Vastaanottaja Toholammin kunta Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Päivämäärä 18.11.2015 LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET KAAVALUONNOKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MIELIPITEISIIN
SISÄLTÖ 1. LAUSUNNOT 3 1.1 Suomen Turvallisuusverkko Oy, 20.5.2015 3 1.2 Kokkolan kaupunki; Ympäristöterveyslautakunta, 20.5.2015 3 1.3 Fingrid, 20.5.2015 4 1.4 Museovirasto, 22.5.2015 4 1.5 K.H.Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, 22.5.2015 5 1.6 Metsähallitus, 12.6.2015 6 2. MIELIPITEET 7 2.1 Aatto Ahola, 11.5.2015 7 2.2 Kokkolan Energia Oy, 11.5.2015 7 2.3 Toholammin kyläyhdistys ry, 19.5.2015 8 2.4 Tuomas Karjalainen, 19.5.2015 8 2.5 Tokonsalo Oy, 21.5.2015 9 2.6 Mika Karjalainen, 21.5.2015 10 2.7 Marja ja Paavo Hylkilä, 25.5.2015 11 2.8 Mika Kivimaa, 26.5.2015 13 Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA T +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi
3 1. LAUSUNNOT 1.1 Suomen Turvallisuusverkko Oy, 20.5.2015 Länsi-Toholammin tuulipuiston alueella ei ole Suomen Turvallisuusverkon radiolinkkijärjestelmiä, rakennussuunnitelmia eikä kuituverkkoa. Merkitään tiedoksi 1.2 Kokkolan kaupunki; Ympäristöterveyslautakunta, 20.5.2015 Tuulivoimaloiden sijoittamisella asutuksen läheisyyteen voi olla asumisterveyteen vaikuttavia haittoja toiminta-aikana melun ja välkkeen takia. Lisäksi voimaloiden rakentamisvaiheessa saattaa asutukselle aiheutua haittaa melusta, pölystä ja tärinästä. Tuulivoimalan ääni on lapojen pyörimisestä johtuen jaksottaista ja se sisältää myös matalataajuisia ääniä. Matalataajuiset äänet etenevät laajalle alueelle, eivätkä juuri vaimene ilmakehässä. Erityisesti matalataajuisesta melusta on havaittu aiheutuvan haittaa ihmisten hyvinvoinnille. Keskeisin käytettävä meluntorjuntakeino on säilyttää riittävä etäisyys tuulivoimaloihin. Melumallinnuksessa on ylitetty Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamiselle laatimat suunnitteluohjearvot kahden loma-asunnon osalta. Keskeisin käytettävä meluntorjuntakeino on säilyttää riittävä etäisyys tuulivoimaloihin. Tuulivoimaloiden tuottaman pienitaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa. Osayleiskaavan välkevarjostusmallinnusten perusteella vuotuinen välkevarjostusalan odotusarvo ei ylitä minkään asuin- eikä lomarakennuksen kohdalla 8h/a. Alueen läheisyyteen ollaan kuitenkin suunnittelemassa myös muita tuulivoimapuistoja ja niiden mahdolliset yhteisvaikutukset tulee huomioida siten, ettei millekään kiinteistölle aiheudu välkettä yli 8 tuntia vuodessa eri tuulivoimapuistojen vaikutuksesta. Terveysvalvonta katsoo, että suunniteltaessa tuulivoimaloita tulee huomioida alueella aiemmin sijainneet ja sinne suunnitteilla olevat toiminnot. Varsinkin suunniteltaessa voimaloita asutuksen ja kotieläintilojen lähelle tulee suunnittelussa pystyä osoittamaan voimassaolevien ohjearvojen mukaisuus. Alueen asukkaille tehdyn kyselyn perusteella lähialueen asukkaat suhtautuvat kielteisesti tuulivoimapuiston aiheuttamiin vaikutuksiin, mikä voi aiheuttaa sen, että melun ja välkkeen vaikutukset koetaan negatiivisempana kuin ne mallinnusten perusteella arvioidaan. Hyvällä suunnittelulla vältetään lähiympäristön asukkaille aiheutuvia haittoja, aikaa vieviä selvityksiä sekä tuulienergian tuotannolle myöhemmin mahdollisesti asetettavia rajoituksia. Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelun ohjearvoista (1107/2015) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelun toimenpiderajoista (545/2015) sekä ympäristöministeriön ohjeet 4/2012 tuulivoimarakentamisen suunnittelusta varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille. 28.2.2014 valmistuneen ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melunmallintamisohjeiden mukaan tehdyt mallinnukset varmistavat, että tuulivoimalan äänen kaikki mahdolliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi, myös matalataajuuksinen ääni. Mallinnukset on laadittu näiden ohjearvojen ja ohjeiden mukaisesti ja myös matalataajuuksinen melu on arvioitu. Pienitaajuisen melun laskennassa asuntojen ja loma-asuntojen kohdalle ulos lasketut melutasot olivat joko alle sisätiloihin annettujen melutason ohjearvojen tai enimmillään 1-8 db ohjearvon yläpuolella. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, niin normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pienitaajuisen melun ohjearvojen alle.
4 1.9.2015 on astunut voimaan valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista. Uudet ohjearvot pysyvälle ja loma-asutukselle ovat 45 db päivällä ja 40 db yöllä. Suunnittelualueen kaikki asuin- ja lomarakennukset sijaitset näiden uusien ohjearvojen ulkopuolella. Länsi-Toholammin suunnitellun tuulivoimapuiston läheisyyteen ei sijoitu toiminnassa olevia tuulivoimapuistoja. Lähin maakuntakaavaehdotuksen mukainen tuulivoimapuisto on Toholampi-Lestijärven tuulivoimapuisto noin 6 kilometrin etäisyydellä. Etäisyydestä johtuen yhteisvaikutuksia välkkeen osalta muihin tuulivoimapuistohankkeisiin ei synny. Tuulivoimapuiston suunnittelussa on otettu huomioon alueella olevat ja sinne tulevat toiminnot. Mallinnusohjeiden mukaisesti tehdyt laskennat melun leviämiseen ja välkkeeseen ovat parhaat käytettävissä olevat menetelmät vaikutusten arvioimiseksi. Keskeistä mallinnuksessa ja laadittavassa arvioinnissa on, että kaavaratkaisu on mahdollista toteuttaa siten, että vaikutukset ovat hyväksyttäviä. Rakennuslupavaiheessa asiaa on tarkasteltava siitä näkökulmasta, onko rakennuslupa kaavaratkaisun mukainen. Tästä johtuen, mikäli valittu voimalamalli tai sen kokoluokka tai sijainti poikkeaa kaavassa esitetystä, mallinnukset on tehtävä uudelleen. 1.3 Fingrid, 20.5.2015 Muistutamme, että tuulivoimapuiston liityntä sähköverkkoon on hankkeen olennainen osa. Liitynnän toteutus ja ympäristövaikutukset tulee selvittää riittävästi myös osana kaavoitusta. Kaavaselostuksen (sivulla 5) on esitetty virheellisesti sähkönsiirron vaihtoehtona, että "liityntä valtakunnan verkkoon toteutetaan Lestijärven koontiasemalle Lestijärvelle, josta edelleen suoraan olemassa olevaan 400 kv voimalinjaan". Kyseinen suora liityntä ei ole toteutuskelpoinen ratkaisu. Tuulivoimapuiston liityntää sähköverkkoon sekä sähkönsiirtoon liittyviä ympäristövaikutuksia on tutkittu YVA-selostuksessa sekä kolmessa erillisissä ympäristöselvityksessä, jotka on esitetty YVA-selostuksen liitteenä. Maininta suorasta liittymästä 400 kv voimalinjaan korjataan kaavaselostukseen. 1.4 Museovirasto, 22.5.2015 Kaava-alueelta tunnetaan kuusi muinaismuistolain tarkoittamaa ja rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteet on merkitty kaavaan kohdemerkinnällä sm. Kohteen merkintää ja määräystä Museovirasto pitää riittävänä kohteiden suojelun turvaamiseksi. Lisäksi kaavaselostuksessa on luettelo kohteista. Luettelon ja kaavakartan numerointi on yhteneväinen. Merkitään tiedoksi.
5 1.5 K.H.Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, 22.5.2015 Havainnekuvien perusteella maakuntamuseo pitää kaavaluonnoksessa ja selostuksessa esitetyistä vaihtoehdoista, VE1 ja VE2, parempana vaihtoehtoa kaksi (29 voimalaa). Mutta tässäkin vaihtoehdossa maakuntamuseon näkemyksen mukaan on tärkeää hakea ratkaisuja, joilla maisemavaikutuksia arvokkaille kulttuurimaisema-alueilla saataisiin edelleen vähennettyä. Näin ollen maakuntamuseo esittää, että tuulivoimaloiden määrää vähennetään alueilla C (voimalat 4-5, 7-9 ja 12) ja E (voimalat 15, 17, 20 ja 22). Sähkönsiirtovaihtoehdoista maakuntamuseo pitää tärkeänä, että arvokkailla maisema-alueilla sähkönsiirto toteutetaan maakaapelein. Mikäli sähkönsiirto valtakunnan verkkoon toteutetaan Lestijärven koontiaseman kautta, tulee se toteuttaa siten, että ilmajohdot kulkevat mahdollisimman vähän peltoaukeilla. Lentoestevalojen vaikutusten vähentämiseksi on suositeltavaa toteuttaa vaihtoehtoja, joilla vähennetään vaikutuksia hämärään/pimeään maisemaan. Hankkeen edetessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, mihin esimerkiksi tuulipuistoalueen mahdollisesti poissiirrettävä maa-aines läjitetään, jotta siitä ei aiheudu merkittävää haittaa maisemakuvaan. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualueet eivät sijaitse arvokkaalla maisemaalueella. Lähimmät arvokkaat maisema-alueet ovat Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 4,1 km tuulipuistosta koilliseen (osa-alue A) ja Lestijokivarren maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue, joka sijaitsee lähimmillään tuulipuistosta noin 2 kilometriä itään (osa-alueet C ja E). Lestijokivarren maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman osalta vaikutukset arvioidaan Kleemolassa, Asialassa ja Honkalassa kohtalaiseksi/merkittäväksi ja muilla arvokkailla maisema-alueilla korkeintaan kohtalaisiksi. Kaavaselostuksen maisemavaikutusosiota voidaan täydentää. Voimaloiden sijoituspaikkavaihtoehdoista on osittain valittu maisema-alueista kauimmaiset vaihtoehdot. Lestijärven asemalle suuntautuvan sähkönsiirtoreitin C maisemavaikutus Härkänevan maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta lukuun ottamatta on arvioitu vähäisiksi; suurin osa johtoreitistä kulkee metsäisillä alueilla. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen arvioinnin mukaan Härkänevan maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella maisemavaikutus arvioidaan kohtalaiseksi. B2-vaihtoehdon maisemavaikutus Lestijokivarren maisemaalueelle arvioidaan puolestaan kokonaisuudessaan vähäiseksi, koska linja toteutettaisiin maakaapelilla maisema-alueen kohdalla. Ilmajohtovaihtoehdon (B1) vaikutus Lestijokivarren maakunnalliselle maisema-alueelle arvioidaan kohtalaiseksi. Sähkönsiirron tarkempaan suunnitteluun ei oteta kantaa osayleiskaavatyössä. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. Trafin määräysten mukaan päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Haitattomin vaihtoehto on lähtökohtana valinnassa. Voimaloiden läjitysmaat käytetään perustusten sorakenttien läheisten alueiden maisemointiin. Suuria maakaatopaikkoja ei alueelle lähtökohtaisesti synny.
6 1.6 Metsähallitus, 12.6.2015 Useat tuulivoimaloiden alueet (tv) on rajattu kiinteistörajojen mukaan. Metsähallituksen näkemyksen mukaan voimaloiden sijoittelun lähtökohtana tulisi olla luontoarvojen lisäksi teknis-taloudelliset seikat. Kaavaluonnoksessa esitetyt tv-alueet rajoittavat maanomistajan mahdollisuuksia kaavoittaa myöhemmässä vaiheessa voimaloita omalle maalleen. Suomessa on kehitteillä käytäntö, jossa osa tuulivoimapuiston vuokratuloista jaettaisiin tuulipuiston vaikutusalueelle noin 600m säteelle tuulivoimaloista. Lausuntopyynnön kohteena olevan tuulivoima-alueen osalta tämä tarkoittaisi sitä, että vuokraa maksettaisiin sekä tuulivoimalan sijoituspaikan maanomistajalle, että lähiympäristön maanomistajille. Metsähallitus pitää menettelyä hyvänä ja toivomme, että tässäkin hankkeessa sovelletaan ko. käytäntöä, joka lisää hankeen hyväksyttävyyttä. Metsähallitus pyytää, että kaavaluonnoksesta laadittuun lausuntoon lähetettäisiin vastine. Sijoitussuunnittelun lähtökohtana ovat olleet luontoarvojen ja melu- ja välkehaittojen huomioimisen lisäksi teknis-taloudelliset seikat. Tv-alueet on rajattu tarvittavan kokoisina, jättäen kuitenkin mahdollisuuden voimalan vähäiseen siirtämiseen rakennussuunnitteluvaiheessa. Vuokratulon jakamisen sopiminen ei ole kaavallinen asia, vaan tuulivoimatoimijan ja maanomistajien välinen sopimusasia. Metsähallitukselle tullaan lähettämään lausuntoon vastine.
7 2. MIELIPITEET 2.1 Aatto Ahola, 11.5.2015 Sähkönsiirto aiotaan toteuttaa ilmajohdolla Tokosta Purontakaseen 46m levyisenä linja-aukkona metsämaastoon koskien myöskin v.1993 ostettua metsätilaani 50:11, jota en hyväksy ilman saman arvoista korvausta, kuin myllypaikan metsämaasta maksettavasta vuotuisesta korvauksesta. Tasapuolisuuden nimissä sama summa samasta pinta-alasta vuosittain. Metsäpohja on samanarvoista alueella kummassakin tapauksessa ja pois metsätalouskäytöstä Suomen tärkeimmästä elinkeinohaaran raaka-ainehuollosta. Tuulivoimaosayleiskaavalle ei oteta kantaa maksettaviin korvauksiin. 2.2 Kokkolan Energia Oy, 11.5.2015 Länsi-Toholammin tuulipuistohanke sijoittuu Isonevan turvetuotantoalueen ympärille ja sen välittämään läheisyyteen. Kokkolan Energialla on voimassa oleva maa-aineksen otto-oikeussopimus turvetuotannon harjoittamiseksi alueella. Isoneva on vahvistettu turvetuotantoalueeksi myös Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa. Kaavamääräyksen mukaisesti turvetuotannon kehittäminen pitäisi keskittää ensisijaisesti entisiin tuotantoalueisiin liittyviin soihin tai jo ojitettuihin soihin. Hankealueella on turvekerrokseltaan merkittävän syviä turvesoita, joiden merkitys vaikutusalueen biovoimalaitoksille on suuri. Hankealueen soveltuvuutta turvetuotantoon lisää alueella toteutettu laaja metsäojitus ja jo olemassa oleva turvetuotanto. Alueen biovoimalaitosten polttoainehankinnan varmistamiseksi ja tuulivoiman tarvitseman säätövoiman ylläpitämiseksi turvetuotannon jatkuminen ja laajeneminen alueella on arvioitava ja huomioitava huolellisesti hankkeen kaikissa vaiheissa. Edellä mainittujen syiden vuoksi esitämme turvetuotantoon soveltuvien ja luontevien laajennusalueiden varaamista kaavaan turvetuotantoalueiksi EO-2. Esityksellä ei ole merkittävää vaikutusta tuulivoiman kaavoitukseen. Laajennusalueilla ei ole voimassaolevaa ympäristölupaa. EO-2 merkinnällä on osoitettu vain ympäristöluvan omaavat turvetuotantoalueet. M-1 alueet eivät kuitenkaan estä turvetuotantoalueiden laajentumista, joten laajennusalueita ei ole tarpeen merkitä EO-2 merkinnällä.
8 2.3 Toholammin kyläyhdistys ry, 19.5.2015 Esitetty alue A sijaitsee lähellä kantatie 63:a ja aiheuttaa liikenneturvallisuusriskin. Tuulimyllyt vaikuttavat myös voimakkaasti läheisen erä- ja retkeilymaiseman häiriöttömyyteen. Esitetyn alueen C tuulimyllyt vaikuttavat voimakkaasti Hongistonjärven alueen erä- ja retkeilymaiseman häiriöttömyyteen. Vastustamme edellä perustellusti Toholammin kyläläisten oikeuksia heikentäviä tuulivoimaratkaisuja. Alueet A ja C on poistettava tuulipuistosuunnitelmasta. Liikenneviraston ohjeen mukaan tuulivoimala tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Määriteltäessä tuulivoimalan riittävää etäisyyttä maantiestä tulee ottaa huomioon tieluokka, liikennemäärä, nopeusrajoitus, rakennettavan voimalan tekniset ratkaisut (mm. lapojen jääntunnistus) ja muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantiestä (keskiviivasta) on 300 m. Alueen A tuulivoimalat sijaitsevat noin 460 metrin etäisyydellä kantatiestä 63, joten riittävä etäisyys täyttyy. Suunnittelualueella tai niiden läheisyydessä ei ole virallisia virkistysalueita tai reittejä. Iso Hongistonjärven rannalla, suunnittelualueen A länsipuolella on Keski-Pohjanmaan maakuntakaavassa virkistyskohteeksi osoitettu Toholammin seurakunnan omistama leirikeskus, jonka ympäristössä on myös luontopolkuja ja hiihtoreittejä. Hongistonjärvi on myös suosittu kalastuspaikka. Uuden valtioneuvoston asetuksen mukainen tuulivoimaloiden aiheuttaman melun ohjearvo virkistysalueille on 45 db. Leirikeskus ja koko Iso Hongistonjärven alue jää selvästi tämän 45 db:n vyöhykkeen ulkopuolelle. Hongistonjärven alueelle ei myöskään kohdistu merkittäviä välkevaikutuksia. Maisemavaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan kyseisellä Iso Hongistonjärven virkistysmaiseman alueella kohtalaisia. Maankäytön näkökulmasta hankkeella on vain vähäinen vaikutus virkistyskäytölle. 2.4 Tuomas Karjalainen, 19.5.2015 Viitaten Mika Karjalaisen lausuntoon totean, että lomarakentamisen vaikutus voimaloiden sijoitteluun on osalta kaava-alue C:tä lähes kokonaan poistunut kun hakemuksestani Härkkilän ranta-asemakaava on kuoletettu. Timo Karjalainen on suostuvainen muuttamaan Härkkilän järven rannassa sijaitsevien rakennusten statusta nykytilanteen vastaavaksi. Hän on ilmoittanut, että voimaloita voi sijoittaa hankealueelle minun mailleni useampiakin kuin nyt ehdotetun vain yhden voimalan (VE1 numero 15), VE2:ssa vuokraamalleni satojen hehtaarien alueelle ei ole ehdotettu yhtään voimalaa. Varsinaiseksi esteeksi ilmoitetaan turvetuotannon päällekkäisyys. Kuten Mika Karjalainen on todennut, perustelut ovat hatarat. Päällekkäisyyttähän ei ole tavoiteltukaan vaan rinnakkaisuutta kuten peltoviljelyssä, liikenteessä ja metsätaloudessa. Muissa elinkeinotoiminnoissa esim. liikenteessä ja metsätaloudessa ovat vaarat merkittävästi suurempia. Merkittävämpää on keskittyä asutuksen meluhaittoihin ja maisemavaikutusten minimointiin. Niitä tavoitteita tukee voimalaitosten sijoittaminen kohtuullisen etäisyyden päähän turvetuotantoalueesta ja mahdollisimman etäälle asutuksesta ja kulttuurimaisemasta. Koska C- alueen osalta painopisteen siirtämistä lähemmäksi alueen eteläosaa ei estä muu kuin mainittu turvetuotannon väitetty päällekkäisyys ja loma-asutus, niin näiden esteiden poistuminen loma-asutuksen osalta, niin voimaloiden sijoittelun uudelleen tarkastelu on paremman lopputuloksen kannalta vähintäänkin perusteltu.
9 Yhdyn Mika Karjalaisen pyyntöön myös siltä osin, että vuokranantajan paikallistuntemus ja perustellut mielipiteet tulisivat huomioiduksi. Ei liene liikaa pyydetty, että asiassa etsittäisiin yhteistä hyvää lopputulosta myös kahdenkeskisissä neuvotteluissa. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksen sivulla 27 taulukossa 1 jopa kuutta voimalaa koskisi väitetty päällekkäisyys. Voimaloiden numerointi vaihtuu eri versioissa, joten lähes mahdoton saada oikeaa kuvaa siirtoehdotuksista ja niiden perusteluista. Ohjelmavaiheen karttaa ei selostuksesta löytynyt ollenkaan. Tuulivoimaloita on mahdollista osoittaa turvetuotantoalueiden läheisyyteen, kunhan ei estetä tai heikennetä turvetuotannon jatkumista. Tärkeää on suunnittelun ja rakentamistöiden yhteensovittaminen nykyisten toimijoiden kesken, mikä edellyttää vuoropuhelua toimijoiden välillä. C-alueen tuulivoimaloiden painopisteen siirtämisen lähemmäksi alueen eteläosaa estää kuitenkin linnustovaikutukset. Kaavaehdotuksen pohjana käytetään luonnosvaihtoehtoa VE1. 2.5 Tokonsalo Oy, 21.5.2015 Tuulivoimapuistohanke sijoittuu Tokonsalo Oy:n hallitseman Isonevan turvetuotantoalueen välittömään läheisyyteen. Tuulivoiman ja turvetuotannon yhteensovittamisessa on esitetty runsaasti teoreettisia ongelmia. Näihin lukeutuvat mm. työturvallisuusriskit tuulivoimaloiden kaatuessa, työturvallisuusriskit jäätävissä olosuhteissa, tulipalovaara ja pölystä aiheutuvat erinäiset ongelmat. Suomen oloissa kokemuksia tuulivoiman ja turvetuotannon yhteensovittamisesta ei liene juurikaan ole. Teoreettisia ongelmia on helppo etsiä, mutta tietty realismi ja suhteellisuudentaju täytyy säilyttää. Turvepöly on biomassapölyä, joka on verrattavissa esim. siitepölyyn. Turvepölyn määrään vaikuttaa merkittävästi tuotantomenetelmä. Nykyiset tuotantomenetelmät aiheuttavat pölyämistä vähemmän kuin ennen. Tuulivoiman kaatumisongelma vaivaa yhtä lailla kaikkialla muuallakin kuin turvetuotantoalueen läheisyydessä. Jos riski on ylipäätään hyväksyttävissä muualle sijoitettujen voimaloiden tapauksessa, ei tilanne liene erilainen turvetuotantoalueen läheisyydessäkään. Turvetuotantoa harjoitetaan kesäkaudella. Varastoitu turve toimitetaan voimalaitoksiin talvikaudella. Tuulivoimaloiden jäätymisongelmat ajoittuvat talvikaudelle, jolloin toiminta alueella on kesään verrattuna vähäistä. Jäästä aiheutuvat ongelmat eivät ole sen suurempia turvetuotantoalueen lähellä kuin muualle sijoitettujen voimaloiden läheisyydessä. Saman teoreettisen ongelman kohtaavat esim. tuulivoimalan lähellä tiellä ajavat autot tai tuulivoimalan lähellä metsänhoitoa suorittava henkilö. Suomen ulkopuolella esim. Saksassa yleisesti määrätään, että jäätävissä olosuhteissa tuotantoa ei saa jatkaa ellei jäätämistä pystytä hallitsemaan. Jäätämiseen liittyvät riskit ovat hallittavissa. Tuulivoimahankkeen yleisötilaisuuksien perusteella ilmoille on jätetty käsitys, että tuulivoiman yhteensovittaminen on sovittu yhdessä turvetuottajien kanssa. Ainakaan suoraan Tokonsalo Oy:n kanssa ei ole sovittu asiasta mitään. Kokkolan Energia Oy:n edustajan kanssa tietojemme mukaan on asiasta keskusteltu, mutta otto-oikeussopimuksen nojalla toimiessaan Kokkolan Energia Oy:n oikeus sopia asiasta on hyvin rajallinen. Mielestämme se ei vastaa hyvää toimintatapaa, että lupa- ja sopimusteknisestä näkökulmasta katsoen rengin kanssa neuvotellaan isännän puolesta. Meillä ei kuitenkaan ole mitään tuulivoimahanketta vastaan, mutta kommunikaation olisi pitänyt mielestämme olla hankkeen valmisteluvaiheessa parempaa ja kommunikaation täytyy jatkua parempana hankkeen edetessä. Meillä on vireillä ympäristölupahakemus turvetuotantoalueen laajentamiseksi. Laajennusalue rajoittuu olemassa olevaan tuotantoalueeseen ja on linjassa vahvistetun Keski-Pohjanmaan maakuntakaavan ohjausvaikutuksen kanssa. Esitämme, että karttaliitteen mukaiset laajennusalueet merkitään valmisteilla olevaan kaavaan EO-2 alueina. Alkuperäisessä ympäristölupahakemuksessa olemme esittäneet tuotantoalueen pohjoisnurkkaan nykyisen pintavalutuskentän viereen laajennusalueen, josta kuitenkin on kokonaisuudessaan luovuttu. Tämä laajennusalue jää kokonaan vesiensuojelun pariin pintavalutuskenttänä käytettäväksi ja mahdollistaa osaltaan Tokonperän asutusta lähimpänä olevien voimaloiden sijoittelun tarkistamista.
10 Tuulivoimaloita on mahdollista osoittaa turvetuotantoalueiden läheisyyteen, kunhan ei estetä tai heikennetä turvetuotannon jatkumista. Tärkeää on suunnittelun ja rakentamistöiden yhteensovittaminen nykyisten toimijoiden kesken, mikä edellyttää vuoropuhelua toimijoiden välillä. Tuulivoimalat tulee kuitenkin osoittaa riittävän etäisyyden päähän turvetuotantoalueista mahdollisten ongelmien vähentämiseksi. Tuulivoimapuiston vaikutus turvetuotantoon arvioidaan vähäiseksi sillä olettamuksella, että turvetuottajat ja tuulivoimatoimija toimivat yhteistyössä. Yhteistyötä tullaan parantamaan hankkeen edetessä. Laajennusalueilla ei ole voimassaolevaa ympäristölupaa. EO-2 merkinnällä on osoitettu vain ympäristöluvan omaavat turvetuotantoalueet. M-1 alueet eivät kuitenkaan estä turvetuotantoalueiden laajentumista, joten laajennusalueita ei ole tarpeen merkitä EO-2 merkinnällä. 2.6 Mika Karjalainen, 21.5.2015 Olen maanomistaja suunnittelualueella ja osalla aluetta, jolla Tokonsalo Oy harjoittaa turvetuotantoa. Tuulipuistohankkeen yhteydessä on esiintynyt jonkin verran värittynyttä tietoa ja osasta materiaalia paistaa läpi tietty ennakkoasenne, vaikka olisi pyrittävä siihen, että hankkeen taustamateriaali, erilaiset selvitykset, pysyvät mahdollisimman tarkkaan faktasisältöisenä. Tuulivoimaloiden sijoittelu jättää toivomisen varaa, erityisesti sen vuoksi, että on katsottu yksittäisien rakennusten vaikuttavan kokonaisuuden suunnitteluun, mutta ei ole selvitetty sitä, voidaanko tällaisen yksittäisen rakennuksen vaikutusta eliminoida siten, että saadaan muita merkittävämpiä ja laajempivaikutteisia haittavaikutuksia minimoitua. Näin olisi mahdollista toimia myös vapaaehtoisella menettelyllä. Näyttäisi siltä, että C-alueen painopistettä on siirretty länsi-luoteen suuntaan Härkkilammen lomakiinteistön vuoksi. Saamieni tietojen perusteella lomakiinteistön omistaja suhtautuu tuulivoimahankkeeseen myönteisesti ja osaltaan olisi valmis hakemaan lomakiinteistön käyttötarkoituksen muutosta siten, ettei se olisi esteeksi tuulivoiman sijoittelulle. Härkkilän ranta-asemakaava on jo kumottu. Esteet C-alueen painopisteen siirtämiseksi Härkkilään päin ovat siis poistuneet tai mahdollista poistaa. Tämä mahdollistaisi muiden merkittävämpien ja laajavaikutteisten haittavaikutusten pienentämistä. Vaihtoehto on tutkittava tarkasti, jotta voidaan minimoida haittavaikutukset, jotka kohdistuvat suurempaan määrään ihmisiä. Materiaalissa mainitut haitat joihin erityisesti voitaisiin vaikuttaa tarkemmalla tarkastelulla: maisema Hongistonjärvellä, Lestijoen kulttuurimaisema Kleemolasta ja Tokonperän asunnot.
11 A-, C- ja E-alueen välistä sähkönsiirtojärjestelyä on tarkasteltava. Esitetty linjaus 110 kv:n ilmajohdolle on huono metsätaloudelle. Erityisesti C- ja E-alueiden välissä ehdotettu linjaus kulkee usean maanomistajan parhaiten kasvavien ja hoidettujen metsäalueiden läpi. Lisäksi se jättää hyödyntämättä olemassa olevia maastokäytäviä, jota metsätiet ovat muodostaneet. Olisi hyvä selvittää vaihtoehtoisia linjauksia. Ehdotan, että selvitetään siirtolinja johtaminen A-alueelta ensin kantatien 63 suuntaisesti lounaaseen Korpelan Voiman linjakäytävää pitkin uuden metsäautotien risteykseen. Tämän jälkeen linja seuraisi soveltuvin osin metsäautotietä C-alueelle ja sen läpi Palonevan uudelle turvetuotantoalueelle, josta läpi turvetuotantoalueen itäisestä nurkasta lähtevälle tielle. Toisena vaihtoehtona, jos siirto A-alueelta C- alueelle toteutetaan maakaapelilla, olisi mahdollista hyödyntää Isonevan turvetuotantoalueen tiestöä ilmakaapelin sijoittamiseen. Molemmissa vaihtoehdoissa tarve maastokäytävien perustamiseen olisi huomattavasti vähäisempi. Voimaloiden siirtäminen Härkkilään päin Vaihtoehtoisia 110 kv:n linjan linjauksia. Uusi 1.9.2015 voimaan astunut valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelun ohjearvoista ohjaa tuulivoimaloiden sijoittumista meluarvojen lähtökohdista. Osayleiskaavoituksessa myös yksittäiset rakennukset on otettava huomioon. Uuden asetuksen mukaiset melun ohjearvot kuitenkin alittuvat Härkkilän loma-asunnon kohdalla nykyisillä voimalapaikoilla. Vaikka Härkkilän lomakiinteistön käyttötarkoitusta muutettaisiinkin, niin C-alueen tuulivoimaloiden painopistettä ei voida siirtää lähemmäksi alueen eteläosaa linnustovaikutusten vuoksi. Esitetty sähkönsiirtojärjestely eri osa-alueiden välillä on ohjeellinen, joka tarkentuu suunnittelun edetessä. Osayleiskaavoituksella ei kuitenkaan oteta kantaa voimajohtojen tarkkaan sijaintiin. 2.7 Marja ja Paavo Hylkilä, 25.5.2015 Tiedottamisesta: Tuulivoimaloista tiedottaminen on ollut puutteellista. Itäisen tuulipuisto kaavaluonnoksen esittelyn yhteydessä Toholammilla 22.9.2014 asiassa ei toimittu avoimesti. Maakuntakaavaluonnoksen 4. vaiheen esittelytilaisuudessa oli paikalla vain pari varsinaista kuntalaista, koska kaavaluonnoksen esillä olosta ilmoitettiin vain kunnan verkkosivuilla ja sekä sähköpostitiedotteena kunnanvaltuutetuille, ei lainkaan alueen asukkaille, joita kaava koskee. Hankkeesta hyötyjät olivat paikalla runsaslukuisesti esitellen esim. kyseenalaisia havainnekuvia.
12 25.5.2015 kunta järjesti seminaarin kunnanvaltuutetuille koskien tuulivoimarakentamista. Miksi vasta nyt? WPD-yhtiö esitteli vain hankkeen hyviä puolia ja sitä miten ko. yhtiö ja kunta ja maanomistajat tästä hyötyvät. Jopa vääriä prosenttilukuja erilaisista verotuloista esiteltiin. Miksei tämä tilaisuus voinut olla avoin kaikille? Koko hanketta on viety eteenpäin kertomalla osatotuuksia. Hyötyjien näkökannat ovat tulleet hyvin esille. Kaikkien kuntalaisten edunvalvontaa ei ole ajateltu. Ennen kaikkea kuntalaiset eivät tiedä mistä oikein on kysymys. Tässä on käymässä niin, että toiset saavat hyödyn ja toiset haitat. Asiala-Purontaka asukkaat saavat kärsiä haitoista. Väkisinkin tulee sellainen mielikuva, että Toholammilla on näitä tuulipuistohankkeita viety eteenpäin tarkoituksenhakuisesti joidenkin etua edistäen. Haittavaikutuksista: Tuulivoimaloiden toteutuessa maisemavaikutusten tai terveydellisten vaikutusten haitallisuudesta ei ole riittävästi näyttöä. Emme yksinkertaisesti pysty näkemään 230 metristen myllyjen suuruutta reaalikoossa. Esitetyistä havainnekuvista ei saa totuudenmukaista kuvaa. Mm. tuulivoimaloiden esteettiset vaikutukset ja koko tulee yllättämään toteutuessaan. Näin ollaan vaikuttamassa merkittävästi kauniiseen Lestijokimaisemaan. Tuulivoimafirmat ovat jättäneet kertomatta tai antavat virheellisen kuvan tuulivoimaloiden kokonaisvaikutuksista. Tuulivoimaloiden terveydellisistä vaikutuksista mm. matalataajuinen melu voi todistetusti pitää hereillä öisinkin monen kilometrin päässä, televisio ja matkapuhelimet pätkivät, talvisin jäävaaran vuoksi liikkuminen voimaloiden läheisyydessä on vaarallista, jopa riistan määrä laskee. Osa asian puolustajista ei ole tiedostanut, että matalataajuinen ja korkeataajuinen melu toimivat eritavalla ja vaikuttavat ihmisiin myös eri tavalla. Työllistävä vaikutus on minimaallinen. Suurin osa myllyjen osista tuodaan ulkomailta ja näin tuetaan ulkomaan tuontia. Siirtolinjat ja tiet vievät suuria määriä maapohjaa. Näistä maksetaan vain kertakorvaus, vaikka metsän tuotto noilta alueilta loppuu saman tien. Länsi-Toholammin osayleiskaava-alue työntyy liian lähelle Lestijokea. Yhdessä Itä-Toholammin tuulivoima-alueen kanssa Purontaka-Asiala alueelle syntyy kapea nielu, jossa tuulivoimalat tulevat haittaamaan ko. alueen asutusta molemmin puolin ja enemmän kuin muilla alueilla. Tasapuolisuuden ja haittavaikutusten vähentämiseksi on tarpeen kaavaa laadittaessa siirtää tuulipuistoaluetta kauemmaksi. En sinänsä vastusta tuulivoiman rakentamista, mutta asiantuntijat pitävät tuulisähkön tuottamista liian kalliina. Koko homma hoituu nimenomaan korkean syöttötariffin ansiosta. Nytkin me jokainen maksamme ko. toiminnasta ja olemme maksaneet jo pitkään. Onko meillä todellakin vara maksaa tästä näin kalliisti? Länsi-Toholammin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arvioinnista sekä kaavaluonnoksesta on pidetty kaksi kaikille avointa yleisötilaisuutta 17.9.2013 (YVA-ohjelma ja OAS) ja 29.4.2015 (YVA-selostus ja kaavaluonnos). Tuulivoimatoimija pitää myös Tuulivoimaa Toholammille kyläiltamat 12.10, 9.11 ja 15.11. Lisäksi Wpd:llä on ollut Toholammilla auki infopiste. Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelun ohjearvoista (1107/2015), sosiaali- ja terveysministeriön asetus asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelun toimenpiderajoista (545/2015) sekä ympäristöministeriön ohjeet 4/2012 tuulivoimarakentamisen suunnittelusta varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille. 28.2.2014 valmistuneen ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melunmallintamisohjeiden mukaan tehdyt mallinnukset varmistavat, että tuulivoimalan äänen kaikki mahdolliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi, myös matalataajuuksinen ääni. Mallinnukset on laadittu näiden ohjearvojen ja ohjei-
13 den mukaisesti ja myös matalataajuuksinen melu on arvioitu. Pienitaajuisen melun laskennassa asuntojen ja loma-asuntojen kohdalle ulos lasketut melutasot olivat joko alle sisätiloihin annettujen melutason ohjearvojen tai enimmillään 1-8 db ohjearvon yläpuolella. Kun huomioidaan ulkoseinän ääneneristävyys DSO 1284 -menetelmässä mainittujen arvojen mukaisesti, niin normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten pienitaajuisen melun ohjearvojen alle. Ääniohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeet tuulivoimaloiden ulkomelutasosta varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille. Tuulivoimapuiston vaikutukset tv-lähetyssignaaleihin voidaan tutkia kun puisto on rakentunut. Voimalarakenteet eivät sinällään aiheuta häiriöitä vaan lapojen pyörivä liike. Asia on siis yksinkertainen selvittää tutkimalla tilanne kun voimalat ovat käynnissä ja pysäytettyinä. Mahdollisissa katvealuetilanteissa tuulivoimatoimija tulee sopimaan Digitan ja rakennusten omistajien kanssa tarvittavista toimista (esim. antennin korjaus, lähetin-ratkaisut) ja näiden kustannuksista. Tuulivoimapuiston vaikutuksista muille tiedonsiirtoyhteyksille Suomen Erillisverkot Oy on lausunut, että vaikutukset arvioidaan vähäisiksi, koska tuulipuisto ei ole tiheästi asutulla alueella eikä alueella ole muuta riskialtista toimintaa. Jäätymisen ja jään heiton riski tuulivoima-alueella on erittäin pieni, eikä se estä alueen käyttöä nykyisiin toimintoihin. Jään kertyminen lapoihin heikentää myös voimalan sähköntuottoa ja näistä syistä johtuen nykyaikaiset voimalat voidaan varustaa jääntunnistusjärjestelmillä, jotka tunnistavat jäätävät olosuhteet (8-14 vrk/v) tai siipiin muodostuneen jään. Jäätävistä olosuhteista voidaan varoittaa ääni- ja valomerkein voimaloilla, jotka sijoittuvat todennäköisten kulkureittien läheisyyteen ja voimala voidaan tällöin tarvittaessa pysäyttää, kunnes sääolosuhteet muuttuvat tai jää on sulanut. Tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuva lisääntynyt ihmistoiminta alueella saattaa johtaa erityisesti suurempien riistaeläinten siirtymiseen rauhallisemmille alueille. Vaikutukset ovat kuitenkin väliaikaisia ja riista palaa alueelle rakentamisen aiheuttaman häirinnän vähentyessä. Vastaavanlaisia vaikutuksia arvioidaan syntyvän, kun tuulivoimapuiston toiminta lakkaa ja voimalat puretaan ja kuljetetaan pois. Tuulivoimarakentaminen ja komponenttiteollisuus työllistävät Suomessa jopa 11 000 henkilöä vuoteen 2020 mennessä, mikäli rakentaminen pääsee jatkumaan hyvällä vauhdilla. Tuulivoimahankkeiden suurimmat työllisyysvaikutukset tulevat käyttövaiheessa, eivät rakentamisvaiheessa. Tällä hetkellä tuulivoimahankekehitys työllistää noin 2200 työntekijää. Suurin osa tuulivoiman tuottamasta työstä tehdään kotimaisella työvoimalla. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän tuulivoimahankkeiden kotimaisuusastetta tarkastelevan selvityksen mukaan tuulivoiman saamasta tuesta 59 % jää tukemaan kotimaista yritystoimintaa. 2.8 Mika Kivimaa, 26.5.2015 Tuulivoimapuistojen aiheuttaman melun vaikutusalueella on vakituista asutusta. YVA:n mukaan alle kahden kilometrin etäisyydellä kaavaan merkittyä tuulimyllyn paikkaa sijaitsee ainakin viisi asuinrakennusta, jossa asutaan vakituisesti. Säädösten mukaan tuulivoimalaa ei saa sijoittaa alle kahden kilometrin päähän maakotkan pesästä. Yhtä tiukkaa säädöstä ei ole ihmisen "pesistä", mutta maalaisjärjellä ajateltuna on kohtuullista varmistaa ihmiselle vähintään yhtä luonnollinen elinympäristö kuin eläimillekin. Ihmiselläkin on oikeus asua meluttomassa ympäristössä. Mikäli melunleviämismallinnukset pitävät paikkansa, melutaso ei välttämättä alle kahden kilometrin etäisyydellä voimaloista olevilla asuinrakennuspaikoilla ylitä säädettyä äänenvoimakkuutta ulkotiloissakaan, mutta on kuitenkin mielestäni hyvin merkittävää. Merkittävyyttä lisää se, että ääni on jatkuvaa eikä satunnaista useamman kymmenen desibelin suuruista.
14 On tieteellisesti tutkittu, että altistuminen melulle lisää stressiä ja pitkäkestoinen stressi altistaa monenlaisille sairauksille. Jokaisella maaseudulla asuvalla pitäisi olla mahdollisuus nauttia terveellisestä ulkoilmasta ilman altistumista jatkuvalle melusaasteelle. Tämän tuulivoimakaavan vaikutusalueella asuville ihmisille ei ole teetetty minkäänlaista tutkimusta heidän henkilökohtaisesta kyvystään kestää pitkäjaksoista meluvaikutusta. Kaavoituksella ei pidä tietoisesti heikentää ihmisten asuinviihtyvyyttä ja nostaa sairausalttiutta, siksi teollisuuden kuten energiateollisuuden- tuotantolaitokset tulee sijoittaa riittävän kauaksi asutuksesta. Näin varsinkin, koska meillä Suomessa tilaa kyllä riittää. Pyydän rakennuskaavan muutettavaksi siten, että alle kahden kilometrin etäisyydelle vakituisesta asutuksesta ei sijoiteta yhtään tuulimyllyä. Mikään normi ei velvoita käyttämään kahden kilometrin suojaetäisyyttä lähimpään asutukseen, eikä sellaista ole oikeuskäytännössä edellytetty. Hiljattain on julkaistu muun muassa neljän ministeriön yhteistyössä valmisteltu tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportti sekä tuulivoimaloiden melutasojen sääntelyä selvittäneen työryhmän loppuraportti, joissa molemmissa katsottiin, että kiinteiden metrimääräisten suojaetäisyyksien käyttö ei ole perusteltua tuulivoimamelun sääntelyssä. Työryhmien mukaan tuulivoimamelua on säänneltävä desibelimääräisten äänenvoimakkuuden raja-arvojen kautta. Myös uusi tuulivoimamelun ohjearvoja koskeva valtioneuvoston asetus sekä sisämelua koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus on valmisteltu tämän mukaisesti. Eli ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. Tuulivoimalaitoksen melun mittaaminen ja mallintaminen ovat vaativia tehtäviä. Siksi ympäristöministeriö on julkaissut helmikuussa 2014 ohjeet tuulivoimalaitosten melun mallintamisesta ja mittaamisesta (2/2014, 3/2014 ja 4/2014). Ohjeet perustuvat laajan asiantuntijajoukon työhön ja mallinnusohjeen mukaisesti tehty melun leviämisen laskenta on paras käytettävissä oleva menetelmä meluvaikutusten arvioimiseksi. Näiden tuulivoimaloiden melunmallintamisohjeiden mukaan tehdyt mallinnukset varmistavat, että tuulivoimalan äänen kaikki mahdolliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi, myös matalataajuuksinen ääni. Mallinnukset on laadittu näiden ohjearvojen ja ohjeiden mukaisesti ja myös matalataajuuksinen melu on arvioitu. Ääniohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeet tuulivoimaloiden ulkomelutasosta varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille.