Monikielisyys ja sen tukeminen. Kieliä kehiin -koulutus Raisa Harju-Autti, EDU Sirkku Latomaa, LTL Tampereen yliopisto

Samankaltaiset tiedostot
Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Koko talo/kasvatusyhteisö kasvattaa kielitaitoon

Oman äidinkielen opetus valtakunnallinen ajankohtaiskatsaus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen edistäminen. Kiia Kuusento

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Kielet näkyviin ja kuuluviin

Kielikasvatus ja OPS2016

Kulttuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät asiakokonaisuudet suhteessa opetussuunnitelman perusteisiin ja kieltenopetuksen tehtävään

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys kansallisen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

Monikielisen kielikasvatuksen. perusopetuksen. polku päiväkodista. päättövaiheeseen

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Selvitys Suomen kielivarannon tilasta ja kehittämistarpeista

Monikulttuurisen opetuksen ajankohtaisiltapäivä Siirtolaisuusinstituutti

Kasvun kikatusta leikin lumoissa

Monikulttuurisuusasiain neuvottelukunta

Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät Marina Congress Center

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Monikielisyyden tukeminen Kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen vastuualuepäällikkö Astrid Kauber ja suunnittelija Sanna Voipio-Huovinen,

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

MONIKIELISYYS VAHVUUDEKSI Kansallisen kielivarannon kehittämistarpeet. Riitta Pyykkö Kari Sajavaara -muistoluento Jyväskylä 12.1.

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

Koulun kielikasvatus S2- näkökulmasta Kielikasvatusfoorumi Finlandia-talo Jyrki Kalliokoski

Suomen perusopetuslain tarkoitus ja tavoite

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Arkistot ja kouluopetus

KIELITIETOISUUS VARHAISKASVATUKSESSA

Lahden kv-syyspäivät etwinning: Vastauksia opsuudistuksen kansainvälistymisen ja tieto- ja viestintäteknologian haasteisiin

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet Leena Salminen

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Espoon kaupunki Pöytäkirja Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisen tukeminen varhaiskasvatuksessa

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Monikulttuurinen kouluyhteisö. Satu Kekki Perusopetuksen rehtori Turun normaalikoulu

Kielten uudet opetussuunnitelmat - eväitä laatijoille ja toteuttajille

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

KANNANOTTO VÄHEMMISTÖJEN KIELIKOULUTUKSESTA. Kieliverkosto

Koulu kansallisen kielitaitovarannon

1. luokan kielivalinta. A1-kieli Pia Bärlund Palvelupäällikkö

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Päiväkoti monikielisen kehityksen ympäristönä Varsinais-Suomen varhaiskasvattaja 2014 Jaana Toomar, Johanna Sallinen & Karita Mård-Miettinen

Monikulttuuristuva varhaiskasvatus Maahanmuuttajalasten kielen kehityksen tukeminen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

Monilukutaito. Marja Tuomi

Selvitys: Yritysten kokemukset ulkomaisen vieraskielisen työvoiman käytöstä

Kielivalinnat 2. ja 3. luokalla

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Suomen kielimaisema muuttuu Kielelliset oikeudet Suomessa

Kieli ja työelämä Marjut Johansson & Riitta Pyykkö

Oman äidinkielen opetuksen järjestäminen. Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittämisen koordinaattoritapaaminen

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Turun normaalikoulu interkulttuurinen koulu!

Perusopetuksen vieraiden kielten opetuksen kehittäminen

Työpaja I + II Kaksikielisen opetuksen arviointi. klo (kahvitauko klo )

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

Eurooppalainen kielisalkku

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

LASTEN JA NUORTEN KIELTEN OPPIMISKYKY

Horisontti

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt

3. luokan kielivalinta

Monikulttuurisen opetuksen aloitusiltapäivä

Hello! Hej! 1A/2019 MITÄ KIELIÄ PERUSOPETUKSESSA OPISKELLAAN? Tilastotietoa oppilaiden kielten opiskelusta ja kielivalinnoista TAUSTAA. Bonjour!

Kuudesluokkalaisten maahanmuuttajaoppilaiden suomen kielen tason vaihtelut. Annukka Muuri

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

10.1 Kaksikielisen opetuksen tavoitteet ja opetuksen järjestämisen lähtökohtia

Sosiaalinen oikeudenmukaisuus positiivisen identiteetin mahdollistajana

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Yanzun ja POPKiinan seminaari Mitä muutoksia perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmauudistukset tuovat kieltenopetukseen?

Opettajien erikoistumiskoulutus: Monikulttuurisuus opetustyössä 30 op

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

VARHAISKASVATUKSESTA ESIOPETUKSEEN

Kielten opetussuunnitelmien keskeiset osuudet: infoiskuja, kysymyksiä ja keskustelua

Aikuisten perusopetus

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Kuopiossa asuvat ulkomaan kansalaiset 2018

Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa

Kieliopinnot KTM-tutkinnossa Hanna Snellman/Opintoasiat Kielipalvelut-yksikkö

Kielitietoisuuden merkitys koulutuskeskustelussa. Jenni Alisaari & Heli Vigren OKL Turku

7.LUOKKA. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet

Transkriptio:

Monikielisyys ja sen tukeminen Kieliä kehiin -koulutus 14.12.2016 Raisa Harju-Autti, EDU Sirkku Latomaa, LTL Tampereen yliopisto

Koulutuksen teemat Monikielisyys identiteetin perusta ja luovuuden lähde Mitä hyötyä monikielisyydestä on? Mitä tarkoittaa kielitietoisuus? Monikielisten lasten ja perheiden tukeminen koulun ja päiväkodin arjessa Koulujen tehtävänä ei ole saada lapsia unohtamaan sitä, minkä nämä jo osaavat. Joe Lo Bianco

"KULTTUURILLA TARKOITAMME YHTEISTEN MERKITYSTEN JÄRJESTELMIÄ, JOITA SAMAAN YHTEISÖÖN, RYHMÄÄN TAI KANSAKUNTAAN KUULUVAT IHMISET KÄYTTÄVÄT SAADAKSEEN TOLKKUA MAAILMASTA. --- KYETESSÄMME ASEMOIMAAN ITSEMME JOSSAKIN YHTEISTEN MERKITYSTEN KENTÄSSÄ TUNNEMME "KEITÄ ME OLEMME", "MIHIN ME KUULUMME" - TUNNEMME OMAN IDENTITEETTIMME." (Hall 2013)

Monikielisyys identiteetin perusta ja luovuuden lähde

Mitä hyötyä monikielisyydestä on? KIELIPÄÄOMA: Jokainen kieli on arvokasta pääomaa yksilölle itselleen ja samalla koko ihmiskunnalle. TUNNEKIELI: Kielen avulla lapsi kiinnittyy vanhempien kulttuuriin, solmii suhteet vanhempiin, sukulaisiin ja perheen ystäväpiiriin. o Äidinkieli on sydämen kieli. JUURET JA IDENTITEETTI: Oman äidinkielen ylläpitäminen ja arvostaminen edistää kotoutumista. o Täytyy tietää, mistä on tulossa, että voi tietää, mihin on menossa!

PERUSTA OPPIMISELLE: Vahva äidinkielen taito edistää toisen kielen oppimista ja koulumenestystä. Kun lapsi hallitsee käsitteet yhdellä äidinkielellä, ilmaisut löytyvät toisellakin kielellä. Samoin jos sanavarasto on rikas yhdellä kielellä, lapsi oppii monipuolisen sanaston toisellakin äidinkielellään helposti. Kun yksikielinen lapsi muuttaa uuteen kulttuuriin ja oppii toisen kielen, on erityisen tärkeää, että hän ei menetä ensimmäistä äidinkieltään, joka on koko kognitiivisen ja tunne-elämän kehityksen pohjana. Ensimmäisellä äidinkielellään lapsi tuntee itsensä varmaksi. Hän pystyy vaivatta ymmärtämään sitä. Ensimmäisen äidinkielen vaaliminen auttaa säilyttämään itseilmaisun ja myönteisen minäkuvan. (Oksi-Walter 2009: 106.)

VALTTI TYÖMARKKINOILLA: Kieli avaa ovet ja ikkunat niihin maihin, joissa kieltä puhutaan. o Useat selvitykset osoittavat, että suomalainen työelämä tarvitsee yhä enemmän ihmisiä, jotka osaavat muitakin kieliä kuin suomea, englantia ja ruotsia (EK 2010, 2014; vrt. CILT 2007).

Muihin verrattuna monikieliset henkilöt ovat kielellisesti tietoisempia: monikielisyys kasvattaa herkkyyttä havaita kielen ilmiöitä ja analysoida kieltä oppivat uusia kieliä tehokkaammin kuin yksikieliset älyllisesti joustavampia ja osaavat ratkaista ongelmia osaavat erottaa olennaisen tiedon valtavasta tietotulvasta kulttuurisesti ja viestinnällisesti sensitiivisempiä osaavat vaihtaa näkökulmaa; monikielisyys lisää empatiataitoja luovempia heillä on myös useita itseilmaisun välineitä

Tampereen kielet 2014 VENÄJÄ 2669 VIRO 956 ARABIA 1234 ENGLANTI 913 PERSIA 1089 KIINA 658 KURDI 577 SOMALI 498 ESPANJA 397 TURKKI 375

Kielitietoisuus koulussa Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja. (OPH 2014: 28)

Kielitietoisuus varhaiskasvatuksessa Kielitietoisessa varhaiskasvatuksessa tiedostetaan, että kielet ovat läsnä jatkuvasti ja kaikkialla. Henkilöstö ymmärtää kielen keskeisen merkityksen lasten kehityksessä ja oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan kuulumisessa. Monikielisyyden näkyväksi tekeminen tukee lasten kehitystä kulttuurisesti moninaisessa maailmassa. Henkilöstön tulee tiedostaa, että he ovat lapsille kielellisiä malleja, ja kiinnittää huomiota omaan kielenkäyttöönsä. Henkilöstö rohkaisee lapsia käyttämään kieltä monipuolisesti. Lasten kielelliset lähtökohdat huomioidaan, ja heille annetaan aikaa ja mahdollisuuksia vaihteleviin kielenkäytön tilanteisiin. (OPH 2016: 21)

Kielitietoisuus kyky reflektoida kieltä, tehdä sitä koskevia arvioita tai muuten tarkastella kieltä kohteena tietoisuus kielistä, ts. käsitys siitä, että maailmassa puhutaan useita eri kieliä ja että kielillä on tärkeä rooli yksilöiden identiteetin ja yhteisöllisyyden muotoutumisessa = monikielitietoisuus Ilona Kuukan ajatuksia: https://www.youtube.com/watch?v=u2ycep0mb3u

OPETUSSUUNNITELMA: KIELELLINEN JA KULTTUURINEN MONIMUOTOISUUS Kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. (POPS 2014: 86.)

Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen, kulttuuriin, uskontoon ja katsomukseen on perusoikeus. Varhaiskasvatuksessa arvostetaan ja hyödynnetään suomalaista kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä yhteisön ja ympäristön kulttuurista, kielellistä ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Tämä edellyttää henkilöstöltä tietoa toisista kulttuureista ja erilaisista katsomuksista sekä taitoa nähdä ja ymmärtää asioita monesta näkökulmasta ja asettua toisen asemaan. (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2016: 30)

Kielitietoisessa koulussa ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä, sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa (POPS 2014: 30).

Perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan vieraissa kielissä tavoitellaan kasvua kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen sekä kielenopiskelutaitoihin. Saamen kielessä ja kirjallisuudessa, viittomakielessä ja kirjallisuudessa sekä suomi toisena kielenä oppimäärässä mainitaan kielen käyttö kaiken oppimisen tukena. Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimäärän tavoitekokonaisuudessa Kielen kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen kielitietoisuuden käsite tuodaan esiin, mutta sitä ei laajenneta kattamaan kaikkea oppimista. (Rapatti 2015)

Tavoitteisuus Menetelmät PROSESSI OPETUS- OPISKELU- OPPIMIS- Kulttuurikonteksti Sisältö Vuorovaikutus (Tella & Harjanne 2004)

1. Kieli on tärkein merkityssysteemi oppimisessa. 2. Miten tunnistaa oppilaan kielirepertuaari ja saada kaikki koulun ja opetusryhmän kielet elämään koulussa rinnakkain? 3. Kieli ei ole vain tärkeä oppimisessa, se on oppimisen mahdollistaja. 4. Kielellä luodaan sisällöllinen merkitys eli tieto maailmasta. 5. Kielitietoa opetetaan osana tekstien tulkintaa ja tuottamista eikä erillisenä kielitiedon opetuksena. 6. Kaikkien kielten tulisi olla oppilaalle myös maailmasta oppimisen ja kanssakäymisen välineitä. 7. Monikielisyyttä arvostavassa koulussa kielet tuodaan luontevaksi osaksi kaikkea opetusta. 8. Oppilaiden osaamat kielet tarjoavat loputtomasti materiaalia esimerkiksi kielten rakenteiden, merkitysten ja sanaston vertailuun. 9. Oppimisen sisällöt luodaan kielellä. Ja päinvastoin: kielen opiskelu ilman mielekästä sisältöä irrallaan kontekstista, jossa kieltä käytetään, tuntuu hyödyttömältä. 10. Monikielisyys voidaan laajentaa myös kattamaan kaikenlainen kielellinen variaatio myös äidinkielen eri kielimuodot, rekisterit ja murteet.

Oman äidinkielen näyttely Hervannan kirjastossa keväällä 2013 Monikielisten lasten ja perheiden tukeminen päiväkodissa ja koulussa

Monikielisyyttä tukevia hankkeita: Monikielisyys arvokas voimavara. Neuvoja perheille. tekijät: Kielten mosaiikki ry, kääntäjät, taittaja, kuvittaja, painopaikka rahoitus: Tampereen kaupunki ja Majaoja-säätiö jaetaan neuvolassa, päiväkodissa, koulussa kielet: venäjä, arabia, viro, englanti, persia, kiina, kurdi, somali, turkki, espanja, vietnam, saksa, thai, albania, ranska, bosnia, paštu, unkari, puola, romania, bengali, italia, hindi, japani

Newbury Park Primary School: http://www.newburypark.redbridge.sch.uk/ To give bilingual children the opportunity to demonstrate the language skills they bring to school. To enhance the status of bilingual children. To broaden the horizons of monolingual Englishspeakers. To show respect for other languages and cultures. To give parents an opportunity to be actively involved in their children s learning.

Yllättävä tapaus: Lasten eläintarinoita monella kielellä Hélot (2011): Runoantologia 50 kielellä Tavoitteena herättää kaikkien oppilaiden kielellistä tietoisuutta toivottaa uudet oppilaat tervetulleeksi osallistaa oppilaiden vanhemmat

Kuva: Pinterest