KANNUKSEN MUTKALAMMIN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kannuksen kaupunki Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä KANNUKSEN MUTKALAMMIN TUULIVOIMA-ALUEEN OSAYLEISKAAVA VASTINEET KAAVAEHDOTUKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN

2 SISÄLTÖ 1. LAUSUNNOT Museovirasto, Puolustusvoimat, 2. Logistiikkarykmentti, Suomen Turvallisuusverkko Oy, Pohjois-Pohjanmaan museo, Kokkolan kaupunki, K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Fingrid Oyj, Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, MIELIPITEET Jukka ja Matti Pernu, Mutkalammin ja Korvenkylän kyläläiset, Esa Erkkilä, Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA P F

3 1. LAUSUNNOT 1.1 Museovirasto, Hankealueella on tehty vuosina arkeologinen inventointi. Tällä hetkellä alueelta tunnetaan Museoviraston käytettävissä olevien tietojen perusteella 10 muinaismuistolailla rauhoitettua kiinteää muinaisjäännöstä. Kohteet on luetteloitu kaavaselostuksessa. Laaja-alaiset kivikautiset asuinpaikat ja röykkiöalueet on merkitty aluevarauksena yhtä kohdetta lukuun ottamatta. Linnakankaan asuinpaikka tulee myös merkitä muinaisjäännösalueena kaavakartalle. Lisäksi muinaisjäännökset tulee numeroida kaavakartalle ja numeroinnin tulee olla yhteneväinen selostuksessa olevan luettelon numeroinnin kanssa. Merkintöjen määräysten osalta Museovirastolla ei ole huomautettavaa. Linnakankaan asuinpaikka on kaavaehdotuksessa merkitty suojelu- /muinaismuistokohteena. Tämä voidaan muuttaa suojelu-/muinaismuistoalue merkinnäksi. Muinaisjäännökset voidaan numeroida kaavakartalle yhtenevästi kaavaselostuksen kanssa. 1.2 Puolustusvoimat, 2. Logistiikkarykmentti, Mutkalammien tuulivoimaosayleiskaavaehdotuksessa on huomioitu puolustusvoimien aikaisemmat lausunnot. Kaavamääräykset tuulivoimaloiden alueille tv-2, yleiset kaavamääräykset sekä kaavaselostuksessa erikseen mainitut puolustusvoimia koskevat kohdat ovat riittävät turvaamaan puolustusvoimien toimintaedellytykset kaavoituksen kohteina olevilla alueilla. Puolustusvoimat edellyttää, että ko. kaavamääräykset tulevat myös vahvistettaviin kaavoihin. Mikäli kaavamääräyksiä näiltä osin muutetaan, varaa puolustusvoimat edelleen oikeuden lausua muutettuihin kaavamääräyksiin. 1.3 Suomen Turvallisuusverkko Oy, Suomen Turvallisuusverkko Oy (STUVE) ilmoittaa omana lausuntonaan seuraavaa: - STUVE:llä ei ole tarvetta esittää muutoksia tehtyyn osayleiskaavaehdotukseen. - STUVE:llä ei ole osayleiskaava-alueella kiinteistöjä tai muita vastaavia kohteita. 1.4 Pohjois-Pohjanmaan museo, Pohjois-Pohjanmaan museolla ei ole huomautettavaa Mutkalammin tuulivoimapuiston Kannuksen alueen osayleiskaavaehdotuksesta. 1.5 Kokkolan kaupunki, Kokkolan kaupungilla ei ole huomautettavaa osayleiskaavaehdotuksesta.

4 1.6 K.H. Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, Kaavaselostuksen mukaan lähin maakuntakaavaehdotuksen tuulivoima-alue on Himangan Kokkokangas, joka sijaitsee n. 8,5 km etäisyydellä Mutkalammin tuulipuistoalueelta. Maakuntamuseo huomauttaa, että Kannuksen Kaukasennevan alueelle on suunnitteilla 8 tuulivoimalaa käsittävä tuulipuistoalue, ja sen etäisyys ja mahdolliset yhteisvaikutukset on syytä tuoda esille Mutkalammin tuulipuiston yhteisvaikutuksia arvioitaessa. Maakuntamuseo katsoo, että mikäli Mutkalammin tuulipuistoalue kokonaishankkeena toteutuu 77 tuulivoimalan laajuisena, on se maisemarakenteen kannalta volyymiltaan liian mittava muuttaen maaseutumaiseman teollisuusmaisemaksi. Maakuntamuseo esittää tuulivoimaloiden määrän vähentämistä, etenkin maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaiden maisema-alueiden lähialueelta. Lentoestevalojen vaikutusten vähentämiseksi on suositeltavaa toteuttaa vaihtoehtoja, joilla vähennetään vaikutuksia hämärään/pimeään maisemaan. Hankkeen edetessä on kiinnitettävä myös huomiota siihen, että esim. tuulipuistoalueelta mahdollisesti poissiirrettävä maa-aines läjitetään, jotta siitä ei aiheudu merkittävää haittaa maisemakuvaan. Yhteisvaikutusten osalta hankkeiden sovittamisvastuu on alueelle myöhemmin tulevilla hankkeilla. Mutkalammin hanke on alkanut ennen Kaukasennevan tuulivoimahanketta. Kaukasenneva voidaan kuitenkin huomioida kaavaselostuksessa. Kokonaishankealue ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Alueelle tai sen läheisyyteen ei myöskään sijoitu RKY-kohteita. Lähin maakunnallisesti arvokas maisema-alue Kalajoen Tynkä ja Pitkäsenkylä sijaitsee kokonaishankealueelta noin 10 kilometriä pohjoiseen ja Himangan peltoalue, noin 10 kilometriä länteen. Maisemalliset vaikutukset arvioidaan kohtalaisiksi maakunnallisesti arvokkailla Himangan peltoalueella, Tyngän ja Pitkäsenkylällä alueella sekä Mutkalammin paikallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Vaikutusten ei katsota olevan niin merkittäviä, että tuulivoimaloiden määrän vähentäminen olisi tarpeen. 1.7 Fingrid Oyj, Fingridillä ei ole huomauttamista osayleiskaavan ehdotuksesta. 1.8 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Melumallinnus on tehty käyttäen 209,5 m korkeita voimaloita ääniteholla 104,5 db. Mallinnuksen mukaan yhteensä 33 vakituista asuntoa jää tuulivoimalaitosten aiheuttamalle db melualueelle. Muut asuintalot ja loma-asunnot ovat 35 db melualueen ulkopuolella. Näin ollen ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot eivät ylity. Välkemallinnus on tehty samoilla voimaloilla kuin melumallinnus. Välkemallinnuksen real-case laskennan vuotuinen välketuntien määrä ei ylitä kahdeksaa tuntia yhdenkään asuin- tai lomarakennuksen kohdalla. Suunnittelualueen pohjoisosassa Kokkolan ja Kalajoen alueella sijaitsee Uusi-Someron vedenhankintaan varten tärkeä I-luokan pohjavesialue. Lähin suunniteltu tuulivoimala (2) sijaitsee noin 800m etäisyydellä pohjavesialueesta. Ympäristönsuojelulaissa 527/2014 säädetään mm. pohja-

5 veden pilaamiskiellosta (YSL 17 ), joka tulee ottaa huomioon tuulivoimarakentamisessa. Lisäksi rakentaminen mm. tiet, ojitukset, maakaapelit, sähköasemat, huoltorakennukset tai kuljetukset eivät saa vaikuttaa pohjaveden korkeuteen, eikä laatuun. Kaikki kolme Route 6 voimajohtojen reittivaihtoehtoa ylittävät Hollannin I-luokan pohjavesialueen. Hollannin pohjavesialueen kohdalla voimajohtojen pylväät rakennetaan betonilaatoille alle kahden metrin syvyyteen ja niitä ei sijoiteta varsinaiselle muodostumisalueelle. Pohjavesialueille rakennettaessa tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja esim. polttoainevuotoon on varauduttava riittävin varotoimenpitein. Mutkalammin suunnittelualueen poikki kulkee yhdystie 7720, joka kulkee Korvenkylän lounaispuolella Polehenkankaan pohjavesialueen poikki reilun kahden kilometrin matkalla. Suunnittelualueelta tulee Polehenkankaalle matkaa noin kaksi kilometriä. Tieyhteydet tulee suunnitella siten, että vältetään mahdollista lisääntynyttä tiekuljetusta pohjavesialueiden läpi esim. tuulivoimaloiden rakentamisen yhteydessä myös kaava-alueen ulkopuolella. Luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi laadituissa selvityksissä on otettu huomioon niitä luontoarvoja, jotka ovat kaavan toteuttamisen kannalta oleellisia. Selvitykset on tehty lajien ja luontotyyppien tarkastelun suhteen oikeina ajankohtina ja asianmukaisilla menetelmillä. ELY-keskus pitää tehtyjä selvityksiä ja arviointeja pääosin riittävinä. Kaavaselostuksessa liikenteelliset vaikutukset on arvioitu. Kaavaselostuksessa todetaan tuulivoimaloiden rakentamisen sekä siihen liittyvien töiden aiheuttavan suuria määriä raskasta liikennettä sekä erikoiskuljetuksia. Lisääntyneellä liikenteellä voi olla vaikutuksia alueen tiestön liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja tiestön kuntoon. Kaavaselostukseen tulee lisätä vielä tieto paljonko liikennemäärät lisääntyvät alueen tieverkolla eli paljonko erikoiskuljetuksia ja raskaita kuljetuksia tulee alueelle tuulivoimaloiden rakentamisen myötä. Kaavaselostuksessa todetaan, että mikäli suunnittelualueelle ei rakenneta kokonaan uutta sisääntulotietä, yhdystielle 7720 tulee todella runsaasti raskasta liikennettä, eikä tien päällystämätön osuus tule todennäköisesti kestämään tätä. Tielle tulee tehdä hyvissä ajoin enne kuljetusten aloittamista perusteellinen kuntoarvio kantavuusmittauksineen. ELY-keskus edellyttää, että mikäli hankkeesta johtuen alueen maantieverkkoa on tarpeen parantaa, tulee hakijan ottaa hyvissä ajoin yhteyttä ELYkeskukseen. Maantieltä 7720 on osoitettu liittymiä tuulivoima-alueelle. Hanketoimijan tulee hakea liittymälupa/liittymäluvan muutos ELY-keskuksesta. Liittymälupamenettelyssä ELY-keskus määrää toimenpiteet, jotka tulee toteuttaa ennen tuulivoimaloiden rakentamista ja toimenpiteet rakentamisvaiheen jälkeen. Liikennevirasto on antanut ohjeen tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen (8/2012), jota tulee noudattaa tuulivoimaloiden sijoittelussa tien läheisyyteen. Tuulivoimala nro 36 kohdalla tulee varmistaa, että se sijoitetaan riittävän etäälle maantiestä 7720 eli ohjeen mukaisesti etäisyyden tulee olla vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus + maantien suojaetäisyys (210m+20m). 1-luokkaan kuuluva Uusi-Someron pohjavesialue sijaitsee pieniltä osin Kokkolan suunnittelualueella sen pohjoisosassa lähimmillään noin metrin päässä Mökkiperä-Pahkamaan voimaloista. Pohjavesivaikutukset ovat vähäisiä tuulivoimaloiden rakentamis-, toiminta- ja sulkemisvaiheissa. Rakentamistyöt aiheuttavat paikallisesti pohjaveden lyhytaikaista samentumista ja työkoneiden öljyt lievän pilaantumisriskin. Voimaloiden lähialueella ei kuitenkaan katsota muodostuvan merkittäviä määriä pohjavettä ja etäisyydestä johtuen samentumisella ja pilaantumisriskillä ei ole vaikutusta luokiteltuihin pohjavesialueisiin. Pohjavesien pilaamiskielto huomioidaan rakentamisvaiheessa ja rakentamisessa noudatetaan erityistä huolellisuutta sekä mahdollisiin polttoainevuotoihin varaudutaan.

6 Kaavaselostukseen voidaan liikenteellisiä vaikutuksia tarkentaa lisäämällä tieto konkreettisten liikennemäärien kasvusta. Hanketoimija hakee liittymäluvat ennen tuulivoimaloiden rakentamista. Liikenneviraston ohjeen mukaan liikenneturvallisuuden varmistamiseksi tuulivoimala tulee sijoittaa riittävän etäälle maantiestä. Määriteltäessä tuulivoimalan riittävää etäisyyttä maantiestä tulee ottaa huomioon tieluokka, liikennemäärä, nopeusrajoitus, rakennettavan voimalan tekniset ratkaisut ja muut liikenneturvallisuuteen vaikuttavat tekijät. Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantien keskiviivasta on 300 m. Riskiarvion perusteella tuulivoimalan pienin sallittu etäisyys maantiestä voi olla vähemmän, kuitenkin vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus (torni+ lapa) lisättynä maantien suoja-alueen leveydellä. Voimalan 36 etäisyys yhdystiestä 7720 on noin 280 metriä, joten vaadittava etäisyys täyttyy 2. MIELIPITEET 2.1 Jukka ja Matti Pernu, Emme hyväksy myllyjen nro 13, 10, 03, 14, 18, 102 sijaintia, jotka ovat liian lähellä vapaa-ajan asuntoamme Kiimalassa. Myllyjen sijainti ei täytä ELY-keskuksen asettamaa 2km vapaa-ajan asuntoihin. Mikään normi ei velvoita käyttämään kahden kilometrin suojaetäisyyttä lähimpään asutukseen, eikä sellaista ole oikeuskäytännössä edellytetty. Myöskään ELY-keskus ei kyseistä suojaetäisyyttä ole vaatinut. Hiljattain on julkaistu muun muassa neljän ministeriön yhteistyössä valmisteltu tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportti sekä tuulivoimaloiden melutasojen sääntelyä selvittäneen työryhmän loppuraportti, joissa molemmissa katsottiin, että kiinteiden metrimääräisten suojaetäisyyksien käyttö ei ole perusteltua tuulivoimamelun sääntelyssä. Työryhmien mukaan tuulivoimamelua on säänneltävä desibelimääräisten äänenvoimakkuuden raja-arvojen kautta. Eli ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset.

7 Tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvot yöajalle lomaasuinalueilla ovat 35 db. Välkevaikutusten määrästä ei Suomessa ole annettu rajaarvoja. Yleisesti kuitenkin käytetään esim. Ruotsin raja-arvoja 8h/vuosi ja 30min/päivä. Melu- ja välkemallinnusten mukaan kyseinen mökki jää näiden rajaarvojen ulkopuolelle, joten mökkiin ei täten kohdistu merkittäviä melu- tai välkehaittoja. 2.2 Mutkalammin ja Korvenkylän kyläläiset, Mutkalammin ja Korvenkylän kyläläiset haluavat aiemmin osayleiskaavan luonnoksesta ja ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta sekä arviointiselostuksesta antamiin kannanottoihin viitaten muistuttaa osayleiskaavaehdotuksesta seuraavaa: 1. Esitämme, että koko hankealueen tieverkostoa tulee huomattavasti parantaa. Tuulivoimapuiston rakentaminen ja kuljetusten järjestäminen alueelle tulee tapahtua Märsylästä Rautioon kulkevan yhdystiehen 7720 tukeutuen. Tieverkoston parantamisesta tämän tieyhteyden tulee olla ensisijalla, sillä se parantaa merkittävästi Korvenkylän ja Mutkalammin tieverkostoa ja turvallisuutta. Tieverkoston parantaminen hyödyttää kaikkia asukkaita tasapuolisesti ja on vaikutukseltaan pitkäaikainen 2. Esitämme, että hanketoimijan tulee viivytyksettä hyödyntää kaikki lainvoiman saavat rakennuspaikat tuulivoimaloiden rakentamiseen. Tehtyihin selvityksiin pohjautuen katsomme, että kaikki tuulivoimaloiden sijoittumispaikat tulisi hyödyntää täysimääräisesti tuulivoimarakentamiseen, jotta hanke on myös liike- ja aluetaloudellisesti kannattava ja siten toteutetaan viivytyksettä. 3. Toteamme hanketoimijan pääosin huomioineen aiemmin esittämämme toiveet voimaloiden sijoittelusta kyliemme lähimaastossa. 4. Hanketoimijan tulee sitoutua kaikkia asukkaita maanomistuksesta riippumatta hyödyttäviin tie- ja tietoliikenneverkon parannuksiin hankkeen toteutuksen ensimmäisinä vaiheina. 5. Edellytämme luottamushenkilöiltä, kuntien viranhaltijoilta ja muilta hankkeen yhteysviranomaisilta viivytyksetöntä asian eteenpäin viemistä kaavan hyväksymisvaiheessa sekä rakennuslupavaiheessa, jotta hanke kerkeää nykyisen syöttötariffijärjestelmän piiriin. 6. Pyydämme vastinetta sekä tiedotetta kaavan hyväksymispäätöksestä kirjallisena. Tuulivoimapuiston toteutuessa hankealueen tieverkostoa parannetaan tuulivoimapuiston väylä- ja rakennussuunnitelman mukaisesti, sillä tuulipuiston rakentaminen ja voimaloiden osien kuljettaminen vaativat hyväkuntoiset väylät. Yhdystie 7720 tulee todennäköisesti toimimaan tuulivoima-alueen sisääntulotienä. Muut muistutuksessa esitetyt kohdat merkitään tiedoksi. 2.3 Esa Erkkilä, Uudistan Mutkalammin tuulivoima-alueen osayleiskaavan valmisteluvaiheen kuulemiseen jättämäni kirjallisen muistutuksen. Haluan, että tehty muistutus otetaan huomioon osayleiskaavaa laadittaessa. Tuulivoimaloiden ympäristöön aiheuttamaa melua selvitetään etukäteen melumallinnusten avulla. Laskelmat näyttävät aliarvioivan tuulivoiman melua. Mallinnuksen lopputulos näyttää lisäksi olevan riippuvainen tekijästään. Mallinnuksen ja todellisuuden välillä on nyt suuria ristiriitoja, jotka kaipaisivat riippumatonta ja perusteellista tutkimusta. Suomeen rakennettujen suurten tuulivoimaloiden jaksollisen sykinnän kasvu kaipaisi myös lisäohjeita huomioon ottamisestaan mallinnuksissa.

8 Melumallinnukset eivät anna oikeaa kuvaa melun häiritsevyydestä asukkaille. Voimaloiden käyttöönoton jälkeen asukkaat ovat kokeneet mm. nukkumisvaikeuksia ja erilaisia tuulivoimamelusta johtuvia sairastumisia. Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet meluongelmien välttämiseksi eivät ole toteutuneet. STM:n mukaan tehokkain keino meluongelmien välttämiseksi on riittävä etäisyys asuntojen ja tuulivoimaloiden välillä. Melumallinnusten asemasta olisi yksinkertaisempaa ja selkeämpää käyttää etäisyyteen sidottua kriteeriä melun arvioinnissa. Tuulivoiman rakentamisella on myös poikkeuksellisen laajat vaikutukset asukkaiden asuinolosuhteisiin, ympäristöön sekä tulevaan maankäyttöön. Jokamiehen oikeudet ja metsästys kaava-alueella tulevat rajoittumaan. Tämän hetkisen kokemuksen mukaan asukkaille aiheutuvat meluhaitat voitaisiin ainakin pääosin välttää, kun voimaloiden ja asuntojen välillä olisi vähintään 2000m turvaetäisyys m etäisyyttä tulee kiinteistökohtaisesti tutkia asianmukaisella melumallinnuksella. 2000m etäisyys onkin otettu käyttöön useissa tuulivoimalahankkeita käsittelevissä kunnissa. Mutkalammin tuulivoima-alueella useita asuinkiinteistöjä sijaitsee jopa alle 1500m päässä tuulivoimaloista ja kiinteistöihin kohdistuva melu tulee yli 140 asteen sektorista, jolloin se kohdistuu asuinkiinteistöihin tuulensuunnan vaihdellessa. Tuulivoimaloiden väärästä sijoittelusta on kokemuksia Raahen Kopsasta ja Porin Peittoosta, jossa alle 2000m päässä olevien kiinteistöjen asukkaat joutuvat liiallisen melurasituksen kohteeksi. Mutkalammin ja Korven kylien asuinmaaseudun viihtyvyys ja kiinteistöjen arvo tulevat laskemaan huomattavasti jos osayleiskaava toteutuu ehdotetussa muodossa. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksesta ei ole annettu asukkaille tarpeeksi selkeää kuvaa. Mutkalammin tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten sekä osayleiskaavan esityksissä olleet valokuvat, joihin tuulivoimalat on sijoitettu, eivät anna realistista kuvaa tuulivoimaloiden näkyvyydestä maaseutumaisemassa. Nykyinen mediatekniikka mahdollistaa edullisesti valmistaa mediaesityksen esim. laserkeilatulle pistepilvipohjalle maisemanäkymien valmistamisen kiinteistökohtaisesti tai liikkuvan surffailun tuulivoimala kaava-alueen sisällä, jonne tuulivoimalat on oikeassa mittasuhteessa sijoitettu. Tällaisessa mediaesityksessä näkyisi vuoden- ja vuorokauden aikojen muutokset näkymässä, samoin kuin valojen käyttäytyminen, välke ja varjostusvalojen määrä. Nykyiset valtioneuvoston päätöksen (VNp 993/1992) ääniohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeet 4/2012 tuulivoimaloiden ulkomelutasosta varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille valmistuneen ympäristöministeriön tuulivoimaloiden melunmallintamisohjeiden mukaan tehdyt mallinnukset varmistavat sen, että tuulivoimalan äänen kaikki mahdolliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi. Melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) vaikutukset sisältyvät lähtökohtaisesti valmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin, joten ne tulevat huomioiduiksi melumallinnuksessa. Ympäristöministeriön 2/2014 meluohjeistuksen mukainen mallinnus on katsottu riittäväksi ja sen paikkaansa pitävyyttä on tutkittu muiden hankkeiden yhteydessä. Toiminnassa olevan Raahen Kopsan tuulipuiston aiheuttamasta sisä- ja ulkomelusta on tehty mittauksia Työterveyslaitoksen ja ÅF Consultin toimesta lähellä puistoa olevassa kiinteistössä. Mittausten tuloksia on verrattu viimeisimmän meluohjeistuksen mukaan tehtyihin mallinnuksiin. Melumittausten ja tietokonemallinnusten tulokset ovat olleet lähes samat, joskin mallinnus on antanut hieman suurempia desibeliarvoja kuin todellisuudessa mitatut arvot. Mallinnukset jättävät siis oikeaoppisesti vähän turvamarginaalia todellisiin äänitasoihin verrattuna. Mikään normi ei velvoita käyttämään kahden kilometrin suojaetäisyyttä lähimpään asutukseen, eikä sellaista ole oikeuskäytännössä edellytetty. Hiljattain on julkaistu muun muassa neljän ministeriön yhteistyössä valmisteltu tuulivoiman edistämis-

9 työryhmän loppuraportti sekä tuulivoimaloiden melutasojen sääntelyä selvittäneen työryhmän loppuraportti, joissa molemmissa katsottiin, että kiinteiden metrimääräisten suojaetäisyyksien käyttö ei ole perusteltua tuulivoimamelun sääntelyssä. Myös tuulivoimamelun ohjearvoja koskeva uusi valtioneuvoston asetus sekä sisämelua koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus on valmisteltu tämän mukaisesti. Työryhmien mukaan tuulivoimamelua on säänneltävä desibelimääräisten äänenvoimakkuuden raja-arvojen kautta. Eli ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. On totta, että joissain kunnissa on otettu käyttöön 2km:n suojaetäisyys asutuksen ja tuulivoimaloiden välillä, mutta esim. Kalajoella kaupunginhallitus päätti kokouksessaan, että tuulivoimaloille ei määrätä kahden kilometrin suojarajaa asutukseen. Päätöksessä katsottiin, että yleiskaavoitusta riittävät ohjaamaan maankäyttö- ja rakennuslaki, tuulivoimarakentamisen erillisopas sekä muu viranomaisohjeistus. Tuulivoimaloiden etäisyydet asutuksesta tutkitaan hankekohtaisesti mm. melu- ja välkeselvityksillä. Kiinteistöjen arvon mahdollisella muutoksella ei voida katsoa olevan olennaista itsenäistä merkitystä tuulivoimaosayleiskaavoituksessa. Korkein hallinto-oikeus on esimerkiksi katsonut, ettei kohtuuttomaksi haitaksi voida katsoa tuulivoimaloiden mahdollista vaikutusta kiinteistöjen arvoon tuulivoimapuiston ulkopuolisella alueella. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole juurikaan tutkimustietoa. Tämän vuoksi asiaa on tähän asti jouduttu arvioimaan ulkomaisten selvitysten pohjalta. Laadittujen kansainvälisten selvitysten perusteella tuulivoimapuistojen vaikutukset kiinteistöjen arvoon selittyvät monella tekijällä, joista asutuksen ja tuulivoimalan etäisyys ovat keskeisimpiä. Vaikutusten voimakkuus riippuu myös siitä, onko puisto suunnitteilla, rakenteilla vai jo valmistunut. Lisäksi vaikutuksiin on vaikuttanut se, onko puisto kiinteistön etu- vai takapuolella. Toisaalta Yhdysvalloissa laaditussa kiinteistöä kattaneessa tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen arvoon selvittäneessä tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittävää vaikutusta. Tutkimus tehtiin 67 tuulivoimapuiston alueella, eikä siinä havaittu vaikutusta myöskään sen osalta, oliko tuulipuisto suunnitteilla, rakenteilla vai jo valmistunut. Mutkalammin tuulivoima-alueen maisemavaikutuksia on tutkittu mm. havainnekuvien avulla. Vaikutusten on arvioitu olevan korkeintaan kohtalaisia. Totuudenmukaisen vaikutusten arviointiin soveltuvan animaation yms. mediaesityksen rakentaminen on teknisesti erittäin haastavaa ja kallista, joten sitä ei yleensäkään ole katsottu tarpeelliseksi laatia.