudet: -Asiakkaan kohtaamiseen liittyvä koulutus -Jos ei tiedä, ei osaa -Osaksi peruskoulutusta -Asenneasia, johon täytyy vaikuttaa jo koulutusrakenteissa. Varhain puuttumista Osittain eri mieltä 1 Täysin eri mieltä En osaa sanoa Haasteet ja heikkoudet: -Vaatii paljon resursseja -Ei vaadi, vaan uudelleen organisointia -Jatkuva prosessi... ei täsmäkoulutus riitä 21

5. Kokemuksia toteutetuista World Café tilaisuuksista 18.9.2013; Vaasan viranhaltijoita, poliittisia päättäjiä ja vammaisia henkilöitä (n. 60 osallistujaa) 16:30 Tilaisuuden avaus, Perusturvajohtaja Jukka Kentala 16:45 Illan etenemisen esittely, Fasilitaattorit Harri Raisio ja Tiina Mäki 17:00 Vammaispoliittinen ohjelma nyt, Vammais- ja esteettömyysasiamies Tiina Mäki 17:20 Nykytila: Vahvuudet ja heikkoudet 17:40 Unelmointi: Millainen on ihannetila 18:00 Suunnittelu: Mitä tulisi olla? Rakennetaan tulevaisuus yhdessä 18:20 Toteutus: Kuinka tavoitteisiin päästään? Mikä on kunkin toimijan rooli? Miten vaikutamme asioiden etenemiseen? 18:50 Kahvi 19:20 Dotmocracy -prosessi 19:50 Loppuyhteenveto 22

6. Keskustelua Uusi paikallisuus -hankkeen World Café -tilaisuuksista Missä osahankkeissa voisi toteuttaa? Millä aikataululla Millaisin teemoin? Ketkä olisivat osallistujia? Miten vaikuttavuutta pyrittäisiin edesauttamaan? Jne. Kuva: Anne-Maria Valkama 28