Muistio 27.1.2010 Liite 8 Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle IHMINEN JA TEKNOLOGIA Opetusneuvos Jari Koivisto ja opetusneuvos Marja Montonen Tehtävä yleissivistyksen kokonaisuudessa Ihminen ja teknologia -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen suhdetta teknologiaan ja auttaa näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Teknologian opetus tarjoaa perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja johdattaa pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Teknologiaopetusta on ollut sekä suomalaisessa kansakoulussa että peruskoulussa jo hyvin pitkään lähinnä käsityön ja teknisen työn puitteissa. Teknologiaopetus ei ollut ennen vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteita aihekokonaisuutena ja käsitellyt teknologiasisällöt ovat olleet riippuvaisia siitä, mitkä ovat olleet opettajan kiinnostuksen kohteet. Toinen teknologiaopetuksen painopiste on ollut ennen vuotta 2004 tietotekniikan opetus ja opetuskäyttö. Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) ei kuitenkaan ole oppiaineena sisältynyt viimeaikaisisiin tuntijakopäätöksiiin, joten TVT:n opetus on riippunut paikallisesta opetussuunnitelmasta eikä kansallisen tason ohjausta ole ollut. Opetuksessa on keskitytty lähinnä tietotekniikkataitojen opetukseen eikä niinkään varsinaisesti teknologiaan. Teknologiaa on lisäksi käsitelty erityisesti fysiikan ja kemian opetuksessa, mutta myös jonkin verran muissa luonnontieteissä ja ympäristö- ja luonnontiedossa. Muissa oppiaineissa kuten kielissä sekä historiassa ja yhteiskuntaopissa on mainintoja teknologian vaikutuksista yhteiskunnan kehittymiseen. Kotitalouden ja käsityön opetuksessa on käsitelty kodin teknologiaa. Käytännössä teknologiaoppiaineiksi perusopetuksessa on koettu lähinnä tekninen työ ja tietotekniikka ja tämä mielikuva on ollut pitkään vallalla. Vuoden 1994 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden aihekokonaisuuksissa teknologia tuli esiin lähinnä nimikkeen Tietotekniikan käyttötaito osuudessa. OECD:n PISA-tutkimuksessa on määritelty käsite Technological systems ja suomalaiset peruskoululaiset osaavat poikkeuksellisen hyvin tähän liittyvät käsitteet 7-9 luokilla muihin maihin verrattuna. Näihin tehtäviin liittyviä tiedot ja taidot (esim. materiaalit ja tekstiilit, kierrätys ruoka-aineet ja kompostointi) sisältyvät opetussuunnitelman perusteisiin. Aseman kehittyminen ja siinä tapahtuneet muutokset Vuoden 2004 opetussuunnitelman perusteissa aihekokonaisuus on nimikkeellä Ihminen ja teknologia. Nimikkeellä haluttiin korostaa teknologian merkitystä osana ihmisen jokapäiväistä elinympäristöä. Teknologia on hyödyllinen apu arkipäivän askareissa eikä se sisällä mitään sellaista mystistä tai pelottavaa, mitä peruskoululaisen tarvitsisi karttaa. Toki teknologiasisältöjä toivottiin monipuolisen kuvan saamiseksi osaksi kaikkien oppiaineiden opetusta myös teknologian väärinkäytön vaaroja ja haittavaikutuksia unohtamatta. Opetussuunnitelman perusteissa tässä onnistuttiinkin varsin hyvin ja myös
2 (5) oppikirjojen tekijät ja kustantajat sisällyttivät aihekokonaisuuteen liittyvää materiaalia oppikirjoihin. Aihekokonaisuuden tavoitteen toteutuminen jäi siten pitkälle paikallisten opetussuunnitelmien ja niiden toteuttamisen varaan. Opetussuunnitelmaseurannan tuottama tieto Opetushallituksen toteuttamassa paikallisten opetussuunnitelmien arvioinnissa todettiin, että kouluissa ei yleisesti ottaen oltu kovin perusteellisesti mietitty Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden toteuttamista koulun tasolla. Asiaan liittyvät osat paikallisessa opetussuunnitelmassa oli kirjoitettu varsin yleisellä tasolla, eikä siitä ollut mahdollista vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä aihekokonaisuuden toteutumisesta käytännön opetustyössä. Aihekokonaisuus oli toki huomioitu kaikissa tutkituissa paikallisissa opetussuunnitelmissa. Vierailut kouluille ja opettajien omat kertomukset ovat luoneet kuvan siitä, että kiinnostusta aihekokonaisuuden toteuttamiseen on runsaasti, mutta haasteita tämän kiinnostuksen realisoimiseksi on monia. Tärkein niistä on opettajien työssään kokema kiire. Muita esteitä aihekokonaisuuden opintojen laajaan toteuttamiseen kouluissa ovat riittämättömät oppimateriaalit ja vähäinen määrä teknologiaopetusta tukevia laitteita, opettajien välisen yhteistyön vaikeudet, vaikeudet luoda yhteisiä projekteja muiden koulujen kanssa, tilaongelmat ja opiskelijoiden riittämätön kiinnostus syventyä aiheeseen. Lisäksi teknologia koetaan edelleenkin lähinnä poikia kiinnostavaksi aiheeksi, mikä käsitys johtaa siihen, että monet opettajat jättävät teknologian käsittelyn varsin vähälle peläten joko omaa osaamisvajettaan asiassa tai tyttöjen vähäistä kiinnostusta. Oppimistulosten arvioinnin tuottama tieto Ihminen ja teknologia aihekokonaisuuden tuottamaa oppimista ei ole oppimistulosten arvioinnissa mitattu ja on ilmeistä, että mittaajalla olisi suuria vaikeuksia osoittaa, mikä oppimistulos on suoraan peräisin aihekokonaisuudesta. Niissä kouluissa, joissa aihekokonaisuutta on toteutettu erillisillä selkeillä kursseilla tai muunlaisilla opintokokonaisuuksilla, on havaittu, että aihe kiinnostaa varsin tasapuolisesti sekä tyttöjä että poikia. Opintokokonaisuuksien menestys on riippuvainen lähinnä opettajan tai opettajien luoman oppimistilanteen onnistumisesta. Teknologiaa käsitellään kouluissa sekä sisältöinä että prosesseina. Erillisiä teknologiaopintoja on toteutettu lähinnä erilaisiin teknologia-aiheisiin liittyvinä projektitöinä, joissa opiskelijat ovat toimineen ryhmässä käyttäen vapaamuotoisia työtapoja. Suosittuja aihealueita ovat olleet musiikkiteknologia, robotiikka, elektroniikka, automaatio ja matkapuhelimet. Opintokokonaisuuden toteuttava opettaja on yleensä aiheesta itse innostunut asianharrastaja ja tämä selittää opintojen hyvän vastaanoton opiskelijoiden keskuudessa. Tämä myös paljastaa sen tilanteen, että teknologiasta innostuneita opettajia ei ole kaikissa kouluissa, jolloin mitään teknologiasuuntautuneita erillisiä opintoja ei koulussa ole tarjolla. Aihekokonaisuuden toteuttamiseen liittyvää koulutusta on myös niukasti opettajien saatavissa. Aihekokonaisuuksien käsittelystä tuntiopetuksessa on saatavilla niukasti tietoa. Opettajat toki ilmoittavat käsitelleensä teknologiaan liittyviä aiheita tunneillaan, mutta määrällistä dataa ei ole käytettävissä. On kuitenkin varsin uskottavaa, että aiheita on käsitelty ja erityisesti kieltenopettajat katsovat, että kouluissa annettavan kielitaidon tulee ulottua myös teknologian alueelle.
3 (5) Kansainvälistä vertailua Monissa maissa teknologia on omana oppiaineenaan. Esimerkkinä voidaan pitää Englantia, jossa opinnot ovat nimeltään Design and Technology. Tavoitteeksi opinnoille asetetaan se, että opiskelijat yhdistävät käytännöllisiä ja teknisiä taitoja luovaan ajatteluun suunnitellakseen ja tehdäkseen tuotteita ja järjestelmiä, jotka täyttävät ihmisten tarpeet oppivat käyttämään nykyaikaista teknologiaa ja ymmärtämään tulevaisuuden teknologian vaikutuksia oppivat ajattelemaan luovasti ja toimivat elinympäristön parantamiseksi ratkaisten ongelmia sekä yksilöinä että työryhmien jäseninä Teknologiakurssien nimikkeitä Englannissa ovat mm. Understanding materials, Exploring materials, Designing and making for yourself, Designing for clients, Designing for markets, Using ICT to support researching and designing, Using ICT to support making, Using ICT to link with the world outside school, Using control to control a display, Using control for security, Using control for electronic monitoring, Producing batches, The world of professional designers sekä Activity week. Australiassa teknologia on yksi kahdeksasta oppiaineesta. Sen sisällöt on jaettu neljään osaan, jotka ovat: muotoilu, valmistus ja arviointi informaatio materiaalit järjestelmät Teknologiaopetuksen sisällöissä painopisteenä on teknologian vaikutus ihmisen ja yhteiskunnan toimintaan paikallistasolta aina globaaliin tasoon saakka. Tähän liittyy läheisesti teknologian ymmärtäminen ja luova ongelmanratkaisu. Ranskassa teknologia on pakollinen oppiaine kaikille 11-15 vuotiaille koululaisille. Oppiaineen tarkoituksena on selkiyttää oppilaalle kytkentöjä työn, tuotteen ja ihmisten tarpeiden välillä sekä samalla opettaa oppilasta ymmärtämään teknologian vaikutuksia yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Opetuksen halutaan olevan sekä käytännöllistä että laajoja kokonaisuuksia valottavaa. Hollannissa teknologia on yksi perusopetuksen 15 oppiaineesta. Teknologiaopetuksen painopisteitä ovat: teknologia ja yhteiskunta tekniset tuotteet ja järjestelmät muotoilu ja tuotanto Opetuksessa korostetaan teknologian merkitystä kulttuurin kehittymiselle ja samalla vaikutuksia yhteiskuntaan. Samalla oppilas oppii käytännössä tulemaan toimeen teknologian kanssa jopa siten, että oppi käyttämään joitakin tavallisia laitteita. Teknologian sekä myönteisten ett haittavaikutusten ymmärtämistä korostetaan. Ruotsissa teknologiaoppiaineen nimi on teknik ja opinnoissa opetussuunnitelman mukaan keskitytään tekniikan olennaisiin asioihin, joita ovat tekninen tuotanto, yhteiskunta, fyysinen ympäristö ja ihmisen elinolosuhteet. Teknologinen lukutaito katsotaan jokaiselle välttämättömäksi yhteiskunnan teknistyessä. Opintojen jälkeen oppilaalla halutaan olevan tekninen peruskompetenssi, johon liittyy myös tekniikan eettiset kysymykset. Yhdysvalloissa keskeisille oppiaineille julkaistaan kansalliset standardit. Teknologiaopetukselle standardit julkaistiin vuonna 2000 ja maassa on monia tahoja, jotka
4 (5) määrätietoisesti edistävät teknologiaopetuksen kehittämistä kouluissa. oppiaineessa korostetaan teknologian innovaatioluonnetta, mitä puolestaan merkitsee luovuuden ja ongelmanratkaisun tärkeyttä aineen opetuksessa. Opetuksen tulokseksi halutaan, että jokainen kansalainen on teknologisesti lukutaitoinen osaten käyttää, hallita ja ymmärtää teknologiaa. Teknologian yhteiskunnallisista ja kulttuurisista vaikutuksista keskustellaan oppiaineen huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa maissa. Teknologian asema opetuksessa vaihtelee paljon maittain, mutta myös maiden sisäisesti kuten Kanadassa ja Saksassa, joissa maan sisäinen vaihtelu on suurta. Tytöt ja pojat saavat em. esimerkeissä täysin samanlaisen kohtelun eikä mitään sukupuolisidonnaisia oletuksia oppimisen tarpeesta, halusta tai oppimiskyvystä tehdä. USA:ssa toimii teknologiaopetuksen vaikuttavana etujärjestönä International Technology Education Association (ITEA), joka on julkaissut Suomessakin tunnetun standardikokoelmat Standards for Technological Literacy: Content for the Study of Technology ja Advancing Excellence in Technological Literacy: Student Assessment, Professional Development, and Program Standards. Näillä standardeilla halutaan varmistaa ITEA:n määrittelemä teknologinen lukutaito kaikille opiskelijoille. Asian edistämiseksi on käynnistetty Technology for All Americans Project hanke. Toinen merkittävä kansainvälinen teknologian opetuksen järjestö on The International Society for Technology in Education (ISTE ), joka järjestää runsaasti alan konferensseja edistäen tällä tavalla teknologiaopetusta. Järjestö on myös kiinnostunut opetuksen teknologiasta ja sen myötä tietotekniikan opetuskäytöstä. Yhteiskunnallisen keskustelun keskeiset viestit Keskustelu teknologian asemasta suomalaisessa koulujärjestelmässä lähtee useimmiten siltä pohjalta, että teknologian ymmärtäminen, osaaminen ja teknologinen lukutaito luovat pohjan sekä yksilön menestykselle että kansankunnan menestykselle kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Toisaalta elinympäristön jatkuva teknologistuminen antaa yksilöille mahdollisuuksia, mutta se luo samalla elinympäristöön kompleksisuutta, joka voi aiheuttaa ahdistusta ihmisille, joiden teknologiaorientaatio on syystä tai toisesta vähäinen. Näyttää kuitenkin siltä, että teknologian antamat mahdollisuudet ovat niin merkittävät, että teknologian läpäisy kaikille elämän alueille tulee jatkumaan. Suomalainen menestysstrategia perustuu tällä hetkellä osaamiseen, vahvaan vientipainotteiseen teollisuustuotantoon, jossa korkean teknologian osuus on suuri, kansainväliseen yhteistyöhön ja globalisaation hyödyntämiseen EU:n viitekehyksessä ja ennen kaikkea siihen, että suomalainen koulutusjärjestelmä tuottaa lavealla rintamalla korkeatasoisia asiantuntijoita pitämään yllä tuotantoa ja palveluita sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Suomalainen onnistuminen kansainvälisessä teknologiakilpailussa on koettu merkittäväksi terveen kansallisen identiteetin kehittymisessä, kuten Nokian menestys on osoittanut. Korkean teknologian tuotanto ja kovassa kilpailussa selviäminen edellyttää vahvaa teknologista innovaatiojärjestelmää, mikä toisaalta edellyttää hyvää koulutusta teknologian alueella ja toisaalta kansalaisten innovaatiomyönteisyyttä ja hyvää teknologian lukutaitoa. Toisaalta teknologiasektori toimii riskialttiilla alueella, jossa osaamista ja pääomaa on oltava koko ajan tarjolla. Teknologiayritysten on suhteellisen helppo muuttaa maasta toiseen, jos jotkin niiden toiminnan edellytykset määrätyssä maassa eivät ole kunnossa. Suomalaisen koulutusjärjestelmä yksi tärkeistä tehtävistä on taata riittävä teknologiaosaaminen koulujärjestelmästä työelämään siirtyville nuorille.
5 (5) Loppupäätelmiä Teknologisen lukutaidon varmistaminen kaikissa ikäluokissa on yksi perusopetuksen tärkeistä tehtävistä. Tämän tehtävän merkitys yhteiskunnan ja yksilön elinympäristön jatkuvan teknologistumisen myötä kasvaa koko ajan. Teknologiaopetus toimii parhaiten hyvin tuettuna aihekokonaisuutena, jolloin voidaan taata se, että aihetta lähestytään monesta eri suunnasta. Eri oppiaineiden sisältöihin tulisi kuitenkin kuulua selkeitä teknologiaosioita. Äidinkielessä voitaisiin käsitellä viestinnän teknologiaa ja matematiikassa formaaleihin tietorakenteisiin kuuluvia asioita. Tämä tuottaisi laaja-alaista osaamista koululaisille. Kaikkien aineiden tuntitilanteissa tulisi korostaa luovuutta ja innovatiivista ongelmanratkaisua. Tieto- ja viestintätekniikan asemaa opetuksessa tulisi parantaa ja edellyttää, että koulut huolehtisivat tietotekniikan perustaitojen opettamisesta oppilaille. Nykyään tämä on varsin satunnaista ja riippuu koulussa olevien opettajien omasta innostuksesta. Teknologian syvällisen hahmottamisen painopisteet ovat matematiikassa ja luonnontieteissä ja tietotekniikassa, joissa opiskelija syventyy niihin periaatteisiin ja luonnonlakeihin, joiden hallitseminen mahdollistaa teknologiatuotannon ja teknologiset innovaatiot. Samalla opiskelija oppii hallitsemaan oman elinympäristönsä teknologiaa. Teknologiasta on myös osattava keskustella ja hankkia tietoa eri kielillä ja sen merkitys ihmisille ja yhteiskunnalle on nähtävä sekä yhteiskunnallisessa että historiallisessa viitekehyksessä. Taito- ja taitoaineissa ja liikunnassa sekä käytetään teknologiaa että opiskellaan sitä. Näihin aineryhmien sisältönä oleva design on aihealue, jossa teknologinen osaaminen on hyvin tärkeässä asemassa. Tärkeä osa teknologiaopetuksesta on luovuuden ja innovaatio-osaamisen kehittäminen, joka kansallisen innovaatiostrategian kautta liittyy hallitusohjelmaan. Se on myös yksi OECD:n koulutuksen alueen strategisista painopisteistä. Innovaatiotoiminnan edistäminen on monissa maissa tärkeässä asemassa koulutuksen kehittämisessä.